@Herbert kirjoitti:
Mitä säännöt tarkoittaa on yksi näkökulma, toinen on se, miten sääntöjä voi noudattaa. Jos käännöksessä toteaa, ettei näe ja kyllä pyöräilijänkin pitää osata väistää koska TLL 4§, ei homma ihan maalissa ole. Tai ajattelee, ettei pyöräilijää voi havaita, koska se on niin pieni ja ajaa niin lujaa, jälleen kerran on jotain jäänyt ajokortin saamisen jälkeisessä opetteluvaiheessa kesken.
Tähän liittyy myös se, että jopa minä teen virheitä. En kuitenkaan totea, että tässä ajotaidon kliimaksivaiheessa niitä vaan kuuluukin sattua. Se on keino motivoida itseään ajattelemaan, missä on omat heikkoudet ja miten niitä voi kehittää.
Olen muutaman kerran aavistanut, että joku toinen autoilija on toimimassa väärin ja tilanteeseen reagoimalla olen estänyt selvän onnettomuuden. Olen myös pyöräilijänä muutaman kerran huomannut, että autoilija ei väistäkään ja olen siksi jarruttanut kunnolla ja estänyt onnettomuuden. Olen siis toiminut väärin, kun olen ymmärtänyt toisten erehtyvän. Ja esimerkiksi käsite tilannenopeus on täysin turha, kun kukaan ei saa erehtyä. Kyllä liikenteessä pitää ymmärtää myös reaalimaailmaa, ei pelkkää lainsäädäntöä.
Nyt en ymmärrä, miten toisen virheen havaitseminen olisi väärin.
Lainsäädäntö on pohja, jolle reaalimaailma rakentuu. Joidenkin mielestä oma tilannetta soveltava ajotapa on parempi. Tuo toimii jollain tavalla niin kauan kuin muut noudattavat lakikirjaan kirjattua todellisuutta ja tämä soveltaja voi siksi ennakoida toisten liikkeet. Mutta kun kaksi soveltajaa osuu samaan paikkaan, nähdäänkin mielenkiintoinen näytelmä. Tyypillisesti tällainen tilanne on moottoritiellä. Ylinopeutta käyttävä ohittaja ajaa vasenta kaistaa, kunnes tämän saavuttaa toinen, joka haluaisi ajaa vielä lujempaa. Ensimmäinen ei siirry oikealle, koska takana tulevan ei tarvitse päästä ohi. Eihän sen tarvitse ajaa yli 120 km/h tai ainakaan lujempaa kuin ensimmäinen ajaa. Jälkimmäinen puolestaan ajattelee, että ensimmäisen pitää siirtyä oikealle, koska on hitaampi. Siitä syntyykin rakentava keskustelu ajolinjojen, ajoetäisyyksien, ajonopeuksien ja kaukovalojen muodossa. Molempien mielestä vain toinen ajaa väärin.
Pyöräilijänä saa päivittäin paikata väistämisvelvollisuuttaan laiminlyövien autojen toilailuja. Ei siinä ole mitään erikoista.
@Herbert kirjoitti:
Tähän liittyy myös se, että jopa minä teen virheitä. En kuitenkaan totea, että tässä ajotaidon kliimaksivaiheessa niitä vaan kuuluukin sattua. Se on keino motivoida itseään ajattelemaan, missä on omat heikkoudet ja miten niitä voi kehittää.
Olen muutaman kerran aavistanut, että joku toinen autoilija on toimimassa väärin ja tilanteeseen reagoimalla olen estänyt selvän onnettomuuden. Olen myös pyöräilijänä muutaman kerran huomannut, että autoilija ei väistäkään ja olen siksi jarruttanut kunnolla ja estänyt onnettomuuden.
Tämä on aivan hyvä lähtökohta. Muiden ajamiseen ei voi kovin paljon vaikuttaa, joten kannattaa sopeuttaa omaa toimintaansa muihin.
Olen siis toiminut väärin, kun olen ymmärtänyt toisten erehtyvän.
Et tietenkään ole, vaan muiden virheitä bongatessasi väistit Herbertin kommentin OMIIN VIRHEISIIN suhtautumisesta. Jätin olennaisen osan Herbertin tekstistä tuohon ylle, että voit vielä verrata kuinka eri asiasta puhutte.
Sehän on hyvä, että olet saanut muiden virheitä neutraloiduksi ennen kuin virheiden sarja eskaloituu törmäykseksi. Seuraava parannuskohde voisi olla miettiä miten sekä minimoit itse että jätät myös muille mahdollisuuden minimoida sinun omien virheidesi aiheuttamat riskit?
Kyllä liikenteessä pitää ymmärtää myös reaalimaailmaa, ei pelkkää lainsäädäntöä.
Puheena olevassa risteysten ryhmittymis- ja kääntymissäännöissä on epämääräisyyttä, joka kuljettajan pitää tulkita ajoneuvoon ja olosuhteisiin sopivaksi.
Sen epämääräysyyden viisas käyttäminen parantaa näkyvyyttä monessakin mielessä ja helpottaa sitä kautta varsin ehdottomiksi vaatimuksiksi kirjoitettujen väistämissääntöjen noudattamista kaikkien paikallaolijoiden kannalta.
Seuraava parannuskohde voisi olla miettiä miten sekä minimoit itse että jätät myös muille mahdollisuuden minimoida sinun omien virheidesi aiheuttamat riskit?
Pitää siis tietää etukäteen, että tekee (kuitenkin) virheen, jonka sitten pitäisi samalla yrittää välttää - hmmmmmm?
Lopputulema on täysin virheetön ja sitä myöden riskitönkin Late. Olishan se upeata!
Isoimmat kehitysaskeleet otetaan omaa ajamista tarkastelemalla, ei muiden virheitä analysoimalla. Omia tekemisiään puntaroimalla kehittyy huomattavasti fiksummalla tavalla paremmaksi kuljettajaksi. Oma valaistumiseni tapahtui siinä, kun opin ennakoimaan tulevia tilanteita. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa riskitekijät riittävän ajoissa, välttääkseen eteen tulevat ongelmat. Ajonopeuden sovittaminen erilaisiin olosuhteisiin on yksi tärkeimmistä oivalluksista mitä kuljettajan päässä voi tapahtua.
Seuraava parannuskohde voisi olla miettiä miten sekä minimoit itse että jätät myös muille mahdollisuuden minimoida sinun omien virheidesi aiheuttamat riskit?
Vastasit kommenttiini että
Juuri tuo virheet hyväksyvä fatalismi estää oppimisen.
En oikeastaan tiedä enää näin jussin jälkeen, että mitä tai kenties ketä tarkoitit. Minusta vain kuulostaa niin vänkältä kun jotenkin minimoi oman virheensä riskit. Mitä siinä oikeastaan tehdäänkään?
Ihan helpolla esimerkillä: jos ajaa ylinopeutta, niin se kait lasketaan virheeksi. Ajamalla ylinopeutta syntyy ylimääräistä riskiä verrattuna rajoitusnopeuteen tai sen alle ajamalla. Virhetilanne on siis tehty ja menossa ja sitä riskiä minimoidaan vähentämällä ylinopeutta (jota siis jää silti)?
A. Pyrit kehittymään kuljettajana B. Olet kehittynyt kuljettajana. Eikä yhtään kysymystä, vain vastauksia.
Joo, kysymyksethän on pahasta! Täällä ei toisten faktoja kyseenalaisteta, tai niissä ei voi olla kenellekään lisätietojen tarvetta, mahdoton ajatus.
No, palstan parhaat kuskithan on tietysti eak-740GLE ja latteuskliseelinko-tracktest, siihen on vaikea yltää ihan kenen tahansa.
Ei minulla mitään ihmeellisiä konsteja tietääkseni ole tässä vaiheessa kuljettajan uraa. Kädet 10-vaille-kaksi-asennossa ratissa kiinni, ei räplätä liikaa medioita ja välineitä, pyrin keskittymään ajosuoritteeseen, seuraan liikennettä edessä varsin kauas, tarvittaessa sivuille ja edelleen ennakoivasti, taloudellisuusmielessäkin vältän ajamasta yli rajoitusnopeuksien koska kiirettä ei saa olla. Silti teiden tukkoa minusta ei saa tai sitten väittäjä voi katsella kuvaansa peilistä. Mukautuva cruise on loistopeli aktiivikäytössä jne. Suojatiet olen ottanut erityiseen oppiin ja sieltä on helppo poimia hyvää fiilistä kohteliaisuudellaan.
Jne. jne. Varmaan jotakin (liian) itsestään selvää jäi mainitsemattakin. Olen kehittynyt mielestäni kuljettajana ja liikennehän on jatkuvaa havainnointia, josta voi saada oppia. Omasta ja muiden tekemisestä, jota liikenteessä näkee.
Vastaväitteitä odotellessa! Väärin opittua varmastikin, joka tietysti on mielenkiintoista. Tulkitaan vaan pirun viisaana pelkän sanailun perusteella, tai uskotaan hienoja tarinoita kunkin taidoista. Kukaanhan ei meistä ei ole (ollut) katsomassa toistemme ajamista.
Sinähän voit herpertti kertoa sitten omalta osaltasi tilanteen myös, sinun vuorosi siis.
Kumppani tässä oli sinun anti tälle keskustelulle, ei mitään henkilökohtaista analyysia omasta kehityksestäsi vuosien varrelta. Osoitit taas kerran pystyväsi keskusteluun, jossa haastat aktiiveja tuhansilla kysymyksillä. Tuolla tavalla kaikki hyväkin asia vesittyy kysymystulvan alle. Erikoista on myös se, että halveeraat osaa keskustelijoista ennakoivan ja hyvän ajotaidon takia. Nostat tikun nokkaan minut ja 740 GLE:n koska olemme selvinneet kolareitta, ulosajoitta, sakoitta ja huomautuksitta yli 37 vuotta.
@tracktest kirjoitti:
Kumppani tässä oli sinun anti tälle keskustelulle, ei mitään henkilökohtaista analyysia omasta kehityksestäsi vuosien varrelta. Osoitit taas kerran pystyväsi keskusteluun, jossa haastat aktiiveja tuhansilla kysymyksillä. Tuolla tavalla kaikki hyväkin asia vesittyy kysymystulvan alle. Erikoista on myös se, että halveeraat osaa keskustelijoista ennakoivan ja hyvän ajotaidon takia. Nostat tikun nokkaan minut ja 740 GLE:n koska olemme selvinneet kolareitta, ulosajoitta, sakoitta ja huomautuksitta yli 37 vuotta.
Ei pitele paikkojaan. Kumppanihan kirjoitti ihan hyvin. Lähes kaikki kuskit kuvittelevat olevansa keskimääräistä parempia, varmaan myös GLE ja Herbert. Mielenkiintoista olisi, jos Herbert vastaisi Kumppnanin kysymykseen.
@tracktest kirjoitti:
Kumppani tässä oli sinun anti tälle keskustelulle, ei mitään henkilökohtaista analyysia omasta kehityksestäsi vuosien varrelta. Osoitit taas kerran pystyväsi keskusteluun, jossa haastat aktiiveja tuhansilla kysymyksillä. Tuolla tavalla kaikki hyväkin asia vesittyy kysymystulvan alle. Erikoista on myös se, että halveeraat osaa keskustelijoista ennakoivan ja hyvän ajotaidon takia. Nostat tikun nokkaan minut ja 740 GLE:n koska olemme selvinneet kolareitta, ulosajoitta, sakoitta ja huomautuksitta yli 37 vuotta.
Ei pitele paikkojaan. Kumppanihan kirjoitti ihan hyvin. Lähes kaikki kuskit kuvittelevat olevansa keskimääräistä parempia, varmaan myös GLE ja Herbert. Mielenkiintoista olisi, jos Herbert vastaisi Kumppnanin kysymykseen.
Kuljettajissa on paljon niitä jotka otaksuvat olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia ja sitten on osa niitä jotka ovat oikeasti hyviä. Tuskin kuvittelevat vaan ovat oikeasti parempia, vähättely näköjään tarttuu.
@tracktest kirjoitti:
Kumppani tässä oli sinun anti tälle keskustelulle, ei mitään henkilökohtaista analyysia omasta kehityksestäsi vuosien varrelta. Osoitit taas kerran pystyväsi keskusteluun, jossa haastat aktiiveja tuhansilla kysymyksillä. Tuolla tavalla kaikki hyväkin asia vesittyy kysymystulvan alle. Erikoista on myös se, että halveeraat osaa keskustelijoista ennakoivan ja hyvän ajotaidon takia. Nostat tikun nokkaan minut ja 740 GLE:n koska olemme selvinneet kolareitta, ulosajoitta, sakoitta ja huomautuksitta yli 37 vuotta.
Ei pitele paikkojaan. Kumppanihan kirjoitti ihan hyvin. Lähes kaikki kuskit kuvittelevat olevansa keskimääräistä parempia, varmaan myös GLE ja Herbert. Mielenkiintoista olisi, jos Herbert vastaisi Kumppnanin kysymykseen.
Kuljettajissa on paljon niitä jotka otaksuvat olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia ja sitten on osa niitä jotka ovat oikeasti hyviä. Tuskin kuvittelevat vaan ovat oikeasti parempia, vähättely näköjään tarttuu.
Ketkä siis ovat oikeasti parempia ja millainen näyttö siitä on saatavissa? Tiedäthän tee, niin kuin sanon, äläkä niin kuin teen.
ei mitään henkilökohtaista analyysia omasta kehityksestäsi vuosien varrelta.
Öhh.... odottanet jotakin tilastokäppyrää tms. voisi kuvitella.
En muista että olisin sinultakaan nähnyt "henkilökohtaista analyysiä omasta kehityksestäsi", edes vuosien varrelta. Jotakin diippiä shittiä siis vissiin ollut, mahdollisesti.
osoitit taas kerran pystyväsi keskusteluun, jossa haastat aktiiveja tuhansilla kysymyksillä.
En kysynyt ensimäistäkään kysymystä vastineessani Herbertille. Ihan kummia höpiset.
Erikoista on myös se, että halveeraat osaa keskustelijoista ennakoivan ja hyvän ajotaidon takia. Nostat tikun nokkaan minut ja 740 GLE:n koska olemme selvinneet kolareitta, ulosajoitta, sakoitta ja huomautuksitta yli 37 vuotta
Pystyt varmaan puhumaan näköjään toisen puolestakin. Mikä noista tapahtui sitä ennen, jää auki, jollei se ole koko ajoura. Sekin jää auki.
Aika moni on selvinnyt noin, on sitä ajouraa takana sitten vähemmänkin. Ei tuollaiset oikeasti mitään ihmeitä vaadi minun mielestäni ja riippuu vaikkapa ajosuoritteiden määrästä ja missä ajaa keskimäärin, jotka unohdit sujuvasti. En osaa aavistellakaan mihin mahdat asettaa vaatimukset, että vertautuisi teihin.
Toisaalta, eikös yksi sanonta kuulu "oppia ikä kaikki" ja toinen että "oppirahat on maksettava". Se ei sitten varmaan ole kehittymistä, tai oppimista jos joku on kerran saanut vaikkapa sakot, eikä sitten enää, ts. uskonut kerrasta. Oli kyse pysäköinti- tai jostakin muusta sakosta
Jotkut ovat syntyjään täydellisiä kuskeja vissiin, mutta minä en vaan yritäkään sellaista väittää. Henkilökohtaisena analyysinä sinulle, että siitä piti lähteä ajouran alussa ja sen jälkeen olen kehittynyt vuosien varrella. Kohti täydellisyyttä tietenkin, mutta olen jäävi arvioimaan, olenko lähellä vai kaukana, hehh...
Väärin kehitytty sinusta vissiin, kuten veikkailin jonkun kommentoivankin. Voitin sisäisen vetoni: tracktest ehtii.
A. Pyrit kehittymään kuljettajana B. Olet kehittynyt kuljettajana. Eikä yhtään kysymystä, vain vastauksia.
Ei minulla mitään ihmeellisiä konsteja tietääkseni ole tässä vaiheessa kuljettajan uraa. Kädet 10-vaille-kaksi-asennossa ratissa kiinni, ei räplätä liikaa medioita ja välineitä, pyrin keskittymään ajosuoritteeseen, seuraan liikennettä edessä varsin kauas, tarvittaessa sivuille ja edelleen ennakoivasti, taloudellisuusmielessäkin vältän ajamasta yli rajoitusnopeuksien koska kiirettä ei saa olla. Silti teiden tukkoa minusta ei saa tai sitten väittäjä voi katsella kuvaansa peilistä. Mukautuva cruise on loistopeli aktiivikäytössä jne. Suojatiet olen ottanut erityiseen oppiin ja sieltä on helppo poimia hyvää fiilistä kohteliaisuudellaan.
Jne. jne. Varmaan jotakin (liian) itsestään selvää jäi mainitsemattakin.
Aloitan vastaan väittämisen sillä, että mielestäni tuo ei kuvaa pyrkimystä kehittyä. Tuo kuvaa käsitystäsi ajotapasi nykytilasta. En kuitenkaan vakuutu siitäkään. Rautalankaesimerkki: Suunnilleen kaikkia ärsyttää moottoritiellä kaistan vaihtaminen liian nopeasti ohituksen jälkeen oikealle eli toisen eteen. Minullakin on tuulilasissa särö tällaisen kuskin takia. Kuitenkin suurin osa ohittajista syyllistyy tuohon. Eli eivät tiedä, miten ajavat. Toinen esimerkki: Katsovat risteyksessä, mutta eivät näe. Vikahan on suojatielle sinkoilevissa jalankulkijoissa tai 50 km/h ajavissa pyöräilijöissä, koska omassa ajamisessa ei tunnisteta puutteita. Pyöräilijän nopeus osataan määritellä, vaikkei pyöräilijästä saada havaintoa ajoissa. Vieläkään ei kellot näillä tyypeillä soi.
Olen kehittynyt mielestäni kuljettajana ja liikennehän on jatkuvaa havainnointia, josta voi saada oppia. Omasta ja muiden tekemisestä, jota liikenteessä näkee.
Luonnollisesti. Olisi ikävää, jos 30 vuoden ajokokemuksen jälkeen olisi samalla tasolla kuin juuri ajokortin saamisen aikoihin. Tai iän myötä heikentyneiden aistien takia jopa taantunut.
Opin saamisen tehokkuus ja ylipäätään kyky oppia riippuu monesta asiasta. Tietyn tason jälkeen kehitys on hyvin hidasta ilman systemaattista kehittämistä. Tuttu juttu urheilun tai musiikin harrastajille. Ei kitaran rämpyttämisellä kovin taitavaksi soittajaksi kehity, vaikka osaakin säestää Paratiisin.
Sinähän voit herpertti kertoa sitten omalta osaltasi tilanteen myös, sinun vuorosi siis.
No niin, vastaan tähän kysymykseen, vaikka se ei kieliopillisesti kysymyksen muotoon ollutkaan kirjoitettu.
A. Teen jatkuvasti mielikuvatreeniä liikennetilanteista. Ennakoinko äsken tuon autoilijan ratkaisut oikein, huomasinko äskeisen asian, näinkö varmasti tien olevan vapaa, miksi päädyin ratkaisuun, jonka äsken tein. Jos tuosta tulee tienkäyttäjä X vastaan NYT, onko tilanne hallinnassani. Näenkö, ettei esteitä ole, vai enkö näe estettä. Miksi tein äskeisen virheen (virhe sekin oli, vaikkei sillä tässä tapauksessa mitään merkitystä ollutkaan. Se kuitenkin poikkesi tavoittelemastani ajotavasta) Jne.
Luen liikennettä koskevia artikkeleita ja koitan omaksua niistä ajatuksia omaan ajamiseeni liittyen. Eräs merkittävä detalji kuljettajanurallani on ollut liikennepsykologia-kirjan lukeminen. Se kertoo juuri näistä asioista ja auttaa ymmärtämään, miksi kuljettaja tekee yksinkertaisissakin asioissa virheitä. Samalla olen saanut työkaluja muiden tekemien virheiden tunnistamiseen. Olen myös ollut töissä ohjaamassa liikennettä ja tekemässä liikennejärjestelyjä. Voit kuvitella, mikä laboratorio tuo minun kiinnostuksellani liikennettä kohtaan on ollut. Kuljettajien ratkaisuja on päässyt seuraamaan aitiopaikalta. Saman tyyppistä näköalapaikkaa on tarjonnut pyöräily.
En siis tukeudu ajamaan oppii ajamalla-metodiin, vaan satsaan ajamaan oppii ajattelemalla-metodiin.
B. Em. asioiden avulla olen oppinut tuntemaan itseäni ja tunnistamaan riskejä. Toki ihan perusajamisella olen saanut kokemusta ja etenkin ennen ajokortin saamista ja jokunen vuosi sen jälkeenkin tuli käytyä jääradalla (silloin täällä oli yhdellä merenlahdella siihen mahdollisuus, ei ole enää) ajelemassa. Tuo antoi pohjaa käsittelytaidolle sekä myös myöhemmin ymmärtämään sen, mikä ero on auton luistamisessa jääradalla ja liikenteessä. Toki tuoreena kuljettajana 70-luvun takavetoisella autolla treenit jatkuivat vuosia myös yleisillä teillä ja parkkipaikoilla. Voi niitä aikoja. Sittemmin tuosta olen luopunut ja etuvetoinen ajonhallinnalla varustettu auto ei sellaista harrastusta edes tue. Nykyään ajamisessa painottuukin riskien tunnistaminen ja niiden välttäminen, jos ennen kiinnostavampaa oli mahdollisista riskitilanteista selviytyminen.
Keskustelun keskimääristä paremmasta ajotaidosta sivuutan. Olisihan houkuttelevaa luoda illuusio siitä, että olen keskimääristä parempi. Olen kuitenkin oppinut lyhyestä matematiikasta kirjoittamani C:n avulla ajotaidostani sen, etten edes yritä miellyttää itseäni valheellisella tai ainakin perusteettomalla ajatuksella. En tiedä, miten ajotaito määritellään yhteismitallisesti, enkä tiedä, miten kansasta saisi jollain mittarilla luotettavan läpileikkauksen, jonka janalle itseni voisin sijoittaa. Näen kyllä muiden virheitä, mutten välttämättä näe niitä asioita, joissa nämä ovat minua parempia.
Sääli, jos joku vastaavan tasoisella tai minua paremmalla matematiikan osaamisella kuvittelee ajotaidosta jotain muuta.
Kumppani kerroit tuossa edellä ettet osaa sanoa millä tasolla olet kuljettajana, jos ei pysty arvioimaan omaa tasoaan miten voi määritellä muiden tasoa. Rikkeettömyys liikenteessä kertoo sen, että tekee asioita oikein. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa riskitekijät riittävän ajoissa, välttääkseen eteen tulevat ongelmat. Autokoulussa opimme ajamaan turvallisesti ja tekemään asioita oikein, siitä eteenpäin kaikki tekeminen on omissa käsissä. Isoimmat turvallisen ajamisen kehitysaskeleet otetaan omaa ajamista tarkastelemalla, ei muiden virheitä analysoimalla. Jokaisen ajokerran voi valmistella etukäteen, mitä huolellisemmin tämän tekee sitä helpompi on selvitä ongelmitta. Välttämällä riskejä, suurin osa ongelmista poistuu kuin itsestään.
@tracktest kirjoitti:
Jokaisen ajokerran voi valmistella etukäteen, mitä huolellisemmin tämän tekee sitä helpompi on selvitä ongelmitta. Välttämällä riskejä, suurin osa ongelmista poistuu kuin itsestään.
Mitähän tuo mahtaa pitää sisällään, muuta kuin mahahaavan.
@tracktest kirjoitti:
Kumppani kerroit tuossa edellä ettet osaa sanoa millä tasolla olet kuljettajana, jos ei pysty arvioimaan omaa tasoaan miten voi määritellä muiden tasoa. Rikkeettömyys liikenteessä kertoo sen, että tekee asioita oikein. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa riskitekijät riittävän ajoissa, välttääkseen eteen tulevat ongelmat. Autokoulussa opimme ajamaan turvallisesti ja tekemään asioita oikein, siitä eteenpäin kaikki tekeminen on omissa käsissä. Isoimmat turvallisen ajamisen kehitysaskeleet otetaan omaa ajamista tarkastelemalla, ei muiden virheitä analysoimalla. Jokaisen ajokerran voi valmistella etukäteen, mitä huolellisemmin tämän tekee sitä helpompi on selvitä ongelmitta. Välttämällä riskejä, suurin osa ongelmista poistuu kuin itsestään.
Miten valmistelet ajokertasi etukäteen? Tarkoittanet tuossa jotain muuta kuin vain auton tankkaamista, jos tarpeen, tms.
kerroit tuossa edellä ettet osaa sanoa millä tasolla olet kuljettajana, jos ei pysty arvioimaan omaa tasoaan miten voi määritellä muiden tasoa.
Kerroin olevani jäävi, jos et huomannut. Se tarkoittaa suunnilleen sitä, että meillä on sinun tiedostasi, kokemuksistasi ja taidoistasi vain sinun kirjoittamasi vakuutelma, ei arvovaltaisen tahon tekemää arviota. Autokouluissakin on inssiajo, jossa virallistettu asiantuntija kertoo, onko korttikokelas saanut riittävät taidot jotta voidaan päästää liikenteeseen. Toisella tavalla ilmaistuna, olen ehkä sinua vaatimattomampi arvioimaan itse taitojani, vaikka ne hyvät ovatkin - vaikka sellaiselle ei ole mitään "kuumemittaria" kehitetty
Muiden tason määrittelyn vaikeutta voi päätellä tämän palstan tasosta, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Rikkeettömyys liikenteessä kertoo sen, että tekee asioita oikein.
Mutta ei ihan kootusti taidoista. Ei myöskään ajosuoritteen määrästä tai auton käyttötapauksista, jotka vääjäämättä vaikuttavat asiassa. Minun tädilläni on sama, vielä pidempi historia "rikkeettömyyksistä" kuin sinulla, noilla esimerkeilläsi. Näillä puheilla uskallan mieluummin olla sinun kyydissäsi kuitenkin. Mistä se kertoo mielestäsi.
Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa riskitekijät riittävän ajoissa, välttääkseen eteen tulevat ongelmat.
Tulkitsen tuon tarkoittavan sitä, että mahdollisesti epäilet minulta puuttuvan tuollaiset taidot, tai kuvittelet etten harrasta tuota.
Autokoulussa opimme ajamaan turvallisesti ja tekemään asioita oikein, siitä eteenpäin kaikki tekeminen on omissa käsissä. Isoimmat turvallisen ajamisen kehitysaskeleet otetaan omaa ajamista tarkastelemalla, ei muiden virheitä analysoimalla. Jokaisen ajokerran voi valmistella etukäteen, mitä huolellisemmin tämän tekee sitä helpompi on selvitä ongelmitta. Välttämällä riskejä, suurin osa ongelmista poistuu kuin itsestään.
Kliseelinko vauhdissa.... Odotitko minulta samaan suuntaisia latteuksien kertauksia oman kehittymiseni osoituksena, vai miksi noita latelet?
No niin, vastaan tähän kysymykseen, vaikka se ei kieliopillisesti kysymyksen muotoon ollutkaan kirjoitettu.
Ei saanut olla yhtään kysymystä, joten muotoilin kehoituksen. Sama vaikutus sinulta kuitenkin: tulee vastaus, kiitos siitä.
Aloitan vastaan väittämisen sillä, että mielestäni tuo ei kuvaa pyrkimystä kehittyä. Tuo kuvaa käsitystäsi ajotapasi nykytilasta. En kuitenkaan vakuutu siitäkään.
Ei voi mitään. Voin oikaista sinun käsityksesi siitä, etten muka pyrkisi kehittymään. Kyllä minä pyrin ja olen pyrkinyt pitkään. En ehkä ihan alkuaikoina, mutta olen aika varma, että silloin sinullakin oli tärkeintä saada kortti ja päästä ajamaan. Niin minullakin, muistaakseni. En toisaalta muista mitään "herätyshetkiä", josta "tajusin että tulee kehittyä". En yritä vääntää asiasta rautalankaan yksittäisillä liikennetilanteilla, vaan yleistän asian - käytetään vaikka termiä kokemus.
Ei sinullakaan palstatila riittäisi todistukseksesi nippeliasioista.
Rautalankaesimerkki: Suunnilleen kaikkia ärsyttää....
Niinpä. Myös tällaiset listat asioista. En lähde siihen mukaan.
Olisi ikävää, jos 30 vuoden ajokokemuksen jälkeen olisi samalla tasolla kuin juuri ajokortin saamisen aikoihin.
Eikö vain, onneksi niin ei ole käynyt kohdallani, mutta ehkä sellaisia tapauksia löytyy kukaties. Mutta et sinä mitään uskottavaa tilastollista kehityskaarta pysty graafisesti omasta ajourastasi kertomaan.
Tai iän myötä heikentyneiden aistien takia jopa taantunut.
Se on minulla ja sinullakin väistämättä edessä. Sitten katsotaan kun se aika on koittamassa, tajuaako sen itse, vai pitääkö omaisten, jopa lääkärin tulla sanomaan. Jälkimmäisessä optiossakin on variaatioita, miten siihen voi päätyä, joten varo vetämästä johtopäätöksiä. Esimerkkejä niistä löytyy, hyvässä ja pahassa.
Opin saamisen tehokkuus ja ylipäätään kyky oppia riippuu monesta asiasta. Tietyn tason jälkeen kehitys on hyvin hidasta ilman systemaattista kehittämistä.
Tällaisia kommentteja lukiessa tulee aina mieleen, että kuvitteleeko kirjoittaja ettei lukija ole tajunnut asiaa.
Teen jatkuvasti mielikuvatreeniä liikennetilanteista.
Joo, tuo itsestäänselvyys taisi jäädä muotoilematta noilla sanoilla. Samaa teen, liikennetilanteesta riippuen.
Luen liikennettä koskevia artikkeleita ja koitan omaksua niistä ajatuksia omaan ajamiseeni liittyen.
Satunnaisesti. Lähinnä tällä palstalla, hehh...
Eräs merkittävä detalji kuljettajanurallani on ollut liikennepsykologia-kirjan lukeminen.
Good for you. Mutta tuonkin voisi kuvitella tarkoittavan sitä, että oletat myös tätini tekevän tuollaista, tai serkkuni, tai sinun puolisosi. Onko se realistinen ajatus, minusta ei. Hyvässä ja pahassa.
En siis tukeudu ajamaan oppii ajamalla-metodiin, vaan satsaan ajamaan oppii ajattelemalla-metodiin.
Voi sen noin muotoilla myös minun osaltani. Ajamalla oppii myös monia asioita, silti.
Em. asioiden avulla olen oppinut tuntemaan itseäni ja tunnistamaan riskejä.
Näin minäkin olen omalta osaltani ajatellut. Mutta jätän varuiksi sen, etten voi tietää ihan kaikkia riskejä, joita muut voivat aiheuttaa ja missä tilanteissa ne tulevat. Muun väittämistä onnistuneesti en kyllä pureksi ihan helpolla, edes eakgle:ltä. Ei kukaan ole 100% valmis kaikkeen, eikä tule sellaiseksi. Se olisi juuri sitä vahvaa oman osaamisen yliarvointia, jota suomalaiset miehet kuulemma tekevät.
Keskustelun keskimääristä paremmasta ajotaidosta sivuutan. Olisihan houkuttelevaa luoda illuusio siitä, että olen keskimääristä parempi.
Samaa mieltä ja siksi muotoilenkin varsin varovasti näitä kommenttejani, enkä varsinkaan viljele nippeliliikennetilanteita vaan kirjoitan varsin yleisellä tasolla.
Sääli, jos joku vastaavan tasoisella tai minua paremmalla matematiikan osaamisella kuvittelee ajotaidosta jotain muuta.
@tracktest kirjoitti:
Kumppani kerroit tuossa edellä ettet osaa sanoa millä tasolla olet kuljettajana, jos ei pysty arvioimaan omaa tasoaan miten voi määritellä muiden tasoa. Rikkeettömyys liikenteessä kertoo sen, että tekee asioita oikein. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa riskitekijät riittävän ajoissa, välttääkseen eteen tulevat ongelmat. Autokoulussa opimme ajamaan turvallisesti ja tekemään asioita oikein, siitä eteenpäin kaikki tekeminen on omissa käsissä. Isoimmat turvallisen ajamisen kehitysaskeleet otetaan omaa ajamista tarkastelemalla, ei muiden virheitä analysoimalla. Jokaisen ajokerran voi valmistella etukäteen, mitä huolellisemmin tämän tekee sitä helpompi on selvitä ongelmitta. Välttämällä riskejä, suurin osa ongelmista poistuu kuin itsestään.
Miten valmistelet ajokertasi etukäteen? Tarkoittanet tuossa jotain muuta kuin vain auton tankkaamista, jos tarpeen, tms.
Valmisteluun kuuluu auton huolto ennen matkaa, auto on tällöin käyttövarmempi ja turvallisempi. Rengaspaineiden tarkistaminen ja lisäys, jos kuormaa tulee normaalia enemmän. Kaiken kruunaa hyvin nukuttu yö, näin varmistetaan turvallinen ja virkeä matkanteko. Kesä on matkustamisen sesonkia, joten huolella valmisteltu matka on jo puoliksi tehty.
Auton turvallinen pakkaaminen pähkinänkuoressa.
Matkustamo
Matkatavaroiden paikka on tavaratilassa, ei auton matkustamossa.
Käsimatkatavarat, kuten mobiililaitteet, pidetään istuintaskuissa tai niille tarkoitetuissa telineissä.
Tavaratila
Ensimmäiset tavarat tuetaan tiukasti takapenkin selkänojaan ja loput tavarat niihin. Seuraava kerros rakennetaan samalla periaatteella.
Painavimmat tavarat mahdollisimman eteen ja alimmaiseksi.
Kuorma ei saa ylettyä takapenkin selkänojan yläreunan yläpuolelle.
Mikäli selkänoja kaadetaan tavaratilan laajentamiseksi, on tavaroiden paikallaan pysyminen varmistettava sitomalla.
Suksiboksi
Boksiin saa kuormata vain kevyttä tavaraa.
Kevyistä tavaroista raskaimmat tulisi sijoittaa boksin keskelle, taakkatelineiden kohdalle.
Tavaroiden paikallaan pysyminen on varmistettava tukemalla ja sitomalla.
Boksin kannen lukittuminen on syytä varmistaa huolellisesti.
Olen muutaman kerran aavistanut, että joku toinen autoilija on toimimassa väärin ja tilanteeseen reagoimalla olen estänyt selvän onnettomuuden. Olen myös pyöräilijänä muutaman kerran huomannut, että autoilija ei väistäkään ja olen siksi jarruttanut kunnolla ja estänyt onnettomuuden. Olen siis toiminut väärin, kun olen ymmärtänyt toisten erehtyvän. Ja esimerkiksi käsite tilannenopeus on täysin turha, kun kukaan ei saa erehtyä. Kyllä liikenteessä pitää ymmärtää myös reaalimaailmaa, ei pelkkää lainsäädäntöä.
Nyt en ymmärrä, miten toisen virheen havaitseminen olisi väärin.
Lainsäädäntö on pohja, jolle reaalimaailma rakentuu. Joidenkin mielestä oma tilannetta soveltava ajotapa on parempi. Tuo toimii jollain tavalla niin kauan kuin muut noudattavat lakikirjaan kirjattua todellisuutta ja tämä soveltaja voi siksi ennakoida toisten liikkeet. Mutta kun kaksi soveltajaa osuu samaan paikkaan, nähdäänkin mielenkiintoinen näytelmä. Tyypillisesti tällainen tilanne on moottoritiellä. Ylinopeutta käyttävä ohittaja ajaa vasenta kaistaa, kunnes tämän saavuttaa toinen, joka haluaisi ajaa vielä lujempaa. Ensimmäinen ei siirry oikealle, koska takana tulevan ei tarvitse päästä ohi. Eihän sen tarvitse ajaa yli 120 km/h tai ainakaan lujempaa kuin ensimmäinen ajaa. Jälkimmäinen puolestaan ajattelee, että ensimmäisen pitää siirtyä oikealle, koska on hitaampi. Siitä syntyykin rakentava keskustelu ajolinjojen, ajoetäisyyksien, ajonopeuksien ja kaukovalojen muodossa. Molempien mielestä vain toinen ajaa väärin.
Pyöräilijänä saa päivittäin paikata väistämisvelvollisuuttaan laiminlyövien autojen toilailuja. Ei siinä ole mitään erikoista.
Tämä on aivan hyvä lähtökohta. Muiden ajamiseen ei voi kovin paljon vaikuttaa, joten kannattaa sopeuttaa omaa toimintaansa muihin.
Et tietenkään ole, vaan muiden virheitä bongatessasi väistit Herbertin kommentin OMIIN VIRHEISIIN suhtautumisesta. Jätin olennaisen osan Herbertin tekstistä tuohon ylle, että voit vielä verrata kuinka eri asiasta puhutte.
Sehän on hyvä, että olet saanut muiden virheitä neutraloiduksi ennen kuin virheiden sarja eskaloituu törmäykseksi. Seuraava parannuskohde voisi olla miettiä miten sekä minimoit itse että jätät myös muille mahdollisuuden minimoida sinun omien virheidesi aiheuttamat riskit?
Puheena olevassa risteysten ryhmittymis- ja kääntymissäännöissä on epämääräisyyttä, joka kuljettajan pitää tulkita ajoneuvoon ja olosuhteisiin sopivaksi.
Sen epämääräysyyden viisas käyttäminen parantaa näkyvyyttä monessakin mielessä ja helpottaa sitä kautta varsin ehdottomiksi vaatimuksiksi kirjoitettujen väistämissääntöjen noudattamista kaikkien paikallaolijoiden kannalta.
@740 GLE kirjoitti Late1969:lle:
Pitää siis tietää etukäteen, että tekee (kuitenkin) virheen, jonka sitten pitäisi samalla yrittää välttää - hmmmmmm?
Lopputulema on täysin virheetön ja sitä myöden riskitönkin Late. Olishan se upeata!
Juuri tuo virheet hyväksyvä fatalismi estää oppimisen.
Usein sama asia ilmaistaan:
"Se on korkeemmas käres..."
"Ei sille mitään voinut, se vaan meni..."
"En nähnyt..."
jne.
Kerrotko kumppari, miten itse
A. Pyrit kehittymään kuljettajana
B. Olet kehittynyt kuljettajana.
Eikä yhtään kysymystä, vain vastauksia.
Autojen kehityskaari näyttää siltä, että kuljettajakin on matkustaja.
Isoimmat kehitysaskeleet otetaan omaa ajamista tarkastelemalla, ei muiden virheitä analysoimalla. Omia tekemisiään puntaroimalla kehittyy huomattavasti fiksummalla tavalla paremmaksi kuljettajaksi. Oma valaistumiseni tapahtui siinä, kun opin ennakoimaan tulevia tilanteita. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa riskitekijät riittävän ajoissa, välttääkseen eteen tulevat ongelmat. Ajonopeuden sovittaminen erilaisiin olosuhteisiin on yksi tärkeimmistä oivalluksista mitä kuljettajan päässä voi tapahtua.
Aikamoista käsitesaivartelua paikkapaikoin. Mutta ihan viihdyttävää.
Lähdenpä tekemään vastan juhannussaunaan.
Aika ankeeta on, jos täältä pitää viihdykettä etsiä!
Hyvää juhannusta hyvät siskot ja veljet ympäri Suomea!
Minua kai tarkoitit. Etsin kyllä viihteeni muualta, mutta seuraan näitäkin keskusteluja. Joskus osallistunkin.
Daa-da daa-da porukoiden bongauksessa lienee sesonkiaika.
Vastan teossa taustakonsertista huolehtivat lehtokerttu ja pensaskerttu. Lehtokerttu ykkössolistina. Viihdyttävää!
Eihän koko päivää jaksa vesijetillä rinkiä ajaa kuten nuoremmat. Hyvää juhannusta!
Ei pahalla, hyvältä tuo kuulostaa. Rauhoittuminen tekee hyvää itse kullekkin! Daa-da Daa-da toimii aina. Hyvää juhannusta sinnekin!
Samoin sinne!
Joo, samoin Sinulle ja muillekin keskustelijoille!
Sauna lämpiää ja takaverannalta seuraan kirjosieppoperheen lounaan jakelua. Herra juuri vei aterian jälkikasvulle.
@740 GLE kirjoitti Late1969:lle:
Vastasit kommenttiini että
En oikeastaan tiedä enää näin jussin jälkeen, että mitä tai kenties ketä tarkoitit. Minusta vain kuulostaa niin vänkältä kun jotenkin minimoi oman virheensä riskit. Mitä siinä oikeastaan tehdäänkään?
Ihan helpolla esimerkillä: jos ajaa ylinopeutta, niin se kait lasketaan virheeksi. Ajamalla ylinopeutta syntyy ylimääräistä riskiä verrattuna rajoitusnopeuteen tai sen alle ajamalla. Virhetilanne on siis tehty ja menossa ja sitä riskiä minimoidaan vähentämällä ylinopeutta (jota siis jää silti)?
@herpertti kyseli miten
Joo, kysymyksethän on pahasta! Täällä ei toisten faktoja kyseenalaisteta, tai niissä ei voi olla kenellekään lisätietojen tarvetta, mahdoton ajatus.
No, palstan parhaat kuskithan on tietysti eak-740GLE ja latteuskliseelinko-tracktest, siihen on vaikea yltää ihan kenen tahansa.
Ei minulla mitään ihmeellisiä konsteja tietääkseni ole tässä vaiheessa kuljettajan uraa. Kädet 10-vaille-kaksi-asennossa ratissa kiinni, ei räplätä liikaa medioita ja välineitä, pyrin keskittymään ajosuoritteeseen, seuraan liikennettä edessä varsin kauas, tarvittaessa sivuille ja edelleen ennakoivasti, taloudellisuusmielessäkin vältän ajamasta yli rajoitusnopeuksien koska kiirettä ei saa olla. Silti teiden tukkoa minusta ei saa tai sitten väittäjä voi katsella kuvaansa peilistä. Mukautuva cruise on loistopeli aktiivikäytössä jne. Suojatiet olen ottanut erityiseen oppiin ja sieltä on helppo poimia hyvää fiilistä kohteliaisuudellaan.
Jne. jne. Varmaan jotakin (liian) itsestään selvää jäi mainitsemattakin. Olen kehittynyt mielestäni kuljettajana ja liikennehän on jatkuvaa havainnointia, josta voi saada oppia. Omasta ja muiden tekemisestä, jota liikenteessä näkee.
Vastaväitteitä odotellessa! Väärin opittua varmastikin, joka tietysti on mielenkiintoista. Tulkitaan vaan pirun viisaana pelkän sanailun perusteella, tai uskotaan hienoja tarinoita kunkin taidoista. Kukaanhan ei meistä ei ole (ollut) katsomassa toistemme ajamista.
Sinähän voit herpertti kertoa sitten omalta osaltasi tilanteen myös, sinun vuorosi siis.
Kumppani tässä oli sinun anti tälle keskustelulle, ei mitään henkilökohtaista analyysia omasta kehityksestäsi vuosien varrelta. Osoitit taas kerran pystyväsi keskusteluun, jossa haastat aktiiveja tuhansilla kysymyksillä. Tuolla tavalla kaikki hyväkin asia vesittyy kysymystulvan alle. Erikoista on myös se, että halveeraat osaa keskustelijoista ennakoivan ja hyvän ajotaidon takia. Nostat tikun nokkaan minut ja 740 GLE:n koska olemme selvinneet kolareitta, ulosajoitta, sakoitta ja huomautuksitta yli 37 vuotta.
Ei pitele paikkojaan. Kumppanihan kirjoitti ihan hyvin. Lähes kaikki kuskit kuvittelevat olevansa keskimääräistä parempia, varmaan myös GLE ja Herbert. Mielenkiintoista olisi, jos Herbert vastaisi Kumppnanin kysymykseen.
Voi se olla niinkin, että ne paremmat kuskit on säästetty teidät kolareilta, joustamalla tiukanpaikan tullen säännöistä.
Kuljettajissa on paljon niitä jotka otaksuvat olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia ja sitten on osa niitä jotka ovat oikeasti hyviä. Tuskin kuvittelevat vaan ovat oikeasti parempia, vähättely näköjään tarttuu.
Ketkä siis ovat oikeasti parempia ja millainen näyttö siitä on saatavissa? Tiedäthän tee, niin kuin sanon, äläkä niin kuin teen.
@tracktest kirjoitti:
Öhh.... odottanet jotakin tilastokäppyrää tms. voisi kuvitella.
En muista että olisin sinultakaan nähnyt "henkilökohtaista analyysiä omasta kehityksestäsi", edes vuosien varrelta. Jotakin diippiä shittiä siis vissiin ollut, mahdollisesti.
En kysynyt ensimäistäkään kysymystä vastineessani Herbertille. Ihan kummia höpiset.
Pystyt varmaan puhumaan näköjään toisen puolestakin. Mikä noista tapahtui sitä ennen, jää auki, jollei se ole koko ajoura. Sekin jää auki.
Aika moni on selvinnyt noin, on sitä ajouraa takana sitten vähemmänkin. Ei tuollaiset oikeasti mitään ihmeitä vaadi minun mielestäni ja riippuu vaikkapa ajosuoritteiden määrästä ja missä ajaa keskimäärin, jotka unohdit sujuvasti. En osaa aavistellakaan mihin mahdat asettaa vaatimukset, että vertautuisi teihin.
Toisaalta, eikös yksi sanonta kuulu "oppia ikä kaikki" ja toinen että "oppirahat on maksettava". Se ei sitten varmaan ole kehittymistä, tai oppimista jos joku on kerran saanut vaikkapa sakot, eikä sitten enää, ts. uskonut kerrasta. Oli kyse pysäköinti- tai jostakin muusta sakosta
Jotkut ovat syntyjään täydellisiä kuskeja vissiin, mutta minä en vaan yritäkään sellaista väittää. Henkilökohtaisena analyysinä sinulle, että siitä piti lähteä ajouran alussa ja sen jälkeen olen kehittynyt vuosien varrella. Kohti täydellisyyttä tietenkin, mutta olen jäävi arvioimaan, olenko lähellä vai kaukana, hehh...
Väärin kehitytty sinusta vissiin, kuten veikkailin jonkun kommentoivankin. Voitin sisäisen vetoni: tracktest ehtii.
Aloitan vastaan väittämisen sillä, että mielestäni tuo ei kuvaa pyrkimystä kehittyä. Tuo kuvaa käsitystäsi ajotapasi nykytilasta. En kuitenkaan vakuutu siitäkään. Rautalankaesimerkki: Suunnilleen kaikkia ärsyttää moottoritiellä kaistan vaihtaminen liian nopeasti ohituksen jälkeen oikealle eli toisen eteen. Minullakin on tuulilasissa särö tällaisen kuskin takia. Kuitenkin suurin osa ohittajista syyllistyy tuohon. Eli eivät tiedä, miten ajavat. Toinen esimerkki: Katsovat risteyksessä, mutta eivät näe. Vikahan on suojatielle sinkoilevissa jalankulkijoissa tai 50 km/h ajavissa pyöräilijöissä, koska omassa ajamisessa ei tunnisteta puutteita. Pyöräilijän nopeus osataan määritellä, vaikkei pyöräilijästä saada havaintoa ajoissa. Vieläkään ei kellot näillä tyypeillä soi.
Luonnollisesti. Olisi ikävää, jos 30 vuoden ajokokemuksen jälkeen olisi samalla tasolla kuin juuri ajokortin saamisen aikoihin. Tai iän myötä heikentyneiden aistien takia jopa taantunut.
Opin saamisen tehokkuus ja ylipäätään kyky oppia riippuu monesta asiasta. Tietyn tason jälkeen kehitys on hyvin hidasta ilman systemaattista kehittämistä. Tuttu juttu urheilun tai musiikin harrastajille. Ei kitaran rämpyttämisellä kovin taitavaksi soittajaksi kehity, vaikka osaakin säestää Paratiisin.
No niin, vastaan tähän kysymykseen, vaikka se ei kieliopillisesti kysymyksen muotoon ollutkaan kirjoitettu.
A. Teen jatkuvasti mielikuvatreeniä liikennetilanteista. Ennakoinko äsken tuon autoilijan ratkaisut oikein, huomasinko äskeisen asian, näinkö varmasti tien olevan vapaa, miksi päädyin ratkaisuun, jonka äsken tein. Jos tuosta tulee tienkäyttäjä X vastaan NYT, onko tilanne hallinnassani. Näenkö, ettei esteitä ole, vai enkö näe estettä. Miksi tein äskeisen virheen (virhe sekin oli, vaikkei sillä tässä tapauksessa mitään merkitystä ollutkaan. Se kuitenkin poikkesi tavoittelemastani ajotavasta) Jne.
Luen liikennettä koskevia artikkeleita ja koitan omaksua niistä ajatuksia omaan ajamiseeni liittyen. Eräs merkittävä detalji kuljettajanurallani on ollut liikennepsykologia-kirjan lukeminen. Se kertoo juuri näistä asioista ja auttaa ymmärtämään, miksi kuljettaja tekee yksinkertaisissakin asioissa virheitä. Samalla olen saanut työkaluja muiden tekemien virheiden tunnistamiseen. Olen myös ollut töissä ohjaamassa liikennettä ja tekemässä liikennejärjestelyjä. Voit kuvitella, mikä laboratorio tuo minun kiinnostuksellani liikennettä kohtaan on ollut. Kuljettajien ratkaisuja on päässyt seuraamaan aitiopaikalta. Saman tyyppistä näköalapaikkaa on tarjonnut pyöräily.
En siis tukeudu ajamaan oppii ajamalla-metodiin, vaan satsaan ajamaan oppii ajattelemalla-metodiin.
B. Em. asioiden avulla olen oppinut tuntemaan itseäni ja tunnistamaan riskejä. Toki ihan perusajamisella olen saanut kokemusta ja etenkin ennen ajokortin saamista ja jokunen vuosi sen jälkeenkin tuli käytyä jääradalla (silloin täällä oli yhdellä merenlahdella siihen mahdollisuus, ei ole enää) ajelemassa. Tuo antoi pohjaa käsittelytaidolle sekä myös myöhemmin ymmärtämään sen, mikä ero on auton luistamisessa jääradalla ja liikenteessä. Toki tuoreena kuljettajana 70-luvun takavetoisella autolla treenit jatkuivat vuosia myös yleisillä teillä ja parkkipaikoilla. Voi niitä aikoja. Sittemmin tuosta olen luopunut ja etuvetoinen ajonhallinnalla varustettu auto ei sellaista harrastusta edes tue. Nykyään ajamisessa painottuukin riskien tunnistaminen ja niiden välttäminen, jos ennen kiinnostavampaa oli mahdollisista riskitilanteista selviytyminen.
Keskustelun keskimääristä paremmasta ajotaidosta sivuutan. Olisihan houkuttelevaa luoda illuusio siitä, että olen keskimääristä parempi. Olen kuitenkin oppinut lyhyestä matematiikasta kirjoittamani C:n avulla ajotaidostani sen, etten edes yritä miellyttää itseäni valheellisella tai ainakin perusteettomalla ajatuksella. En tiedä, miten ajotaito määritellään yhteismitallisesti, enkä tiedä, miten kansasta saisi jollain mittarilla luotettavan läpileikkauksen, jonka janalle itseni voisin sijoittaa. Näen kyllä muiden virheitä, mutten välttämättä näe niitä asioita, joissa nämä ovat minua parempia.
Sääli, jos joku vastaavan tasoisella tai minua paremmalla matematiikan osaamisella kuvittelee ajotaidosta jotain muuta.
Kumppani kerroit tuossa edellä ettet osaa sanoa millä tasolla olet kuljettajana, jos ei pysty arvioimaan omaa tasoaan miten voi määritellä muiden tasoa. Rikkeettömyys liikenteessä kertoo sen, että tekee asioita oikein. Ennakoiva kuljettaja osaa tunnistaa riskitekijät riittävän ajoissa, välttääkseen eteen tulevat ongelmat. Autokoulussa opimme ajamaan turvallisesti ja tekemään asioita oikein, siitä eteenpäin kaikki tekeminen on omissa käsissä. Isoimmat turvallisen ajamisen kehitysaskeleet otetaan omaa ajamista tarkastelemalla, ei muiden virheitä analysoimalla. Jokaisen ajokerran voi valmistella etukäteen, mitä huolellisemmin tämän tekee sitä helpompi on selvitä ongelmitta. Välttämällä riskejä, suurin osa ongelmista poistuu kuin itsestään.
Mitähän tuo mahtaa pitää sisällään, muuta kuin mahahaavan.
Miten valmistelet ajokertasi etukäteen? Tarkoittanet tuossa jotain muuta kuin vain auton tankkaamista, jos tarpeen, tms.
@tracktest kirjoitti:
Kerroin olevani jäävi, jos et huomannut. Se tarkoittaa suunnilleen sitä, että meillä on sinun tiedostasi, kokemuksistasi ja taidoistasi vain sinun kirjoittamasi vakuutelma, ei arvovaltaisen tahon tekemää arviota. Autokouluissakin on inssiajo, jossa virallistettu asiantuntija kertoo, onko korttikokelas saanut riittävät taidot jotta voidaan päästää liikenteeseen. Toisella tavalla ilmaistuna, olen ehkä sinua vaatimattomampi arvioimaan itse taitojani, vaikka ne hyvät ovatkin - vaikka sellaiselle ei ole mitään "kuumemittaria" kehitetty
Muiden tason määrittelyn vaikeutta voi päätellä tämän palstan tasosta, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Mutta ei ihan kootusti taidoista. Ei myöskään ajosuoritteen määrästä tai auton käyttötapauksista, jotka vääjäämättä vaikuttavat asiassa. Minun tädilläni on sama, vielä pidempi historia "rikkeettömyyksistä" kuin sinulla, noilla esimerkeilläsi. Näillä puheilla uskallan mieluummin olla sinun kyydissäsi kuitenkin. Mistä se kertoo mielestäsi.
Tulkitsen tuon tarkoittavan sitä, että mahdollisesti epäilet minulta puuttuvan tuollaiset taidot, tai kuvittelet etten harrasta tuota.
Kliseelinko vauhdissa.... Odotitko minulta samaan suuntaisia latteuksien kertauksia oman kehittymiseni osoituksena, vai miksi noita latelet?
Sinähän voit kertoa sitten omalta osaltasi tilanteen myös, sinun vuorosi siis.
@Herbert kirjoitti:
Ei saanut olla yhtään kysymystä, joten muotoilin kehoituksen. Sama vaikutus sinulta kuitenkin: tulee vastaus, kiitos siitä.
Ei voi mitään. Voin oikaista sinun käsityksesi siitä, etten muka pyrkisi kehittymään. Kyllä minä pyrin ja olen pyrkinyt pitkään. En ehkä ihan alkuaikoina, mutta olen aika varma, että silloin sinullakin oli tärkeintä saada kortti ja päästä ajamaan. Niin minullakin, muistaakseni. En toisaalta muista mitään "herätyshetkiä", josta "tajusin että tulee kehittyä". En yritä vääntää asiasta rautalankaan yksittäisillä liikennetilanteilla, vaan yleistän asian - käytetään vaikka termiä kokemus.
Ei sinullakaan palstatila riittäisi todistukseksesi nippeliasioista.
Niinpä. Myös tällaiset listat asioista. En lähde siihen mukaan.
Eikö vain, onneksi niin ei ole käynyt kohdallani, mutta ehkä sellaisia tapauksia löytyy kukaties. Mutta et sinä mitään uskottavaa tilastollista kehityskaarta pysty graafisesti omasta ajourastasi kertomaan.
Se on minulla ja sinullakin väistämättä edessä. Sitten katsotaan kun se aika on koittamassa, tajuaako sen itse, vai pitääkö omaisten, jopa lääkärin tulla sanomaan. Jälkimmäisessä optiossakin on variaatioita, miten siihen voi päätyä, joten varo vetämästä johtopäätöksiä. Esimerkkejä niistä löytyy, hyvässä ja pahassa.
Tällaisia kommentteja lukiessa tulee aina mieleen, että kuvitteleeko kirjoittaja ettei lukija ole tajunnut asiaa.
Joo, tuo itsestäänselvyys taisi jäädä muotoilematta noilla sanoilla. Samaa teen, liikennetilanteesta riippuen.
Satunnaisesti. Lähinnä tällä palstalla, hehh...
Good for you. Mutta tuonkin voisi kuvitella tarkoittavan sitä, että oletat myös tätini tekevän tuollaista, tai serkkuni, tai sinun puolisosi. Onko se realistinen ajatus, minusta ei. Hyvässä ja pahassa.
Voi sen noin muotoilla myös minun osaltani. Ajamalla oppii myös monia asioita, silti.
Näin minäkin olen omalta osaltani ajatellut. Mutta jätän varuiksi sen, etten voi tietää ihan kaikkia riskejä, joita muut voivat aiheuttaa ja missä tilanteissa ne tulevat. Muun väittämistä onnistuneesti en kyllä pureksi ihan helpolla, edes eakgle:ltä. Ei kukaan ole 100% valmis kaikkeen, eikä tule sellaiseksi. Se olisi juuri sitä vahvaa oman osaamisen yliarvointia, jota suomalaiset miehet kuulemma tekevät.
Samaa mieltä ja siksi muotoilenkin varsin varovasti näitä kommenttejani, enkä varsinkaan viljele nippeliliikennetilanteita vaan kirjoitan varsin yleisellä tasolla.
Voi heittiä joo...
Valmisteluun kuuluu auton huolto ennen matkaa, auto on tällöin käyttövarmempi ja turvallisempi. Rengaspaineiden tarkistaminen ja lisäys, jos kuormaa tulee normaalia enemmän. Kaiken kruunaa hyvin nukuttu yö, näin varmistetaan turvallinen ja virkeä matkanteko. Kesä on matkustamisen sesonkia, joten huolella valmisteltu matka on jo puoliksi tehty.
Auton turvallinen pakkaaminen pähkinänkuoressa.
Matkustamo
Matkatavaroiden paikka on tavaratilassa, ei auton matkustamossa.
Käsimatkatavarat, kuten mobiililaitteet, pidetään istuintaskuissa tai niille tarkoitetuissa telineissä.
Tavaratila
Ensimmäiset tavarat tuetaan tiukasti takapenkin selkänojaan ja loput tavarat niihin. Seuraava kerros rakennetaan samalla periaatteella.
Painavimmat tavarat mahdollisimman eteen ja alimmaiseksi.
Kuorma ei saa ylettyä takapenkin selkänojan yläreunan yläpuolelle.
Mikäli selkänoja kaadetaan tavaratilan laajentamiseksi, on tavaroiden paikallaan pysyminen varmistettava sitomalla.
Suksiboksi
Boksiin saa kuormata vain kevyttä tavaraa.
Kevyistä tavaroista raskaimmat tulisi sijoittaa boksin keskelle, taakkatelineiden kohdalle.
Tavaroiden paikallaan pysyminen on varmistettava tukemalla ja sitomalla.
Boksin kannen lukittuminen on syytä varmistaa huolellisesti.