@Quu kirjoitti:
Ei kait lataus tai tankkaus ole ongelma kun vapaapaikka on tarjolla, lähinnä matkanviivästymine on se mikä useita vielä pistää miettimään.
Minä en tule nykytekniikalla sähköautoa ostamaan, siihen ei kuitenkaan ole syy latausaika.
Niin meinaatko että latauspaikalle on pitkä jono? Minulla ei ole vielä tullut vastaan, mutta kieltämättä on ollut muutamia tilanteita että töpseleitä on ollut vapaana vain yksi tai kaksi.
Ei, vaan lataukseen käytetty aika, on huomattavasti pidempi kun tankatessa.
Saat toki ajaa millä haluat, mutta tässä auttaa kyllä se ajattelun muutos. Olen nyt ajanut n. 5tkm ja olen käyttänyt aikaa lataamiseen yhden kerran n. 15min, ja senkin vain siksi että määränpäässä ollut laturi ei jostain syystä tullut toimeen autoni kanssa. Kaikki muut latauskerrat ovat hoituneet asioinnin yhteydessä tai kotona. Pisimmät reissut ovat olleet pk-seudulta Turkuun ja takaisin.
Tietenkin pitkällä matkalla joutuu pysähtymään silloin tällöin, mutta en nyt pidä kohtuttomana että pitää pienen vessa-, jaloittelu ja /tai napostelutauon 300km välein
Eikös pk-seudulta Turkuun ja takaisin ole yhteensä vain reilut 300 km? Kotona ladatulla akulla käväistään Turussa ilman jalottelutaukoa matkalla jos perillä oletettavasti poistutaan autosta.
Sarasvuolla oli muistaakseni ongelmia Teslalla tämän matkan kanssa, mutta ongelma esiintyi vanhalla mallilla.
@Late1969 kirjoitti:
Osa Moottorin valituksista pitäisi toteuttaa myös tankkauspaikoilla. Mittareille pitäisi olla selkeä ajosuunta ja jonotus muodostua sitä kautta, välillä kerran vuodessa joutuu itsekin ihmettelemään kuka on menossa mille mittarille seuraavaksi ja kuka sitten.
Ei onnistu, sillä osa autoista on suunniteltu kuskin tankattavaksi (korkki kuskin puolella) ja osa apukuskin tankattavaksi (korkki apukuskin puolella). Eli autot tulevat mittarille eri suunnista.
Juuri siksi onnistuisi. Lisäksi Suomessa lähes kaikki mittarit jäävät tankattavien autojen väliin. Ongelmaksi voi muodostua se, että oikean puolen tankkausaukko taitaa olla yleisempi eli samasta suunnasta ajaen mittarien vasen puoli olisi suositumpi.
Muutaman kerran on tullut kokeiltua väärältä puolen tankkausta, mutta ei ole onnistunut. Letkua ei ole saanut ulos tai se ei ole pysähtynyt, ns. rullaverhomekanismi ei ole toiminut. Lisäksi paskaista letkua ei viitsi autoa vasten hieroa.
Letkuthan eivät vuosikausiin ole enää olleet maahan kosketuksissa, eli ne ovat yleensä kuivia ja puhtaita. Se lika on pikemminkin autossa, mutta eipä sitäkään ole tietenkään kiva letkulla hieroa. Itse laitan letkun yleensä kulkemaan takaikkunan päältä ja toisella kädellähän sitä letkua voi kannatella. No, kukin tyylillään. Taas mennään otsikon aiheesta sivuun.
@Quu kirjoitti:
Ei kait lataus tai tankkaus ole ongelma kun vapaapaikka on tarjolla, lähinnä matkanviivästymine on se mikä useita vielä pistää miettimään.
Minä en tule nykytekniikalla sähköautoa ostamaan, siihen ei kuitenkaan ole syy latausaika.
Niin meinaatko että latauspaikalle on pitkä jono? Minulla ei ole vielä tullut vastaan, mutta kieltämättä on ollut muutamia tilanteita että töpseleitä on ollut vapaana vain yksi tai kaksi.
Ei, vaan lataukseen käytetty aika, on huomattavasti pidempi kun tankatessa.
Saat toki ajaa millä haluat, mutta tässä auttaa kyllä se ajattelun muutos. Olen nyt ajanut n. 5tkm ja olen käyttänyt aikaa lataamiseen yhden kerran n. 15min, ja senkin vain siksi että määränpäässä ollut laturi ei jostain syystä tullut toimeen autoni kanssa. Kaikki muut latauskerrat ovat hoituneet asioinnin yhteydessä tai kotona. Pisimmät reissut ovat olleet pk-seudulta Turkuun ja takaisin.
Tietenkin pitkällä matkalla joutuu pysähtymään silloin tällöin, mutta en nyt pidä kohtuttomana että pitää pienen vessa-, jaloittelu ja /tai napostelutauon 300km välein
Eikös pk-seudulta Turkuun ja takaisin ole yhteensä vain reilut 300 km? Kotona ladatulla akulla käväistään Turussa ilman jalottelutaukoa matkalla jos perillä oletettavasti poistutaan autosta.
Sarasvuolla oli muistaakseni ongelmia Teslalla tämän matkan kanssa, mutta ongelma esiintyi vanhalla mallilla.
Ymmärsin M880:n tekstistä, ettei Turun reissu ole sellainen ns. pitkä matka, jonka aikana voi pitää lyhyen lataustauon. Hänhän on oletettavasti käynyt autollaan useamman kerran Turussa, mutta vain kerran joutunut koko 5000 km ajoillaan joutunut tekemään varttitunnin pikalatauksen, mikä on vähän. Liittyykö se millään tavalla mihinkään Turun vierailuun vai ei, se ei käy ilmi. Eikä ole edes relevanttia.
@Late1969 kirjoitti:
Juuri siksi onnistuisi. Lisäksi Suomessa lähes kaikki mittarit jäävät tankattavien autojen väliin. Ongelmaksi voi muodostua se, että oikean puolen tankkausaukko taitaa olla yleisempi eli samasta suunnasta ajaen mittarien vasen puoli olisi suositumpi.
Jostain muistelen lukeneeni, että ainakin aikaisemmin tuo tankkausluukku oli oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunnitelluissa ajoneuvoissa (Saksa, Ranska jne.) oikealla, ja vasemmanpuoleiseen liikenteeseen (Iso-Britannia, Japani jne.) vasemmalla puolella autoa eli lähtökohtaisesti aina "vänkärinpuolella". Pitkään oli Volvoissakin vasemmalla puolella vaikka siirtyivät oikeanpuoleiseen liikenteeseen jo 1967.
@Late1969 kirjoitti:
Juuri siksi onnistuisi. Lisäksi Suomessa lähes kaikki mittarit jäävät tankattavien autojen väliin. Ongelmaksi voi muodostua se, että oikean puolen tankkausaukko taitaa olla yleisempi eli samasta suunnasta ajaen mittarien vasen puoli olisi suositumpi.
Jostain muistelen lukeneeni, että ainakin aikaisemmin tuo tankkausluukku oli oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunnitelluissa ajoneuvoissa (Saksa, Ranska jne.) oikealla, ja vasemmanpuoleiseen liikenteeseen (Iso-Britannia, Japani jne.) vasemmalla puolella autoa eli lähtökohtaisesti aina "vänkärinpuolella". Pitkään oli Volvoissakin vasemmalla puolella vaikka siirtyivät oikeanpuoleiseen liikenteeseen jo 1967.
Ennen taisi mittarit olla paljon tien sivussa kyläkaupan edessä ja silloin tuo oli varmasti passeli. Onhan moni muukin asia vanhaa perua, miksei tuokin.
Nykyisissä pakettiautoissa on luukku usein kuskin oven takana, ne voisivat muuttaa lukuisina jakaumaa.
Onkohan sama sekasotku sähkisten latausluukuissa? Niitä taitaa olla edessä ja kaikissa lokasuojissa mallista riippuen, mutta takana ei varmaan yhtään.
Artikkelissa halutaan katsoa asiaa negatiivisten lasien läpi. Jos polttiskuski lähtee liikkeelle hankkimatta etukäteen käteistä tai maksukorttia, sormi saattaa mennä suuhun tankilla. Eikun lehteen kirjoittamaan, kuinka hankalaa on tankkaaminen, kun piti etukäteen hommata maksuväline.
Satunnaisen sähköautoilijan tarvitsee vain lanata latausmahdollisuus sieltä, mista lainaa autonkin. Nykyinen järjestely on sähköautoilijalle helppo ja monipuolinen ja latauspisteitä alkaa olla todella laajasti tarjolla. Korttimaksumahdollisuus olisi parannus, mutta ei sen puuuttuminenkaan haittaa muita kuin satunnnaisia sähkäröitsijöitä.
niin, bonuskorttia vertailet tavalliseen pankkikorttiin?
@Late1969 kirjoitti:
Juuri siksi onnistuisi. Lisäksi Suomessa lähes kaikki mittarit jäävät tankattavien autojen väliin. Ongelmaksi voi muodostua se, että oikean puolen tankkausaukko taitaa olla yleisempi eli samasta suunnasta ajaen mittarien vasen puoli olisi suositumpi.
Jostain muistelen lukeneeni, että ainakin aikaisemmin tuo tankkausluukku oli oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunnitelluissa ajoneuvoissa (Saksa, Ranska jne.) oikealla, ja vasemmanpuoleiseen liikenteeseen (Iso-Britannia, Japani jne.) vasemmalla puolella autoa eli lähtökohtaisesti aina "vänkärinpuolella". Pitkään oli Volvoissakin vasemmalla puolella vaikka siirtyivät oikeanpuoleiseen liikenteeseen jo 1967.
Noinhan se pääsääntöisesti menee, vaikka poikkeuksiakin on. Volvoissa (lukuunottamatta ensimmäisen sukupolven S/V 40 -malleja, onko muita?) tankkausaukko on ollut oikealla puolella. Amazonissahan se vielä oli perässä rekisterikilven vieressä. Ruotsi oli vasemmanpuoleisen liikenteen aikaan siitä poikkeuksellinen, että siellä kuitenkin käytettiin vasemmalta ohjattavia autoja. Ei siis esim. brittimarkkinoiden Volvoja tai Saabeja.
@Quu kirjoitti:
Ei kait lataus tai tankkaus ole ongelma kun vapaapaikka on tarjolla, lähinnä matkanviivästymine on se mikä useita vielä pistää miettimään.
Minä en tule nykytekniikalla sähköautoa ostamaan, siihen ei kuitenkaan ole syy latausaika.
Niin meinaatko että latauspaikalle on pitkä jono? Minulla ei ole vielä tullut vastaan, mutta kieltämättä on ollut muutamia tilanteita että töpseleitä on ollut vapaana vain yksi tai kaksi.
Ei, vaan lataukseen käytetty aika, on huomattavasti pidempi kun tankatessa.
Saat toki ajaa millä haluat, mutta tässä auttaa kyllä se ajattelun muutos. Olen nyt ajanut n. 5tkm ja olen käyttänyt aikaa lataamiseen yhden kerran n. 15min, ja senkin vain siksi että määränpäässä ollut laturi ei jostain syystä tullut toimeen autoni kanssa. Kaikki muut latauskerrat ovat hoituneet asioinnin yhteydessä tai kotona. Pisimmät reissut ovat olleet pk-seudulta Turkuun ja takaisin.
Tietenkin pitkällä matkalla joutuu pysähtymään silloin tällöin, mutta en nyt pidä kohtuttomana että pitää pienen vessa-, jaloittelu ja /tai napostelutauon 300km välein
Eikös pk-seudulta Turkuun ja takaisin ole yhteensä vain reilut 300 km? Kotona ladatulla akulla käväistään Turussa ilman jalottelutaukoa matkalla jos perillä oletettavasti poistutaan autosta.
Sarasvuolla oli muistaakseni ongelmia Teslalla tämän matkan kanssa, mutta ongelma esiintyi vanhalla mallilla.
Ymmärsin M880:n tekstistä, ettei Turun reissu ole sellainen ns. pitkä matka, jonka aikana voi pitää lyhyen lataustauon. Hänhän on oletettavasti käynyt autollaan useamman kerran Turussa, mutta vain kerran joutunut koko 5000 km ajoillaan joutunut tekemään varttitunnin pikalatauksen, mikä on vähän. Liittyykö se millään tavalla mihinkään Turun vierailuun vai ei, se ei käy ilmi. Eikä ole edes relevanttia.
Yhdensuuntaisella matkalla Turkuun en kaipaa jaloittelua, ja siellä käydessäni toki poistun yleensä autosta. Jokaisella kerralla olen kuitenkin ladannut autoa jossain kohtaa. Kotilatauksessa pidän latausrajana 80% akun hyvinvoinnin vuoksi, eikä sitä aina tule lähdettyä liikkeelle suoraan kotipihasta, vaan voi olla jotain muutakin ajelua ennen Turkuun lähtöä.
Pidemmällä reissulla tarkoitin tosiaan useiden satojen kilometrien ajoa suunnilleen yhtä matkaa, silloin muutama tauko on ihan paikallaan, eikä lataaminen vaadi muuta kuin hieman tähtäämistä sopivaan taukopaikkaan.
Olen kyllä pikalaitaillut autoa kauppareissujen ja muiden asiointien yhteydessä, koti- ja työpaikkalatauksen lisäksi, mutta varsinaista autossa kököttämistä lataamisen vuoksi on tullut se vartti.
Hetkittäin olen tehnyt asian itselleni tarpeettoman hankalaksi viemällä sähkön ostamisen optimoinnin liian pitkälle, mutta sillä on aika etäinen yhteys varsinaiseen lataamisen helppouteen tai hankaluuteen.
@Late1969 kirjoitti:
Osa Moottorin valituksista pitäisi toteuttaa myös tankkauspaikoilla. Mittareille pitäisi olla selkeä ajosuunta ja jonotus muodostua sitä kautta, välillä kerran vuodessa joutuu itsekin ihmettelemään kuka on menossa mille mittarille seuraavaksi ja kuka sitten.
Ei onnistu, sillä osa autoista on suunniteltu kuskin tankattavaksi (korkki kuskin puolella) ja osa apukuskin tankattavaksi (korkki apukuskin puolella). Eli autot tulevat mittarille eri suunnista.
Juuri siksi onnistuisi. Lisäksi Suomessa lähes kaikki mittarit jäävät tankattavien autojen väliin. Ongelmaksi voi muodostua se, että oikean puolen tankkausaukko taitaa olla yleisempi eli samasta suunnasta ajaen mittarien vasen puoli olisi suositumpi.
Muutaman kerran on tullut kokeiltua väärältä puolen tankkausta, mutta ei ole onnistunut. Letkua ei ole saanut ulos tai se ei ole pysähtynyt, ns. rullaverhomekanismi ei ole toiminut. Lisäksi paskaista letkua ei viitsi autoa vasten hieroa.
Letkuthan eivät vuosikausiin ole enää olleet maahan kosketuksissa, eli ne ovat yleensä kuivia ja puhtaita. Se lika on pikemminkin autossa, mutta eipä sitäkään ole tietenkään kiva letkulla hieroa. Itse laitan letkun yleensä kulkemaan takaikkunan päältä ja toisella kädellähän sitä letkua voi kannatella. No, kukin tyylillään. Taas mennään otsikon aiheesta sivuun.
Enpä ole vielä koskaan edes kokeillut ajaa mittarin viereen niin että tankkausaukko ei ole mittarin puolella. Ilmeisesti asun sen verran sivussa ruuhkasuomesta ettei tuohon ole ollut tarvetta kun mittareille ei ole jonoja enkä ole eksynyt Tuurin kyläkaupan bensa-aleen jossa kai on ollut kilometreittäin joskus autoja jonossa. Sen verran se kuitenkin vaatii vaivaa etta tankille mennessä miettii että kummallakos puolella juuri tässä autossa se korkki olikaan.
@HybridRules kirjoitti:
Autossa voi olla lämmitys päällä lataamisen aikana ja toisekseen auton voi jättää latautumaan ja pistäytyä sillä aikaa jossain.
Diesel-Sepot ovat löytäneet valtavan määrän sähköautoilijoita suosivia epäreiluuksia, mutta tätä he eivät olekaan vielä keksineet (tai ainakaan minun silmiini ei ole osunut): sähköautoa saa pitää tyhjäkäynnillä lämpimänä niin pitkään kuin sähköä riittää! Diesel-Seppo tietysti lohduttautuu sillä, ettei sitä sähköä pitkään riitä, kunnes joku ilonpilaaja tekee yksinkertaisen laskutoimituksen akkukapasiteetti/max. lämmitysteho ja lisää vielä, ettei kiukaan tehoista lämmitintä voi millään pitää jatkuvasti täysillä paikallaan seisovassa autossa.
@Late1969 kirjoitti:
Onkohan sama sekasotku sähkisten latausluukuissa? Niitä taitaa olla edessä ja kaikissa lokasuojissa mallista riippuen, mutta takana ei varmaan yhtään.
Latausluukkujen seka- ja hajasijoittelu on vallitseva käytäntö, mikä ei helpota toimivien latauskenttien suunnittelua. Suoraan peräpeiliin sijoitettua latausluukkua ei tosiaan taida olla missään autossa, mutta kaikki muut mahdolliset sijainnit on käytetty.
@koreileva kirjoitti:
Noinhan se pääsääntöisesti menee, vaikka poikkeuksiakin on. Volvoissa (lukuunottamatta ensimmäisen sukupolven S/V 40 -malleja, onko muita?) tankkausaukko on ollut oikealla puolella. Amazonissahan se vielä oli perässä rekisterikilven vieressä. Ruotsi oli vasemmanpuoleisen liikenteen aikaan siitä poikkeuksellinen, että siellä kuitenkin käytettiin vasemmalta ohjattavia autoja. Ei siis esim. brittimarkkinoiden Volvoja tai Saabeja.
Volvon polttoainetankin täyttöaukko on samalla puolella ohjauksesta riippumatta.
Täyttöluukku vaihtui vasemmalta oikealle 240 ja 740 sarjojen välissä.
@koreileva kirjoitti:
Noinhan se pääsääntöisesti menee, vaikka poikkeuksiakin on. Volvoissa (lukuunottamatta ensimmäisen sukupolven S/V 40 -malleja, onko muita?) tankkausaukko on ollut oikealla puolella. Amazonissahan se vielä oli perässä rekisterikilven vieressä.
oikeassa olet, muistelin juuri noita S/V40 malleja, kun anopilla sellainen oli ja tuli sillä jonkin verran ajeltua ja "aina väärin päin" tankatessa
@koreileva kirjoitti:
Noinhan se pääsääntöisesti menee, vaikka poikkeuksiakin on. Volvoissa (lukuunottamatta ensimmäisen sukupolven S/V 40 -malleja, onko muita?) tankkausaukko on ollut oikealla puolella. Amazonissahan se vielä oli perässä rekisterikilven vieressä.
oikeassa olet, muistelin juuri noita S/V40 malleja, kun anopilla sellainen oli ja tuli sillä jonkin verran ajeltua ja "aina väärin päin" tankatessa
Tuo Volvohan oli yhteistyöauto ja valmistajana Nedcar. Mitsubishi Carisma oli samalla pohjalla ja Volvo ei tainnut olla johtava suunnittelija.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt,tai selvittänyt, miksi se täytttöluukku on apukuskin puolella. Tietääkö joku syyn? Japanilaisissa se on usein meikäläisittäin järkevästi kuskin puolella, mutta lähtökohta lienee sielläkin ollut laittaa se väärälle puolelle.
Mitä väliä sillä on, mittarilla yleisesti päässee ajamaan mille puolelle haluaa, polttoainemittarin yhteydessä on pieni nuoli kummallapuolella täyttö on.
@HybridRules kirjoitti:
Autossa voi olla lämmitys päällä lataamisen aikana ja toisekseen auton voi jättää latautumaan ja pistäytyä sillä aikaa jossain.
Diesel-Sepot ovat löytäneet valtavan määrän sähköautoilijoita suosivia epäreiluuksia, mutta tätä he eivät olekaan vielä keksineet (tai ainakaan minun silmiini ei ole osunut): sähköautoa saa pitää tyhjäkäynnillä lämpimänä niin pitkään kuin sähköä riittää! Diesel-Seppo tietysti lohduttautuu sillä, ettei sitä sähköä pitkään riitä, kunnes joku ilonpilaaja tekee yksinkertaisen laskutoimituksen akkukapasiteetti/max. lämmitysteho ja lisää vielä, ettei kiukaan tehoista lämmitintä voi millään pitää jatkuvasti täysillä paikallaan seisovassa autossa.
Laivalle mennessä sataman jonossa ja laivalta pois ajamista odotellessa on kiva pitää auto lämpimänä siellä istuskellessa. Polttiksia ei saa pitää käynnissä ja lämpiminä varsinkaan laivalta poistumista odottaessa.
@HybridRules kirjoitti:
Autossa voi olla lämmitys päällä lataamisen aikana ja toisekseen auton voi jättää latautumaan ja pistäytyä sillä aikaa jossain.
Diesel-Sepot ovat löytäneet valtavan määrän sähköautoilijoita suosivia epäreiluuksia, mutta tätä he eivät olekaan vielä keksineet (tai ainakaan minun silmiini ei ole osunut): sähköautoa saa pitää tyhjäkäynnillä lämpimänä niin pitkään kuin sähköä riittää! Diesel-Seppo tietysti lohduttautuu sillä, ettei sitä sähköä pitkään riitä, kunnes joku ilonpilaaja tekee yksinkertaisen laskutoimituksen akkukapasiteetti/max. lämmitysteho ja lisää vielä, ettei kiukaan tehoista lämmitintä voi millään pitää jatkuvasti täysillä paikallaan seisovassa autossa.
Laivalle mennessä sataman jonossa ja laivalta pois ajamista odotellessa on kiva pitää auto lämpimänä siellä istuskellessa. Polttiksia ei saa pitää käynnissä ja lämpiminä varsinkaan laivalta poistumista odottaessa.
HR laivaan ajetaan lämmin auto ja poistuessa lämpimältä autokannelta ei mitään esilämmitystä tarvita. Heikentääkö sähköauto aivojen toimintaa, vai mistä on kyse?
@HybridRules kirjoitti:
Autossa voi olla lämmitys päällä lataamisen aikana ja toisekseen auton voi jättää latautumaan ja pistäytyä sillä aikaa jossain.
Diesel-Sepot ovat löytäneet valtavan määrän sähköautoilijoita suosivia epäreiluuksia, mutta tätä he eivät olekaan vielä keksineet (tai ainakaan minun silmiini ei ole osunut): sähköautoa saa pitää tyhjäkäynnillä lämpimänä niin pitkään kuin sähköä riittää! Diesel-Seppo tietysti lohduttautuu sillä, ettei sitä sähköä pitkään riitä, kunnes joku ilonpilaaja tekee yksinkertaisen laskutoimituksen akkukapasiteetti/max. lämmitysteho ja lisää vielä, ettei kiukaan tehoista lämmitintä voi millään pitää jatkuvasti täysillä paikallaan seisovassa autossa.
Diesel-Sepot voivat jättää lisälämmittimen lämmittämään kun moottorin tyhjäkäynti on kielletty.
@HybridRules kirjoitti:
Autossa voi olla lämmitys päällä lataamisen aikana ja toisekseen auton voi jättää latautumaan ja pistäytyä sillä aikaa jossain.
Diesel-Sepot ovat löytäneet valtavan määrän sähköautoilijoita suosivia epäreiluuksia, mutta tätä he eivät olekaan vielä keksineet (tai ainakaan minun silmiini ei ole osunut): sähköautoa saa pitää tyhjäkäynnillä lämpimänä niin pitkään kuin sähköä riittää! Diesel-Seppo tietysti lohduttautuu sillä, ettei sitä sähköä pitkään riitä, kunnes joku ilonpilaaja tekee yksinkertaisen laskutoimituksen akkukapasiteetti/max. lämmitysteho ja lisää vielä, ettei kiukaan tehoista lämmitintä voi millään pitää jatkuvasti täysillä paikallaan seisovassa autossa.
Laivalle mennessä sataman jonossa ja laivalta pois ajamista odotellessa on kiva pitää auto lämpimänä siellä istuskellessa. Polttiksia ei saa pitää käynnissä ja lämpiminä varsinkaan laivalta poistumista odottaessa.
HR laivaan ajetaan lämmin auto ja poistuessa lämpimältä autokannelta ei mitään esilämmitystä tarvita. Heikentääkö sähköauto aivojen toimintaa, vai mistä on kyse?
Sinä et varmaankaan ole käynyt talvikylmällä autolautalla. Tai sitten olet niitä mattimyöhäisiä, jotka syöksyvät laivalle vasta, kun keularamppi jo nousee. Ja poistuessa muut odottavat autoissaan, kun sinun auto tukkii poistumisväylän.
Muut tulevat hyvissä ajoin lähtöselvitykseen ja sitten odottavat autoissaan jonoissa laivaan ajamisen alkamista. Ja menevät määränpäässä n. 15min ennen teoreettista poistumisaikaa autoilleen ja odottavat autoissa puolesta tunnista tuntiin ennen kuin pääsevät ajamaan ulos. Talvikelillä autokannella ei ole lämmin ja autokin on matkan jäljiltä aika vilpoinen.
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
@tracktest kirjoitti:
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Luultavasti myös BMW-merkkiset autot on sitten kielletty? Ainakin ne ovat paloturvallisuuden kannalta huomattavasti suurempi riski kuin sähköautot🙂
@tracktest kirjoitti:
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Luultavasti myös BMW-merkkiset autot on sitten kielletty? Ainakin ne ovat paloturvallisuuden kannalta huomattavasti suurempi riski kuin sähköautot🙂
Luultavasti: "BMW kutsuu tarkistettavaksi maailmanlaajuisesti yhteensä 26900 ladattavaa hybridiään akun tulipalovaaran takia."
@tracktest kirjoitti:
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Luultavasti myös BMW-merkkiset autot on sitten kielletty? Ainakin ne ovat paloturvallisuuden kannalta huomattavasti suurempi riski kuin sähköautot🙂
Toistat tätä samaa mantraa melkein jokaisessa viestissäsi, mahtaa tuntua hyvältä jauhaa paskaa.
@tracktest kirjoitti:
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Tuosta oli alkuvuodesta juttua. Varustamo oli tehnyt jonkinlaisen sopimuksen Norjan "Ministry of Transport" kanssa rannikkorahtikuljetuksista, ja tämä sisältää myös ehdon henkilöautojen kuljetuksesta risteilysatamien välillä . Itse risteilyt ovat Bergen - Kirkkoniemi (ja toisinpäin). Henkilöautopaikkoja noilla parilla laivalla oli muistaakseni molemmissa 7kpl. Mutta tosiaan sähkö/hybridi tai vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei oteta kyytiin.
@tracktest kirjoitti:
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Luultavasti myös BMW-merkkiset autot on sitten kielletty? Ainakin ne ovat paloturvallisuuden kannalta huomattavasti suurempi riski kuin sähköautot🙂
Toistat tätä samaa mantraa melkein jokaisessa viestissäsi, mahtaa tuntua hyvältä jauhaa paskaa.
@tracktest kirjoitti:
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Luultavasti myös BMW-merkkiset autot on sitten kielletty? Ainakin ne ovat paloturvallisuuden kannalta huomattavasti suurempi riski kuin sähköautot🙂
Toistat tätä samaa mantraa melkein jokaisessa viestissäsi, mahtaa tuntua hyvältä jauhaa paskaa.
Sinähän se otit puheeksi autojen tulipalovaaran
Sehän tässä vänkäyksessä on hyvä pitää mielessä, että polttikset palaa yleensä liikenteessä ja sähköautot pysäköitynä.
@tracktest kirjoitti:
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Luultavasti myös BMW-merkkiset autot on sitten kielletty? Ainakin ne ovat paloturvallisuuden kannalta huomattavasti suurempi riski kuin sähköautot🙂
Toistat tätä samaa mantraa melkein jokaisessa viestissäsi, mahtaa tuntua hyvältä jauhaa paskaa.
Sinähän se otit puheeksi autojen tulipalovaaran
Sehän tässä vänkäyksessä on hyvä pitää mielessä, että polttikset palaa yleensä liikenteessä ja sähköautot pysäköitynä.
Ei taida olla kovin helppo löytää esimerkkejä sähköauton palosta. Ja on ollut uutisia pysäköityjen polttisten paloista. Eikö sekin ollut bemari, joka Pikku-Huopalahdessa kärvähti tienvarsiparkissa ei niin hirveän kauan sitten. (Vai oliko Huopalahdessa, en muista)
Eikös pk-seudulta Turkuun ja takaisin ole yhteensä vain reilut 300 km? Kotona ladatulla akulla käväistään Turussa ilman jalottelutaukoa matkalla jos perillä oletettavasti poistutaan autosta.
Sarasvuolla oli muistaakseni ongelmia Teslalla tämän matkan kanssa, mutta ongelma esiintyi vanhalla mallilla.
Letkuthan eivät vuosikausiin ole enää olleet maahan kosketuksissa, eli ne ovat yleensä kuivia ja puhtaita. Se lika on pikemminkin autossa, mutta eipä sitäkään ole tietenkään kiva letkulla hieroa. Itse laitan letkun yleensä kulkemaan takaikkunan päältä ja toisella kädellähän sitä letkua voi kannatella. No, kukin tyylillään. Taas mennään otsikon aiheesta sivuun.
Ymmärsin M880:n tekstistä, ettei Turun reissu ole sellainen ns. pitkä matka, jonka aikana voi pitää lyhyen lataustauon. Hänhän on oletettavasti käynyt autollaan useamman kerran Turussa, mutta vain kerran joutunut koko 5000 km ajoillaan joutunut tekemään varttitunnin pikalatauksen, mikä on vähän. Liittyykö se millään tavalla mihinkään Turun vierailuun vai ei, se ei käy ilmi. Eikä ole edes relevanttia.
Jostain muistelen lukeneeni, että ainakin aikaisemmin tuo tankkausluukku oli oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunnitelluissa ajoneuvoissa (Saksa, Ranska jne.) oikealla, ja vasemmanpuoleiseen liikenteeseen (Iso-Britannia, Japani jne.) vasemmalla puolella autoa eli lähtökohtaisesti aina "vänkärinpuolella". Pitkään oli Volvoissakin vasemmalla puolella vaikka siirtyivät oikeanpuoleiseen liikenteeseen jo 1967.
Ennen taisi mittarit olla paljon tien sivussa kyläkaupan edessä ja silloin tuo oli varmasti passeli. Onhan moni muukin asia vanhaa perua, miksei tuokin.
Nykyisissä pakettiautoissa on luukku usein kuskin oven takana, ne voisivat muuttaa lukuisina jakaumaa.
Onkohan sama sekasotku sähkisten latausluukuissa? Niitä taitaa olla edessä ja kaikissa lokasuojissa mallista riippuen, mutta takana ei varmaan yhtään.
niin, bonuskorttia vertailet tavalliseen pankkikorttiin?
Noinhan se pääsääntöisesti menee, vaikka poikkeuksiakin on. Volvoissa (lukuunottamatta ensimmäisen sukupolven S/V 40 -malleja, onko muita?) tankkausaukko on ollut oikealla puolella. Amazonissahan se vielä oli perässä rekisterikilven vieressä. Ruotsi oli vasemmanpuoleisen liikenteen aikaan siitä poikkeuksellinen, että siellä kuitenkin käytettiin vasemmalta ohjattavia autoja. Ei siis esim. brittimarkkinoiden Volvoja tai Saabeja.
Vastaan @Jorma L2 :lle samalla.
Yhdensuuntaisella matkalla Turkuun en kaipaa jaloittelua, ja siellä käydessäni toki poistun yleensä autosta. Jokaisella kerralla olen kuitenkin ladannut autoa jossain kohtaa. Kotilatauksessa pidän latausrajana 80% akun hyvinvoinnin vuoksi, eikä sitä aina tule lähdettyä liikkeelle suoraan kotipihasta, vaan voi olla jotain muutakin ajelua ennen Turkuun lähtöä.
Pidemmällä reissulla tarkoitin tosiaan useiden satojen kilometrien ajoa suunnilleen yhtä matkaa, silloin muutama tauko on ihan paikallaan, eikä lataaminen vaadi muuta kuin hieman tähtäämistä sopivaan taukopaikkaan.
Olen kyllä pikalaitaillut autoa kauppareissujen ja muiden asiointien yhteydessä, koti- ja työpaikkalatauksen lisäksi, mutta varsinaista autossa kököttämistä lataamisen vuoksi on tullut se vartti.
Hetkittäin olen tehnyt asian itselleni tarpeettoman hankalaksi viemällä sähkön ostamisen optimoinnin liian pitkälle, mutta sillä on aika etäinen yhteys varsinaiseen lataamisen helppouteen tai hankaluuteen.
Enpä ole vielä koskaan edes kokeillut ajaa mittarin viereen niin että tankkausaukko ei ole mittarin puolella. Ilmeisesti asun sen verran sivussa ruuhkasuomesta ettei tuohon ole ollut tarvetta kun mittareille ei ole jonoja enkä ole eksynyt Tuurin kyläkaupan bensa-aleen jossa kai on ollut kilometreittäin joskus autoja jonossa. Sen verran se kuitenkin vaatii vaivaa etta tankille mennessä miettii että kummallakos puolella juuri tässä autossa se korkki olikaan.
Diesel-Sepot ovat löytäneet valtavan määrän sähköautoilijoita suosivia epäreiluuksia, mutta tätä he eivät olekaan vielä keksineet (tai ainakaan minun silmiini ei ole osunut): sähköautoa saa pitää tyhjäkäynnillä lämpimänä niin pitkään kuin sähköä riittää! Diesel-Seppo tietysti lohduttautuu sillä, ettei sitä sähköä pitkään riitä, kunnes joku ilonpilaaja tekee yksinkertaisen laskutoimituksen akkukapasiteetti/max. lämmitysteho ja lisää vielä, ettei kiukaan tehoista lämmitintä voi millään pitää jatkuvasti täysillä paikallaan seisovassa autossa.
Latausluukkujen seka- ja hajasijoittelu on vallitseva käytäntö, mikä ei helpota toimivien latauskenttien suunnittelua. Suoraan peräpeiliin sijoitettua latausluukkua ei tosiaan taida olla missään autossa, mutta kaikki muut mahdolliset sijainnit on käytetty.
Volvon polttoainetankin täyttöaukko on samalla puolella ohjauksesta riippumatta.
Täyttöluukku vaihtui vasemmalta oikealle 240 ja 740 sarjojen välissä.
oikeassa olet, muistelin juuri noita S/V40 malleja, kun anopilla sellainen oli ja tuli sillä jonkin verran ajeltua ja "aina väärin päin" tankatessa
Tuo Volvohan oli yhteistyöauto ja valmistajana Nedcar. Mitsubishi Carisma oli samalla pohjalla ja Volvo ei tainnut olla johtava suunnittelija.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt,tai selvittänyt, miksi se täytttöluukku on apukuskin puolella. Tietääkö joku syyn? Japanilaisissa se on usein meikäläisittäin järkevästi kuskin puolella, mutta lähtökohta lienee sielläkin ollut laittaa se väärälle puolelle.
Mitä väliä sillä on, mittarilla yleisesti päässee ajamaan mille puolelle haluaa, polttoainemittarin yhteydessä on pieni nuoli kummallapuolella täyttö on.
Laivalle mennessä sataman jonossa ja laivalta pois ajamista odotellessa on kiva pitää auto lämpimänä siellä istuskellessa. Polttiksia ei saa pitää käynnissä ja lämpiminä varsinkaan laivalta poistumista odottaessa.
HR laivaan ajetaan lämmin auto ja poistuessa lämpimältä autokannelta ei mitään esilämmitystä tarvita. Heikentääkö sähköauto aivojen toimintaa, vai mistä on kyse?
Diesel-Sepot voivat jättää lisälämmittimen lämmittämään kun moottorin tyhjäkäynti on kielletty.
Sinä et varmaankaan ole käynyt talvikylmällä autolautalla. Tai sitten olet niitä mattimyöhäisiä, jotka syöksyvät laivalle vasta, kun keularamppi jo nousee. Ja poistuessa muut odottavat autoissaan, kun sinun auto tukkii poistumisväylän.
Muut tulevat hyvissä ajoin lähtöselvitykseen ja sitten odottavat autoissaan jonoissa laivaan ajamisen alkamista. Ja menevät määränpäässä n. 15min ennen teoreettista poistumisaikaa autoilleen ja odottavat autoissa puolesta tunnista tuntiin ennen kuin pääsevät ajamaan ulos. Talvikelillä autokannella ei ole lämmin ja autokin on matkan jäljiltä aika vilpoinen.
On siinä teslassa hyvät puolensa, kun laivassa pysyy lämpimänä.
Sama hieno ominaisuus on muissakin sähköautoissa
Norjalainen varustamo Havila Kystruten kielsi hiljattain turvallisuussyistä sähkö-, hybridi- ja vetyautojen kuljettamisen aluksillaan. Kolaroidut sähköautot eivät pääse kotimaan laivoille.
Luultavasti myös BMW-merkkiset autot on sitten kielletty? Ainakin ne ovat paloturvallisuuden kannalta huomattavasti suurempi riski kuin sähköautot🙂
Luultavasti: "BMW kutsuu tarkistettavaksi maailmanlaajuisesti yhteensä 26900 ladattavaa hybridiään akun tulipalovaaran takia."
Toistat tätä samaa mantraa melkein jokaisessa viestissäsi, mahtaa tuntua hyvältä jauhaa paskaa.
Tuosta oli alkuvuodesta juttua. Varustamo oli tehnyt jonkinlaisen sopimuksen Norjan "Ministry of Transport" kanssa rannikkorahtikuljetuksista, ja tämä sisältää myös ehdon henkilöautojen kuljetuksesta risteilysatamien välillä . Itse risteilyt ovat Bergen - Kirkkoniemi (ja toisinpäin). Henkilöautopaikkoja noilla parilla laivalla oli muistaakseni molemmissa 7kpl. Mutta tosiaan sähkö/hybridi tai vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei oteta kyytiin.
Sinähän se otit puheeksi autojen tulipalovaaran
Sehän tässä vänkäyksessä on hyvä pitää mielessä, että polttikset palaa yleensä liikenteessä ja sähköautot pysäköitynä.
Ei taida olla kovin helppo löytää esimerkkejä sähköauton palosta. Ja on ollut uutisia pysäköityjen polttisten paloista. Eikö sekin ollut bemari, joka Pikku-Huopalahdessa kärvähti tienvarsiparkissa ei niin hirveän kauan sitten. (Vai oliko Huopalahdessa, en muista)