Alhaiset nopeusrajoitukset

207 kommenttia
13567
  • @Topi27 kirjoitti:

    Liikenneturvan vuonna 2006 tekemässä kyselyssä 45 prosenttia kuljettajista vastasi pelkäävänsä
    hurjastelijoita, kun valmiiksi annetuista vaihtoehdoista kysyttiin pelon aiheita liikenteessä (Liikenneturva 2006).
    Nopeuden merkitys liikenneturvallisuuteen on luultavasti suurempi kuin minkään muun yksittäisen
    tekijän – ainakin ellei otetaan huomioon mahdollisuutta vaikuttaa liikenteen määrään ja kulkumuotojakautumaan. Lisäksi liikennesääntöjä rikotaan yleisimmin ajamalla ylinopeutta.

    nopeuksien uusin yhteenveto
    https://www.fintraffic.fi/sites/default/files/2023-06/Ajonopeudet_maanteilla_2022.pdf

    Miten voi olla henkilö- ja pakettiautojen keskinopeudet ovat kasvaneet kesäisin ja ovat saamaa tasoa kuin 2015/16 ja silti liikenteessä kuolleet ovat merkittävässä laskussa. Mielenkiintoista nähdä vuoden 2023 ajonopeustilasto, koska liikennekuolemat laskivat edelleen 22->23 merkittävästi. Mutta eihän näin pitäsisi tapahtua virallisen liikenneturvadoktriinin mukaan. Ei voi olla, että ajetaan kovempaa kuin aiemmin ja kuolleiden määrä vähenee.

    Toisekseen kun tilastoja katsotaan niin hieman vajaa puolet ajaa ylinopeutta ja 2006 vajaa puolet pelkäsi hurjastelijoita. Eli onko liikenne polarisoitunut, puolet on kaahaa ja toinen puoli pelkää, vai miten pitäisi ymmärtää? Vai onko VTT:n kysely viihdettä - valmiiksi annettu vaihtoehto ?! Oliko valmiiksi anettuna vaihtoehtona, että 'ei mitään/en tiedä'.

    Ja vielä kummempaa on että ns. 1-kaistaisella satasen tiellä 70% ylittää talvirajoituksen 80km/h eli 15% pelkää siis talvisin pelikuvaansa, No aikakin nuo tietävät täsmälleen miltä hurjastelija näyttää :smiley:

      
  • muokattu 08.01.2024 08:53

    Tiivistelmä:

    Sekä kesä- että talvikauden pääteiden keskinopeudet olivat melko lähellä edellisen kauden vastaavia nopeuksia. Kesäkaudella keskinopeus hieman laski ja talvikaudella hieman nousi edellisen vastaavan kauden tasosta.

    Jos ei ymmärrä, että ajonopeus on vain yksi turvallisuuteen vaikuttava tekijä, väärin tulkitun raporin tulosten perusteella voi tosiaan asiaa ihmetellä ja esittää uskaliaita väitteitä.

      2
  • Olisihan se outoa jos ei autojen turvallisuutta edistävät varustelut näkyisi tilastoissa.
    Se taas olisi outoa jos turvallisuutta edistävän varustelun hyöty ulosmitattaisiin nopeudennostolla.

      5
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    Tässä olisikin hyvä tohtorin väitöskirjan aihe. Millä parametreillä kuolleiden määrä on pystytty puristamaan lähes kymmenesosaan? Pelkästään nopeusrajoitukset ei asiaan taida vaikuttaa? 1974-1976 koko maassa "kattonopeus" oli 80 km/h.
    Kuolleiden määrät oli:
    Vuosi: lkm:
    1970 1 055
    1971 1 143
    1972 1 156
    1973 1 086
    1974 865
    1975 910

    "21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
    1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta."

    Onko tarkoituksesi uskotella, että nopeusrajoituksia ei olisi alennettu tai että alentaminen ei olisi vaikuttanut kuolonkolreihin?
    Tuo 21.12.1973 alkanut nopeusrajoituskokeilu oli vain lyhytaikainen kokeilu. Ja siinä todettiin, että kun tammikuussa 1973 tieliikenteessä oli saanut surmansa 102 ihmistä, tammikuussa 1974 vastaava luku oli vain 44, mikä merkitsi 57 prosentin laskua. "Kriisirajoituksen" päätyttyä onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä nousi kuitenkin jälleen miltei edellisvuosien tasolle.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus#Nopeusrajoitusten_käyttöönotto
    Eli kyllä nopeusrajoitukset vaikuttavat. Mutta tekniikan kehittyminen tietysti auttaa myös. Teiden kunto sen sijaan huononee koko ajan, kun määrärahat eivät riitä. Se taas lisää onnettomuuksia ja edellyttää nopeusrajoitusten alentamista.

      
  • @Pauli109 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    Tässä olisikin hyvä tohtorin väitöskirjan aihe. Millä parametreillä kuolleiden määrä on pystytty puristamaan lähes kymmenesosaan? Pelkästään nopeusrajoitukset ei asiaan taida vaikuttaa? 1974-1976 koko maassa "kattonopeus" oli 80 km/h.
    Kuolleiden määrät oli:
    Vuosi: lkm:
    1970 1 055
    1971 1 143
    1972 1 156
    1973 1 086
    1974 865
    1975 910

    "21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
    1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta."

    Onko tarkoituksesi uskotella, että nopeusrajoituksia ei olisi alennettu tai että alentaminen ei olisi vaikuttanut kuolonkolreihin?
    Tuo 21.12.1973 alkanut nopeusrajoituskokeilu oli vain lyhytaikainen kokeilu. Ja siinä todettiin, että kun tammikuussa 1973 tieliikenteessä oli saanut surmansa 102 ihmistä, tammikuussa 1974 vastaava luku oli vain 44, mikä merkitsi 57 prosentin laskua. "Kriisirajoituksen" päätyttyä onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä nousi kuitenkin jälleen miltei edellisvuosien tasolle.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus#Nopeusrajoitusten_käyttöönotto
    Eli kyllä nopeusrajoitukset vaikuttavat. Mutta tekniikan kehittyminen tietysti auttaa myös. Teiden kunto sen sijaan huononee koko ajan, kun määrärahat eivät riitä. Se taas lisää onnettomuuksia ja edellyttää nopeusrajoitusten alentamista.

    Kekkosen ärähdystä voisi pitää paremminkin hätätoimenpiteenä, kun hän kyllästyi liikennekuolemiin. Sen jälkeen tuli öljykriisi eli aivan eri syy 80:n rajoitukselle. Noihin aikoihin tiet eivät olleet vielä hyviä ja tilannenopeudet karkasivat käsistä. Jos autoilijat olisivat osanneet ajaa, ei Kekkosen rajoituksia olisi tarvittu.

    1980-luvulla tuli sitten "Luonto kiittää jos 80 riittää"-kampanja noxien takia, teiden läheiset havupuut kärsivät. Samaa sanailua voisi jatkaa vieläkin, hitaampi nopeus olisi kaikille miellyttävämpi ja luonto kärsisi vähemmän, vaikka pakokaasupäästöt ovat hyvin pieniä nykyisin.

      
  • muokattu 10.01.2024 09:08

    @Tiko kirjoitti:

    Ajan säästö on jo esitetty moneen kertaan. Voit laskea itse haluamallasi tuntihinnalla.

    Ainakin @EsaSairio on huudellut että tämän ajansäästön arvo on miljardi, ja vähintään antaa ymmärtää että sillä miljardilla voisi vaikkapa rahoittaa teiden ylläpitoa/parannusta. Mitään sellaista laskelmaa en ole vielä nähnyt missä tämä "miljardi" muuttuisi sellaiseksi rahaksi jolla voi maksaa jotain.

    Minä itse kuvittelisin, perustuen keskimääräisiin työmatkoihin ja ajosuoritteisiin, että kyseinen säästö koostuu suurilta osin liudasta viisiminuuttisia* jotka eivät realisoidu oikeiksi euroiksi työntekijälle, työnantajalle eivätkä valtiolle. Kun niitä viisiminuuttisia harvemmin pystyy säästämään siten että ne muodostaisivat vaikkapa kaksi tuntia tai päivän verran lisää yhtenäistä vapaa-aikaa, niin se ajansäästö on myös henkilökohtaisella tasolla käytännössä merkityksetöntä.

    *viisiminuuttinen on kielikuva, eikä tarkoita nyt tasan viittä minuuttia. Voi olla kolme voi olla seitsemän, pointti on siinä että kertasäästö on niin pieni ettei sillä ole euroissa tai koetussa vapaa-ajassa mitattavaa merkitystä.

      3
  • Minä vaan kysyn, mitä se sitten maksaa kun pitää keskenmatkan pysähtyä lataamaan 1 h

      1
  • @Quu kirjoitti:
    Minä vaan kysyn, mitä se sitten maksaa kun pitää keskenmatkan pysähtyä lataamaan 1 h

    Eikös se vielä ole halvempaa kuin polttiksen tankkaaminen. Ja saa olla paikalla pidempään halvempaan hintaan kuin viiden minuutin tankkauksessa.

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:
    Minä vaan kysyn, mitä se sitten maksaa kun pitää keskenmatkan pysähtyä lataamaan 1 h

    Eikös se vielä ole halvempaa kuin polttiksen tankkaaminen. Ja saa olla paikalla pidempään halvempaan hintaan kuin viiden minuutin tankkauksessa.

    Kyse ei olekaan matkankustannuksista, vaan matkaan käytetty aika.

      
  • Alhaisemmalla matkanopeudella sähköauton energiankulutus laskee, joten latauksiin käytetty aika saattaa pienentyä niin paljon, että matkan keskinopeus voikin nousta. Riippuu toki paljon lataustehon optimoinnista lataussyklien ajoituksella: lähes tyhjään ja sopivan lämpöiseen akkuun energiaa virtaa nopeammin, mutta akun lämmittäminen varsinkin pakkasilla taas nostaa energiankulutusta ajossa.

      1
  • Polttomoottoriautojen tapaan myös sähköautoilla turhien pysähdysten välttäminen ja mahdollisimman tasaisen nopeuden ylläpito luovat hyvän perustan taloudelliselle ajamiselle.

      
  • @FARwd kirjoitti:
    Alhaisemmalla matkanopeudella sähköauton energiankulutus laskee, joten latauksiin käytetty aika saattaa pienentyä niin paljon, että matkan keskinopeus voikin nousta. Riippuu toki paljon lataustehon optimoinnista lataussyklien ajoituksella: lähes tyhjään ja sopivan lämpöiseen akkuun energiaa virtaa nopeammin, mutta akun lämmittäminen varsinkin pakkasilla taas nostaa energiankulutusta ajossa.

    Ulkona säilytettäessä akusto ja sisätilat kannattaa lämmittää ennen liikkeellelähtöä auton ollessa vielä latauksessa.

      
  • @EsaSairio kirjoitti:

    Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.

    Sähköautot on siis kansantaloudellinen tappio. niin pitkillä matkoilla missä matka käytettyä aikaa + latausseisokit matkalla voitaisiin laskea rahassa

      2
  • @Quu kirjoitti:

    @EsaSairio kirjoitti:

    Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.

    Sähköautot on siis kansantaloudellinen tappio. niin pitkillä matkoilla missä matka käytettyä aikaa + latausseisokit matkalla voitaisiin laskea rahassa

    Aika on rahaa, siihen se Esa Sairiokin vetoaa. Kaikki seisokit (tupakkatauko, lataustauko, yms) ovat pois tehokkaasta työstä.

      
  • @tracktest kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:

    @EsaSairio kirjoitti:

    Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.

    Sähköautot on siis kansantaloudellinen tappio. niin pitkillä matkoilla missä matka käytettyä aikaa + latausseisokit matkalla voitaisiin laskea rahassa

    Aika on rahaa, siihen se Esa Sairiokin vetoaa. Kaikki seisokit (tupakkatauko, lataustauko, yms) ovat pois tehokkaasta työstä.

    Onko...?
    Jos duunari miihailee työpisteellä eikä oikein lähde.
    Käy tupakalla kahvikupposen kanssa ja pyhkäsee tunnin ja vartin duunia täysillä.

      
  • @Josef kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:

    @EsaSairio kirjoitti:

    Autoliitto on tehnyt laskelman: Jos nopeuksien laskettaisiin kymmenellä prosentilla 60 km/h - 120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25. 000 henkilötyövuotta, joka aiheuttaisi yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset matka-aikojen pidentyessä.

    Sähköautot on siis kansantaloudellinen tappio. niin pitkillä matkoilla missä matka käytettyä aikaa + latausseisokit matkalla voitaisiin laskea rahassa

    Aika on rahaa, siihen se Esa Sairiokin vetoaa. Kaikki seisokit (tupakkatauko, lataustauko, yms) ovat pois tehokkaasta työstä.

    Onko...?
    Jos duunari miihailee työpisteellä eikä oikein lähde.
    Käy tupakalla kahvikupposen kanssa ja pyhkäsee tunnin ja vartin duunia täysillä.

    Tupakki ja kupponen kahvia kuulostaa uskottavalta, mutta entä se tunti ja vartti?

      
  • Suomessa ovat aina jääneet pysyviksi seuraavat:
    Nopeusrajoituskokeilu (alennetut) Talvinopeudet olivat aluksi vain kahden talven kokeilu. Ne eivät olleet yhtä laajasti käytössä kuin nyt.
    Ja sitten tilapäinen vero. Muistatte -90 luvun "postimerkit" tuulilasissa. Ajoneuvovero oli sellainen myös.

      1
  • @Timo1236 kirjoitti:
    Suomessa ovat aina jääneet pysyviksi seuraavat:
    Nopeusrajoituskokeilu (alennetut) Talvinopeudet olivat aluksi vain kahden talven kokeilu. Ne eivät olleet yhtä laajasti käytössä kuin nyt.
    Ja sitten tilapäinen vero. Muistatte -90 luvun "postimerkit" tuulilasissa. Ajoneuvovero oli sellainen myös.

    Ensimmäisen kerran tuota käytettiin jo vuonna 1976, jos muistatte. Eikä se mikään vero ollut, vaan käyttömaksu!

      
  • @Timo1236 kirjoitti:
    Suomessa ovat aina jääneet pysyviksi seuraavat:
    Nopeusrajoituskokeilu (alennetut) Talvinopeudet olivat aluksi vain kahden talven kokeilu. Ne eivät olleet yhtä laajasti käytössä kuin nyt.
    Ja sitten tilapäinen vero. Muistatte -90 luvun "postimerkit" tuulilasissa. Ajoneuvovero oli sellainen myös.

    Nopeusrajoitukset ja pimeän ajan rajoitukset ovat olleet hyvä juttu, mutta tarramerkki oli hankala. Niinhän muutokset yleensä tapahtuvat, jos tulos ei ole hyvä, homma loppuu.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    Sano sinä, kun sen kirjoitit.

    ?!

    Ohituskaistan päässä jokainen on nähnyt tiukkoja tilanteita, kun joku haluaa päästä vielä yhdestä ohi.

    Näyttösi vielä uupuu.

    Kesäiltaisin viikonloppuna nuorilla on nopeuksia, jossa lähtee henki. Ja kyllä ohituskaistan lopussa on tilanteita aina on ollut, joissa joku menee vielä yhdestä ohi viime tipassa. Olet siis sitä mieltä, että poliisi käyttää resurssinsa oikein kun ovat mökkiliikenteessä ohituskaistoja valvomassa ja saavat tälläiselle kiirehtijälle kirjoitettua sakot. Pöljäkuski ja ihan ok, että maksua tulee, mutta eipä tuossa oikein muuta sitten tapahdukaan. Olen edelleen sitä mieltä, jos kuolleita vähentään valvonnan keinoin, niin kesällä pe&la ilalla ajoon lähtevät nuoret pitäsi olla fokuksessa ennemminkin kuin mökille ohituskaistalla kiirehtivä törppö.

    Noita lasketaan ja eri matkoilla on eri hinnat. Paljonko maksaisit mahdollisuudesta ajaa kovempaa?

    Olen jo ajanut kovempaa (10-20km/h) kymmeniä vuosia tilanteen niin salliessa juurikin noissa oloisa, joissa rajoituksia voisi rukata ylöspäin - moottori/valtatie, vähäinen liikenne, hyvät olosuhteet. Maksan liikennevirhemaksun jos maksumääräys tulee. Matka-ajan säästö Helsinkiin noin 20min ja Turkuun noin 40min, sama takaisin tullessa. Maksaa noin 2€ / 100km lisäpolttoainekuluna => ajansäästön kustannus on 12€/h.

    Paljonko näitä leveäkaista tms. tieosuuksia on, joissa rajoitusta voisi korottaa, jotta Suomi pysyisi asuttuna?

    Pori-Tampere-Mikkeli-Parkkala linja yläpuolella hyväkuntoisilla pääteillä voisi hyvin nostaa.

    Eli paljonko?

    Eli A-luokan moottoritiet kesällä joilla on nyt 120km/h => 130km/h, 604km, 100km/h- valtatiet noin 5000km. Noin 26% koko suoritteesta (huomioitu vain kesäaika) olisi siis näitä, näistä pois kuorma-auto, rekat jne. Olsiko nuo neljännes. Kun Autoliiton laskema kattoi kaikki tiet 60...120km/h välillä ja tulossa olisi 10km/h nopeuden laskulla noin miljardi niin tällä laskulla pääsin noin 200M€.

    Kysyin, miten rahoitat autokannan uudistamisen. Muista, että autokanta tälläkin hetkellä uusiutuu noin vuoden v,uodessa. Satsauksen hyöty olisi siis nykytilan ja saavutetun tilan erotus.

    Ei uusiudu, vaan autokanta vanhenee koko ajan, keski-ikä kasvaa.

    Miten pienen veron vaikutus voi olla niin suuri, että verohelpotus kuittaantuu lisämyynnillä alvista? Onko tällaisesta ostokäytöksestä jotain näyttöä vai oliko tuo vaan heitto, josta et ota mitään vastuuta?

    Eiköhän hintajousto ole suurin halvoissa autoissa. Jos sähköautotuki lisää paljon kalliimman luokan automyyntiä niin miksi lisämyyntiä ei sitten tulisi halvemmassa hintaluokassa. 30k€ auton hinnassa on alvia 24% eli runsas 7k€. Esim 30k€ Octaviassa autoveroa on vajaat 3k€. Eli Skoda olisi 10% halvempi autoverottomana. Jos Oktavian myyynti kasvaisi 1 sijasta 1,4 kappaleeseen valtio olisi omillaan. Jos Kaikki octaviat olis näitä 30k€ autoja niin se tarkoittaisi, että 2600kpl sijasta myyntiä olisi 3600kpl vuodessa, ihan mahdollinen luku.

    Juurihan sillä piti olla merkitystä Suomen talouteen.

    Anteeksi en tiennyt että olet V.I.P. jonka ajamisella Suomen talous katuu tai nousee. :smile:

    Tutustu ns. Tanskan malliin, mitä siellä tehtiin ja mitä saatiin aikaan

    En tiedä tämän päivän tilannetta, eikä se ole verrattavissakaan, koska varmasti monta asiaa on muuttunut. Mutta parannuksista huolimatta turvallisuuskehitys oli negatiivista korotetuilla tieosuuksilla.

    No tutustuin sitten Tanskan tilastoihin, kun tutkimukset oli vanhoja ja tehty heti rajoituksen muutoksen jälkeiselle ajalle (muutama vuosi). Onnettomuuksien määrä nousi (aluksi) selvästi, kuolleiden määrä ei lisääntynyt. Nyt luvut on paljon piennemmät, mistä suurin vaikutus näyttää olevan että päihtynseiden määrä on laskenut melkoisesti onnettomuuksissa, erityisesti kuolonkolareissa moottoriteillä. Ja Tanskassa nostettiin muuten 2010-luvun alussa joidenkin k2-kasitaisten teiden rajoistusta 80->90 ja onnettomuudet laskivat merkkitävästi. Syynä oli että valtaosa ajoi ylinopeutta ja jotkut rajoitusten mukaan, mikä lisäsi ohituksia. Voisko toimia Suomessa 100km/h rajoituksen lasku 90km/h talvella. Nyt 75%v ajaa ylinopeutta, mukaan lukien rekat ja sitten muutama lainkuuliainen 80km/h mittarinopeutta seasssa.

    Ja samansuuntainen tilasto on Ruotsista, jossa osalla tiestä ('08-09) nostettiin rajoitus110km/h >120km. Onnettomuusmäärä lisääntyi (10%), mutta kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrät eivät, vaan niiden lasku seurasi yleistä kehitystä.

      
  • muokattu 14.01.2024 08:56

    @Tiko kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    Sano sinä, kun sen kirjoitit.

    ?!

    Ohituskaistan päässä jokainen on nähnyt tiukkoja tilanteita, kun joku haluaa päästä vielä yhdestä ohi.

    Näyttösi vielä uupuu.

    Kesäiltaisin viikonloppuna nuorilla on nopeuksia, jossa lähtee henki. Ja kyllä ohituskaistan lopussa on tilanteita aina on ollut, joissa joku menee vielä yhdestä ohi viime tipassa. Olet siis sitä mieltä, että poliisi käyttää resurssinsa oikein kun ovat mökkiliikenteessä ohituskaistoja valvomassa ja saavat tälläiselle kiirehtijälle kirjoitettua sakot. Pöljäkuski ja ihan ok, että maksua tulee, mutta eipä tuossa oikein muuta sitten tapahdukaan. Olen edelleen sitä mieltä, jos kuolleita vähentään valvonnan keinoin, niin kesällä pe&la ilalla ajoon lähtevät nuoret pitäsi olla fokuksessa ennemminkin kuin mökille ohituskaistalla kiirehtivä törppö.

    Noita lasketaan ja eri matkoilla on eri hinnat. Paljonko maksaisit mahdollisuudesta ajaa kovempaa?

    Olen jo ajanut kovempaa (10-20km/h) kymmeniä vuosia tilanteen niin salliessa juurikin noissa oloisa, joissa rajoituksia voisi rukata ylöspäin - moottori/valtatie, vähäinen liikenne, hyvät olosuhteet. Maksan liikennevirhemaksun jos maksumääräys tulee. Matka-ajan säästö Helsinkiin noin 20min ja Turkuun noin 40min, sama takaisin tullessa. Maksaa noin 2€ / 100km lisäpolttoainekuluna => ajansäästön kustannus on 12€/h.

    Paljonko näitä leveäkaista tms. tieosuuksia on, joissa rajoitusta voisi korottaa, jotta Suomi pysyisi asuttuna?

    Pori-Tampere-Mikkeli-Parkkala linja yläpuolella hyväkuntoisilla pääteillä voisi hyvin nostaa.

    Eli paljonko?

    Eli A-luokan moottoritiet kesällä joilla on nyt 120km/h => 130km/h, 604km, 100km/h- valtatiet noin 5000km. Noin 26% koko suoritteesta (huomioitu vain kesäaika) olisi siis näitä, näistä pois kuorma-auto, rekat jne. Olsiko nuo neljännes. Kun Autoliiton laskema kattoi kaikki tiet 60...120km/h välillä ja tulossa olisi 10km/h nopeuden laskulla noin miljardi niin tällä laskulla pääsin noin 200M€.

    Kysyin, miten rahoitat autokannan uudistamisen. Muista, että autokanta tälläkin hetkellä uusiutuu noin vuoden v,uodessa. Satsauksen hyöty olisi siis nykytilan ja saavutetun tilan erotus.

    Ei uusiudu, vaan autokanta vanhenee koko ajan, keski-ikä kasvaa.

    Miten pienen veron vaikutus voi olla niin suuri, että verohelpotus kuittaantuu lisämyynnillä alvista? Onko tällaisesta ostokäytöksestä jotain näyttöä vai oliko tuo vaan heitto, josta et ota mitään vastuuta?

    Eiköhän hintajousto ole suurin halvoissa autoissa. Jos sähköautotuki lisää paljon kalliimman luokan automyyntiä niin miksi lisämyyntiä ei sitten tulisi halvemmassa hintaluokassa. 30k€ auton hinnassa on alvia 24% eli runsas 7k€. Esim 30k€ Octaviassa autoveroa on vajaat 3k€. Eli Skoda olisi 10% halvempi autoverottomana. Jos Oktavian myyynti kasvaisi 1 sijasta 1,4 kappaleeseen valtio olisi omillaan. Jos Kaikki octaviat olis näitä 30k€ autoja niin se tarkoittaisi, että 2600kpl sijasta myyntiä olisi 3600kpl vuodessa, ihan mahdollinen luku.

    Juurihan sillä piti olla merkitystä Suomen talouteen.

    Anteeksi en tiennyt että olet V.I.P. jonka ajamisella Suomen talous katuu tai nousee. :smile:

    Tutustu ns. Tanskan malliin, mitä siellä tehtiin ja mitä saatiin aikaan

    En tiedä tämän päivän tilannetta, eikä se ole verrattavissakaan, koska varmasti monta asiaa on muuttunut. Mutta parannuksista huolimatta turvallisuuskehitys oli negatiivista korotetuilla tieosuuksilla.

    No tutustuin sitten Tanskan tilastoihin, kun tutkimukset oli vanhoja ja tehty heti rajoituksen muutoksen jälkeiselle ajalle (muutama vuosi). Onnettomuuksien määrä nousi (aluksi) selvästi, kuolleiden määrä ei lisääntynyt. Nyt luvut on paljon piennemmät, mistä suurin vaikutus näyttää olevan että päihtynseiden määrä on laskenut melkoisesti onnettomuuksissa, erityisesti kuolonkolareissa moottoriteillä. Ja Tanskassa nostettiin muuten 2010-luvun alussa joidenkin k2-kasitaisten teiden rajoistusta 80->90 ja onnettomuudet laskivat merkkitävästi. Syynä oli että valtaosa ajoi ylinopeutta ja jotkut rajoitusten mukaan, mikä lisäsi ohituksia. Voisko toimia Suomessa 100km/h rajoituksen lasku 90km/h talvella. Nyt 75%v ajaa ylinopeutta, mukaan lukien rekat ja sitten muutama lainkuuliainen 80km/h mittarinopeutta seasssa.

    Ja samansuuntainen tilasto on Ruotsista, jossa osalla tiestä ('08-09) nostettiin rajoitus110km/h >120km. Onnettomuusmäärä lisääntyi (10%), mutta kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrät eivät, vaan niiden lasku seurasi yleistä kehitystä.

    Vaadit siis muuttuvia nopeusrajoituksia sadoille tai tuhansille tiekilometreille. Maksetaanko ne säästyneellä matka-ajalla ja kuinka?

      
  • muokattu 14.01.2024 09:10

    @Tiko kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    Sano sinä, kun sen kirjoitit.

    ?!

    Kirjoitit kommentin, johon totesin, ettei se ole minun mielipiteeni. En siis ala perustella sellaista asiaa, se on sinun tehtäväsi.

    Ohituskaistan päässä jokainen on nähnyt tiukkoja tilanteita, kun joku haluaa päästä vielä yhdestä ohi.

    Näyttösi vielä uupuu.

    Kesäiltaisin viikonloppuna nuorilla on nopeuksia, jossa lähtee henki. Ja kyllä ohituskaistan lopussa on tilanteita aina on ollut, joissa joku menee vielä yhdestä ohi viime tipassa. Olet siis sitä mieltä, että poliisi käyttää resurssinsa oikein kun ovat mökkiliikenteessä ohituskaistoja valvomassa ja saavat tälläiselle kiirehtijälle kirjoitettua sakot. Pöljäkuski ja ihan ok, että maksua tulee, mutta eipä tuossa oikein muuta sitten tapahdukaan. Olen edelleen sitä mieltä, jos kuolleita vähentään valvonnan keinoin, niin kesällä pe&la ilalla ajoon lähtevät nuoret pitäsi olla fokuksessa ennemminkin kuin mökille ohituskaistalla kiirehtivä törppö.

    Minulla ei ole tilastoja siitä, paljonko poliisi tällä hetkellä valvoo liikennettä eri ajankohtina tai miten valvonta kohdistuu. Joudun luottamaan siihen, että poliisi osaa käytettävien resurssien puitteissa kohdistaa valvontansa oikein, jotta poliisin toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Jos esittäisin, että poliisi valvoo väärin, minulla pitäisi olla siitä näyttöä. Sinulla ilmeisesti tällaista on, joten laita lukuja pöytään.

    Ihan kiinnostava näkemys, ettei mökkiliikenteessä kiilailevat törpöt ole ongelma liikenteessä. Arvaanko oikein, että valvonnan kohdistaminen näihin kasvattaa sinun kiinnijäämisriskiäsi ja se vaikuttaa mielipiteeseesi valvonnan tarpeellisuudesta.

    Noita lasketaan ja eri matkoilla on eri hinnat. Paljonko maksaisit mahdollisuudesta ajaa kovempaa?

    Olen jo ajanut kovempaa (10-20km/h) kymmeniä vuosia tilanteen niin salliessa juurikin noissa oloisa, joissa rajoituksia voisi rukata ylöspäin - moottori/valtatie, vähäinen liikenne, hyvät olosuhteet. Maksan liikennevirhemaksun jos maksumääräys tulee. Matka-ajan säästö Helsinkiin noin 20min ja Turkuun noin 40min, sama takaisin tullessa. Maksaa noin 2€ / 100km lisäpolttoainekuluna => ajansäästön kustannus on 12€/h.

    Ajelet siis Etelä-Suomen pääteillä ylinopeuksia, vaikka mielestäsi siellä ei ole tarvetta nostaa rajoituksia?

    Paljonko näitä leveäkaista tms. tieosuuksia on, joissa rajoitusta voisi korottaa, jotta Suomi pysyisi asuttuna?

    Pori-Tampere-Mikkeli-Parkkala linja yläpuolella hyväkuntoisilla pääteillä voisi hyvin nostaa.

    Eli paljonko?

    Eli A-luokan moottoritiet kesällä joilla on nyt 120km/h => 130km/h, 604km, 100km/h- valtatiet noin 5000km. Noin 26% koko suoritteesta (huomioitu vain kesäaika) olisi siis näitä, näistä pois kuorma-auto, rekat jne. Olsiko nuo neljännes. Kun Autoliiton laskema kattoi kaikki tiet 60...120km/h välillä ja tulossa olisi 10km/h nopeuden laskulla noin miljardi niin tällä laskulla pääsin noin 200M€.

    Eli mielestäsi Autoliiton laskelmassa esitetyt summat realisoituvat suoraan pankkitilillä näkyviksi summiksi, ok.

    Kysyin, miten rahoitat autokannan uudistamisen. Muista, että autokanta tälläkin hetkellä uusiutuu noin vuoden v,uodessa. Satsauksen hyöty olisi siis nykytilan ja saavutetun tilan erotus.

    Ei uusiudu, vaan autokanta vanhenee koko ajan, keski-ikä kasvaa.

    Uusiutuu. Jos tällä hetkellä keskimääräinen auto on vuosimallia 2011, ensi vuonna se on vuosimallia 2012. Mikä on riittävän turvallinen vuosimalli? Itse aloitin ajelut 70-luvun autoilla ja tuolloin niitä pidettiin turvattomana. Silloin ei osattu haaveillakaan 2000-luvun autojen turvallisuustasosta.

    Jos autojen keski-ikään saadaan vaikutusta esim. niin, että tällä hetkellä keskimääräinen auto olisikin 2011 sijaan 2013, tuo kahden vuoden eron vaikutus olisi saavutettu hyöty. Oltaisiin siis noin kaksi vuotta aikaisemmin samassa tilanteessa. Silläkö on ratkaiseva merkitys turvallisuuteen?

    Miten pienen veron vaikutus voi olla niin suuri, että verohelpotus kuittaantuu lisämyynnillä alvista? Onko tällaisesta ostokäytöksestä jotain näyttöä vai oliko tuo vaan heitto, josta et ota mitään vastuuta?

    Eiköhän hintajousto ole suurin halvoissa autoissa. Jos sähköautotuki lisää paljon kalliimman luokan automyyntiä niin miksi lisämyyntiä ei sitten tulisi halvemmassa hintaluokassa. 30k€ auton hinnassa on alvia 24% eli runsas 7k€. Esim 30k€ Octaviassa autoveroa on vajaat 3k€. Eli Skoda olisi 10% halvempi autoverottomana. Jos Oktavian myyynti kasvaisi 1 sijasta 1,4 kappaleeseen valtio olisi omillaan. Jos Kaikki octaviat olis näitä 30k€ autoja niin se tarkoittaisi, että 2600kpl sijasta myyntiä olisi 3600kpl vuodessa, ihan mahdollinen luku.

    Hyvää spekulointia, mutta vailla näyttöä.

    Juurihan sillä piti olla merkitystä Suomen talouteen.

    Anteeksi en tiennyt että olet V.I.P. jonka ajamisella Suomen talous katuu tai nousee. :smile:

    Suomen talous ei kokonaisuutena heilahda minun toiminnastani, mutta jos ajotavan vaikutus ei ohjaa johonkin suuntaan, silloin laskelmasi ovat tyhjän päällä.

    Tutustu ns. Tanskan malliin, mitä siellä tehtiin ja mitä saatiin aikaan

    En tiedä tämän päivän tilannetta, eikä se ole verrattavissakaan, koska varmasti monta asiaa on muuttunut. Mutta parannuksista huolimatta turvallisuuskehitys oli negatiivista korotetuilla tieosuuksilla.

    No tutustuin sitten Tanskan tilastoihin, kun tutkimukset oli vanhoja ja tehty heti rajoituksen muutoksen jälkeiselle ajalle (muutama vuosi). Onnettomuuksien määrä nousi (aluksi) selvästi, kuolleiden määrä ei lisääntynyt.

    Tanskassa rajoitusten noston vastapainoksi tehtiin mittava määrä muita toimenpiteitä. Silti onnettomuudet lisääntyivät. En oikein tiedä, miten nollavisioon tähdättäessä tämä olisi perusteltua. Ja miksi 10 miljardin vuosivauhdilla velkaantuvassa maassa pitäisi tästä maksaa, kun ainoa näyttö hyödyistä on yhden etujärjestön kritiikkiä herättänyt laskelma.

      
  • Kenen piikkiin ne nopeudenostosta aihetuvat kustannukset menee ? öljy, onnettomuudet, päästöt, rengashiukkaset mitkä ohittaa päästöhaitat sähköautojen lisääntyessä, lisäpäästöjen osto, keneltä?

      
  • Nythän on käytännössä nostettu nopeusrajoituksia jarruttomien peräkärryjen (80 -> 100 km/h) sekä pakettiautojen rajoitus 100 km/h poistui. Se tarkoittaa että liikennevirrassa on vähemmän pullonkauloja, mutta kokonaan ne eivät poistu jarrullisten perävaunujen ja kuorma-autojen vuoksi.

    Nopeusrajoituksissa on se seikka että suurinta sallittua ei kukaan pakota ajamaan (korkeampi polttoaineenkulutus /-päästöt, oman ajoneuvon ominaisuudet kuten melutaso, turvallinen tilannenopeus jne.).

    Mutta sen ylittäminen on sanktioitu kovin arvokkaaksi, jopa yli 120000 euron sakkoja on kirjoitettu ylityksistä. Lisäksi tuli 10 päivää ajokieltoa. Nämä luonnollisesti ovat rangaistuksia, eikä 200 € tuntuisi miljonäärin kirjanpidossa missään, eikä ajokiellosta seuraavat taksilaskutkaan kirpaise. Uutisessa ei mainittu vaaratilanteesta tai törmäyksestä, - en tiedä seuraako kolaroinnista (konkreettinen vaaran aiheuttaminen toiselle) yleisen käytännön mukaan ajokieltoa ollenkaan?

    Toisaalta, asun seudulla missä voin omaan ajonopeuteeni verratessani todeta että taakseni ilmestynyt oli taas joku joka ajoi ylinopeutta ilman sanktiota - ylinopeusvalvonnassa on kyseessä eräänlainen lottopeli, missä yhtenä päivänä 10 vuodessa päivittäinen rutiini voi osoittautua itselle vaaralliseksi, voi kokea tulevansa ryöstetyksi.

      
  • @Karrette kirjoitti:
    Nythän on käytännössä nostettu nopeusrajoituksia jarruttomien peräkärryjen (80 -> 100 km/h) sekä pakettiautojen rajoitus 100 km/h poistui. Se tarkoittaa että liikennevirrassa on vähemmän pullonkauloja, mutta kokonaan ne eivät poistu jarrullisten perävaunujen ja kuorma-autojen vuoksi.

    Nopeusrajoituksissa on se seikka että suurinta sallittua ei kukaan pakota ajamaan (korkeampi polttoaineenkulutus /-päästöt, oman ajoneuvon ominaisuudet kuten melutaso, turvallinen tilannenopeus jne.).

    Mutta sen ylittäminen on sanktioitu kovin arvokkaaksi, jopa yli 120000 euron sakkoja on kirjoitettu ylityksistä. Lisäksi tuli 10 päivää ajokieltoa. Nämä luonnollisesti ovat rangaistuksia, eikä 200 € tuntuisi miljonäärin kirjanpidossa missään, eikä ajokiellosta seuraavat taksilaskutkaan kirpaise. Uutisessa ei mainittu vaaratilanteesta tai törmäyksestä, - en tiedä seuraako kolaroinnista (konkreettinen vaaran aiheuttaminen toiselle) yleisen käytännön mukaan ajokieltoa ollenkaan?

    Toisaalta, asun seudulla missä voin omaan ajonopeuteeni verratessani todeta että taakseni ilmestynyt oli taas joku joka ajoi ylinopeutta ilman sanktiota - ylinopeusvalvonnassa on kyseessä eräänlainen lottopeli, missä yhtenä päivänä 10 vuodessa päivittäinen rutiini voi osoittautua itselle vaaralliseksi, voi kokea tulevansa ryöstetyksi.

    Jos ylinopeus menee päiväsakoille, ei siinä euroja sakoksi määrätä. Median ja miksei muidenkin pitäisi luopua tavasta, jossa joidenkin sakkoja epälään korkeiksi ja ilmoitetaan laskennallisia euromääriä.

    Pelkät ajokiellot ja virhepisteet olisivat parempia rangaistuksia muuten, mutta rikas/hyvätuloinen/kansanedustaja voisi liikkua taksilla normikansalaista helpommin. Loppuisi kuitenkin puheet veronkannosta ja valtion kirstun täyttämisestä.

      
  • @Tiko "30k€ auton hinnassa on alvia 24% eli runsas 7k€. "
    Ei ole, vaan noin 19,4%, eli 5.800 euroa.

      
  • @Pauli109 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    Tässä olisikin hyvä tohtorin väitöskirjan aihe. Millä parametreillä kuolleiden määrä on pystytty puristamaan lähes kymmenesosaan? Pelkästään nopeusrajoitukset ei asiaan taida vaikuttaa? 1974-1976 koko maassa "kattonopeus" oli 80 km/h.
    Kuolleiden määrät oli:
    Vuosi: lkm:
    1970 1 055
    1971 1 143
    1972 1 156
    1973 1 086
    1974 865
    1975 910

    "21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
    1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta."

    Onko tarkoituksesi uskotella, että nopeusrajoituksia ei olisi alennettu tai että alentaminen ei olisi vaikuttanut kuolonkolreihin?
    Tuo 21.12.1973 alkanut nopeusrajoituskokeilu oli vain lyhytaikainen kokeilu. Ja siinä todettiin, että kun tammikuussa 1973 tieliikenteessä oli saanut surmansa 102 ihmistä, tammikuussa 1974 vastaava luku oli vain 44, mikä merkitsi 57 prosentin laskua. "Kriisirajoituksen" päätyttyä onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä nousi kuitenkin jälleen miltei edellisvuosien tasolle.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus#Nopeusrajoitusten_käyttöönotto
    Eli kyllä nopeusrajoitukset vaikuttavat. Mutta tekniikan kehittyminen tietysti auttaa myös. Teiden kunto sen sijaan huononee koko ajan, kun määrärahat eivät riitä. Se taas lisää onnettomuuksia ja edellyttää nopeusrajoitusten alentamista.

    80km/h rajoitukset astuivat voimaan joulukuussa 1973 mutta jatkuivat kesäkuulle 1976.
    Samaisena ajanjaksona kuolleiden määrät olivat 900 paikkeilla, luku jopa nousi -74 -> -75.
    Luvut ovat yli 4 x nykyiseen vaikka enää ei olekaan 80-rajoituksia ympäri vuoden.
    Palaan alkuperäiseen kommenttiini, jonka mukaan määrät vähentyi seuraavista syistä, ei 80-rajoituksesta:

    vm. 1972 ja 2022 automallien suhteen

    ajonvakautus
    ABS jarrut
    turvatyynyt ja vyöt
    autojen rakenne ja ominaisuudet
    harvemmat kuskit kännissä 2020-luvulla kuin 1970-luvulla.
    paremmat tiet ja enemmän moottoriteitä
    moottoripyöräilijöillä kypärät

    Lienee vaikea myöntää, että hengenlähtö on selvästi lähempänä kun ajaa 190 km/h kännissä tai huumeiden vaikutuksessa tai vähäisellä ajokokemuksella vs kokenut kuljettaja 115 km/h satasen alueella hiljaisella tiealueella.

      2
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Pauli109 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    Tässä olisikin hyvä tohtorin väitöskirjan aihe. Millä parametreillä kuolleiden määrä on pystytty puristamaan lähes kymmenesosaan? Pelkästään nopeusrajoitukset ei asiaan taida vaikuttaa? 1974-1976 koko maassa "kattonopeus" oli 80 km/h.
    Kuolleiden määrät oli:
    Vuosi: lkm:
    1970 1 055
    1971 1 143
    1972 1 156
    1973 1 086
    1974 865
    1975 910

    "21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
    1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta."

    Onko tarkoituksesi uskotella, että nopeusrajoituksia ei olisi alennettu tai että alentaminen ei olisi vaikuttanut kuolonkolreihin?
    Tuo 21.12.1973 alkanut nopeusrajoituskokeilu oli vain lyhytaikainen kokeilu. Ja siinä todettiin, että kun tammikuussa 1973 tieliikenteessä oli saanut surmansa 102 ihmistä, tammikuussa 1974 vastaava luku oli vain 44, mikä merkitsi 57 prosentin laskua. "Kriisirajoituksen" päätyttyä onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä nousi kuitenkin jälleen miltei edellisvuosien tasolle.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus#Nopeusrajoitusten_käyttöönotto
    Eli kyllä nopeusrajoitukset vaikuttavat. Mutta tekniikan kehittyminen tietysti auttaa myös. Teiden kunto sen sijaan huononee koko ajan, kun määrärahat eivät riitä. Se taas lisää onnettomuuksia ja edellyttää nopeusrajoitusten alentamista.

    80km/h rajoitukset astuivat voimaan joulukuussa 1973 mutta jatkuivat kesäkuulle 1976.
    Samaisena ajanjaksona kuolleiden määrät olivat 900 paikkeilla, luku jopa nousi -74 -> -75.
    Luvut ovat yli 4 x nykyiseen vaikka enää ei olekaan 80-rajoituksia ympäri vuoden.
    Palaan alkuperäiseen kommenttiini, jonka mukaan määrät vähentyi seuraavista syistä, ei 80-rajoituksesta:

    vm. 1972 ja 2022 automallien suhteen

    ajonvakautus
    ABS jarrut
    turvatyynyt ja vyöt
    autojen rakenne ja ominaisuudet
    harvemmat kuskit kännissä 2020-luvulla kuin 1970-luvulla.
    paremmat tiet ja enemmän moottoriteitä
    moottoripyöräilijöillä kypärät

    Lienee vaikea myöntää, että hengenlähtö on selvästi lähempänä kun ajaa 190 km/h kännissä tai huumeiden vaikutuksessa tai vähäisellä ajokokemuksella vs kokenut kuljettaja 115 km/h satasen alueella hiljaisella tiealueella.

    Onko tuossa viimeisessä kappaleessa jotain järkeä?

      1
  • muokattu 14.01.2024 19:25

    @Late1969 kirjoitti:

    Onko tuossa viimeisessä kappaleessa jotain järkeä?

    Ei tässä koko keskustelussa ole enää mitään tekemistä aloituksen kanssa.
    Wikipedia kopioi

      
  • @Herbert kirjoitti:

    Kirjoitit kommentin, johon totesin, ettei se ole minun mielipiteeni. En siis ala perustella sellaista asiaa, se on sinun tehtäväsi.

    Juu mutta oli kyse mielipiteestä, voi olla puolesta tai vastaa, sinun mielipide on selvä, vaikka sitä et ilmaisekaan. Varmasti enemmän valtavirtaa kuin omani.

    Minulla ei ole tilastoja siitä, paljonko poliisi tällä hetkellä valvoo liikennettä eri ajankohtina tai miten valvonta kohdistuu. Joudun luottamaan siihen, että poliisi osaa käytettävien resurssien puitteissa kohdistaa valvontansa oikein, jotta poliisin toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Jos esittäisin, että poliisi valvoo väärin, minulla pitäisi olla siitä näyttöä. Sinulla ilmeisesti tällaista on, joten laita lukuja pöytään.

    Ihan kiinnostava näkemys, ettei mökkiliikenteessä kiilailevat törpöt ole ongelma liikenteessä. Arvaanko oikein, että valvonnan kohdistaminen näihin kasvattaa sinun kiinnijäämisriskiäsi ja se vaikuttaa mielipiteeseesi valvonnan tarpeellisuudesta.

    Sepä tästä puuttuisi että poliisi paljastaisi miten liikennettä valvotaan.

    Olen ulkopuolinen, asun pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mökkimatkalla ei ohituskaistoja ole ja matkaa on vain 75km. Lisäksi mökillä tulee vietettyä vain 20vrk vuodessa, lähes 'yhteen pötköön'. Kaupassa käynnit yms hoituu pääasiassa veneellä.

    Ajan useasti myöhään illalla ja alkuyöstä, ja poliisi on ollut harvinaisuus, viimeiseen 5 vuoteen. Kyllähän se selkeä merkki on siitä, että valvontaa ei ole. Ennen oli toisin.

    Ajelet siis Etelä-Suomen pääteillä ylinopeuksia, vaikka mielestäsi siellä ei ole tarvetta nostaa rajoituksia?

    >
    Ajelen, erityisesti moottoriteillä, (140km/h GPS) mutta myönnän että myös muilla teillä vauhtia on yli rajoitusten suotuisissa oloissa. Etelä-Suomen valtateillä rajoituksia voisi nostaa myös 10km/h kesällä, mutta etelässä asuu liikaa porukkaa joille taulunopeus on nopeus jota on pakko ajaa kaikissa tilanteissa, Olipa liikennettä paljon (esim mökkiliikenne) tai keli huono (kova vesisade, sumu jne). Tästä syystä en asiaa edes ehdottanut.

    Eli mielestäsi Autoliiton laskelmassa esitetyt summat realisoituvat suoraan pankkitilillä näkyviksi summiksi, ok.

    Ei se suoraan tilillä näy, mutta kiertotietä kyllä. Esim mennessäni toimistolle ja olen paikalla vaikka nyt tuon 20 min aeimmin, minuutit näkyy saldossa postiivisena. Voi pitää kertyvän ajan vapaana. Verrattuna siihen että saman vapaan ottaa palkattomana, niin näkyyhän tuo tilillä.

    Uusiutuu. Jos tällä hetkellä keskimääräinen auto on vuosimallia 2011, ensi vuonna se on vuosimallia 2012. Mikä on riittävän turvallinen vuosimalli? Itse aloitin ajelut 70-luvun autoilla ja tuolloin niitä pidettiin turvattomana. Silloin ei osattu haaveillakaan 2000-luvun autojen turvallisuustasosta.

    Kyllä keski-ikä kasvoi 0,3 vuotta, olet oikeassa. Vm2011 käytetyistä autoista voi löytää turvallisen mallin huolellisella etsinnällä, mutta päälle +250tkm ja yli 10 vuotta suolaa + Suomen ilmasto niin aikamoisiakin pommeja on näissäkin, ja tuon vasta keski-ikäinen auto. Koko ajan tilanne valuu tältä osian huonompaa suuntaa, kun vanhat autot ei poistu käytöstä.

    Jos autojen keski-ikään saadaan vaikutusta esim. niin, että tällä hetkellä keskimääräinen auto olisikin 2011 sijaan 2013, tuo kahden vuoden eron vaikutus olisi saavutettu hyöty. Oltaisiin siis noin kaksi vuotta aikaisemmin samassa tilanteessa. Silläkö on ratkaiseva merkitys turvallisuuteen?

    No varmasti mitä uudempi sen turvallisempi. Merkkaa varmasti enemmän kuin nämä nopeuksien potenssimallit turvallisuuteen. Kuten itsekin sanoit kehitys on ollut huikeaa ja jatkuu. Esim ajoavustimet ja autom hätäjarrustus järjestelmät lisäävät varmasti yli 65-vuotiaiden (joka on merkittävä ja kasva ryhmä kuolon kolareissa) liikenneturvallisuutta merkittävästi. Noissa 2010 luvun alun autoissa näitä ei ole kuin huippumalleissa. Ei autokanta tietenkään uusiudu hetkessä, jotta tilanne pysyisi edes nykyisenä autokanasta pitiäsi uusiutua 5%, nyt luku on 3%. Ei tämä tästä muutu vaikka automyyjät lobbaa sähköautoihin ja työsyhdeautoihin helpotuksia (suurimmat katteet). Jos se nollavisio on AIDOSTI tärkeä, miksi perus-Pentille ei tehdä turvallisemman auton ostoa helpommaksi.

    Hyvää spekulointia, mutta vailla näyttöä.

    Kyllä hintajousto on aivan ekonomien talousteorioita eikä vain spekulointia.

    Suomen talous ei kokonaisuutena heilahda minun toiminnastani, mutta jos ajotavan vaikutus ei ohjaa johonkin suuntaan, silloin laskelmasi ovat tyhjän päällä.

    Kyse on suurista massoista. Jos olet laskenut, että sinulle on kustannusminimi ajaa hitaasti ei se tarkoita että sama pätee kokonaisuutena. Se on fakta, että matka-ajalla on taloudellista merkitystä. Kummasti esim lentoliikennettä tuetaan ja lobataan, vaikka käyttäjiä on vähän Suomen sisäisessä liikenteessä. Vai tuleeko josskin vaiheessa matka-ajan pidentyessä tilanne, että ei ole väliä kauanko matka kestää, ihan sama pääseekö perille tänään vai ensi vuonna?

    Tanskassa rajoitusten noston vastapainoksi tehtiin mittava määrä muita toimenpiteitä. Silti onnettomuudet lisääntyivät. En oikein tiedä, miten nollavisioon tähdättäessä tämä olisi perusteltua. Ja miksi 10 miljardin vuosivauhdilla velkaantuvassa maassa pitäisi tästä maksaa, kun ainoa näyttö hyödyistä on yhden etujärjestön kritiikkiä herättänyt laskelma.

    Niin ja tuon rajoitusten noston jälkeen keskinopeudet on Tanskassa kohonneet jatkuvasti ja liikenne on samalla kehittynyt turvallisempaan suuntaan.

    Sellainen huomio, että täällä mainittu etujärjestön (Autoliitto) laskelma ei ole tehty rajoitusten nostamiseksi. Laskema on tehty, koska nollavision saavuttamsieksi liikennetravallisuusstrategia-pöydällä on rajoitusten lasku 10km/h kaikilla teillä, joilla rajoitukset on välillä 60...120km/h. Myös EUn raporteissa on paljon tämän suuntaista, että rajoitusten pitäisi olla parittomia (miksi, se on vain luku?), joten EU-mallioppilas Suomi pääsee tähän tuolla nopeuksien laskulla ja se paketoidaan meille, että nyt on sitten kerrassaan turvallista ja taloudellista liikkua. Tähän laskelma miljardi-kulusta perustuu. Mutta tottakai voihan tuon noinkin ajatella 10 miljardia on niin paljon, että se voi yhtä hyvin olla 11 miljardia, tuolleenhan tätä maata johdettiin vasta hetki sitten.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit