@Lukija31722 kirjoitti:
Minua on vähän ruennut arveluttamaan uusien dieseleiden monimutkainen tekniikka.
Samoin. Pyritään pitämään tuo yksi EU6 diesel kunnossa. Ensimmäinen 100.000 km on mennyt yllättävänkin hyvin, mutta mietitään muita vaihtoehtoja jos tilanne muuttuu.
Nykyistä EU6 dieseliä ostettaessa ei ollut mitään vastaavaa sähkäriä samassa hintaluokassa. Nyt kolme vuotta myöhemmin tilanne on muuttunut tuolta osin ja vaikkapa tuon S213:n tasoinen nelivetoinen maksaa ihan saman dieselinä ja sähköisenä.
Tällä hetkellä ne vaihtoehdot ovat halpa EU5 diesel tai täyssähkö, jonka kanssa saman hintaista pari vuotta käytettyä polttomoottoriautoa on enää vaikea motivoitua ostamaan. Tämä on harmi sinänsä, koska S213 ja mitä ilmeisimmin vielä S214 antaa mukavan fiiliksen siitä, että 138 vuoden kehitystyön jälkeen itsestään liikkuva automobiili on viimeinkin valmis. Valitettavasti sen osana on jäädä sukunsa viimeiseksi kuolevaksi dinosaurukseksi.
@740 GLE kirjoitti:
Muutama sana sähköautostakin väliin. Fingrid sai viime vuoden tilastot julkaistuksi. Volyymipainotettu energiantuotannon päästökerroin putosi lähes kolmanneksella edellisvuodesta ja viime vuoden tuotantokerroin on 40 g CO2/kWh.
Jos sähköautoa ladattiin keskimääräisen kulutuksen tapaan (mitä vahvasti epäilen), silloin keskimäärin 20 kWh / 100 km kuluttaneen auton hiilipäästö oli 8 g / km.
Tämäpä jännä juttu, suomen sähköntuotannosta... Autoni kuluttaa n.4l/100km talvella ja
lupaa 89g/100km ~3,4l joten esim. +20% = 106g/100km ja 1l=~11,8kw=~0,1*106= 10,6g/kw(11,8 kWh/l)!!!
joten suomi täyteen audi ultra moottoreita joka pihaan ja sähkisten lataukseen myös! tulee edullisemmaksi lämmittää ja saada sähköä kun fingridin mukaan suomen nykyinen tuotanto, AIKA EPELIÄ!?!
Ja jos lataamme Audi Ulta moottorilla sähköautoa, miksemme ajelisi itse sillä dieselillä, niin latauksen hukkateho olisi heti käytettävissä, eikä enää turhien tolppien ja infran rakentamista!
Miksi sähkiksessä on ylimääräinen jäähdytysnestepiiri, jossa on vielä säätöventtiili? Mitä nuo kolme piiriä ovat?
Tämä sama ongelma iski tuossa joulun alla rouvan liisariin. Korjattiin kerran mutta hajosi lähes heti uudelleen ja viimein tammikuun puolessa välissä tuli uusi lopullinen korjaus (nahkahousut olivat löytäneet sellaisen tiivistevalmistajan, jonka tiiviste toimii oikeissa pakkasissakin). Tuo nestepiirihän kerää lämmön talteen moottoreista ja akustoista jotta se voitaisiin käyttää kabiinin lämmittämiseen (siis lämpöpumpun ja PTC vastusten lisäksi). Sitä en osaa sanoa miksi noin monta rinnakkaista järjestelmää, mutta jotenkin tuo kyseinen jäähdytysnestepiiri ja 9kW PTC vastusten toiminta on naitettu yhteen, koska lämpöpumppu toimi ihan normaalisti. Autolla pystyi ajamaan (ja ajettiinkin) mutta lämpötilan laskiessa alle -15 lämpöpumppu ei jaksa tuottaa kabiiniin lämpöä tarpeeksi (ulkoilman ollessa -17 sisälämpö jai alle +20). Tuo kyseinen auto tosiaan on valmistettu 03/2023 ja sijaisautona ollut vastaava oli vuoden 2022 puolella valmistettu ja siinä ei ainakaan meidän käytön aikana tuota ongelmaa esiintynyt.
Tuolta voi esim. reverse engineeringiä käyttäen räjäytyskuvista tutkia tuota toiminnallisuutta: https://parts.bmwnorthwest.com/BMW_2023_i4-eDrive40/Heater-and-Air-Conditioning.html
Miksi sähkiksessä on ylimääräinen jäähdytysnestepiiri, jossa on vielä säätöventtiili? Mitä nuo kolme piiriä ovat?
Tämä sama ongelma iski tuossa joulun alla rouvan liisariin. Korjattiin kerran mutta hajosi lähes heti uudelleen ja viimein tammikuun puolessa välissä tuli uusi lopullinen korjaus (nahkahousut olivat löytäneet sellaisen tiivistevalmistajan, jonka tiiviste toimii oikeissa pakkasissakin). Tuo nestepiirihän kerää lämmön talteen moottoreista ja akustoista jotta se voitaisiin käyttää kabiinin lämmittämiseen (siis lämpöpumpun ja PTC vastusten lisäksi). Sitä en osaa sanoa miksi noin monta rinnakkaista järjestelmää, mutta jotenkin tuo kyseinen jäähdytysnestepiiri ja 9kW PTC vastusten toiminta on naitettu yhteen, koska lämpöpumppu toimi ihan normaalisti. Autolla pystyi ajamaan (ja ajettiinkin) mutta lämpötilan laskiessa alle -15 lämpöpumppu ei jaksa tuottaa kabiiniin lämpöä tarpeeksi (ulkoilman ollessa -17 sisälämpö jai alle +20). Tuo kyseinen auto tosiaan on valmistettu 03/2023 ja sijaisautona ollut vastaava oli vuoden 2022 puolella valmistettu ja siinä ei ainakaan meidän käytön aikana tuota ongelmaa esiintynyt.
Tuolta voi esim. reverse engineeringiä käyttäen räjäytyskuvista tutkia tuota toiminnallisuutta: https://parts.bmwnorthwest.com/BMW_2023_i4-eDrive40/Heater-and-Air-Conditioning.html
Ja jutussa kerrottiin, ettei moottoreista saa lämpöä eikä vaikuta akkuun. Ja ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta ja sillä lämmitetään tuota nestettä. Viallinen uutinen ilmeisesti.
Ja jutussa kerrottiin, ettei moottoreista saa lämpöä eikä vaikuta akkuun. Ja ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta ja sillä lämmitetään tuota nestettä. Viallinen uutinen ilmeisesti.
Uutinen sinänsä on ihan paikkaansa pitävä, eli ongelmia lämmitysjärjestelmän kanssa on suuressa määrässä bemarin täyssähköautoja. Tekniset yksityiskohdat vaan hieman hakusessa. Kyllähän sähkömoottorissa ja akustoa purettaessa lämpöä syntyy, ei toki sellaisia määriä kun polttomoottoreissa, ja tämä lämpö otetaan hyötykäyttöön. Eiköhän näin tee monet muutkin sähköautovalmistajat.
Tuossa meidän yksilössä kuulemma ensin vaihdettiin se jutussa kuvattu venttiili, joka (tai johon liittyvä tiiviste)
hajosi uudelleen käytännössä heti (littyi jotenkin akustonlämmitykseen, sähköisiin lämmityselementteihin ja nestekierron ohjaukseen) hajottaen samalla myös nuo mainitut sähköiset lämmityselementit (tämä tapahtui joulun jälkeen väliviikolla). Vahvistusta noihin teknisiin yksityiskohtiin ei ainakaan BMWn puolelta ole tullut, joten tämä on ihan omaa tulkintaa ja reverse engineeringiä. Ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta kuten myös ilmavesilämpöpumppu. Toisella lämmitetään ilmaa suoraan, toisella vettä jolla taas lämmitetään lopulta ilmaa.
Jos tuosta oikein ymmärsin, ensin täytyy valita oikea ohjelma, että pääsee edes vähän eteenpäin lumessa. Sitten maavara ratkaisee paljon, esteettä auto etenee paremmin. Ja sitten useimmat autot eivät osanneet kulkea lumessa vaan veto hiipui ilman pidonmenetystä eikä kuljettajalla ollut roolia. Pääsiköhän yksikään liikkeelle lumesta, että voiko mökille edes pysähtyä. Kiiltokuva-auto sentään yllätti testaajat.
Jos tuosta oikein ymmärsin, ensin täytyy valita oikea ohjelma, että pääsee edes vähän eteenpäin lumessa. Sitten maavara ratkaisee paljon, esteettä auto etenee paremmin. Ja sitten useimmat autot eivät osanneet kulkea lumessa vaan veto hiipui ilman pidonmenetystä eikä kuljettajalla ollut roolia. Pääsiköhän yksikään liikkeelle lumesta, että voiko mökille edes pysähtyä. Kiiltokuva-auto sentään yllätti testaajat.
En ymmärrä mitä lisäarvoa tämä testi tuo. Jos olisi verrattu esimerkiksi saman valmistajan vastaavien polttomoottorimallien etenemiskykyyn samoissa olosuhteissa (ainakin bemarilta, huyndailta ja peugeotilta löytyy ja volkkarilakin vaikka passat) niin silloin olisi voinut saada jotain kuvaa siitä onko etenemiskyvyssä eroja. Ihan samalla tavalla ne kaikki kiinni jäävät jos lunta on tarpeeksi alla, ja kaikki renkaat ilmassa.
Jos tuosta oikein ymmärsin, ensin täytyy valita oikea ohjelma, että pääsee edes vähän eteenpäin lumessa. Sitten maavara ratkaisee paljon, esteettä auto etenee paremmin. Ja sitten useimmat autot eivät osanneet kulkea lumessa vaan veto hiipui ilman pidonmenetystä eikä kuljettajalla ollut roolia. Pääsiköhän yksikään liikkeelle lumesta, että voiko mökille edes pysähtyä. Kiiltokuva-auto sentään yllätti testaajat.
En ymmärrä mitä lisäarvoa tämä testi tuo. Jos olisi verrattu esimerkiksi saman valmistajan vastaavien polttomoottorimallien etenemiskykyyn samoissa olosuhteissa (ainakin bemarilta, huyndailta ja peugeotilta löytyy ja volkkarilakin vaikka passat) niin silloin olisi voinut saada jotain kuvaa siitä onko etenemiskyvyssä eroja. Ihan samalla tavalla ne kaikki kiinni jäävät jos lunta on tarpeeksi alla, ja kaikki renkaat ilmassa.
No olisi ollut edes lunta, mutta videolta näkee että bemarikin auraa vain vähän, vaikka sen maavara on todella onneton (<14cm). Ton verran on kadullakin lunta kovan lumisateen jälkeen ennen auraautoa.
Pehmeä pakkaslumi, tasainen alusta ja alkuvauhti ei pistäisi olla ongelmia edetä, vaikka maavaraa ei olisikaan riittävästi. Veikkaisin jotain keskiaurooppalaissyyppistä leveää rengastusta pääsyylliseksi.
Jos tuosta oikein ymmärsin, ensin täytyy valita oikea ohjelma, että pääsee edes vähän eteenpäin lumessa. Sitten maavara ratkaisee paljon, esteettä auto etenee paremmin. Ja sitten useimmat autot eivät osanneet kulkea lumessa vaan veto hiipui ilman pidonmenetystä eikä kuljettajalla ollut roolia. Pääsiköhän yksikään liikkeelle lumesta, että voiko mökille edes pysähtyä. Kiiltokuva-auto sentään yllätti testaajat.
En ymmärrä mitä lisäarvoa tämä testi tuo. Jos olisi verrattu esimerkiksi saman valmistajan vastaavien polttomoottorimallien etenemiskykyyn samoissa olosuhteissa (ainakin bemarilta, huyndailta ja peugeotilta löytyy ja volkkarilakin vaikka passat) niin silloin olisi voinut saada jotain kuvaa siitä onko etenemiskyvyssä eroja. Ihan samalla tavalla ne kaikki kiinni jäävät jos lunta on tarpeeksi alla, ja kaikki renkaat ilmassa.
No olisi ollut edes lunta, mutta videolta näkee että bemarikin auraa vain vähän, vaikka sen maavara on todella onneton (<14cm). Ton verran on kadullakin lunta kovan lumisateen jälkeen ennen auraautoa.
Pehmeä pakkaslumi, tasainen alusta ja alkuvauhti ei pistäisi olla ongelmia edetä, vaikka maavaraa ei olisikaan riittävästi. Veikkaisin jotain keskiaurooppalaissyyppistä leveää rengastusta pääsyylliseksi.
Videolla näkyi, että jonkinlaista kuorta lumella oli, mutta ei kummoistakaan. Olihan tuo ihan opettavaista, että sähköautolla ei kannata suunnata auratun alueen ulkopuolelle. Ei pääse ja vahingot ovat kalliit, jos lumi onkin jäässä tai lumessa on kiventapainen.
Näkyy Suomessakin olevan suosittuja mahdollisimman isot pyörät, että siinä mielessä ihan todellinen testi oli. Lumikahlauksessa ei aina tiedä onko kapeampi ja syvemmälle yltävä rengas parempi kuin lunta tamppaava leveä rengas. Isompi halkaisija taitaa aina auttaa kulkua.
Videolla näkyi, että jonkinlaista kuorta lumella oli, mutta ei kummoistakaan. Olihan tuo ihan opettavaista, että sähköautolla ei kannata suunnata auratun alueen ulkopuolelle. Ei pääse ja vahingot ovat kalliit, jos lumi onkin jäässä tai lumessa on kiventapainen.
Näkyy Suomessakin olevan suosittuja mahdollisimman isot pyörät, että siinä mielessä ihan todellinen testi oli. Lumikahlauksessa ei aina tiedä onko kapeampi ja syvemmälle yltävä rengas parempi kuin lunta tamppaava leveä rengas. Isompi halkaisija taitaa aina auttaa kulkua.
Harva kai lähtee ajamaan teiden ulkopuolelle, erittäin epätodennäköistä että tiellä kuitenkaan mitä isoa kiveä yht äkkiä lumen sisälle ilmaantuu. Jääkokkareet on kyllä petollisia, pahimmillaan ne on kuin betonia, niihin ei auta kuin varovaisuus ja maavara. Kivet ja ja jäälohkareet vahinkoa aiheutavat tavallisillekin autoille, toki akkupaketin vaurioituinen on kallis säköautossa ja osuma todenäköisyyttä lisää se, että koko pohja on akkujen peitossa.
Leveä rengas nelivetoisessa ei niin haittaa suoraan ajettaessa mutta kaksivetoisessa se suuremman vastuksen vuoksi tulee nopeasti lisävaikeuksia. Ja olipa auto sitten nelivetoinenkin, niin kääntyvyys leveillä renkailla on heikompaa syvässä lumessa, tuntuma vähän sama kuin sohjoliirrossa. Umpihankeen ajettessa ohjatuvuus aika epämääräistä aina, mikä tekee mutkaisen mökkitien selvittämisen syvemmässä lumessa haasteelliseksi. Kokemukseni mukaan kun/jos sitä trakoria tarvitaan, niin helpoin kaikille, että traktorilla käydään auraamassa/linkoamassa lumet ennakkoon. Ja mökki/metsatien ojassa lumena alla vaaniin kiviäkin.....
@HybridRules kirjoitti:
Perinneautojen jäykkä muuttumaton malli on pysähtyneisyyden ajan tuotos. Sinullakin syntyy vastustus siihen, että asioita toteutetaan vanhoista tavoista poikkeavalla tavalla.
Uudet toteutustavat ovat erittäin tervetulleita silloin, kun ne ovat kaikin tavoin perinteisiä toteutuksia parempia. Valitettavasti Tesla on monessa kohdassa valinnut erikoisuuden tavoitteluksi naamioidun halpuutuksen käytettävyyden kustannuksella.
Teslojen, ID-mallien ja Enyaqien seassa sompaillessani koen oman Mach E:ni mukavan erilaiseksi. Eikä sen hintaakaan ole suuremmin pudoteltu, ei taida Fordilla olla varaa.
Ford laski sähköponin hintaa ja lisäsi autoon akun lämmityksen. Ehkä (toivottavasti) Fordilla sittenkin on varaa hinnan alentamiseen.
Juttu on Kauppalehden ilmoituksissa, mutta en osannut kopioida linkkiä
@HybridRules kirjoitti:
Perinneautojen jäykkä muuttumaton malli on pysähtyneisyyden ajan tuotos. Sinullakin syntyy vastustus siihen, että asioita toteutetaan vanhoista tavoista poikkeavalla tavalla.
Uudet toteutustavat ovat erittäin tervetulleita silloin, kun ne ovat kaikin tavoin perinteisiä toteutuksia parempia. Valitettavasti Tesla on monessa kohdassa valinnut erikoisuuden tavoitteluksi naamioidun halpuutuksen käytettävyyden kustannuksella.
Teslojen, ID-mallien ja Enyaqien seassa sompaillessani koen oman Mach E:ni mukavan erilaiseksi. Eikä sen hintaakaan ole suuremmin pudoteltu, ei taida Fordilla olla varaa.
Ford laski sähköponin hintaa ja lisäsi autoon akun lämmityksen. Ehkä (toivottavasti) Fordilla sittenkin on varaa hinnan alentamiseen.
Juttu on Kauppalehden ilmoituksissa, mutta en osannut kopioida linkkiä
Ihmettelin itsekin tuota Teslalla ajavan taksiyhtiön juttua? Kun taksitoiminnan kannattavuus on laskettu jo aiemmin ostettujen autojen hinnan ja rahoituskulun perusteella, ei uusien autojen hinnan aleneminen mikään katastrofi ole. Käytettyjen hinta toki laskee, mutta uuteen vaihdon hinta ei välttämättä.
Jos Tesla-taksi oli kalliimmallakin hinnalla ostettuna kannattava, ei myöhemmin vanhojen autojen korvaajiksi ostettavien uusien hinnan alennus ole välttämättä mikään ongelma yrittäjälle.
Ssangyong oli vuosia edellä muita, vuoden, ehkä kahden, sähköauto on saanut voimakkaasti vaikutteita siltä varsinkin peräänsä: https://www.is.fi/autot/art-2000010209370.html. Tuleehan tuosta takalokasuojasta mieleen PT Cruiserkin.
Tuossa olisi taas poisselitettävää: "Varsin kylmiin talvikeleihin osuneessa koeajossa kyseiset suureet tietävät pienempiakkuisessa yli 200 ja isompiakkuisessakin melkein 300 kilometrin aitoa kertatoimintamatkaa." Ei kukaan halua ajaa pidempään, mutta tuollaisen ajon jälkeen riittäisi lyhytkin tauko. Kesälukemat ovat asiallisemmat, vaikka silloin olisi paljon kivempi odotella latautumista.
Vaikka suuruusluokan saisi kohdalleen, taitaa kyse olla sähkötehonkestosta. Ei sähkömoottorit mitattavissa olevaa aikaa tuollaista mekaanista tehoa tuota. Jonnekin se teho pitäisi saada siirtymään.
@HybridRules kirjoitti:
Ford laski sähköponin hintaa ja lisäsi autoon akun lämmityksen. Ehkä (toivottavasti) Fordilla sittenkin on varaa hinnan alentamiseen.
Jep, mutta vain polttispuolen voittojen avulla. Sähköautotuotanto tuotti autojen lisäksi edelleen miljarditappiot. Toivottavasti tilanne kääntyy aikanaan vastakkaiseksi.
Sähköponien navigointiin perustuva akun esilämmitys onkin mielenkiintoinen juttu. Auton kotimarkkinoilla se tuli OTA-päivityksenä kaikkiin autoihin jo aikaa sitten, mutta Euroopan Fordin virallisen tiedon mukaan ominaisuus on toistaiseksi vain mallivuoden 2023 autoissa. Oman kokemukseni mukaan jokin viime syksyisistä OTA-päivityksistä toi esilämmityksen ainakin omaan 2021-malliseen autooni. Viime talvena auto rajoitti lataustehon vajaan kymmenen asteen pakkasessa maantieajon jälkeen 47 kilowattiin, nyt laturille navigoituna tuli 80 kW ja rajoittavana tekijänä toimi latausaseman tehonsyöttö yhtä vaille kaikkien tolppien oltua käytössä.
@HybridRules kirjoitti:
Ford laski sähköponin hintaa ja lisäsi autoon akun lämmityksen. Ehkä (toivottavasti) Fordilla sittenkin on varaa hinnan alentamiseen.
Jep, mutta vain polttispuolen voittojen avulla. Sähköautotuotanto tuotti autojen lisäksi edelleen miljarditappiot. Toivottavasti tilanne kääntyy aikanaan vastakkaiseksi.
Sähköponien navigointiin perustuva akun esilämmitys onkin mielenkiintoinen juttu. Auton kotimarkkinoilla se tuli OTA-päivityksenä kaikkiin autoihin jo aikaa sitten, mutta Euroopan Fordin virallisen tiedon mukaan ominaisuus on toistaiseksi vain mallivuoden 2023 autoissa. Oman kokemukseni mukaan jokin viime syksyisistä OTA-päivityksistä toi esilämmityksen ainakin omaan 2021-malliseen autooni. Viime talvena auto rajoitti lataustehon vajaan kymmenen asteen pakkasessa maantieajon jälkeen 47 kilowattiin, nyt laturille navigoituna tuli 80 kW ja rajoittavana tekijänä toimi latausaseman tehonsyöttö yhtä vaille kaikkien tolppien oltua käytössä.
Sähköponissa oli siis hardware valmiina ja vain ohjaus tarvittiin. Oliko autossa jo alun perin akun esilämmitys ja vain sen ohjaaminen navigaattorin kautta puuttui? Pakkaskelin lataamista varten lämmitys on tärkeää, mutta myös liikkeelle lähtiessä on eduksi, että akkua on lämmitetty ennen lähtöä. Sekä tehon ottoa että regenerointia rajoitetaan, jos akku on kylmä. Puuttuiko ponista vain akun lämmittäminen lataamista varten? Lämmitysvermeet autossa oli jo, koska laturiile menoa varten lämmittämiseen tarvittiin vain softamuutos.
@HybridRules kirjoitti:
Ford laski sähköponin hintaa ja lisäsi autoon akun lämmityksen. Ehkä (toivottavasti) Fordilla sittenkin on varaa hinnan alentamiseen.
Jep, mutta vain polttispuolen voittojen avulla. Sähköautotuotanto tuotti autojen lisäksi edelleen miljarditappiot. Toivottavasti tilanne kääntyy aikanaan vastakkaiseksi.
Sähköponien navigointiin perustuva akun esilämmitys onkin mielenkiintoinen juttu. Auton kotimarkkinoilla se tuli OTA-päivityksenä kaikkiin autoihin jo aikaa sitten, mutta Euroopan Fordin virallisen tiedon mukaan ominaisuus on toistaiseksi vain mallivuoden 2023 autoissa. Oman kokemukseni mukaan jokin viime syksyisistä OTA-päivityksistä toi esilämmityksen ainakin omaan 2021-malliseen autooni. Viime talvena auto rajoitti lataustehon vajaan kymmenen asteen pakkasessa maantieajon jälkeen 47 kilowattiin, nyt laturille navigoituna tuli 80 kW ja rajoittavana tekijänä toimi latausaseman tehonsyöttö yhtä vaille kaikkien tolppien oltua käytössä.
Sähköponissa oli siis hardware valmiina ja vain ohjaus tarvittiin. Oliko autossa jo alun perin akun esilämmitys ja vain sen ohjaaminen navigaattorin kautta puuttui? Pakkaskelin lataamista varten lämmitys on tärkeää, mutta myös liikkeelle lähtiessä on eduksi, että akkua on lämmitetty ennen lähtöä. Sekä tehon ottoa että regenerointia rajoitetaan, jos akku on kylmä. Puuttuiko ponista vain akun lämmittäminen lataamista varten? Lämmitysvermeet autossa oli jo, koska laturiile menoa varten lämmittämiseen tarvittiin vain softamuutos.
Machin jäähdytyskuvan mukaan sama neste voidaan ohjata akkuun kuin kabiiniinkin ja akkua joko lämmittää tai jäähdyttää sen avulla.
Väitteesi sähkiksen uupumisesta pakkasessa kyseenalaistettiin jo aiemmin. Tehoa saadaan riittävästi ulos ja regenerointi toimii, se taitaa tosin mennä suoraan vastuksille, kun auto on jääkylmä eikä akun tarvitse virtaa vastaanottaa..
"Verrattuna joulukuuhun 2023 [Saksassa] uusien sähköajoneuvojen myynti laski 54,9 prosenttia, kun taas ladattavien hybridien myynti laski 19,6 prosenttia tämän vuoden tammikuussa. Toisaalta polttomoottoreilla varustettujen ajoneuvojen markkinat nousivat yli yhdeksän prosenttia, sillä bensiiniautoissa nähtiin 9,1 prosentin kasvu, ja dieselautoissa kasvua oli yllättäen 9,5 prosenttia." (Lähde: Tyyliniekka)
@koreileva kirjoitti:
"Verrattuna joulukuuhun 2023 [Saksassa] uusien sähköajoneuvojen myynti laski 54,9 prosenttia, kun taas ladattavien hybridien myynti laski 19,6 prosenttia tämän vuoden tammikuussa. Toisaalta polttomoottoreilla varustettujen ajoneuvojen markkinat nousivat yli yhdeksän prosenttia, sillä bensiiniautoissa nähtiin 9,1 prosentin kasvu, ja dieselautoissa kasvua oli yllättäen 9,5 prosenttia." (Lähde: Tyyliniekka)
Onko (sähkö)automarkkina aivan sekaisin?
Onko markkinoita vai onko vain tukiaisten tuottamaa harhaa? Ja päälle alennusten aiheuttamaa sekaannusta. Sähkiksiin pitäisi saada puolen-täyden vuoden hintatakuu mukaan.
@HybridRules kirjoitti:
Sähköponissa oli siis hardware valmiina ja vain ohjaus tarvittiin. Oliko autossa jo alun perin akun esilämmitys ja vain sen ohjaaminen navigaattorin kautta puuttui? Pakkaskelin lataamista varten lämmitys on tärkeää, mutta myös liikkeelle lähtiessä on eduksi, että akkua on lämmitetty ennen lähtöä.
Juuri näin. Esilämmitykseen vaadittava rauta on ollut jo ensimmäisissä tuotantoautoissa, mutta sen ohjaus laturille navigoitaessa uupui softasta. OTA-päivitysten valmistelu, lokalisointi Eurooppaan ja jakelu eivät ole olleet Fordinkaan vahvuus, mutta viime aikoina tahti on parantunut ilahduttavasti.
Akun ja kabiinin esilämmitys ennen lähtöä oli sentään ajastettavissa alusta alkaen.
Erinäisissä koeajoissa ja testeissä ponyn ja volkkareiden ajo-ominaisuuksia ei juuri ole kehuttu. Harvalla tietysti on kokemuksia kovin monista automalleista. Miten tuntumat edellisiin autoihin verrattuna. Ihan reilusti saa sanoa, naapurit ei kuule jos oma auto ei 110% mieleinen olekaan.
Kommentissa Pihistelijä lataa taas uskomattomia kulutuksia. Hän taisi laskea lähtölämmitykset pois eli verkosta suoraan kulutettua sähköä ei lasketa, mutta silti vähällä menee.
Toimittajakin valittaa samaa kuin minä aamulla, hinnasta ei ikinään tiedä koska laskee.
@Jorma L2 kirjoitti:
Erinäisissä koeajoissa ja testeissä ponyn ja volkkareiden ajo-ominaisuuksia ei juuri ole kehuttu. Harvalla tietysti on kokemuksia kovin monista automalleista. Miten tuntumat edellisiin autoihin verrattuna. Ihan reilusti saa sanoa, naapurit ei kuule jos oma auto ei 110% mieleinen olekaan.
Suomalaisten automedioiden konsensus tuntuu olevan se, että VW-taustaiset sähkikset ovat jees, mutta Mach E ei ihan. Sen sijaan esim. englantilaiset koeajajat ovat usein täsmälleen päinvastaista mieltä.
Oma mielipide takavetoisen Mach E:n ajettavuudesta on alustan epämukavuutta lukuunottamatta positiivinen varsinkin whisper-ajotilassa, jossa ohjaus on keveimmillään ja tarkimmillaan. Ns. urheilullisemmat ajotilat lisäävät ohjaukseen keinotekoista raskautta, josta en niin tykkää. Alustan kovuus on vielä siedettävällä tasolla, mutta erityisesti takapää on taipuvainen pompotteluun. Mach E:n ajonvakautus antaa perälle yllättävän paljon vapauksia liukkaalla kelillä, mikä ei välttämättä herätä luottamusta takavetoon tottumattomassa kuljettajassa. Nelivetoisen käytös on kuuleman mukaan hyvin samankaltaista, liekö Fordin tavoitteena ollut aidon Mustang-tunnelman luominen sähkäriin, mene tiedä. Esimerkiksi vaimoni ei mielellään aja Mach E:ta talvella, vaikka varsin kokenut kuljettaja onkin.
Kaksi edellistä autoani olivat 2018 Mazda CX-5 AWD ja 2014 BMW F34 320i takavetoisena, molemmat hieman eri tavoin hauskoja ja mukavia ajettavia. Arvosanaksi antaisin molemmille ysin. Mach E saa vertailussani kasin.
TM julistaa, että pikalataus ei kannata ja perustelee sitä arvausmittauksin. Onkohan koko vaihtoehtoinen mittaus yhtä luotettavaa omaa keksittyä tietoa?
TM julistaa, että pikalataus ei kannata ja perustelee sitä arvausmittauksin. Onkohan koko vaihtoehtoinen mittaus yhtä luotettavaa omaa keksittyä tietoa?
Eikös se ole tunnettu totuus, että isolla virralla ladatut akut ”kuluu” enemmän kuin pienemmällä. Sama varauksen pitäminen 20-80% haarukassa on parempi kuin 0-100% käyttö.
Samoin. Pyritään pitämään tuo yksi EU6 diesel kunnossa. Ensimmäinen 100.000 km on mennyt yllättävänkin hyvin, mutta mietitään muita vaihtoehtoja jos tilanne muuttuu.
Nykyistä EU6 dieseliä ostettaessa ei ollut mitään vastaavaa sähkäriä samassa hintaluokassa. Nyt kolme vuotta myöhemmin tilanne on muuttunut tuolta osin ja vaikkapa tuon S213:n tasoinen nelivetoinen maksaa ihan saman dieselinä ja sähköisenä.
Tällä hetkellä ne vaihtoehdot ovat halpa EU5 diesel tai täyssähkö, jonka kanssa saman hintaista pari vuotta käytettyä polttomoottoriautoa on enää vaikea motivoitua ostamaan. Tämä on harmi sinänsä, koska S213 ja mitä ilmeisimmin vielä S214 antaa mukavan fiiliksen siitä, että 138 vuoden kehitystyön jälkeen itsestään liikkuva automobiili on viimeinkin valmis. Valitettavasti sen osana on jäädä sukunsa viimeiseksi kuolevaksi dinosaurukseksi.
hehhee niinpä onkin. mutta puolet silti...
Jännä uutinen: https://tekniikanmaailma.fi/bmw-i4-karsii-kiusallisesta-lammitysjarjestelman-viasta-ongelma-on-tiedossa-ja-sita-analysoidaan/
Miksi sähkiksessä on ylimääräinen jäähdytysnestepiiri, jossa on vielä säätöventtiili? Mitä nuo kolme piiriä ovat?
Tämä sama ongelma iski tuossa joulun alla rouvan liisariin. Korjattiin kerran mutta hajosi lähes heti uudelleen ja viimein tammikuun puolessa välissä tuli uusi lopullinen korjaus (nahkahousut olivat löytäneet sellaisen tiivistevalmistajan, jonka tiiviste toimii oikeissa pakkasissakin). Tuo nestepiirihän kerää lämmön talteen moottoreista ja akustoista jotta se voitaisiin käyttää kabiinin lämmittämiseen (siis lämpöpumpun ja PTC vastusten lisäksi). Sitä en osaa sanoa miksi noin monta rinnakkaista järjestelmää, mutta jotenkin tuo kyseinen jäähdytysnestepiiri ja 9kW PTC vastusten toiminta on naitettu yhteen, koska lämpöpumppu toimi ihan normaalisti. Autolla pystyi ajamaan (ja ajettiinkin) mutta lämpötilan laskiessa alle -15 lämpöpumppu ei jaksa tuottaa kabiiniin lämpöä tarpeeksi (ulkoilman ollessa -17 sisälämpö jai alle +20). Tuo kyseinen auto tosiaan on valmistettu 03/2023 ja sijaisautona ollut vastaava oli vuoden 2022 puolella valmistettu ja siinä ei ainakaan meidän käytön aikana tuota ongelmaa esiintynyt.
Tuolta voi esim. reverse engineeringiä käyttäen räjäytyskuvista tutkia tuota toiminnallisuutta:
https://parts.bmwnorthwest.com/BMW_2023_i4-eDrive40/Heater-and-Air-Conditioning.html
Ja jutussa kerrottiin, ettei moottoreista saa lämpöä eikä vaikuta akkuun. Ja ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta ja sillä lämmitetään tuota nestettä. Viallinen uutinen ilmeisesti.
Uutinen sinänsä on ihan paikkaansa pitävä, eli ongelmia lämmitysjärjestelmän kanssa on suuressa määrässä bemarin täyssähköautoja. Tekniset yksityiskohdat vaan hieman hakusessa. Kyllähän sähkömoottorissa ja akustoa purettaessa lämpöä syntyy, ei toki sellaisia määriä kun polttomoottoreissa, ja tämä lämpö otetaan hyötykäyttöön. Eiköhän näin tee monet muutkin sähköautovalmistajat.
Tuossa meidän yksilössä kuulemma ensin vaihdettiin se jutussa kuvattu venttiili, joka (tai johon liittyvä tiiviste)
hajosi uudelleen käytännössä heti (littyi jotenkin akustonlämmitykseen, sähköisiin lämmityselementteihin ja nestekierron ohjaukseen) hajottaen samalla myös nuo mainitut sähköiset lämmityselementit (tämä tapahtui joulun jälkeen väliviikolla). Vahvistusta noihin teknisiin yksityiskohtiin ei ainakaan BMWn puolelta ole tullut, joten tämä on ihan omaa tulkintaa ja reverse engineeringiä. Ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta kuten myös ilmavesilämpöpumppu. Toisella lämmitetään ilmaa suoraan, toisella vettä jolla taas lämmitetään lopulta ilmaa.
Piirejä, letkuja ja liittimiä on yllin kyllin myös Mach E:n lämmönsäätelyjärjestelmässä vaikka lämpöpumppua ei löydykään: https://www.macheforum.com/site/threads/a-good-look-under-the-hood-frunk-of-my-mach-e-with-parts-labeled.17129/
Kuljettaja on matkustaja: https://www.is.fi/autot/art-2000010214481.html
Jos tuosta oikein ymmärsin, ensin täytyy valita oikea ohjelma, että pääsee edes vähän eteenpäin lumessa. Sitten maavara ratkaisee paljon, esteettä auto etenee paremmin. Ja sitten useimmat autot eivät osanneet kulkea lumessa vaan veto hiipui ilman pidonmenetystä eikä kuljettajalla ollut roolia. Pääsiköhän yksikään liikkeelle lumesta, että voiko mökille edes pysähtyä. Kiiltokuva-auto sentään yllätti testaajat.
En ymmärrä mitä lisäarvoa tämä testi tuo. Jos olisi verrattu esimerkiksi saman valmistajan vastaavien polttomoottorimallien etenemiskykyyn samoissa olosuhteissa (ainakin bemarilta, huyndailta ja peugeotilta löytyy ja volkkarilakin vaikka passat) niin silloin olisi voinut saada jotain kuvaa siitä onko etenemiskyvyssä eroja. Ihan samalla tavalla ne kaikki kiinni jäävät jos lunta on tarpeeksi alla, ja kaikki renkaat ilmassa.
No olisi ollut edes lunta, mutta videolta näkee että bemarikin auraa vain vähän, vaikka sen maavara on todella onneton (<14cm). Ton verran on kadullakin lunta kovan lumisateen jälkeen ennen auraautoa.
Pehmeä pakkaslumi, tasainen alusta ja alkuvauhti ei pistäisi olla ongelmia edetä, vaikka maavaraa ei olisikaan riittävästi. Veikkaisin jotain keskiaurooppalaissyyppistä leveää rengastusta pääsyylliseksi.
Videolla näkyi, että jonkinlaista kuorta lumella oli, mutta ei kummoistakaan. Olihan tuo ihan opettavaista, että sähköautolla ei kannata suunnata auratun alueen ulkopuolelle. Ei pääse ja vahingot ovat kalliit, jos lumi onkin jäässä tai lumessa on kiventapainen.
Näkyy Suomessakin olevan suosittuja mahdollisimman isot pyörät, että siinä mielessä ihan todellinen testi oli. Lumikahlauksessa ei aina tiedä onko kapeampi ja syvemmälle yltävä rengas parempi kuin lunta tamppaava leveä rengas. Isompi halkaisija taitaa aina auttaa kulkua.
Harva kai lähtee ajamaan teiden ulkopuolelle, erittäin epätodennäköistä että tiellä kuitenkaan mitä isoa kiveä yht äkkiä lumen sisälle ilmaantuu. Jääkokkareet on kyllä petollisia, pahimmillaan ne on kuin betonia, niihin ei auta kuin varovaisuus ja maavara. Kivet ja ja jäälohkareet vahinkoa aiheutavat tavallisillekin autoille, toki akkupaketin vaurioituinen on kallis säköautossa ja osuma todenäköisyyttä lisää se, että koko pohja on akkujen peitossa.
Leveä rengas nelivetoisessa ei niin haittaa suoraan ajettaessa mutta kaksivetoisessa se suuremman vastuksen vuoksi tulee nopeasti lisävaikeuksia. Ja olipa auto sitten nelivetoinenkin, niin kääntyvyys leveillä renkailla on heikompaa syvässä lumessa, tuntuma vähän sama kuin sohjoliirrossa. Umpihankeen ajettessa ohjatuvuus aika epämääräistä aina, mikä tekee mutkaisen mökkitien selvittämisen syvemmässä lumessa haasteelliseksi. Kokemukseni mukaan kun/jos sitä trakoria tarvitaan, niin helpoin kaikille, että traktorilla käydään auraamassa/linkoamassa lumet ennakkoon. Ja mökki/metsatien ojassa lumena alla vaaniin kiviäkin.....
Ford laski sähköponin hintaa ja lisäsi autoon akun lämmityksen. Ehkä (toivottavasti) Fordilla sittenkin on varaa hinnan alentamiseen.
Juttu on Kauppalehden ilmoituksissa, mutta en osannut kopioida linkkiä
Sama uutinen on Teslan Mollaajien puolella.
Mielenkiintoinen juttu takseista
Harri Pusa loi taksiyhtiönsä Teslojen varaan – Sitten autojen arvo romahti https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/8f2c7bc4-973f-4589-9e4c-862a591fb84e
Ihmettelin itsekin tuota Teslalla ajavan taksiyhtiön juttua? Kun taksitoiminnan kannattavuus on laskettu jo aiemmin ostettujen autojen hinnan ja rahoituskulun perusteella, ei uusien autojen hinnan aleneminen mikään katastrofi ole. Käytettyjen hinta toki laskee, mutta uuteen vaihdon hinta ei välttämättä.
Jos Tesla-taksi oli kalliimmallakin hinnalla ostettuna kannattava, ei myöhemmin vanhojen autojen korvaajiksi ostettavien uusien hinnan alennus ole välttämättä mikään ongelma yrittäjälle.
Ssangyong oli vuosia edellä muita, vuoden, ehkä kahden, sähköauto on saanut voimakkaasti vaikutteita siltä varsinkin peräänsä: https://www.is.fi/autot/art-2000010209370.html. Tuleehan tuosta takalokasuojasta mieleen PT Cruiserkin.
Tuossa olisi taas poisselitettävää: "Varsin kylmiin talvikeleihin osuneessa koeajossa kyseiset suureet tietävät pienempiakkuisessa yli 200 ja isompiakkuisessakin melkein 300 kilometrin aitoa kertatoimintamatkaa." Ei kukaan halua ajaa pidempään, mutta tuollaisen ajon jälkeen riittäisi lyhytkin tauko. Kesälukemat ovat asiallisemmat, vaikka silloin olisi paljon kivempi odotella latautumista.
957 kW melkein GW?
https://tekniikanmaailma.fi/tama-melkein-gigawatin-tehoinen-kiinalainen-edustusauto-saattaa-tulla-myyntiin-euroopassakin/
Vaikka suuruusluokan saisi kohdalleen, taitaa kyse olla sähkötehonkestosta. Ei sähkömoottorit mitattavissa olevaa aikaa tuollaista mekaanista tehoa tuota. Jonnekin se teho pitäisi saada siirtymään.
Jep, mutta vain polttispuolen voittojen avulla. Sähköautotuotanto tuotti autojen lisäksi edelleen miljarditappiot. Toivottavasti tilanne kääntyy aikanaan vastakkaiseksi.
Sähköponien navigointiin perustuva akun esilämmitys onkin mielenkiintoinen juttu. Auton kotimarkkinoilla se tuli OTA-päivityksenä kaikkiin autoihin jo aikaa sitten, mutta Euroopan Fordin virallisen tiedon mukaan ominaisuus on toistaiseksi vain mallivuoden 2023 autoissa. Oman kokemukseni mukaan jokin viime syksyisistä OTA-päivityksistä toi esilämmityksen ainakin omaan 2021-malliseen autooni. Viime talvena auto rajoitti lataustehon vajaan kymmenen asteen pakkasessa maantieajon jälkeen 47 kilowattiin, nyt laturille navigoituna tuli 80 kW ja rajoittavana tekijänä toimi latausaseman tehonsyöttö yhtä vaille kaikkien tolppien oltua käytössä.
Sähköponissa oli siis hardware valmiina ja vain ohjaus tarvittiin. Oliko autossa jo alun perin akun esilämmitys ja vain sen ohjaaminen navigaattorin kautta puuttui? Pakkaskelin lataamista varten lämmitys on tärkeää, mutta myös liikkeelle lähtiessä on eduksi, että akkua on lämmitetty ennen lähtöä. Sekä tehon ottoa että regenerointia rajoitetaan, jos akku on kylmä. Puuttuiko ponista vain akun lämmittäminen lataamista varten? Lämmitysvermeet autossa oli jo, koska laturiile menoa varten lämmittämiseen tarvittiin vain softamuutos.
Machin jäähdytyskuvan mukaan sama neste voidaan ohjata akkuun kuin kabiiniinkin ja akkua joko lämmittää tai jäähdyttää sen avulla.
Väitteesi sähkiksen uupumisesta pakkasessa kyseenalaistettiin jo aiemmin. Tehoa saadaan riittävästi ulos ja regenerointi toimii, se taitaa tosin mennä suoraan vastuksille, kun auto on jääkylmä eikä akun tarvitse virtaa vastaanottaa..
"Verrattuna joulukuuhun 2023 [Saksassa] uusien sähköajoneuvojen myynti laski 54,9 prosenttia, kun taas ladattavien hybridien myynti laski 19,6 prosenttia tämän vuoden tammikuussa. Toisaalta polttomoottoreilla varustettujen ajoneuvojen markkinat nousivat yli yhdeksän prosenttia, sillä bensiiniautoissa nähtiin 9,1 prosentin kasvu, ja dieselautoissa kasvua oli yllättäen 9,5 prosenttia." (Lähde: Tyyliniekka)
Onko (sähkö)automarkkina aivan sekaisin?
Onko markkinoita vai onko vain tukiaisten tuottamaa harhaa? Ja päälle alennusten aiheuttamaa sekaannusta. Sähkiksiin pitäisi saada puolen-täyden vuoden hintatakuu mukaan.
Juuri näin. Esilämmitykseen vaadittava rauta on ollut jo ensimmäisissä tuotantoautoissa, mutta sen ohjaus laturille navigoitaessa uupui softasta. OTA-päivitysten valmistelu, lokalisointi Eurooppaan ja jakelu eivät ole olleet Fordinkaan vahvuus, mutta viime aikoina tahti on parantunut ilahduttavasti.
Akun ja kabiinin esilämmitys ennen lähtöä oli sentään ajastettavissa alusta alkaen.
Erinäisissä koeajoissa ja testeissä ponyn ja volkkareiden ajo-ominaisuuksia ei juuri ole kehuttu. Harvalla tietysti on kokemuksia kovin monista automalleista. Miten tuntumat edellisiin autoihin verrattuna. Ihan reilusti saa sanoa, naapurit ei kuule jos oma auto ei 110% mieleinen olekaan.
https://tekniikanmaailma.fi/en-osta-sahkoautoa-ja-kaverinikin-vaihtoi-juuri-omansa-pois/
Kommentissa Pihistelijä lataa taas uskomattomia kulutuksia. Hän taisi laskea lähtölämmitykset pois eli verkosta suoraan kulutettua sähköä ei lasketa, mutta silti vähällä menee.
Toimittajakin valittaa samaa kuin minä aamulla, hinnasta ei ikinään tiedä koska laskee.
Suomalaisten automedioiden konsensus tuntuu olevan se, että VW-taustaiset sähkikset ovat jees, mutta Mach E ei ihan. Sen sijaan esim. englantilaiset koeajajat ovat usein täsmälleen päinvastaista mieltä.
Oma mielipide takavetoisen Mach E:n ajettavuudesta on alustan epämukavuutta lukuunottamatta positiivinen varsinkin whisper-ajotilassa, jossa ohjaus on keveimmillään ja tarkimmillaan. Ns. urheilullisemmat ajotilat lisäävät ohjaukseen keinotekoista raskautta, josta en niin tykkää. Alustan kovuus on vielä siedettävällä tasolla, mutta erityisesti takapää on taipuvainen pompotteluun. Mach E:n ajonvakautus antaa perälle yllättävän paljon vapauksia liukkaalla kelillä, mikä ei välttämättä herätä luottamusta takavetoon tottumattomassa kuljettajassa. Nelivetoisen käytös on kuuleman mukaan hyvin samankaltaista, liekö Fordin tavoitteena ollut aidon Mustang-tunnelman luominen sähkäriin, mene tiedä. Esimerkiksi vaimoni ei mielellään aja Mach E:ta talvella, vaikka varsin kokenut kuljettaja onkin.
Kaksi edellistä autoani olivat 2018 Mazda CX-5 AWD ja 2014 BMW F34 320i takavetoisena, molemmat hieman eri tavoin hauskoja ja mukavia ajettavia. Arvosanaksi antaisin molemmille ysin. Mach E saa vertailussani kasin.
Täyttä mutua lehden puolelta: https://tekniikanmaailma.fi/sahkoauton-omistajien-kannattaa-kayttaa-pikalatausta-harkiten-10-000-akkutestin-aineisto-paljastaa/
TM julistaa, että pikalataus ei kannata ja perustelee sitä arvausmittauksin. Onkohan koko vaihtoehtoinen mittaus yhtä luotettavaa omaa keksittyä tietoa?
Eikös se ole tunnettu totuus, että isolla virralla ladatut akut ”kuluu” enemmän kuin pienemmällä. Sama varauksen pitäminen 20-80% haarukassa on parempi kuin 0-100% käyttö.