Tällä hetkellä suurin osa sähköautoista on aivan samaa 400V sähkötekniikaa kuin hybriditkin. eTronGT, Taycan ja muutamat korealaiset on tekniikaltaan eri asia (800V).
Se, kuinka monta patterisolua on kytketty sarjaan auton akussa, ei loppujen lopuksi muuta mitään oleellista henkilöautossa. Sähköauton akussahan on kennoja, joiden max jännite on 4,2V ja niitä sitten kytketään sarjaan niin monta, että saadaan haluttu jännite ja siten muodostuu akkumoduuli, joita sitten kytketään rinnan niin monta, että saadaan akulle haluttu kapasiteetti. 100kWh:n akussa on siis yhtä monta akkukennoa sekä 400V että 800V järjestelmässä. 400V akussa moduulien lukumäärä on suurempi, mikä saattaa olla parempi akun vikaantumisriskiä ajatellen.
Sitä minä en tiedä, miksi akkukennon eli akun pienimmän yksikön jännite voi olla korkeintaan 4,2V. Jotenkin se johtuu lithium-akun materiaalien fysikaalisista ominaisuuksista.
800V suurin hyöty lienee se, että pikalatauksessa voidaan käyttää ohuempaa kaapelia. Korkeampaa jännitettä ei hyödytä ottaa autoihin itseisarvona. Teho=Jännite x Virta. Kumpaa tahansa (jännitettä tai virtaa) voi muuttaa sopivasti ja silti saada sama teho. Korkeampi jännite on oikosulkutilanteessa ja sähköiskun tapauksessa huonompi vaihtoehto ja hyötynä korkeammasta jännitteestä on pienempi virrantarve, kun laitteet ovat kunnossa, eli tarvitaan pienemmät johtojen poikkileikkaukset. Lataamisessakaan auton korkeammasta jännitteestä ei ole hyötyä niin kauan kuin latausasemat eivät tue sitä.
Plugareissa on sama jännite kuin sähköautoissa, mutta ei se tee tekniikasta samanlaisia kuin sähköautoissa.
Akkukennojen jännite on nyt nousussa, valmistajat tekevät akkuun vähemmän kennoja korkeammalla jännitteellä eli kemiat muuttuvat. Korkeammalla akun jännitteellä yritetään saada lataustehoa suuremmaksi ja korkeammalla kennojännitteellä vähemmän kennoja tasattavaksi. Ainahan siinä kupariakin säästää ja häviöt (virran neliöön) pienenevät.
Lyijyakkuhan antaa tappavan oikosulkuvirran, mutta sähköautoakuissa täytynee sitä jollain rajoittaa. Nehän räjähtävät liian suurella virralla toisin kuin lyijyakku. Kemialla, akun levyjen rakenteella ja sisäisellä vastuksella ja suojilla voi ainakin vaikuttaa oikosulkuvirtaan.
Olisiko sinulla antaa joku linkki, jossa akkukennojen jännitteiden nostosta on juttua. Olen ihmetellyt, miksi kennojen max jännite on 4.2V eli sama kuin esim. minun taskulampun ladattavassa pyöreässä akussa (sellainen vähän isompi kuin sormiparisto).
@tracktest kirjoitti:
Voiko puutteita kirjata pelkillä kuulopuheilla, ilman ettei omaa minkäänlaista kokemusta itse autosta?
Mitä sinä tuolla tarkoitat? Sinullahan on vahvat negatiiviset mielipiteet Teslasta vaikka ei piirun vertaa kokemusta. Jos taas viittaat akun lämmityksen puuttumiseen Skodasta, niin sehän on tekninen tosiasia eikä sen arvioiminen vaadi mitään kokemusta autosta.
Kylmällä säällä akkua lämmitetään paitsi latausta varten myös siksi, että akku luovuttaa energiaa tehokkaammin lämpimänä. Ja regenerointi vaatii toimiakseen lämmenneen akun.
Auton esilämmitys ennen lähtöä lämmittää akun ja se pidentää toimintamatkaa talvella.
Kun halutaan mahdollisimman tehokas lataus matkalla, akku on syytä lämmittää valmiiksi laturille mentäessä. Tasainen ajo maantiellä/motarilla ei lämmitä akkua tarpeeksi vaan ajoissa ennen laturille saapumista on syytä esilämmittää akku lataamista varten, jotta latausaika on mahdollisimman lyhyt.
Suurin osa ajoista pitäisi tapahtua kotilatauksen varassa, jotta sähköautossa olisi järkeä. Se on kai yleisesti hyväksytty ajatus, joten akun lämmitys lataamista varten on toissijainen ominaisuus noin useimmille. Mutta kuinka jäässä akku on ajamista ja regenerointia varten? En ole ainakaan lukenut, että sähkis kulkisi kahtakymppiä kovalla pakkasella.
ID.x:stä joku taisi kirjoittaa, että se tykkäsi lämmittää akkua niin, että kylmässä sähkönkulutus oli posketon, vaikkei laturille ollutkaan matka.
Akkua kyllä lämmitetään myös kotilatauksessa sekä lataamisen nopeuttamiseksi että ennen kaikkea toimintamatkan parantamiseksi.
Sinun ja muiden Archie Bunkereiden asenne on juuri tuo, että jos autossa on joku hyve tai puute, niin suhtautuminen on erilainen, jos auto on Tesla tai joku muu.
Ihan sama mikä on merkki, puute ja hyve ovat mitä ovat. Mutta kotilatauksessa 11 kW:n teholla 10h taitaa akku kuin akku täyttyä suositeltuun 80 prosenttiin ilman esilämmitystäkin. Latausvirrallahan saadaan akkuun tuotettua lämpöä.
Kukaan tuskin väittää, että akun lämmönhallinnasta ei olisi hyötyä jostain 300 km:stä ylöspäin. Teslassa taitaa olla tehokas jäähdytyskin kesälatauista varten.
Sinä kyllä kirjoitat omaa tietoasi vastaan, kun väität, ettei asenteesi näy eri automerkkien kohdalla.
Kun olet Skoda-fani, niin onko sinulla käsitystä, mikä Enyaqin maailmanlaajuinen myynti on? Suomalaisethan ovat sosialismiin kallellaan olleena kansakuntana perinteisesti ostanut itäblokissa tuotettuja autoja, mutta miten on muualla?
@tracktest kirjoitti:
Hybridillä pääsee Etelästä Pohjoiseen lataamatta siinä kuin polttomoottorilla, sähköautolla se ei onnistu.
Jos tarkoitat Toyotan hybridiä, niin sehän on polttomoottoriauto, joten sillä pääsee kuten polttomoottoriautolla pääsee. Tietääkseni Toyota-hybridin kulutus on kuitenkin suurempi kuin vastaavan kokoisen dieselin.
Ei kai Toyota nyt mikään hybridin synonyymi ole - onhan niitä vaikka minkä merkkisiä. Omalla itselataavalla ja paljon bensaa kuluttavalla hybridillä on nyt edellisestä tankkauksesta 923 km ja bensamittari tasan viimeisen neljänneksen alkamisen viivan kohdalla. Jos sillä olisi vaikka edes ekat 50 km voinut vielä ajaa sähköllä, niin voisi olettaa tankissa olevan vielä enemmän bensaa jäljellä.
Minusta Toyota on niin tunnettu hybridi, että kaikki ymmärtävät, millaisesta voimalinjasta on kyse, kun puhutaan Toyota hybridistä (Toyota-tyyppinen hybridi). Vähän kuin kaikki tietävät, että seeger on akseli- tai reikävarmistin.
Minä väitän että 99,9 % ei tiedä millainen voimalinja Toyotojen hybrideissä on ja vielä harvempi ymmärtää kuinka se toimii. Joskus aikaisempina vuosina nimim. Hiilipäästö oli aika perusteellisesti perehtynyt sen toimintaperiaatteeseen.
Lähinnä tarkoitin itselataavan ja plugarin eroa. Kaikki tietävät Toyotan olevan niin fiksu vekotin, ettei sitä tarvitse ladata, mutta on silti sähköauto. Eli teen ympäristöteon, kun ostan Toyota-hybridin eikä minun tarvitse koskaan ladata sitä, niin kuin tuon naapurin pölkkypään täytyy ladata omaa sähköautoaan. Sähköajoa ilman piuhasulkeisia - osta Toyota hybrid!
Sen sijaan mielenkiintoista on, että käyttövoimana diesel on säilyttänyt paikkansa top-10:ssä vaikka tällä voimalinjalla uusien autojen kauppa on hyvin vähäistä.
Silti diesel on esimerkiksi plugin hybridin, hybridin ja täyssähkön yläpuolella hakukriteereissä. Hauissa suosituin käyttövoima on edelleen bensiini, jonka yläpuolelle nousee ainoastaan automaattivaihteisto.
@Late1969 kirjoitti:
Suurin osa ajoista pitäisi tapahtua kotilatauksen varassa, jotta sähköautossa olisi järkeä.
Tämä riippuu käyttäjästä ja siitä missä ajelee. Yleisellä laturilla jota voisin käyttää on hinta 0,15€ kWh, ja jos akku olisi tarpeeksi suuri ei tarvitsisi ladata joka päivä. Minulla on vain plug-in missä akun koko on alle 10 kWh, päivän matkat useimmiten menee sähköllä, joten siihen kotilataus on riittävä ja käytännöllinen.
Sitten on tietty kalliimpiakin latauspaikkoja, on ostettu pieniakkuisia autoja ja sitten niillä vielä pitäisi ajaa pitkiä päivämatkoja...
Minua harmitti plugarissa lyhyttä sähkörangea enemmän se, että latausteho oli vain yksivaiheisen 16A mukaan eli alle 4kW. Pidemmillä matkoilla oli kahvi- tai lounastaukoja, mutta niiden aikana ei akkuun saanut juuri mitään lisää.
@Tiko kirjoitti:
Teslan tuottavuus luvut ovat samaa tasoa kuin esim Mersulla ja Bemarilla, siinä mielessä Tesla ei ole enää mitenkään erikoinen tapaus automaailmassa. Teslalla paine tulee siitä, että firma arvostetaan kertoimella 10x noihin verrattuna. Ja tähän ei nykyinen suoritus riitä alkuunkaan, autoja pitäsi mennä kaupaksi Toyotan tavoin.
Samaa mieltä suurista linjoista, vaikka Teslan tuottavuus (ROIn perusteella) on edelleen selvästi yli alan normin. Tesla vetää edelleen yli 12% ROIta, kun Toyota tyytyy 4.9%, Mercedes 6.6%, Ford 4.5% ja VW 4.3%. Viitosen kieppeillä pyörivät numerot ovat alan pitkän ajan tyypillistä tasoa. Mutta kuten sanot, Teslan arvostus on edelleen arvosijoittajan silmissä korkea, vaikka kosmiset odotukset ovatkin kohtuullistuneet selvästi.
Autotehtaista erillään on sitten unelmatehdas. Tikkeri RACE vetää aivan omilla tasoillaan ROI 24.73. Edelleen FoMottaa, kun en ymmärtänyt ostaa heti IPOsta. Näin tilanteen, mutta en ymmärtänyt kuinka hyvin tuotteistettu kasa mielikuvia Fefe on. Ja kuinka uskomattoman kestävällä tavalla. Yläpeukku hienosta työstä, vaikka itse jäinkin junasta.
Tässä on käymässä kuten jo vuosia sitten ennustin. Kun hype-osakkeen takana oleva yritys alkaa tehdä voittoa, tuottavuuslukemien laskenta vaihtaa omistajien kesken tenbaggerien bongaajat prosenttien laskijoihin. Ironista kyllä, tuo metamorfoosissa tapahtuva arvon romahdus tapahtuu siksi, että yritys siirtyy pilvilinnoista konkreettiseksi sijoitustuotteeksi jonka tuottama voitto voidaan diskontata tuleville vuosille. Nyt Teslaa ostava on viimeisimmällä vuosituotolla omillaan jo vuonna 2064. Nyt Mercedes-Benziä ostava on samalla laskelmalla omillaan syksyllä 2028, joten aika kovat nousuodotukset on edelleen leivottu Teslan osakkeen hintaan.
Erona aiempaan on kuitenkin arvostuksen järkiperäistyminen, koska joku Teslaan sijoittavista saattaa jopa olla vielä elossa siinä vaiheessa kun yritys on tienannut ostohintansa.
Tesla on pelimiesten osake, aika paljon siinä on pehmeää ja en ainakaan itse kykene näkemään suurta nousuvaraa. Mutta ainahan mikä vaan voi yllätää. Alas päin menossa ei ole pohjaa, jos peli kiinalaisia vastaa ei käänny voitoksi. Tesla on nyt tilanteessa, jos seuraava hinnanalennus tarvitaa, se merkitsee että kannattavuus laskee ns. hyvastä tasosta tasolle tyydyttävä. Tulevaisuudestahan kukaan ei tiedä, ja tien risteuksessä Tesla on kiiinalaisten invaasion vuoksi. Käänteitä ja draaman kaarta ei varmasti jää puuttumaan, ja keiton maustajana Mr M.
Peesaan tätä enkä lähde edes arvailemaan tulevia kursseja, koska minulla oli koulussa paremmat arvosanat laskennossa kuin uskonnossa, josta tässä on edelleen suurelta osin kyse. Tulos ei yksinkertaisesti oikeuta nykyistäkään hintaa, joten tulevaisuudessa pitää näkyä parannusta. Voep olla, vuan voep olla olemattakin?
@Quu kirjoitti:
Tesla Verotukseen en pysy vaikuttamaan.
Minä olen päättänyt lakata miettimästä kenraalin murheita. Kun kerran verotus kaikkine epäloogisuuksineen on mitä on, minä lakkaan taistelemasta järjestelmää vastaan ja pyrin kääntämään havaitsemani omituisuudet edukseni.
Muutama sana sähköautostakin väliin. Fingrid sai viime vuoden tilastot julkaistuksi. Volyymipainotettu energiantuotannon päästökerroin putosi lähes kolmanneksella edellisvuodesta ja viime vuoden tuotantokerroin on 40 g CO2/kWh.
Jos sähköautoa ladattiin keskimääräisen kulutuksen tapaan (mitä vahvasti epäilen), silloin keskimäärin 20 kWh / 100 km kuluttaneen auton hiilipäästö oli 8 g / km.
@Quu kirjoitti:
Minulle tuotteella on hinta veroineen, on se sitten auto nakkipaketti, verot kuuluu muodossa tai toisessa tällaiseen yhteiskuntaan.
Totta kai. Verollista nakkipakettia minäkin olen ostamassa. Mutta jos kotimaani kanssa yhteisellä vapaakauppa-alueella toinen yhteiskunta tarjoaa minulle minulle parempaa nakkipakettia edullisemmalla hinnalla, minä lakkaan nyt ihmettelemästä hintaeron perusteita ja ostan ne paremmat nakit sieltä mistä niitä saa.
Sopivan tilaisuuden tarjoutuessa saatan vielä myydä ne nakit hetken kuluttua ja ostaa itselleni uudemmat nakit entistä halvemmalla.
En edelleenkään pidä järjestelyä kokonaisuuden kannalta optimaalisena, mutta sopeudun tilanteeseen koska näin te olette päättäneet myös minun puolestani.
Minä en veroja päätä, olen kyllä tyytyväinen omaan osaan tässä yhteiskunnassa, vaikka olenkin maksanut isot verot tuloista ja uusista autoista. Mitä väliä kun enemmän tulee kuin menee, jokainen tuloja saava pystyy samaan, kun laittaa tulot ja menot palanssiin.
Erikoisin vero mitä minä maksan otsarypyssä, on varainsiirtovero, kun maksan omalla tietokoneellani omata tililtä omaan kytöön asunnon n. 10 v välein.
@HybridRules kirjoitti:
Kun olet Skoda-fani, niin onko sinulla käsitystä, mikä Enyaqin maailmanlaajuinen myynti on? Suomalaisethan ovat sosialismiin kallellaan olleena kansakuntana perinteisesti ostanut itäblokissa tuotettuja autoja, mutta miten on muualla?
"Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita.."
"Puna-armeija valtasi Prahan ... 9.–11. toukokuuta 1945"
"Varsovan liiton maat (lukuun ottamatta Romaniaa) miehittivät 21. elokuuta Tšekkoslovakian, ja valtaan asetettiin Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus."
Toisin kuin Lada, niin Skoda ei ollut omasta tahdostaan itäauto, vaan äärivasemmistoideologia väkivaltaisesti esti Skodan kehittymisen, kuten se on kehittynyt sen jälkeen kun äärivasemmisto poistui itään. Nythän Neuvostoliittoa ollaan taas väkivaltaisesti palauttamassa takaisin, mutta onneksi se tapahtuu hitaasti.
Helsingissä raitiovaunut on "itäblokki"-tuotteita, ne on valmistettu Kajaanissa. Sehän on entisessä Soviet Finlandissa (maatunnus SF), jolla oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Nykyisin sekä Suomi että Tsekki kuuluvat NATOon, Tsekki tosin jo maaliskuusta 1999 alkaen, eli siirtyminen länsiblokkiin tapahtui aiemmin.
@HybridRules kirjoitti:
Kun olet Skoda-fani, niin onko sinulla käsitystä, mikä Enyaqin maailmanlaajuinen myynti on? Suomalaisethan ovat sosialismiin kallellaan olleena kansakuntana perinteisesti ostanut itäblokissa tuotettuja autoja, mutta miten on muualla?
"Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita.."
"Puna-armeija valtasi Prahan ... 9.–11. toukokuuta 1945"
"Varsovan liiton maat (lukuun ottamatta Romaniaa) miehittivät 21. elokuuta Tšekkoslovakian, ja valtaan asetettiin Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus."
Toisin kuin Lada, niin Skoda ei ollut omasta tahdostaan itäauto, vaan äärivasemmistoideologia väkivaltaisesti esti Skodan kehittymisen, kuten se on kehittynyt sen jälkeen kun äärivasemmisto poistui itään. Nythän Neuvostoliittoa ollaan taas väkivaltaisesti palauttamassa takaisin, mutta onneksi se tapahtuu hitaasti.
Helsingissä raitiovaunut on "itäblokki"-tuotteita, ne on valmistettu Kajaanissa. Sehän on entisessä Soviet Finlandissa (maatunnus SF), jolla oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Nykyisin sekä Suomi että Tsekki kuuluvat NATOon, Tsekki tosin jo maaliskuusta 1999 alkaen, eli siirtyminen länsiblokkiin tapahtui aiemmin.
OK. Mutta entä se Enyaqin maailmanlaajuinen myynti? Onko paljon muita markkina-alueita, joissa Enyaq on suosittu. Volkkarin luulisi tuovan Skodalle suuremman markkina-alueen kuin Skodalla olisi itsenäisenä valmistajana.
P.S. Itäblokin autona Skoda on minulle tullut tutuksi ajalta, jolloin rautaesirippu oli voimissaan. Se oli suosittu auto Suomessa silloinkin. Nyt volkkarin mukana sen tekninen maine on kohentunut.
@tracktest kirjoitti:
Hybridillä pääsee Etelästä Pohjoiseen lataamatta siinä kuin polttomoottorilla, sähköautolla se ei onnistu.
Jos tarkoitat Toyotan hybridiä, niin sehän on polttomoottoriauto, joten sillä pääsee kuten polttomoottoriautolla pääsee. Tietääkseni Toyota-hybridin kulutus on kuitenkin suurempi kuin vastaavan kokoisen dieselin.
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
@HybridRules kirjoitti:
P.S. Itäblokin autona Skoda on minulle tullut tutuksi ajalta, jolloin rautaesirippu oli voimissaan. Se oli suosittu auto Suomessa silloinkin. Nyt volkkarin mukana sen tekninen maine on kohentunut.
Meillä ei ollut Skodaa, mutta muutoin tutuista Vauxhall Viva, Morris Marina ja Austin Allegro voinee sanoa että ovat laadullisesti brittien vastine niille. Toki britit olivat liitossa Josef Stalinin kanssa, joten ehkä noissa on suunnittelussa ja tavoitteessa jotakin samaa ajatusta.
Minulla ei siis ole koskaan ollut Skodaa, mutta tuotteena se on varmastikin kelpo. Maaliskuussa tulee siis 25 vuotta siitä kun Tsekistä tuli osa länsiblokkia, ja Varsovan liiton lakkauttaminen tapahtui kesällä 1991 jolloin Stalinin valloitusretki itään lopulta päättyi.
Hitlerin valloitusretki päättyi vuoteen 1945, mutta se tarina on useimmille paljon tutumpi, kun siitä tulee telkkarissa ohjelmia lähes viikottain. Ja jotta historiasta saa paremman otteen, niin Napoleon yritti 1800-luvulla valloittaa Euroopan, ja kävi Moskovan porteilla hänkin.
@HybridRules kirjoitti:
P.S. Itäblokin autona Skoda on minulle tullut tutuksi ajalta, jolloin rautaesirippu oli voimissaan. Se oli suosittu auto Suomessa silloinkin. Nyt volkkarin mukana sen tekninen maine on kohentunut.
Meillä ei ollut Skodaa, mutta muutoin tutuista Vauxhall Viva, Morris Marina ja Austin Allegro voinee sanoa että ovat laadullisesti brittien vastine niille. Toki britit olivat liitossa Josef Stalinin kanssa, joten ehkä noissa on suunnittelussa ja tavoitteessa jotakin samaa ajatusta.
Minulla ei siis ole koskaan ollut Skodaa, mutta tuotteena se on varmastikin kelpo. Maaliskuussa tulee siis 25 vuotta siitä kun Tsekistä tuli osa länsiblokkia, ja Varsovan liiton lakkauttaminen tapahtui kesällä 1991 jolloin Stalinin valloitusretki itään lopulta päättyi.
Hitlerin valloitusretki päättyi vuoteen 1945, mutta se tarina on useimmille paljon tutumpi, kun siitä tulee telkkarissa ohjelmia lähes viikottain. Ja jotta historiasta saa paremman otteen, niin Napoleon yritti 1800-luvulla valloittaa Euroopan, ja kävi Moskovan porteilla hänkin.
Älä unohda, että myös USA oli liitossa Stalinin kanssa. Ja tietysti myös Britannian.
Suomi sen sijaan oli liitossa Hitlerin kanssa ja sodassa Britanniaa, USA:ta ja Stalinia vastaan. Ja torjuntavoiton jälkeen Suomikin oli liitossa Stalinin kanssa.
@tracktest kirjoitti:
Hybridillä pääsee Etelästä Pohjoiseen lataamatta siinä kuin polttomoottorilla, sähköautolla se ei onnistu.
Jos tarkoitat Toyotan hybridiä, niin sehän on polttomoottoriauto, joten sillä pääsee kuten polttomoottoriautolla pääsee. Tietääkseni Toyota-hybridin kulutus on kuitenkin suurempi kuin vastaavan kokoisen dieselin.
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
@tracktest kirjoitti:
Hybridillä pääsee Etelästä Pohjoiseen lataamatta siinä kuin polttomoottorilla, sähköautolla se ei onnistu.
Jos tarkoitat Toyotan hybridiä, niin sehän on polttomoottoriauto, joten sillä pääsee kuten polttomoottoriautolla pääsee. Tietääkseni Toyota-hybridin kulutus on kuitenkin suurempi kuin vastaavan kokoisen dieselin.
Ei kai Toyota nyt mikään hybridin synonyymi ole - onhan niitä vaikka minkä merkkisiä. Omalla itselataavalla ja paljon bensaa kuluttavalla hybridillä on nyt edellisestä tankkauksesta 923 km ja bensamittari tasan viimeisen neljänneksen alkamisen viivan kohdalla. Jos sillä olisi vaikka edes ekat 50 km voinut vielä ajaa sähköllä, niin voisi olettaa tankissa olevan vielä enemmän bensaa jäljellä.
Minusta Toyota on niin tunnettu hybridi, että kaikki ymmärtävät, millaisesta voimalinjasta on kyse, kun puhutaan Toyota hybridistä (Toyota-tyyppinen hybridi). Vähän kuin kaikki tietävät, että seeger on akseli- tai reikävarmistin.
Minä väitän että 99,9 % ei tiedä millainen voimalinja Toyotojen hybrideissä on ja vielä harvempi ymmärtää kuinka se toimii. Joskus aikaisempina vuosina nimim. Hiilipäästö oli aika perusteellisesti perehtynyt sen toimintaperiaatteeseen.
Lähinnä tarkoitin itselataavan ja plugarin eroa. Kaikki tietävät Toyotan olevan niin fiksu vekotin, ettei sitä tarvitse ladata, mutta on silti sähköauto. Eli teen ympäristöteon, kun ostan Toyota-hybridin eikä minun tarvitse koskaan ladata sitä, niin kuin tuon naapurin pölkkypään täytyy ladata omaa sähköautoaan. Sähköajoa ilman piuhasulkeisia - osta Toyota hybrid!
@HybridRules kirjoitti:
P.S. Itäblokin autona Skoda on minulle tullut tutuksi ajalta, jolloin rautaesirippu oli voimissaan. Se oli suosittu auto Suomessa silloinkin. Nyt volkkarin mukana sen tekninen maine on kohentunut.
Sinulla on lyhyt muisti. Skodan maine on vasta palautumassa sille tasolle, jolla se oli ennen ryZZimistä. Jo yksinomaan Skodan tankki- ja tykkituotantohan oli militääristrateginen syy Hitlerille Tsekkoslovakian miehittämiseen. Kyseinen arvokas assetti ei saanut missään tapauksessa jäädä rajan väärälle puolelle.
Superb-mallinimi on kierrätetty tällaisesta valtiomiestasoisesta ajokista:
@Henrik61 kirjoitti:
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
Samalla ajalla työmatkapainotteisessa pätkäajossa 5.3 sadalle ihan pelkällä dieselillä ilman mitään hybridivirityksiä eikä yksikään Land Cruiseria pienempi Toyota tarjoa samaa kuljetuskykyä.
@Henrik61 kirjoitti:
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
Samalla ajalla työmatkapainotteisessa pätkäajossa 5.3 sadalle ihan pelkällä dieselillä ilman mitään hybridivirityksiä eikä yksikään Land Cruiseria pienempi Toyota tarjoa samaa kuljetuskykyä.
Niinhän Henrik61 juuri kirjoitti. Eemelin dieselit ovat tunnetusti kokoonsa nähden penikulutuksisia, eikä kuljetuskyvystä ollut tässä kyse. Corollan kanssa paremmin samassa kokoluokassa painiva C-Mersu (S205) oman kokemukseni mukaan kuluttaa enemmän kuin S213.
@tracktest kirjoitti:
Voiko puutteita kirjata pelkillä kuulopuheilla, ilman ettei omaa minkäänlaista kokemusta itse autosta?
Mitä sinä tuolla tarkoitat? Sinullahan on vahvat negatiiviset mielipiteet Teslasta vaikka ei piirun vertaa kokemusta. Jos taas viittaat akun lämmityksen puuttumiseen Skodasta, niin sehän on tekninen tosiasia eikä sen arvioiminen vaadi mitään kokemusta autosta.
Kylmällä säällä akkua lämmitetään paitsi latausta varten myös siksi, että akku luovuttaa energiaa tehokkaammin lämpimänä. Ja regenerointi vaatii toimiakseen lämmenneen akun.
Auton esilämmitys ennen lähtöä lämmittää akun ja se pidentää toimintamatkaa talvella.
Kun halutaan mahdollisimman tehokas lataus matkalla, akku on syytä lämmittää valmiiksi laturille mentäessä. Tasainen ajo maantiellä/motarilla ei lämmitä akkua tarpeeksi vaan ajoissa ennen laturille saapumista on syytä esilämmittää akku lataamista varten, jotta latausaika on mahdollisimman lyhyt.
Suurin osa ajoista pitäisi tapahtua kotilatauksen varassa, jotta sähköautossa olisi järkeä. Se on kai yleisesti hyväksytty ajatus, joten akun lämmitys lataamista varten on toissijainen ominaisuus noin useimmille. Mutta kuinka jäässä akku on ajamista ja regenerointia varten? En ole ainakaan lukenut, että sähkis kulkisi kahtakymppiä kovalla pakkasella.
ID.x:stä joku taisi kirjoittaa, että se tykkäsi lämmittää akkua niin, että kylmässä sähkönkulutus oli posketon, vaikkei laturille ollutkaan matka.
Akkua kyllä lämmitetään myös kotilatauksessa sekä lataamisen nopeuttamiseksi että ennen kaikkea toimintamatkan parantamiseksi.
Sinun ja muiden Archie Bunkereiden asenne on juuri tuo, että jos autossa on joku hyve tai puute, niin suhtautuminen on erilainen, jos auto on Tesla tai joku muu.
Ihan sama mikä on merkki, puute ja hyve ovat mitä ovat. Mutta kotilatauksessa 11 kW:n teholla 10h taitaa akku kuin akku täyttyä suositeltuun 80 prosenttiin ilman esilämmitystäkin. Latausvirrallahan saadaan akkuun tuotettua lämpöä.
Kukaan tuskin väittää, että akun lämmönhallinnasta ei olisi hyötyä jostain 300 km:stä ylöspäin. Teslassa taitaa olla tehokas jäähdytyskin kesälatauista varten.
Sinä kyllä kirjoitat omaa tietoasi vastaan, kun väität, ettei asenteesi näy eri automerkkien kohdalla.
Kun olet Skoda-fani, niin onko sinulla käsitystä, mikä Enyaqin maailmanlaajuinen myynti on? Suomalaisethan ovat sosialismiin kallellaan olleena kansakuntana perinteisesti ostanut itäblokissa tuotettuja autoja, mutta miten on muualla?
Muistelen sinun joskus kertoneen hankkineesi tyttärellesi Skodan. Oliko syy ideologinen, vai jokin muu?
@tracktest kirjoitti:
Voiko puutteita kirjata pelkillä kuulopuheilla, ilman ettei omaa minkäänlaista kokemusta itse autosta?
Mitä sinä tuolla tarkoitat? Sinullahan on vahvat negatiiviset mielipiteet Teslasta vaikka ei piirun vertaa kokemusta. Jos taas viittaat akun lämmityksen puuttumiseen Skodasta, niin sehän on tekninen tosiasia eikä sen arvioiminen vaadi mitään kokemusta autosta.
Kylmällä säällä akkua lämmitetään paitsi latausta varten myös siksi, että akku luovuttaa energiaa tehokkaammin lämpimänä. Ja regenerointi vaatii toimiakseen lämmenneen akun.
Auton esilämmitys ennen lähtöä lämmittää akun ja se pidentää toimintamatkaa talvella.
Kun halutaan mahdollisimman tehokas lataus matkalla, akku on syytä lämmittää valmiiksi laturille mentäessä. Tasainen ajo maantiellä/motarilla ei lämmitä akkua tarpeeksi vaan ajoissa ennen laturille saapumista on syytä esilämmittää akku lataamista varten, jotta latausaika on mahdollisimman lyhyt.
Suurin osa ajoista pitäisi tapahtua kotilatauksen varassa, jotta sähköautossa olisi järkeä. Se on kai yleisesti hyväksytty ajatus, joten akun lämmitys lataamista varten on toissijainen ominaisuus noin useimmille. Mutta kuinka jäässä akku on ajamista ja regenerointia varten? En ole ainakaan lukenut, että sähkis kulkisi kahtakymppiä kovalla pakkasella.
ID.x:stä joku taisi kirjoittaa, että se tykkäsi lämmittää akkua niin, että kylmässä sähkönkulutus oli posketon, vaikkei laturille ollutkaan matka.
Akkua kyllä lämmitetään myös kotilatauksessa sekä lataamisen nopeuttamiseksi että ennen kaikkea toimintamatkan parantamiseksi.
Sinun ja muiden Archie Bunkereiden asenne on juuri tuo, että jos autossa on joku hyve tai puute, niin suhtautuminen on erilainen, jos auto on Tesla tai joku muu.
Ihan sama mikä on merkki, puute ja hyve ovat mitä ovat. Mutta kotilatauksessa 11 kW:n teholla 10h taitaa akku kuin akku täyttyä suositeltuun 80 prosenttiin ilman esilämmitystäkin. Latausvirrallahan saadaan akkuun tuotettua lämpöä.
Kukaan tuskin väittää, että akun lämmönhallinnasta ei olisi hyötyä jostain 300 km:stä ylöspäin. Teslassa taitaa olla tehokas jäähdytyskin kesälatauista varten.
Sinä kyllä kirjoitat omaa tietoasi vastaan, kun väität, ettei asenteesi näy eri automerkkien kohdalla.
Kun olet Skoda-fani, niin onko sinulla käsitystä, mikä Enyaqin maailmanlaajuinen myynti on? Suomalaisethan ovat sosialismiin kallellaan olleena kansakuntana perinteisesti ostanut itäblokissa tuotettuja autoja, mutta miten on muualla?
Muistelen sinun joskus kertoneen hankkineesi tyttärellesi Skodan. Oliko syy ideologinen, vai jokin muu?
Minä uskoin puheisiin siitä, että Skoda on nykyään laadukas auto ja tytärhän se koki, että farmari-Octavia olisi sopiva. No, öljyä kului reilusti. Rinta-Jouppi (siis liike, ei hlö) myönsi ongelman, mutta ei sitä korjattua saatu. Tytär sitten myi auton takaisin liikkeeseen, koska koki auton pitämisen muutenkin kalliiksi ja muutti sitten vähän myöhemmin vielä Helsinkiin ja siellähän ei autoa tarvita. Se Skoda oli varmaan jotain sarjaa, jonka kohdalla volkkari oli käskenyt tehdä huonoa työtä ja se auto sattui sitten meille. Eihän tsekkiläiset olisi huonoa jälkeä tehneet, jos ei joku pakottanut siihen? Se Skoda maksoi muistaakseni n. 15.000,-. Minulla on ollut monenlaisia autoja, mutta saksalaista ei ole koskaan tullut hankittua. Ei siihen mitään ideologista syytä ole ollut.
@tracktest kirjoitti:
Voiko puutteita kirjata pelkillä kuulopuheilla, ilman ettei omaa minkäänlaista kokemusta itse autosta?
Mitä sinä tuolla tarkoitat? Sinullahan on vahvat negatiiviset mielipiteet Teslasta vaikka ei piirun vertaa kokemusta. Jos taas viittaat akun lämmityksen puuttumiseen Skodasta, niin sehän on tekninen tosiasia eikä sen arvioiminen vaadi mitään kokemusta autosta.
Kylmällä säällä akkua lämmitetään paitsi latausta varten myös siksi, että akku luovuttaa energiaa tehokkaammin lämpimänä. Ja regenerointi vaatii toimiakseen lämmenneen akun.
Auton esilämmitys ennen lähtöä lämmittää akun ja se pidentää toimintamatkaa talvella.
Kun halutaan mahdollisimman tehokas lataus matkalla, akku on syytä lämmittää valmiiksi laturille mentäessä. Tasainen ajo maantiellä/motarilla ei lämmitä akkua tarpeeksi vaan ajoissa ennen laturille saapumista on syytä esilämmittää akku lataamista varten, jotta latausaika on mahdollisimman lyhyt.
Suurin osa ajoista pitäisi tapahtua kotilatauksen varassa, jotta sähköautossa olisi järkeä. Se on kai yleisesti hyväksytty ajatus, joten akun lämmitys lataamista varten on toissijainen ominaisuus noin useimmille. Mutta kuinka jäässä akku on ajamista ja regenerointia varten? En ole ainakaan lukenut, että sähkis kulkisi kahtakymppiä kovalla pakkasella.
ID.x:stä joku taisi kirjoittaa, että se tykkäsi lämmittää akkua niin, että kylmässä sähkönkulutus oli posketon, vaikkei laturille ollutkaan matka.
Akkua kyllä lämmitetään myös kotilatauksessa sekä lataamisen nopeuttamiseksi että ennen kaikkea toimintamatkan parantamiseksi.
Sinun ja muiden Archie Bunkereiden asenne on juuri tuo, että jos autossa on joku hyve tai puute, niin suhtautuminen on erilainen, jos auto on Tesla tai joku muu.
Ihan sama mikä on merkki, puute ja hyve ovat mitä ovat. Mutta kotilatauksessa 11 kW:n teholla 10h taitaa akku kuin akku täyttyä suositeltuun 80 prosenttiin ilman esilämmitystäkin. Latausvirrallahan saadaan akkuun tuotettua lämpöä.
Kukaan tuskin väittää, että akun lämmönhallinnasta ei olisi hyötyä jostain 300 km:stä ylöspäin. Teslassa taitaa olla tehokas jäähdytyskin kesälatauista varten.
Sinä kyllä kirjoitat omaa tietoasi vastaan, kun väität, ettei asenteesi näy eri automerkkien kohdalla.
Kun olet Skoda-fani, niin onko sinulla käsitystä, mikä Enyaqin maailmanlaajuinen myynti on? Suomalaisethan ovat sosialismiin kallellaan olleena kansakuntana perinteisesti ostanut itäblokissa tuotettuja autoja, mutta miten on muualla?
Muistelen sinun joskus kertoneen hankkineesi tyttärellesi Skodan. Oliko syy ideologinen, vai jokin muu?
Minä uskoin puheisiin siitä, että Skoda on nykyään laadukas auto ja tytärhän se koki, että farmari-Octavia olisi sopiva. No, öljyä kului reilusti. Rinta-Jouppi (siis liike, ei hlö) myönsi ongelman, mutta ei sitä korjattua saatu. Tytär sitten myi auton takaisin liikkeeseen, koska koki auton pitämisen muutenkin kalliiksi ja muutti sitten vähän myöhemmin vielä Helsinkiin ja siellähän ei autoa tarvita. Se Skoda oli varmaan jotain sarjaa, jonka kohdalla volkkari oli käskenyt tehdä huonoa työtä ja se auto sattui sitten meille. Eihän tsekkiläiset olisi huonoa jälkeä tehneet, jos ei joku pakottanut siihen? Se Skoda maksoi muistaakseni n. 15.000,-. Minulla on ollut monenlaisia autoja, mutta saksalaista ei ole koskaan tullut hankittua. Ei siihen mitään ideologista syytä ole ollut.
@740 GLE kirjoitti:
Muutama sana sähköautostakin väliin. Fingrid sai viime vuoden tilastot julkaistuksi. Volyymipainotettu energiantuotannon päästökerroin putosi lähes kolmanneksella edellisvuodesta ja viime vuoden tuotantokerroin on 40 g CO2/kWh.
Jos sähköautoa ladattiin keskimääräisen kulutuksen tapaan (mitä vahvasti epäilen), silloin keskimäärin 20 kWh / 100 km kuluttaneen auton hiilipäästö oli 8 g / km.
Tämäpä jännä juttu, suomen sähköntuotannosta... Autoni kuluttaa n.4l/100km talvella ja
lupaa 89g/100km ~3,4l joten esim. +20% = 106g/100km ja 1l=~11,8kw=~0,1*106= 10,6g/kw(11,8 kWh/l)!!!
joten suomi täyteen audi ultra moottoreita joka pihaan ja sähkisten lataukseen myös! tulee edullisemmaksi lämmittää ja saada sähköä kun fingridin mukaan suomen nykyinen tuotanto, AIKA EPELIÄ!?!
Ja jos lataamme Audi Ulta moottorilla sähköautoa, miksemme ajelisi itse sillä dieselillä, niin latauksen hukkateho olisi heti käytettävissä, eikä enää turhien tolppien ja infran rakentamista!
@740 GLE kirjoitti:
Muutama sana sähköautostakin väliin. Fingrid sai viime vuoden tilastot julkaistuksi. Volyymipainotettu energiantuotannon päästökerroin putosi lähes kolmanneksella edellisvuodesta ja viime vuoden tuotantokerroin on 40 g CO2/kWh.
Jos sähköautoa ladattiin keskimääräisen kulutuksen tapaan (mitä vahvasti epäilen), silloin keskimäärin 20 kWh / 100 km kuluttaneen auton hiilipäästö oli 8 g / km.
Tämäpä jännä juttu, suomen sähköntuotannosta... Autoni kuluttaa n.4l/100km talvella ja
lupaa 89g/100km ~3,4l joten esim. +20% = 106g/100km ja 1l=~11,8kw=~0,1*106= 10,6g/kw(11,8 kWh/l)!!!
joten suomi täyteen audi ultra moottoreita joka pihaan ja sähkisten lataukseen myös! tulee edullisemmaksi lämmittää ja saada sähköä kun fingridin mukaan suomen nykyinen tuotanto, AIKA EPELIÄ!?!
Ja jos lataamme Audi Ulta moottorilla sähköautoa, miksemme ajelisi itse sillä dieselillä, niin latauksen hukkateho olisi heti käytettävissä, eikä enää turhien tolppien ja infran rakentamista!
@Henrik61 kirjoitti:
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
Samalla ajalla työmatkapainotteisessa pätkäajossa 5.3 sadalle ihan pelkällä dieselillä ilman mitään hybridivirityksiä eikä yksikään Land Cruiseria pienempi Toyota tarjoa samaa kuljetuskykyä.
Auto tarpeen mukaan. Itsellä ei tarvetta yli 5l/100km kuluttavalle autolle niin kelpaa vähempikin.
@Henrik61 kirjoitti:
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
Samalla ajalla työmatkapainotteisessa pätkäajossa 5.3 sadalle ihan pelkällä dieselillä ilman mitään hybridivirityksiä eikä yksikään Land Cruiseria pienempi Toyota tarjoa samaa kuljetuskykyä.
Minua on vähän ruennut arveluttamaan uusien dieseleiden monimutkainen tekniikka. Eli voisin siis kysyä, miksi ostaa diesel kun samalla rahalla saa aikalailla simppelin hybridin? Ei tarvitse maksaa dieselveroa ja bensakin on tällä hetkellä dieseliä halvempaa. (Minä en aja siis tuollaisella supertaloudellisella Mersulla, vaan pätkäajossa aikalailla juopolla 2,0l 200hp 4x4 TDI DSG farkulla sekä 223 hp hybridillä jonka pitkän ajan kulutusmittari taasen näyttää nyt 5,4 l/100 km, jossa virhettä todellisuuteen 0,1 (-0,2) l/100km). Vaikka sekä hybridi että diesel ovat olleet varsinkin kovien pakkasten aikaan lyhyillä matkoilla aika hurjia rohmuja niin tuo hybridi on kuitenkin vienyt selkeän voiton kulutuksessa ja diesel kävi vielä (hyvin kalliissa) auton omistajalle ilmaisessa takuuremontissa.) Diesel tietysti on otettava jos vain sellaisena saa mieleisensä auton.
Sitten kun asiaa viedään pidemmälle, niin voisi kysyä tarvitaanko polttomoottoria ollenkaan?
@Henrik61 kirjoitti:
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
Samalla ajalla työmatkapainotteisessa pätkäajossa 5.3 sadalle ihan pelkällä dieselillä ilman mitään hybridivirityksiä eikä yksikään Land Cruiseria pienempi Toyota tarjoa samaa kuljetuskykyä.
Minua on vähän ruennut arveluttamaan uusien dieseleiden monimutkainen tekniikka. Eli voisin siis kysyä, miksi ostaa diesel kun samalla rahalla saa aikalailla simppelin hybridin? Ei tarvitse maksaa dieselveroa ja bensakin on tällä hetkellä dieseliä halvempaa. (Minä en aja siis tuollaisella supertaloudellisella Mersulla, vaan pätkäajossa aikalailla juopolla 2,0l 200hp 4x4 TDI DSG farkulla sekä 223 hp hybridillä jonka pitkän ajan kulutusmittari taasen näyttää nyt 5,4 l/100 km, jossa virhettä todellisuuteen 0,1 (-0,2) l/100km). Vaikka sekä hybridi että diesel ovat olleet varsinkin kovien pakkasten aikaan lyhyillä matkoilla aika hurjia rohmuja niin tuo hybridi on kuitenkin vienyt selkeän voiton kulutuksessa ja diesel kävi vielä (hyvin kalliissa) auton omistajalle ilmaisessa takuuremontissa.)
Sitten kun asiaa viedään pidemmälle, niin voisi kysyä tarvitaanko polttomoottoria ollenkaan?
Voisi kysyä myös mitä simppeliä on hybridissä? Jos dieselit ovat nyt vieläkin huonompia, ei se tee hybridistä ideaalia. Kun hybridi röpöttää, silloin voi miettiä miksei ostanut toimivaa dieseliä.
@Henrik61 kirjoitti:
Auto tarpeen mukaan. Itsellä ei tarvetta yli 5l/100km kuluttavalle autolle niin kelpaa vähempikin.
Juuri näin! Meillä tuo farkku on urheiluauton mittana siksi, että vastaava sedan vain 540 litran tavaratiloineen tuntuu ahtaalta.
Mainittu Land Cruiserin tavaratilan tarjoava ja tarvittaessa yli 4.5 tonnin yhdistelmäpainoa kiskova diesel kuluttaa alle 5 sadalle myös talvella, jos se pääsee pois kaupungista matkapainotteiseen ajoon johon kerroit vertaavasi.
Olisiko sinulla antaa joku linkki, jossa akkukennojen jännitteiden nostosta on juttua. Olen ihmetellyt, miksi kennojen max jännite on 4.2V eli sama kuin esim. minun taskulampun ladattavassa pyöreässä akussa (sellainen vähän isompi kuin sormiparisto).
Sinä kyllä kirjoitat omaa tietoasi vastaan, kun väität, ettei asenteesi näy eri automerkkien kohdalla.
Kun olet Skoda-fani, niin onko sinulla käsitystä, mikä Enyaqin maailmanlaajuinen myynti on? Suomalaisethan ovat sosialismiin kallellaan olleena kansakuntana perinteisesti ostanut itäblokissa tuotettuja autoja, mutta miten on muualla?
Lähinnä tarkoitin itselataavan ja plugarin eroa. Kaikki tietävät Toyotan olevan niin fiksu vekotin, ettei sitä tarvitse ladata, mutta on silti sähköauto. Eli teen ympäristöteon, kun ostan Toyota-hybridin eikä minun tarvitse koskaan ladata sitä, niin kuin tuon naapurin pölkkypään täytyy ladata omaa sähköautoaan. Sähköajoa ilman piuhasulkeisia - osta Toyota hybrid!
Sunnuntai 4.2.2024 Armi, Ronja
Minua harmitti plugarissa lyhyttä sähkörangea enemmän se, että latausteho oli vain yksivaiheisen 16A mukaan eli alle 4kW. Pidemmillä matkoilla oli kahvi- tai lounastaukoja, mutta niiden aikana ei akkuun saanut juuri mitään lisää.
Samaa mieltä suurista linjoista, vaikka Teslan tuottavuus (ROIn perusteella) on edelleen selvästi yli alan normin. Tesla vetää edelleen yli 12% ROIta, kun Toyota tyytyy 4.9%, Mercedes 6.6%, Ford 4.5% ja VW 4.3%. Viitosen kieppeillä pyörivät numerot ovat alan pitkän ajan tyypillistä tasoa. Mutta kuten sanot, Teslan arvostus on edelleen arvosijoittajan silmissä korkea, vaikka kosmiset odotukset ovatkin kohtuullistuneet selvästi.
Autotehtaista erillään on sitten unelmatehdas. Tikkeri RACE vetää aivan omilla tasoillaan ROI 24.73. Edelleen FoMottaa, kun en ymmärtänyt ostaa heti IPOsta. Näin tilanteen, mutta en ymmärtänyt kuinka hyvin tuotteistettu kasa mielikuvia Fefe on. Ja kuinka uskomattoman kestävällä tavalla. Yläpeukku hienosta työstä, vaikka itse jäinkin junasta.
Tässä on käymässä kuten jo vuosia sitten ennustin. Kun hype-osakkeen takana oleva yritys alkaa tehdä voittoa, tuottavuuslukemien laskenta vaihtaa omistajien kesken tenbaggerien bongaajat prosenttien laskijoihin. Ironista kyllä, tuo metamorfoosissa tapahtuva arvon romahdus tapahtuu siksi, että yritys siirtyy pilvilinnoista konkreettiseksi sijoitustuotteeksi jonka tuottama voitto voidaan diskontata tuleville vuosille. Nyt Teslaa ostava on viimeisimmällä vuosituotolla omillaan jo vuonna 2064. Nyt Mercedes-Benziä ostava on samalla laskelmalla omillaan syksyllä 2028, joten aika kovat nousuodotukset on edelleen leivottu Teslan osakkeen hintaan.
Erona aiempaan on kuitenkin arvostuksen järkiperäistyminen, koska joku Teslaan sijoittavista saattaa jopa olla vielä elossa siinä vaiheessa kun yritys on tienannut ostohintansa.
Peesaan tätä enkä lähde edes arvailemaan tulevia kursseja, koska minulla oli koulussa paremmat arvosanat laskennossa kuin uskonnossa, josta tässä on edelleen suurelta osin kyse. Tulos ei yksinkertaisesti oikeuta nykyistäkään hintaa, joten tulevaisuudessa pitää näkyä parannusta. Voep olla, vuan voep olla olemattakin?
Minä olen päättänyt lakata miettimästä kenraalin murheita. Kun kerran verotus kaikkine epäloogisuuksineen on mitä on, minä lakkaan taistelemasta järjestelmää vastaan ja pyrin kääntämään havaitsemani omituisuudet edukseni.
Minulle tuotteella on hinta veroineen, on se sitten auto nakkipaketti, verot kuuluu muodossa tai toisessa tällaiseen yhteiskuntaan.
Muutama sana sähköautostakin väliin. Fingrid sai viime vuoden tilastot julkaistuksi. Volyymipainotettu energiantuotannon päästökerroin putosi lähes kolmanneksella edellisvuodesta ja viime vuoden tuotantokerroin on 40 g CO2/kWh.
Jos sähköautoa ladattiin keskimääräisen kulutuksen tapaan (mitä vahvasti epäilen), silloin keskimäärin 20 kWh / 100 km kuluttaneen auton hiilipäästö oli 8 g / km.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/co2/
Totta kai. Verollista nakkipakettia minäkin olen ostamassa. Mutta jos kotimaani kanssa yhteisellä vapaakauppa-alueella toinen yhteiskunta tarjoaa minulle minulle parempaa nakkipakettia edullisemmalla hinnalla, minä lakkaan nyt ihmettelemästä hintaeron perusteita ja ostan ne paremmat nakit sieltä mistä niitä saa.
Sopivan tilaisuuden tarjoutuessa saatan vielä myydä ne nakit hetken kuluttua ja ostaa itselleni uudemmat nakit entistä halvemmalla.
En edelleenkään pidä järjestelyä kokonaisuuden kannalta optimaalisena, mutta sopeudun tilanteeseen koska näin te olette päättäneet myös minun puolestani.
Minä en veroja päätä, olen kyllä tyytyväinen omaan osaan tässä yhteiskunnassa, vaikka olenkin maksanut isot verot tuloista ja uusista autoista. Mitä väliä kun enemmän tulee kuin menee, jokainen tuloja saava pystyy samaan, kun laittaa tulot ja menot palanssiin.
Erikoisin vero mitä minä maksan otsarypyssä, on varainsiirtovero, kun maksan omalla tietokoneellani omata tililtä omaan kytöön asunnon n. 10 v välein.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tšekkoslovakia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tšekkoslovakian_miehitys_(1939)
"Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita.."
"Puna-armeija valtasi Prahan ... 9.–11. toukokuuta 1945"
"Varsovan liiton maat (lukuun ottamatta Romaniaa) miehittivät 21. elokuuta Tšekkoslovakian, ja valtaan asetettiin Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus."
Toisin kuin Lada, niin Skoda ei ollut omasta tahdostaan itäauto, vaan äärivasemmistoideologia väkivaltaisesti esti Skodan kehittymisen, kuten se on kehittynyt sen jälkeen kun äärivasemmisto poistui itään. Nythän Neuvostoliittoa ollaan taas väkivaltaisesti palauttamassa takaisin, mutta onneksi se tapahtuu hitaasti.
https://yle.fi/a/3-10389266
Helsingissä raitiovaunut on "itäblokki"-tuotteita, ne on valmistettu Kajaanissa. Sehän on entisessä Soviet Finlandissa (maatunnus SF), jolla oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Nykyisin sekä Suomi että Tsekki kuuluvat NATOon, Tsekki tosin jo maaliskuusta 1999 alkaen, eli siirtyminen länsiblokkiin tapahtui aiemmin.
https://yle.fi/a/3-10952673
"Škodan tehtaalle Kajaanissa iso tilaus"
OK. Mutta entä se Enyaqin maailmanlaajuinen myynti? Onko paljon muita markkina-alueita, joissa Enyaq on suosittu. Volkkarin luulisi tuovan Skodalle suuremman markkina-alueen kuin Skodalla olisi itsenäisenä valmistajana.
P.S. Itäblokin autona Skoda on minulle tullut tutuksi ajalta, jolloin rautaesirippu oli voimissaan. Se oli suosittu auto Suomessa silloinkin. Nyt volkkarin mukana sen tekninen maine on kohentunut.
4,7l/100km elokuu-helmikuu kulutus tankkauksista laskettuna tällä hetkellä Corollan farkulla pääasiassa matka-ajossa. Eipä siihen välttämättä kaikki dieselitkään pystyisi.
Meillä ei ollut Skodaa, mutta muutoin tutuista Vauxhall Viva, Morris Marina ja Austin Allegro voinee sanoa että ovat laadullisesti brittien vastine niille. Toki britit olivat liitossa Josef Stalinin kanssa, joten ehkä noissa on suunnittelussa ja tavoitteessa jotakin samaa ajatusta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Austin_Allegro
Minulla ei siis ole koskaan ollut Skodaa, mutta tuotteena se on varmastikin kelpo. Maaliskuussa tulee siis 25 vuotta siitä kun Tsekistä tuli osa länsiblokkia, ja Varsovan liiton lakkauttaminen tapahtui kesällä 1991 jolloin Stalinin valloitusretki itään lopulta päättyi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tear_down_this_wall!
Hitlerin valloitusretki päättyi vuoteen 1945, mutta se tarina on useimmille paljon tutumpi, kun siitä tulee telkkarissa ohjelmia lähes viikottain. Ja jotta historiasta saa paremman otteen, niin Napoleon yritti 1800-luvulla valloittaa Euroopan, ja kävi Moskovan porteilla hänkin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Napoleon
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Europe_1812_map_en.png/260px-Europe_1812_map_en.png
Älä unohda, että myös USA oli liitossa Stalinin kanssa. Ja tietysti myös Britannian.
Suomi sen sijaan oli liitossa Hitlerin kanssa ja sodassa Britanniaa, USA:ta ja Stalinia vastaan. Ja torjuntavoiton jälkeen Suomikin oli liitossa Stalinin kanssa.
Juu, on pieni kulutus, lompakko kiittää.
Jep jep... (Ymmärän sarkasmin)
Sinulla on lyhyt muisti. Skodan maine on vasta palautumassa sille tasolle, jolla se oli ennen ryZZimistä. Jo yksinomaan Skodan tankki- ja tykkituotantohan oli militääristrateginen syy Hitlerille Tsekkoslovakian miehittämiseen. Kyseinen arvokas assetti ei saanut missään tapauksessa jäädä rajan väärälle puolelle.
Superb-mallinimi on kierrätetty tällaisesta valtiomiestasoisesta ajokista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Škoda_Superb_(1934)
Mlada Boleslav'n hepuilla on paljon enemmän ideoita kuin naapurin kleptonovot osasivat missään vaiheessa hyödyntää.
Samalla ajalla työmatkapainotteisessa pätkäajossa 5.3 sadalle ihan pelkällä dieselillä ilman mitään hybridivirityksiä eikä yksikään Land Cruiseria pienempi Toyota tarjoa samaa kuljetuskykyä.
Niinhän Henrik61 juuri kirjoitti. Eemelin dieselit ovat tunnetusti kokoonsa nähden penikulutuksisia, eikä kuljetuskyvystä ollut tässä kyse. Corollan kanssa paremmin samassa kokoluokassa painiva C-Mersu (S205) oman kokemukseni mukaan kuluttaa enemmän kuin S213.
Muistelen sinun joskus kertoneen hankkineesi tyttärellesi Skodan. Oliko syy ideologinen, vai jokin muu?
Minä uskoin puheisiin siitä, että Skoda on nykyään laadukas auto ja tytärhän se koki, että farmari-Octavia olisi sopiva. No, öljyä kului reilusti. Rinta-Jouppi (siis liike, ei hlö) myönsi ongelman, mutta ei sitä korjattua saatu. Tytär sitten myi auton takaisin liikkeeseen, koska koki auton pitämisen muutenkin kalliiksi ja muutti sitten vähän myöhemmin vielä Helsinkiin ja siellähän ei autoa tarvita. Se Skoda oli varmaan jotain sarjaa, jonka kohdalla volkkari oli käskenyt tehdä huonoa työtä ja se auto sattui sitten meille. Eihän tsekkiläiset olisi huonoa jälkeä tehneet, jos ei joku pakottanut siihen? Se Skoda maksoi muistaakseni n. 15.000,-. Minulla on ollut monenlaisia autoja, mutta saksalaista ei ole koskaan tullut hankittua. Ei siihen mitään ideologista syytä ole ollut.
Miltä tehtaalta moottori oli kotoisin? Unkarista?
Tämäpä jännä juttu, suomen sähköntuotannosta... Autoni kuluttaa n.4l/100km talvella ja
lupaa 89g/100km ~3,4l joten esim. +20% = 106g/100km ja 1l=~11,8kw=~0,1*106= 10,6g/kw(11,8 kWh/l)!!!
joten suomi täyteen audi ultra moottoreita joka pihaan ja sähkisten lataukseen myös! tulee edullisemmaksi lämmittää ja saada sähköä kun fingridin mukaan suomen nykyinen tuotanto, AIKA EPELIÄ!?!
Ja jos lataamme Audi Ulta moottorilla sähköautoa, miksemme ajelisi itse sillä dieselillä, niin latauksen hukkateho olisi heti käytettävissä, eikä enää turhien tolppien ja infran rakentamista!
Kerro vielä mitä laskit, voit huomata virheitä.
Auto tarpeen mukaan. Itsellä ei tarvetta yli 5l/100km kuluttavalle autolle niin kelpaa vähempikin.
Minua on vähän ruennut arveluttamaan uusien dieseleiden monimutkainen tekniikka. Eli voisin siis kysyä, miksi ostaa diesel kun samalla rahalla saa aikalailla simppelin hybridin? Ei tarvitse maksaa dieselveroa ja bensakin on tällä hetkellä dieseliä halvempaa. (Minä en aja siis tuollaisella supertaloudellisella Mersulla, vaan pätkäajossa aikalailla juopolla 2,0l 200hp 4x4 TDI DSG farkulla sekä 223 hp hybridillä jonka pitkän ajan kulutusmittari taasen näyttää nyt 5,4 l/100 km, jossa virhettä todellisuuteen 0,1 (-0,2) l/100km). Vaikka sekä hybridi että diesel ovat olleet varsinkin kovien pakkasten aikaan lyhyillä matkoilla aika hurjia rohmuja niin tuo hybridi on kuitenkin vienyt selkeän voiton kulutuksessa ja diesel kävi vielä (hyvin kalliissa) auton omistajalle ilmaisessa takuuremontissa.) Diesel tietysti on otettava jos vain sellaisena saa mieleisensä auton.
Sitten kun asiaa viedään pidemmälle, niin voisi kysyä tarvitaanko polttomoottoria ollenkaan?
Voisi kysyä myös mitä simppeliä on hybridissä? Jos dieselit ovat nyt vieläkin huonompia, ei se tee hybridistä ideaalia. Kun hybridi röpöttää, silloin voi miettiä miksei ostanut toimivaa dieseliä.
Juuri näin! Meillä tuo farkku on urheiluauton mittana siksi, että vastaava sedan vain 540 litran tavaratiloineen tuntuu ahtaalta.
Mainittu Land Cruiserin tavaratilan tarjoava ja tarvittaessa yli 4.5 tonnin yhdistelmäpainoa kiskova diesel kuluttaa alle 5 sadalle myös talvella, jos se pääsee pois kaupungista matkapainotteiseen ajoon johon kerroit vertaavasi.