@Late1969 kirjoitti:
Mutta mitä tapahtuu, kun kuljettaja diireittaa ajamistaan turvalliseksi? Kaikki alkavat sättimään vaarallisesta ajosta, kun ei pysty ajamaan limiitillä kuten muut. Jos ei pysty nopeusrajoituksen nopeuteen joka tilanteessa, olisi aika antaa kortti pois.
En pysty arvioimaan muutosta, koska olen ollut huonossa näkyvyydessä yksi hitaimpia kuskeja jo vuosikymmenet. Tilanne ei siis ole uusi vaikka nyt korostankin hitauttani siempaa useammissa ennalta valmiiksi mietityissä tilanteissa.
Hitaasti ajaminen on aina sallittua ja toisinaan suorastaan velvollisuuskin, mutta jonojen vetäminen on oma ja valitusta ajonopeudesta riippumaton valinta. Muiden ymmärrys hitaammin ajavaa kohtaan paranee kovasti kun hän ei pakota muita omaan valintaansa vaan osoittaa havaintokykynsä riittävän myös peilissä näkyvän tilanteen ymmärtämiseen. Tässä olisi parantamisen varaa nuorisollakin.
Omalta kannalta tilanne on helppo käsitellä kun tietää olevansa hidas, mutta ei sentään niin säälittävän hidas että mahtuisi ajamaan omaa kovaa liikenteen seassa.
Muiden mielipiteellä ei ole oikeastaan väliä, mutta heidänkin suhtautumistaan todennäköisesti helpottaa oma aktiivinen pyrkimys pysytellä ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella. Jos vielä rahan perässä juoksevilla on kiire, niin antaa heidän mennä menojaan. Kyllä ne siitä rauhoittuvat vähän aikuistuttuaan.
Mikä pykälän mukaan on sakotettu: https://www.is.fi/autot/art-2000010335125.html? Voiko saman pykälän perusteella saada sakot, jos jää talvikuukausina kiinni talvirenkailla? Jos kesärenkailla jää kesällä kiinni kuraan, tuleeko sakot?
@Late1969 kirjoitti:
Mikä pykälän mukaan on sakotettu: https://www.is.fi/autot/art-2000010335125.html? Voiko saman pykälän perusteella saada sakot, jos jää talvikuukausina kiinni talvirenkailla? Jos kesärenkailla jää kesällä kiinni kuraan, tuleeko sakot?
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
@Late1969 kirjoitti:
Mikä pykälän mukaan on sakotettu: https://www.is.fi/autot/art-2000010335125.html? Voiko saman pykälän perusteella saada sakot, jos jää talvikuukausina kiinni talvirenkailla? Jos kesärenkailla jää kesällä kiinni kuraan, tuleeko sakot?
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
@Late1969 kirjoitti:
Mikä pykälän mukaan on sakotettu: https://www.is.fi/autot/art-2000010335125.html? Voiko saman pykälän perusteella saada sakot, jos jää talvikuukausina kiinni talvirenkailla? Jos kesärenkailla jää kesällä kiinni kuraan, tuleeko sakot?
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
Laissa lukee noin. Mitä pykälää poliisi käytti?
Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä keliperusteisesti maaliskuun loppuun saakka.
@Late1969 kirjoitti:
Mikä pykälän mukaan on sakotettu: https://www.is.fi/autot/art-2000010335125.html? Voiko saman pykälän perusteella saada sakot, jos jää talvikuukausina kiinni talvirenkailla? Jos kesärenkailla jää kesällä kiinni kuraan, tuleeko sakot?
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
Laissa lukee noin. Mitä pykälää poliisi käytti?
Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä keliperusteisesti maaliskuun loppuun saakka.
Nyt ei ole maaliskuu. Keskiviikko oli 3. huhtikuuta.
@Late1969 kirjoitti:
Mikä pykälän mukaan on sakotettu: https://www.is.fi/autot/art-2000010335125.html? Voiko saman pykälän perusteella saada sakot, jos jää talvikuukausina kiinni talvirenkailla? Jos kesärenkailla jää kesällä kiinni kuraan, tuleeko sakot?
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
Laissa lukee noin. Mitä pykälää poliisi käytti?
Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä keliperusteisesti maaliskuun loppuun saakka.
Nyt ei ole maaliskuu. Keskiviikko oli 3. huhtikuuta.
Sori minulla olikin pahahan laatuinen huomiointivirhe, kortti pois.
Mikähän hemmetti joihinkin autoilijoihin on iskenyt. Olen monta kertaa lyhyen ajan sisällä joutunut väistämään kaistaa vaihtavaa autoilijaa. Pari kertaa moottoritien rampilta henkilöauto on vain puskenut kylkeä kohti ja sama juttu kun olen ollut ohittamassa vasemmalla kaistalla niin yht'äkkiä se ohitettavakin on päättänyt ohittaa. Onneksi tähän saakka on selvitty, tilanteesta riippuen lyömällä jarru pohjaan tai väistämällä sivuun kun on ollut tilaa. (Pahin tuollainen tilanne tosin sattui jo vuosia sitten, kun olin ohittamassa rekkaa ohituskaistalla perävaunun kohdalla ja yht'äkkiä rekka lähti myös ohittamaan edellään ajanutta. Itse olisin puristunut perävaunun ja keskikaiteen väliin, jos en olisi ehtinyt äkkijarrutuksella päästä perävaunun takapuolelle.)
”Jos se [keskimmäinen auto] on taskuparkkiin pistänyt, on kyllä kova.”
Tästä muistui heti mieleeni tapaus 70-luvulta. Elintarvikekauppa, johon piti nousta muutama porras ja samanlaiset portaat vieressä poistumisoven yhteydessä. Tällaisethan olivat aikoinaan tavanomaisia ennen nykyisiä esteettömyyssäännöksiä. Lähistöllä norkoillut miesporukka päätti tehdä "hauskan kepposen" ja nostivat kaupan eteen pysäköidyn Fiat 600:n mainittujen portaiden väliin. Ja välihän oli sellainen, ettei siitä ajamalla päässyt pois. Sitä tosin en tiedä, kuinka asia ratkesi.
”Jos se [keskimmäinen auto] on taskuparkkiin pistänyt, on kyllä kova.”
Tästä muistui heti mieleeni tapaus 70-luvulta. Elintarvikekauppa, johon piti nousta muutama porras ja samanlaiset portaat vieressä poistumisoven yhteydessä. Tällaisethan olivat aikoinaan tavanomaisia ennen nykyisiä esteettömyyssäännöksiä. Lähistöllä norkoillut miesporukka päätti tehdä "hauskan kepposen" ja nostivat kaupan eteen pysäköidyn Fiat 600:n mainittujen portaiden väliin. Ja välihän oli sellainen, ettei siitä ajamalla päässyt pois. Sitä tosin en tiedä, kuinka asia ratkesi.
Tampereen klassillinen lyseo oli aikanaan poikakoulu. Tarinan mukaan pojat joskus 1960-luvulla vuoden viimeisenä koulupäivänä kantoivat lehtori/rehtori Y. O. Lakan Fiat 500:n ykköskerroksen aulaan opettajainhuoneen eteen hauskana pilana. Lakka oli koulun pidetyin opettaja ja opetti mm. latinaa. Tarinan pitäisi olla tosi, vaikka onhan siinä ollut pari kapeaa kohtaa matkassa, mutta eipä autokaan ollut kuin 132 cm leveä.
Jos autoa ei saanut vanhaan aikaan kannettua, ne liikkuivat sivusuuntaan heiluttamalla toisin kuin nykyiset. Kevyttä autoa oli helppo heiluttaa ja jousitus toimi kunnolla, pyörät kevenivät ilmaan saakka. Valtavat pyöränkulmanmuutokset siirsivät autoa itsekseen sivusuunnassa, kuten ajaessakin.
Entisen kotikaupungin lehdessä kysellään usein liikenteestä: https://www.aamulehti.fi/moro/ Ja kysymyksiin on vastaamassa perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, liikenneopettaja, joka ei ole lakia ikinään nähnytkään saati ymmärrä siitä mitään kuin arvaamalla. Onkohan autoilijoiden epätietoisuus samalla tasolla muissa Suomen kaupungeissa? Linkkiä selaamalla löytyy nyt useampi liki turha vastaus kysymyksiin, joita ei pitäisi ajokortillisen edes kysyä.
Onko tuon Fiiun kulmat niin hienosti pyöristetty, että 20 cm väliä on riittänyt? Jossain vaiheessahan auto on tuossa välissä kulmasta kulmaan ja tila loppuu silloin ilman kulmien leikkaamisia.
@Herbert kirjoitti:
Hattu päästä, jos Vivin puheista edes puolet on totta.
Vaikka olisi tutkat, niistä ei ole mitään iloa 5-10 cm etäisyyksillä. Pakko ajaa niin, että pikkuhipaisut ei haittaa.
Jutun tapausta en tunne, mutta itse itsensä pysäköivät autot asettuvat taskuparkkiin ainakin silmämääräisesti tuota luokkaa olevilla toleransseilla juuri tutkien avulla. Eivät nekään käsittääkseni Vivin Cinquecenton tapaiseen tilaan mahdu.
Minä en uskalla istua kyydissä ratin takana kun Mersu kieputtelee itsensä minulle ahtaaseen paikkaan. Homma näyttää aivan liian kalliilta vaikka osumia ei tulekaan. Onneksi itsensä pysäköinyt auto osaa myös tulla parkkiruudusta pois ettei kuljettaja joudu Suomen surkein kuski-kisaan.
@Herbert kirjoitti:
Hattu päästä, jos Vivin puheista edes puolet on totta.
Vaikka olisi tutkat, niistä ei ole mitään iloa 5-10 cm etäisyyksillä. Pakko ajaa niin, että pikkuhipaisut ei haittaa.
Jutun tapausta en tunne, mutta itse itsensä pysäköivät autot asettuvat taskuparkkiin ainakin silmämääräisesti tuota luokkaa olevilla toleransseilla juuri tutkien avulla. Eivät nekään käsittääkseni Vivin Cinquecenton tapaiseen tilaan mahdu.
Minä en uskalla istua kyydissä ratin takana kun Mersu kieputtelee itsensä minulle ahtaaseen paikkaan. Homma näyttää aivan liian kalliilta vaikka osumia ei tulekaan. Onneksi itsensä pysäköinyt auto osaa myös tulla parkkiruudusta pois ettei kuljettaja joudu Suomen surkein kuski-kisaan.
Voisiko olla, että tutkat tietävät etäisyyden milleinä mutta näyttö huutaa pelkkää punaista jo 30 cm ennen hipaisua? Itse itsensä pysäköivä vs tutkat kuljettajan apuna. Olisi mielenkiintoista tietää, muistaako auto tutkan mittaukset vai mennäänkö reaaliajassa? Vrt edessä olevassa autossa on vetokoukku josta tutka varoittaa mutta mikä tilanne kun auto siirtyy ja vetokoukku jää antureiden väliin - tutkan keila ei välttämättä skannaa 180 astetta kun anturi on parin sentin päässä esteestä.
@Herbert kirjoitti:
Hattu päästä, jos Vivin puheista edes puolet on totta.
Hesarissa on videota näytillä. Tarkka suoritus, mutta ei olisi kehuttu aiemmin. Kiusaa autoa kääntämällä pyöriä paikallaan ja sujuvuus puuttuu, kovasti on eestaas hinkkaamista, kun on liian pieni väli.
Esimerkissä näkynyt takakulman karkaaminen on ainakin itsellä ongelma, kun takaylitys on pieni, vaikken noin pieneen väliin ole edes yrittänyt.
Tarkka suoritus, mutta ei olisi kehuttu aiemmin. Kiusaa autoa kääntämällä pyöriä paikallaan ja sujuvuus puuttuu, kovasti on eestaas hinkkaamista, kun on liian pieni väli.
Vai niin.... Varmaan sinä - ainakin omassa mielessäsi - parkkeeraat näin hianosti sitten:
Tarkka suoritus, mutta ei olisi kehuttu aiemmin. Kiusaa autoa kääntämällä pyöriä paikallaan ja sujuvuus puuttuu, kovasti on eestaas hinkkaamista, kun on liian pieni väli.
Vai niin.... Varmaan sinä - ainakin omassa mielessäsi - parkkeeraat näin hianosti sitten:
En edes katsonut, tuskin liittyy Vivin pysäköintiin. Pysy asiassa!
@Jorma L2 kirjoitti:
Voisiko olla, että tutkat tietävät etäisyyden milleinä mutta näyttö huutaa pelkkää punaista jo 30 cm ennen hipaisua?
Tietävät, jo metri(e)n etäisyydeltä. Testerin livedatasta näkee suoraan senttilukemat auton rullatessa lähemmäs kohdetta. Ledipalkin syttyminen ja äänihälytys ovat vain joillekin etäisyyksille asetettuja keinotekoisia rajoja.
Auto itse mittaa koko ajan ainakin senttitarkkuudella. Mittauksen todellista tarkkuutta en tiedä, mutta auton väylältä dataa lukeva testeri ilmoittaa mittausdatan sentteinä.
Olisi mielenkiintoista tietää, muistaako auto tutkan mittaukset vai mennäänkö reaaliajassa? Vrt edessä olevassa autossa on vetokoukku josta tutka varoittaa mutta mikä tilanne kun auto siirtyy ja vetokoukku jää antureiden väliin - tutkan keila ei välttämättä skannaa 180 astetta kun anturi on parin sentin päässä esteestä.
Ainakin minun tuntemani järjestelmät skannaavat jatkuvasti, eivätkä yritä ajaa muistikuvilla. Vetokuula on niin iso este, että se ei jää katveeseen. Lisävalon kannakepulttia on joskus sahattu pienemmäksi että saadaan se jatkuvasti huutavan tutkan keilasta pois.
Livedatasta näkee eri sensorien mittaavan yksilöllisesti eri etäisyyksiä ja hälytyksen laukaisemiseen riittää kun yksikin on mielestään lähellä törmäystä vaikka muilla sensoreilla olisi paljon vapaata tilaa.
Robotti-imuri sen sijaan ajaa näkö- ja tutkahavainnon lisäksi myös muistikuvilla. Kerran edessään seisoneen ihmisen huomattuaan se muistaa hidastaa törmäystä välttääkseen aina samassa paikassa vaikka aiemmin moppilootan edessä ollut menisikin jo ensimmäisen havainnon jälkeen pois sen tieltä ennen törmäystä.
En edes katsonut, tuskin liittyy Vivin pysäköintiin. Pysy asiassa!
Ei tietenkään ollut, mutta miten asiallista sinulta oli arvostella hänen suoritustaan turhilla selittelyilläsi! Pysy asiassa, kova temppu se oli häneltä kuitenkin! Ei kai sitä muuten juttua olisi kirjoitettukaan, vai?
Olisi kyllä jännä nähdä miten vältät "hinkkaamiset" ja "kiusaamiset" yhtään paremmin! Videon kuskilta homma sujuu lähes kirjaimellisesti heittämällä.
@Herbert kirjoitti:
Hattu päästä, jos Vivin puheista edes puolet on totta.
Hesarissa on videota näytillä. Tarkka suoritus, mutta ei olisi kehuttu aiemmin. Kiusaa autoa kääntämällä pyöriä paikallaan ja sujuvuus puuttuu, kovasti on eestaas hinkkaamista, kun on liian pieni väli.
En minäkään autoa tuolla tavoin rääkkää, kuskin autonkäsittelytaito on eri asia. Sama kuin muukin auton hallinta, jarrutus+väistö esimerkiksi.
@Jorma L2 kirjoitti:
Voisiko olla, että tutkat tietävät etäisyyden milleinä mutta näyttö huutaa pelkkää punaista jo 30 cm ennen hipaisua?
Tietävät, jo metri(e)n etäisyydeltä. Testerin livedatasta näkee suoraan senttilukemat auton rullatessa lähemmäs kohdetta. Ledipalkin syttyminen ja äänihälytys ovat vain joillekin etäisyyksille asetettuja keinotekoisia rajoja.
Auto itse mittaa koko ajan ainakin senttitarkkuudella. Mittauksen todellista tarkkuutta en tiedä, mutta auton väylältä dataa lukeva testeri ilmoittaa mittausdatan sentteinä.
Olisi mielenkiintoista tietää, muistaako auto tutkan mittaukset vai mennäänkö reaaliajassa? Vrt edessä olevassa autossa on vetokoukku josta tutka varoittaa mutta mikä tilanne kun auto siirtyy ja vetokoukku jää antureiden väliin - tutkan keila ei välttämättä skannaa 180 astetta kun anturi on parin sentin päässä esteestä.
Ainakin minun tuntemani järjestelmät skannaavat jatkuvasti, eivätkä yritä ajaa muistikuvilla. Vetokuula on niin iso este, että se ei jää katveeseen. Lisävalon kannakepulttia on joskus sahattu pienemmäksi että saadaan se jatkuvasti huutavan tutkan keilasta pois.
Livedatasta näkee eri sensorien mittaavan yksilöllisesti eri etäisyyksiä ja hälytyksen laukaisemiseen riittää kun yksikin on mielestään lähellä törmäystä vaikka muilla sensoreilla olisi paljon vapaata tilaa.
Robotti-imuri sen sijaan ajaa näkö- ja tutkahavainnon lisäksi myös muistikuvilla. Kerran edessään seisoneen ihmisen huomattuaan se muistaa hidastaa törmäystä välttääkseen aina samassa paikassa vaikka aiemmin moppilootan edessä ollut menisikin jo ensimmäisen havainnon jälkeen pois sen tieltä ennen törmäystä.
Kyllä luulisi auton laskevan etukäteen liikeradan, jolla taskuun mennään ja sitten antureilla tai ympäristön 3D-mallin perusteella korjaavan/varmistavan liikerataa. Liikeradan laskeminen on varmaan melko helppo tehtävä tietokonemallin avulla. Ihminen joutuu ohjaamaan enemmän arviolta ja onnistuu sitä paremmin mitä enemmän on asiasta kokemusta. Kone osaa laskea ja oppiihan konekin kokemuksistaan.
Minua on muuten aina jaksanut ihmetyttää, miten aikoinaan osasivat laskea lentoreitin kuuhun. Tehtiinhän siinäkin korjauksia lentorataan pitkin matkaa, mutta silti. Mistä edes tiesivät, kuinka paljon massaa oikeasti on telluksessa ja kuussa, että pystyivät laskemaan vetovoimien vaikutukset ja käyttää hyödykseen planeetan linkoamisvoimaa.
@HybridRules kirjoitti:
Kyllä luulisi auton laskevan etukäteen liikeradan, jolla taskuun mennään ja sitten antureilla tai ympäristön 3D-mallin perusteella korjaavan/varmistavan liikerataa.
Varmaan noin, mutta nyt nostit riman suurempaan korkeuteen.
Minä vastasin vain kysymykseen etäisyyden mittaamisesta, joka tosiaan tehdään jatkuvana skannauksena senttipelillä eikä vasta hälytysrajalla liipaisuna.
Ainakin Mersun tapauksessa pysäköintiautomatiikkaa ei saa pelkillä parin metrin verran keilaavilla pysäköintitutkilla varustettuun autoon vaan ainoastaan autoon joka näkee hieman pidemmällekin. En tosin tiedä onko näillä varusteilla looginen riippuvuus vai onko ne bundlattu yhteen vain kaupallisesta syystä?
Liikeradan laskeminen on varmaan melko helppo tehtävä tietokonemallin avulla.
Aivan. Automaattinen pysäköinti vaatii ajolinjan suunnittelun eikä pelkkä törmäyksen välttäminen riitä.
En pysty arvioimaan muutosta, koska olen ollut huonossa näkyvyydessä yksi hitaimpia kuskeja jo vuosikymmenet. Tilanne ei siis ole uusi vaikka nyt korostankin hitauttani siempaa useammissa ennalta valmiiksi mietityissä tilanteissa.
Hitaasti ajaminen on aina sallittua ja toisinaan suorastaan velvollisuuskin, mutta jonojen vetäminen on oma ja valitusta ajonopeudesta riippumaton valinta. Muiden ymmärrys hitaammin ajavaa kohtaan paranee kovasti kun hän ei pakota muita omaan valintaansa vaan osoittaa havaintokykynsä riittävän myös peilissä näkyvän tilanteen ymmärtämiseen. Tässä olisi parantamisen varaa nuorisollakin.
Omalta kannalta tilanne on helppo käsitellä kun tietää olevansa hidas, mutta ei sentään niin säälittävän hidas että mahtuisi ajamaan omaa kovaa liikenteen seassa.
Muiden mielipiteellä ei ole oikeastaan väliä, mutta heidänkin suhtautumistaan todennäköisesti helpottaa oma aktiivinen pyrkimys pysytellä ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella. Jos vielä rahan perässä juoksevilla on kiire, niin antaa heidän mennä menojaan. Kyllä ne siitä rauhoittuvat vähän aikuistuttuaan.
Vetopaikat ovat ihan muualla kuin liikenteessä.
Mikä pykälän mukaan on sakotettu: https://www.is.fi/autot/art-2000010335125.html? Voiko saman pykälän perusteella saada sakot, jos jää talvikuukausina kiinni talvirenkailla? Jos kesärenkailla jää kesällä kiinni kuraan, tuleeko sakot?
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
Laissa lukee noin. Mitä pykälää poliisi käytti?
Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä keliperusteisesti maaliskuun loppuun saakka.
Nyt ei ole maaliskuu. Keskiviikko oli 3. huhtikuuta.
Sori minulla olikin pahahan laatuinen huomiointivirhe, kortti pois.
Pohtivatko tosissaan? https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010339142.html
”Jos se [keskimmäinen auto] on taskuparkkiin pistänyt, on kyllä kova.”
Mikähän hemmetti joihinkin autoilijoihin on iskenyt. Olen monta kertaa lyhyen ajan sisällä joutunut väistämään kaistaa vaihtavaa autoilijaa. Pari kertaa moottoritien rampilta henkilöauto on vain puskenut kylkeä kohti ja sama juttu kun olen ollut ohittamassa vasemmalla kaistalla niin yht'äkkiä se ohitettavakin on päättänyt ohittaa. Onneksi tähän saakka on selvitty, tilanteesta riippuen lyömällä jarru pohjaan tai väistämällä sivuun kun on ollut tilaa. (Pahin tuollainen tilanne tosin sattui jo vuosia sitten, kun olin ohittamassa rekkaa ohituskaistalla perävaunun kohdalla ja yht'äkkiä rekka lähti myös ohittamaan edellään ajanutta. Itse olisin puristunut perävaunun ja keskikaiteen väliin, jos en olisi ehtinyt äkkijarrutuksella päästä perävaunun takapuolelle.)
Olet sijoittanut itsesi kuolleeseen kulmaan.
Tästä muistui heti mieleeni tapaus 70-luvulta. Elintarvikekauppa, johon piti nousta muutama porras ja samanlaiset portaat vieressä poistumisoven yhteydessä. Tällaisethan olivat aikoinaan tavanomaisia ennen nykyisiä esteettömyyssäännöksiä. Lähistöllä norkoillut miesporukka päätti tehdä "hauskan kepposen" ja nostivat kaupan eteen pysäköidyn Fiat 600:n mainittujen portaiden väliin. Ja välihän oli sellainen, ettei siitä ajamalla päässyt pois. Sitä tosin en tiedä, kuinka asia ratkesi.
Tampereen klassillinen lyseo oli aikanaan poikakoulu. Tarinan mukaan pojat joskus 1960-luvulla vuoden viimeisenä koulupäivänä kantoivat lehtori/rehtori Y. O. Lakan Fiat 500:n ykköskerroksen aulaan opettajainhuoneen eteen hauskana pilana. Lakka oli koulun pidetyin opettaja ja opetti mm. latinaa. Tarinan pitäisi olla tosi, vaikka onhan siinä ollut pari kapeaa kohtaa matkassa, mutta eipä autokaan ollut kuin 132 cm leveä.
Jos autoa ei saanut vanhaan aikaan kannettua, ne liikkuivat sivusuuntaan heiluttamalla toisin kuin nykyiset. Kevyttä autoa oli helppo heiluttaa ja jousitus toimi kunnolla, pyörät kevenivät ilmaan saakka. Valtavat pyöränkulmanmuutokset siirsivät autoa itsekseen sivusuunnassa, kuten ajaessakin.
Mekin ollaan siirretty aikanaan yhtä Fiat 600:sta, tosin pituussuunnassa. Siinä oli niin väljä kone, että autoa pystyi työntämään vaihde päällä.
Nykyään mopoautot voisi olla samaa kaliiperia.
Entisen kotikaupungin lehdessä kysellään usein liikenteestä: https://www.aamulehti.fi/moro/ Ja kysymyksiin on vastaamassa perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, liikenneopettaja, joka ei ole lakia ikinään nähnytkään saati ymmärrä siitä mitään kuin arvaamalla. Onkohan autoilijoiden epätietoisuus samalla tasolla muissa Suomen kaupungeissa? Linkkiä selaamalla löytyy nyt useampi liki turha vastaus kysymyksiin, joita ei pitäisi ajokortillisen edes kysyä.
Jatkoa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010344576.html
Onko tuon Fiiun kulmat niin hienosti pyöristetty, että 20 cm väliä on riittänyt? Jossain vaiheessahan auto on tuossa välissä kulmasta kulmaan ja tila loppuu silloin ilman kulmien leikkaamisia.
Hattu päästä, jos Vivin puheista edes puolet on totta.
Vaikka olisi tutkat, niistä ei ole mitään iloa 5-10 cm etäisyyksillä. Pakko ajaa niin, että pikkuhipaisut ei haittaa.
Jutun tapausta en tunne, mutta itse itsensä pysäköivät autot asettuvat taskuparkkiin ainakin silmämääräisesti tuota luokkaa olevilla toleransseilla juuri tutkien avulla. Eivät nekään käsittääkseni Vivin Cinquecenton tapaiseen tilaan mahdu.
Minä en uskalla istua kyydissä ratin takana kun Mersu kieputtelee itsensä minulle ahtaaseen paikkaan. Homma näyttää aivan liian kalliilta vaikka osumia ei tulekaan. Onneksi itsensä pysäköinyt auto osaa myös tulla parkkiruudusta pois ettei kuljettaja joudu Suomen surkein kuski-kisaan.
Voisiko olla, että tutkat tietävät etäisyyden milleinä mutta näyttö huutaa pelkkää punaista jo 30 cm ennen hipaisua? Itse itsensä pysäköivä vs tutkat kuljettajan apuna. Olisi mielenkiintoista tietää, muistaako auto tutkan mittaukset vai mennäänkö reaaliajassa? Vrt edessä olevassa autossa on vetokoukku josta tutka varoittaa mutta mikä tilanne kun auto siirtyy ja vetokoukku jää antureiden väliin - tutkan keila ei välttämättä skannaa 180 astetta kun anturi on parin sentin päässä esteestä.
Taaskaan merkillä ei ole merkitystä:
https://www.is.fi/autot/art-2000010356465.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010354115.html
Hesarissa on videota näytillä. Tarkka suoritus, mutta ei olisi kehuttu aiemmin. Kiusaa autoa kääntämällä pyöriä paikallaan ja sujuvuus puuttuu, kovasti on eestaas hinkkaamista, kun on liian pieni väli.
Esimerkissä näkynyt takakulman karkaaminen on ainakin itsellä ongelma, kun takaylitys on pieni, vaikken noin pieneen väliin ole edes yrittänyt.
@Late1969 kirjoitti:
Vai niin.... Varmaan sinä - ainakin omassa mielessäsi - parkkeeraat näin hianosti sitten:
En edes katsonut, tuskin liittyy Vivin pysäköintiin. Pysy asiassa!
Tietävät, jo metri(e)n etäisyydeltä. Testerin livedatasta näkee suoraan senttilukemat auton rullatessa lähemmäs kohdetta. Ledipalkin syttyminen ja äänihälytys ovat vain joillekin etäisyyksille asetettuja keinotekoisia rajoja.
Auto itse mittaa koko ajan ainakin senttitarkkuudella. Mittauksen todellista tarkkuutta en tiedä, mutta auton väylältä dataa lukeva testeri ilmoittaa mittausdatan sentteinä.
Ainakin minun tuntemani järjestelmät skannaavat jatkuvasti, eivätkä yritä ajaa muistikuvilla. Vetokuula on niin iso este, että se ei jää katveeseen. Lisävalon kannakepulttia on joskus sahattu pienemmäksi että saadaan se jatkuvasti huutavan tutkan keilasta pois.
Livedatasta näkee eri sensorien mittaavan yksilöllisesti eri etäisyyksiä ja hälytyksen laukaisemiseen riittää kun yksikin on mielestään lähellä törmäystä vaikka muilla sensoreilla olisi paljon vapaata tilaa.
Robotti-imuri sen sijaan ajaa näkö- ja tutkahavainnon lisäksi myös muistikuvilla. Kerran edessään seisoneen ihmisen huomattuaan se muistaa hidastaa törmäystä välttääkseen aina samassa paikassa vaikka aiemmin moppilootan edessä ollut menisikin jo ensimmäisen havainnon jälkeen pois sen tieltä ennen törmäystä.
@Late1969 kirjoitti:
Ei tietenkään ollut, mutta miten asiallista sinulta oli arvostella hänen suoritustaan turhilla selittelyilläsi! Pysy asiassa, kova temppu se oli häneltä kuitenkin! Ei kai sitä muuten juttua olisi kirjoitettukaan, vai?
Olisi kyllä jännä nähdä miten vältät "hinkkaamiset" ja "kiusaamiset" yhtään paremmin! Videon kuskilta homma sujuu lähes kirjaimellisesti heittämällä.
En minäkään autoa tuolla tavoin rääkkää, kuskin autonkäsittelytaito on eri asia. Sama kuin muukin auton hallinta, jarrutus+väistö esimerkiksi.
Kyllä luulisi auton laskevan etukäteen liikeradan, jolla taskuun mennään ja sitten antureilla tai ympäristön 3D-mallin perusteella korjaavan/varmistavan liikerataa. Liikeradan laskeminen on varmaan melko helppo tehtävä tietokonemallin avulla. Ihminen joutuu ohjaamaan enemmän arviolta ja onnistuu sitä paremmin mitä enemmän on asiasta kokemusta. Kone osaa laskea ja oppiihan konekin kokemuksistaan.
Minua on muuten aina jaksanut ihmetyttää, miten aikoinaan osasivat laskea lentoreitin kuuhun. Tehtiinhän siinäkin korjauksia lentorataan pitkin matkaa, mutta silti. Mistä edes tiesivät, kuinka paljon massaa oikeasti on telluksessa ja kuussa, että pystyivät laskemaan vetovoimien vaikutukset ja käyttää hyödykseen planeetan linkoamisvoimaa.
Varmaan noin, mutta nyt nostit riman suurempaan korkeuteen.
Minä vastasin vain kysymykseen etäisyyden mittaamisesta, joka tosiaan tehdään jatkuvana skannauksena senttipelillä eikä vasta hälytysrajalla liipaisuna.
Ainakin Mersun tapauksessa pysäköintiautomatiikkaa ei saa pelkillä parin metrin verran keilaavilla pysäköintitutkilla varustettuun autoon vaan ainoastaan autoon joka näkee hieman pidemmällekin. En tosin tiedä onko näillä varusteilla looginen riippuvuus vai onko ne bundlattu yhteen vain kaupallisesta syystä?
Aivan. Automaattinen pysäköinti vaatii ajolinjan suunnittelun eikä pelkkä törmäyksen välttäminen riitä.
Hesarin tämän päiväisessä 1/3 sivun kokoisessa jutussa autonkoulunopettaja ihastelee nuoren naisen osaamista.
Aika ikävä arvostella toisen suoritusta ja vielä korostaa, että nainen ajaa autoa.