Esimerkiksi. Tuollaisilta ne kuulostivat kommenttinne. Mutta jos nyt aidosti olet sitä mieltä että tokihan oma painopisteesi oli hämmästellä ko. kuskin omituisia motivaatioita ajaa karkuun, niin OK sitten.
Kuten sanoin, kuskin toiminta oli niin ilmiselvästi tuomittavaa ettei se ansainnut kommentointia. Vai olisiko pitänyt vielä erikseen todeta, että hyi-hyi, ikävästi tehty?
Jollet ajattele, että toki kantasi on palstalaisille kaikkeen täysin selvää, niin ei näkemyksensä avaaminen selvyyden vuoksi koskaan haittaa. Etkä halua jättää tulkinnan varaa lukijalle siis.
En odota ihan tuollaista kommentointia silti. Tuokin ilmaisu nimittäin voi kuulostaa siltä, että "varmuuden vuoksi totean, mutta...(lukijasta riippuen jotakin kehitelmää)". Minun mielestäni kuski oli typerä ja automerkistä ja vuosimallista huolestuneet olivat aika naiiveja. Toimittaja sai raadilta selkeimmän ryöpyn, eikä se jostakin syystä jäänyt epäselväksi.
@tracktest kirjoitti:
Roskalehdistössä on jo liikaa huomiohuoraamista klikkausten toivossa, ei sitä tänne tarvita. Huomionhakuinen otsikko käsittää automerkin ja siitä sitten kaikki halukkaat pääsevät purkamaan pahaa oloaan kommenttien kera. Haukkumalla tietyt autot, kuljettajat ja maailman pahuuden siihen päälle.
Tästäköhän syystä auton oven pitää sulkeutua kuin kassaholvin? Täyteisestä graniitista louhitun kassaholvin oven pitää jysähtää kiinni riittävän uskottavasti, että maailman pahuus jää oven ulkopuolelle?
Puheena olevasta jutusta sen verran vielä, että jos menee kirjoittamaan puutaheinää, on suuri vaara että lukijat jäävät pohtimaan sitä tarjottua puutaheinää mahdollisen asiasisällön sijasta. Korjaussarjana voi miettiä lukijoiden tai kirjoittajien vaihtamista optimaalisempiin.
Suomessa tykätään vaihtelevista nopeusrajoituksista, pitää saada ajaa maksimia koko ajan. Onhan tuo voinut tapahtua muullakin kohtaa, mutta Kuusamon ohituksessa on vielä kausijäynä. Kesällä rajoitus on suuren osan matkaa 80, talvella se tippuu 60:een paitsi yhdellä risteysvälillä. Navigaattorissa pysyy kesänopeus. Ja ilmeisesti Rukan ansiosta Kuusamossa näkee jopa poliisiautoja ja on oikein polliisiasemakin.
Yleisellä tasolla videoita julkaistaan vain tapauksista joissa virheen tehneet saadaan heti kiinni. Ei ole näkynyt mysteeriksi jääneitä.
Opetusmielessä em. tapa lienee oikein. Toki videot voisi rajoittaa vain niihin tapauksiin joissa karkulainen laittaa auton ison koivun ympärille jolloin koulutusvaikutus olisi vahva.
@Jorma L2 kirjoitti:
Yleisellä tasolla videoita julkaistaan vain tapauksista joissa virheen tehneet saadaan heti kiinni. Ei ole näkynyt mysteeriksi jääneitä.
Opetusmielessä em. tapa lienee oikein. Toki videot voisi rajoittaa vain niihin tapauksiin joissa karkulainen laittaa auton ison koivun ympärille jolloin koulutusvaikutus olisi vahva.
Hyvä pointti. Video voi opettaa, että poliisilta pääsee helposti karkuun autollakin. Mopoa vastaan poliisilla ei taida yleensäkään olla mahdollisuuksia, jos paikalle ei eksy poliisimoottoripyörää. Vielä silloinkin mopoilija pääsee karkuun, jos tuntee alueen.
Setä teki ohituksen turvallisesti riittävällä nopeuserolla ja siitä tuli sanomista. Aika moni ohittajista on paikallisia mökkiläisiä ja uskovat, ettei kukaan tule tielle muuta kuin suoraan lautalta niin kellosta näkee voiko ohittaa. Taitaa ajokuntokin olla monella setää vastaava.
Mies myös kuvaili autoaan turvalliseksi ja ajo-ominaisuuksiltaan hyväksi.
Jos tuo jonain päivänä olisi lieventävä asianhaara, lopputuloksena olisi katastrofi. Kuski kännissä, ajotaidosta selvänäkään ei ole takeita (ennusteeni mukaan surkean ja ala-arvoisen välimaastossa) ja ohitus kovalla nopeudella vailla näkyvyyttä, aika vähän siinä on auton ominaisuuksilla enää merkitystä. Se, että kuski vetoaa tuollaiseen, saisi olla raskauttava kriteeri.
Harmi, ettei jutussa kerrottu ajokiellon pituutta.
Jotain hämärää jutussa on:
Hän ohitti autoletkan kovalla, noin 60 km/h-ylinopeudella.
Ohitushetkellä miehen nopeus nousi noin 140 kilometrin tuntinopeusvauhtiin, kun alueella oli kuudenkympin nopeusrajoitus
Sähkäri taisi olla ainoa (*) joka pääsi uutisiin. Tilannehuoneen mukaan eilen paloi myös 8kpl muita liikennevälineitä, mutta taisivat olla polttomoottoriautoja, kun eivä ylittäneet uutiskynnystä.
Hollola 25.02.2024 22:23:12 liikennevälinepalo: pieni
Nokia 25.02.2024 21:18:52 liikennevälinepalo: pieni
Kuopio 25.02.2024 18:11:39 liikennevälinepalo: pieni
Iitti 25.02.2024 17:39:39 liikennevälinepalo: pieni
Lapinlahti 25.02.2024 16:29:20 liikennevälinepalo: pieni
Pietarsaari 25.02.2024 14:13:22 liikennevälinepalo: pieni
Helsinki 25.02.2024 12:38:57 liikennevälinepalo: pieni (*)
Lempäälä 25.02.2024 10:50:51 liikennevälinepalo: pieni
Jyväskylä 25.02.2024 9:52:35 liikennevälinepalo: keskisuuri
Näistä siis oli soitettu hätänumeroon - voi toki olla muitakin tapauksia (itse en soittanut muuta kuin hinauspalveluun kun diesel syttyi muutama vuosi sitten)
Onneksi nelivedot ovat useimmiten isoja ja painavia Suzukeja lukuun ottamatta. Ei satu itseen. On toisten vika, jos eivät suojaa itseään.
jep jep tutkimus on vuodelta 2017, aika moneen kertaan tahkottu asia. Tutkimuksen mukaan auton koolla ei ollut merkitystä kun kaksivetoista ja nelivetoista verrattiin keskenään.
@Herbert kirjoitti:
Juu, itse luin vastaavasta tuloksesta ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ei siis mitään uutta tässä suhteessa.
Minä muistelen 80-luvulla väitetyn (lähdettä en kykene muistamaan; voi olla automainoskin), että neliveto pysähtyisi vajaavetoista (silloin vielä tuntematon termi) nopeammin, koska kaikki pyörät osallistuvat heti hidastukseen. Silloinhan ei ollut vielä automaattisesti päälle tai pois kytkeytyviä lelunelivetoja.
Voin ymmärtää toisistaan erillisinä asioina nelivedon luoman perusteettoman turvallisuuden tunteen ja haluttomuuden tunnustella keliä ajaessaan, mutta näitä molempia yhdessä minun on vaikea käsittää.
Jos kuljettaja ei koe tuntevansa keliä, miten ihmeessä hän voi jatkaa ajamista ottamatta selvää vallitsevasta kelistä?
Onko ajatusmallina "Emmää mistään mitään ymmärrä, mä vaan ajan"?
@Herbert kirjoitti:
Juu, itse luin vastaavasta tuloksesta ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ei siis mitään uutta tässä suhteessa.
Minä muistelen 80-luvulla väitetyn (lähdettä en kykene muistamaan; voi olla automainoskin), että neliveto pysähtyisi vajaavetoista (silloin vielä tuntematon termi) nopeammin, koska kaikki pyörät osallistuvat heti hidastukseen. Silloinhan ei ollut vielä automaattisesti päälle tai pois kytkeytyviä lelunelivetoja.
Vanhaan hyvään aikaan mekaanisesti ohjatut jarrut lukkiutuivat liukkaalla (ja myös vähän pitävämmällä pinnalla) miten sattuu. Jäykkä neliveto jakoi jarruvoimat pyörien kesken, vielä pyörivät pyörät pakottivat lukkiutuneet pyörimään ja toisinpäin. Takapyörätkin jarruttivat paineenrajoitusventtiilistä huolimatta. Oli varmaan Audin mainos, ekat quattrot taisivat olla Massikan nelivedolla.
@740 GLE kirjoitti:
Voin ymmärtää toisistaan erillisinä asioina nelivedon luoman perusteettoman turvallisuuden tunteen ja haluttomuuden tunnustella keliä ajaessaan, mutta näitä molempia yhdessä minun on vaikea käsittää.
Jos kuljettaja ei koe tuntevansa keliä, miten ihmeessä hän voi jatkaa ajamista ottamatta selvää vallitsevasta kelistä?
Onko ajatusmallina "Emmää mistään mitään ymmärrä, mä vaan ajan"?
Valitettavasti tilanne on juuri näin. Onneksi autojen ESP:t ja ABS ovat nykyisin erittäin hyviä, ja ne suojelee kaikkia tasapuolisesti.
Tuttu (vastaa katujen kunnossapidosta) kertoi keliin sopivan esimerkin viime viikolta. Alikulku oli täyttynyt vedellä, toisella puolella lammikkoa oli paloauto poikittain estämässä kulun ja virittelemässä pumppauskalustoa, ja hän oli toisella puolella ajanut auton poikittain esteeksi ja oli autostaaan ulkona keltaisessa huomioliivissä punaista tikkarivaloa heiluttamassa, että kukaan ei ajaisi lammikkoon.. No mitä vielä, yksi ajoi lähes päälle ja siitä jatkoi lammikkoon. Vettä oli runsaasti, joten sinne auto pysähtyi. Kuski avasi ikkunan ja kyseli, että miten täältä pääsee pois, voisko palokunta auttaa.... No opinpahan, että tulvavaurioinen auto ei tarvitse olla mistään eksottisesta paikasta kaukomailta Latvian kautta Suomeen tuotu kiesi, kyllä oman kylän tahvot sellaisia 'osaa tehdä' ihan 100% kotimaisuus takuulla
@Herbert kirjoitti:
Juu, itse luin vastaavasta tuloksesta ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ei siis mitään uutta tässä suhteessa.
Minä muistelen 80-luvulla väitetyn (lähdettä en kykene muistamaan; voi olla automainoskin), että neliveto pysähtyisi vajaavetoista (silloin vielä tuntematon termi) nopeammin, koska kaikki pyörät osallistuvat heti hidastukseen. Silloinhan ei ollut vielä automaattisesti päälle tai pois kytkeytyviä lelunelivetoja.
Vanhaan hyvään aikaan mekaanisesti ohjatut jarrut lukkiutuivat liukkaalla (ja myös vähän pitävämmällä pinnalla) miten sattuu. Jäykkä neliveto jakoi jarruvoimat pyörien kesken, vielä pyörivät pyörät pakottivat lukkiutuneet pyörimään ja toisinpäin. Takapyörätkin jarruttivat paineenrajoitusventtiilistä huolimatta. Oli varmaan Audin mainos, ekat quattrot taisivat olla Massikan nelivedolla.
Vuoden -85 TM koeajossa Subaru pysähtyi monta metriä lyhyemmällä matkalla neliveto kytkettynä. Etuvedolla jarrut olivat etupainoiset, jolloin neliveto paransi tasapainoa.
Itse en ole tuollaista Subarua yhtä lyhyttä koeajoa enempää ole testannut, mutta avolavoilla on tullut ajettua. Kaarteessa käytös niin normaaliajossa kuin jarrutuksessakin käytös on surkeaa keskitasauspyörästön puutteen takia. Etenemiskyky on toki hyvä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä ajettavuuden kanssa.
@740 GLE kirjoitti:
Voin ymmärtää toisistaan erillisinä asioina nelivedon luoman perusteettoman turvallisuuden tunteen ja haluttomuuden tunnustella keliä ajaessaan, mutta näitä molempia yhdessä minun on vaikea käsittää.
Jos kuljettaja ei koe tuntevansa keliä, miten ihmeessä hän voi jatkaa ajamista ottamatta selvää vallitsevasta kelistä?
Onko ajatusmallina "Emmää mistään mitään ymmärrä, mä vaan ajan"?
Kelin yliarviointi on hyvin yleinen ilmiö ja koska neliveto altistaa sille, en itsekään lupaa olla täysin tuon ilmiön yläpuolella. Olenhan etuvedollakin ajanut tilanteeseen, jossa musta jää yllätti. Onneksi tila riitti jarrutukseen ja hallittuun väistöön. Tässä tapauksessa ajoin motarilla. Kun tulin rampilta, tie oli paljas. Muutaman kilometrin päässä noustiin mäen päälle, jossa rekka ajoi poikkeuksellisen hitaasti. Aloin jarruttaa, mutta abs heräsi henkiin välittömästi. En siis ollut huomannut kelin muutosta. Kaistan vaihdolla ohitin tilanteen, mutta huolettomammalla ajotyylillä kaistankin vaihto olisi voinut johtaa sivuluistoon. Ja kun tilanne syntyy ajonopeuden takia, eikä tahallisen ohjausvirheen tai kiihdytyksen takia, luiston hallinnan vaikeusaste on ihan jotain muuta kuin tahallisessa.
@740 GLE kirjoitti:
Voin ymmärtää toisistaan erillisinä asioina nelivedon luoman perusteettoman turvallisuuden tunteen ja haluttomuuden tunnustella keliä ajaessaan, mutta näitä molempia yhdessä minun on vaikea käsittää.
Jos kuljettaja ei koe tuntevansa keliä, miten ihmeessä hän voi jatkaa ajamista ottamatta selvää vallitsevasta kelistä?
Onko ajatusmallina "Emmää mistään mitään ymmärrä, mä vaan ajan"?
Kelin yliarviointi on hyvin yleinen ilmiö ja koska neliveto altistaa sille, en itsekään lupaa olla täysin tuon ilmiön yläpuolella. Olenhan etuvedollakin ajanut tilanteeseen, jossa musta jää yllätti. Onneksi tila riitti jarrutukseen ja hallittuun väistöön. Tässä tapauksessa ajoin motarilla. Kun tulin rampilta, tie oli paljas. Muutaman kilometrin päässä noustiin mäen päälle, jossa rekka ajoi poikkeuksellisen hitaasti. Aloin jarruttaa, mutta abs heräsi henkiin välittömästi. En siis ollut huomannut kelin muutosta. Kaistan vaihdolla ohitin tilanteen, mutta huolettomammalla ajotyylillä kaistankin vaihto olisi voinut johtaa sivuluistoon. Ja kun tilanne syntyy ajonopeuden takia, eikä tahallisen ohjausvirheen tai kiihdytyksen takia, luiston hallinnan vaikeusaste on ihan jotain muuta kuin tahallisessa.
Keli voi muuttua kymmenien metrien matkalla, ajoi millä tahansa. Itselleni kävi vastaava rekan peräänajo lähellä -tapaus. Olin matkalla kolmostietä Vaasaan ja Ikaalisten länsipuolella on ohituskaistallinen mäki. Rekka ajoi edellä normivauhtia mäkeen, kun siltä pito loppui yhtäkkiä. Turvaväliä oli ja hyppäsin jarrulle. ABSit raksuttivat ja ottivat jarrutustehon alas. Rekka hidastui jarruttamatta huomattavasti nopeammin kuin h-auto jarruilla. Ei voinut muuta kuin painaa kaasua ja ohjata ohituskaistalle, jossa oli koko yön satanutta lunta kymmeniä senttejä. Onneksi auto upposi sinne ja ohjattavuus säilyi ja pääsin rekan ohi. Ei edes helmat hajonneet, rekan ylöspääsystä en tiedä. Ilman pakkoa en olisi moiseen lumimäärään ajanut.
Toinen läheltä piti-tilanne tulee mieleen eräältä pikkutieltä. Normaali talvikeli, lumipintainen mutkainen soratie eli juuri sellainen, jossa rattimies nauttii nelivedon vakaudesta ja kehuu sen ajettavuutta.
Yhden mäen nyppylän päällä loiva kaarre vasempaan, samalla tien kallistus oikeaan.
Penkasta tukea hakien matka jatkui. Jos vauhtia olisi ollut vähänkin enemmän, seurauksena olisi ollut jotain muutakin. Nelivetoisella riski tilannenopeuden kasvattamiseen olisi ollut selvä.
@Herbert kirjoitti:
Toinen läheltä piti-tilanne tulee mieleen eräältä pikkutieltä. Normaali talvikeli, lumipintainen mutkainen soratie eli juuri sellainen, jossa rattimies nauttii nelivedon vakaudesta ja kehuu sen ajettavuutta.
Yhden mäen nyppylän päällä loiva kaarre vasempaan, samalla tien kallistus oikeaan.
Penkasta tukea hakien matka jatkui. Jos vauhtia olisi ollut vähänkin enemmän, seurauksena olisi ollut jotain muutakin. Nelivetoisella riski tilannenopeuden kasvattamiseen olisi ollut selvä.
No ei ollut onneksesi tiemestarin erikoista eli aurattu tyhjän päälle. Itselle kävi näin, auto oli etuvetoinen ja tie oli aurattu leveämmksi kuin se oikeasti oli. No ojaanhan auton laitimmaiset renkaat humpsahti ja auto ei noussut vaudilla takaisin tielle, vaikka kaasun tallasin pohjaan. En tiedä oliko mennyt vähemmän syvälle ojaan ilman tuota 'älynväläystä'
Olisi voinut luulla, ettei jälkikäteen tehty montun korjaus poista korvausvastuuta ennen korjausta tapahtuneista onnettomuuksista. Eihän sitä monttua olisi kannattanut edes korjata, jos tie oli vaatimuksien mukainen muutoinkin. Etujousen vetäminen juttuun taas on arvausta. On se voinut katketa tapauksessa tai sitten joskus muulloin. Luultavasti muulloin syyttä suotta, jos ripustus oli muutoin kunnossa. Ei jousi heikoin lenkki ole.
@Late1969 kirjoitti:
Keli voi muuttua kymmenien metrien matkalla, ajoi millä tahansa.
Niinhän se tekee. Olen itsekin kertonut paremman kelin vaihteluiden siedon nastarenkaiden perusteluksi, mutta minulle on aina vastattu, että kitkarengaskuski ennakoi niin hyvin, ettei se ole tarpeen.
Olet aivan oikeassa siinä että tilanne muuttuu jatkuvasti. Viimeisen viikon aikana olen huomannut kahdesti että alkumatkasta sula tie onkin jäätynyt matkan aikana. Pimeässähän sen huomaa kokeilemattakin kun veden jäätymisen näkee valoissa. Valoisaan aikaan ennen mutkia, risteyksiä ja muita toimia vaativiin kohtiin ajamista tulee kokeilluksi pitoa joko pakkovaihdoilla tai jarrulla hidastaen. Ohituksessa heikon pidon tuntee jo kiihdytyksessä, tai vajaavetoisella sitä yrittäessään.
Yllätys taitaakin tulla helpolta näyttäneessä tilanteessa, jossa ajaa liian syvälle tilanteeseen huomaamatta ajoissa mitä on tekeillä?
Tämä ei tosin ollut tällä kertaa syy perua aiemmin uhoamani tavoite ostaa lopultakin neliveto. Kun en näköjään saa 50 tuhannella haluamaani, eikä vuosittain vaihtuvan kertakäyttöauton hintataso (patterivetoisena) ole vielä vakiintunut, poistin hakuseulastani nelivedon, kattoluukun, ad bluen ja tuplaturbon. Urheiluautosta en luopunut, nyt mahtuu maastopyörä peräkonttiin kokonaisena ja tilaa jää vielä ylikin.
Vuotta uudempi EU5 S212 facelift. Tylsää, mutta halpaa ja toimivaa (toivottacasti?)
@Late1969 kirjoitti:
Etujousen vetäminen juttuun taas on arvausta.
Niin on. Toisinaan muistaakin ihmetelleensä aiemmin kertaluontoista pamausta, jolle tulee selitys kun viimeisestä kierroksestaan katkennut jousi havaitaan Vanteen hajottavaan kuoppaan ajaessa kuuluu sen verran kova rysähdys, että vaikea siitä on erottaa menikö jousi samalla kerralla?
Esimerkiksi. Tuollaisilta ne kuulostivat kommenttinne. Mutta jos nyt aidosti olet sitä mieltä että tokihan oma painopisteesi oli hämmästellä ko. kuskin omituisia motivaatioita ajaa karkuun, niin OK sitten.
Kuten sanoin, kuskin toiminta oli niin ilmiselvästi tuomittavaa ettei se ansainnut kommentointia. Vai olisiko pitänyt vielä erikseen todeta, että hyi-hyi, ikävästi tehty?
Jollet ajattele, että toki kantasi on palstalaisille kaikkeen täysin selvää, niin ei näkemyksensä avaaminen selvyyden vuoksi koskaan haittaa. Etkä halua jättää tulkinnan varaa lukijalle siis.
En odota ihan tuollaista kommentointia silti. Tuokin ilmaisu nimittäin voi kuulostaa siltä, että "varmuuden vuoksi totean, mutta...(lukijasta riippuen jotakin kehitelmää)". Minun mielestäni kuski oli typerä ja automerkistä ja vuosimallista huolestuneet olivat aika naiiveja. Toimittaja sai raadilta selkeimmän ryöpyn, eikä se jostakin syystä jäänyt epäselväksi.
Tästäköhän syystä auton oven pitää sulkeutua kuin kassaholvin? Täyteisestä graniitista louhitun kassaholvin oven pitää jysähtää kiinni riittävän uskottavasti, että maailman pahuus jää oven ulkopuolelle?
Puheena olevasta jutusta sen verran vielä, että jos menee kirjoittamaan puutaheinää, on suuri vaara että lukijat jäävät pohtimaan sitä tarjottua puutaheinää mahdollisen asiasisällön sijasta. Korjaussarjana voi miettiä lukijoiden tai kirjoittajien vaihtamista optimaalisempiin.
@740 GLE kirjoitti:
Heh! Eiköhän tuohon nyt voi tämän väännön päättää?
Asia lienee nyt loppuun käsitelty.
https://www.is.fi/autot/art-2000010240746.html
Suomessa tykätään vaihtelevista nopeusrajoituksista, pitää saada ajaa maksimia koko ajan. Onhan tuo voinut tapahtua muullakin kohtaa, mutta Kuusamon ohituksessa on vielä kausijäynä. Kesällä rajoitus on suuren osan matkaa 80, talvella se tippuu 60:een paitsi yhdellä risteysvälillä. Navigaattorissa pysyy kesänopeus. Ja ilmeisesti Rukan ansiosta Kuusamossa näkee jopa poliisiautoja ja on oikein polliisiasemakin.
Yleisellä tasolla videoita julkaistaan vain tapauksista joissa virheen tehneet saadaan heti kiinni. Ei ole näkynyt mysteeriksi jääneitä.
Opetusmielessä em. tapa lienee oikein. Toki videot voisi rajoittaa vain niihin tapauksiin joissa karkulainen laittaa auton ison koivun ympärille jolloin koulutusvaikutus olisi vahva.
Hyvä pointti. Video voi opettaa, että poliisilta pääsee helposti karkuun autollakin. Mopoa vastaan poliisilla ei taida yleensäkään olla mahdollisuuksia, jos paikalle ei eksy poliisimoottoripyörää. Vielä silloinkin mopoilija pääsee karkuun, jos tuntee alueen.
Normitoimintaa saaristotiellä: https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010250036.html
Setä teki ohituksen turvallisesti riittävällä nopeuserolla ja siitä tuli sanomista. Aika moni ohittajista on paikallisia mökkiläisiä ja uskovat, ettei kukaan tule tielle muuta kuin suoraan lautalta niin kellosta näkee voiko ohittaa. Taitaa ajokuntokin olla monella setää vastaava.
Jos tuo jonain päivänä olisi lieventävä asianhaara, lopputuloksena olisi katastrofi. Kuski kännissä, ajotaidosta selvänäkään ei ole takeita (ennusteeni mukaan surkean ja ala-arvoisen välimaastossa) ja ohitus kovalla nopeudella vailla näkyvyyttä, aika vähän siinä on auton ominaisuuksilla enää merkitystä. Se, että kuski vetoaa tuollaiseen, saisi olla raskauttava kriteeri.
Harmi, ettei jutussa kerrottu ajokiellon pituutta.
Jotain hämärää jutussa on:
Poliisin nopeus tilanteen alussa n. 90 km/h.
Pääsikö sukulaismiehesi videolle? Aika rankkaa yleistystä silti.
Ja taas paloi: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010252344.html
Sähkäri taisi olla ainoa (*) joka pääsi uutisiin. Tilannehuoneen mukaan eilen paloi myös 8kpl muita liikennevälineitä, mutta taisivat olla polttomoottoriautoja, kun eivä ylittäneet uutiskynnystä.
Hollola 25.02.2024 22:23:12 liikennevälinepalo: pieni
Nokia 25.02.2024 21:18:52 liikennevälinepalo: pieni
Kuopio 25.02.2024 18:11:39 liikennevälinepalo: pieni
Iitti 25.02.2024 17:39:39 liikennevälinepalo: pieni
Lapinlahti 25.02.2024 16:29:20 liikennevälinepalo: pieni
Pietarsaari 25.02.2024 14:13:22 liikennevälinepalo: pieni
Helsinki 25.02.2024 12:38:57 liikennevälinepalo: pieni (*)
Lempäälä 25.02.2024 10:50:51 liikennevälinepalo: pieni
Jyväskylä 25.02.2024 9:52:35 liikennevälinepalo: keskisuuri
Näistä siis oli soitettu hätänumeroon - voi toki olla muitakin tapauksia (itse en soittanut muuta kuin hinauspalveluun kun diesel syttyi muutama vuosi sitten)
Taitaa olla uutisen pointti:
Tapahtunut aiheutti hetkellistä liikennehaittaa.
Vauhdilla päin: https://www.is.fi/autot/art-2000010251827.html
Onneksi nelivedot ovat useimmiten isoja ja painavia Suzukeja lukuun ottamatta. Ei satu itseen. On toisten vika, jos eivät suojaa itseään.
jep jep tutkimus on vuodelta 2017, aika moneen kertaan tahkottu asia. Tutkimuksen mukaan auton koolla ei ollut merkitystä kun kaksivetoista ja nelivetoista verrattiin keskenään.
Juu, itse luin vastaavasta tuloksesta ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ei siis mitään uutta tässä suhteessa.
Minä muistelen 80-luvulla väitetyn (lähdettä en kykene muistamaan; voi olla automainoskin), että neliveto pysähtyisi vajaavetoista (silloin vielä tuntematon termi) nopeammin, koska kaikki pyörät osallistuvat heti hidastukseen. Silloinhan ei ollut vielä automaattisesti päälle tai pois kytkeytyviä lelunelivetoja.
Voin ymmärtää toisistaan erillisinä asioina nelivedon luoman perusteettoman turvallisuuden tunteen ja haluttomuuden tunnustella keliä ajaessaan, mutta näitä molempia yhdessä minun on vaikea käsittää.
Jos kuljettaja ei koe tuntevansa keliä, miten ihmeessä hän voi jatkaa ajamista ottamatta selvää vallitsevasta kelistä?
Onko ajatusmallina "Emmää mistään mitään ymmärrä, mä vaan ajan"?
Vanhaan hyvään aikaan mekaanisesti ohjatut jarrut lukkiutuivat liukkaalla (ja myös vähän pitävämmällä pinnalla) miten sattuu. Jäykkä neliveto jakoi jarruvoimat pyörien kesken, vielä pyörivät pyörät pakottivat lukkiutuneet pyörimään ja toisinpäin. Takapyörätkin jarruttivat paineenrajoitusventtiilistä huolimatta. Oli varmaan Audin mainos, ekat quattrot taisivat olla Massikan nelivedolla.
Valitettavasti tilanne on juuri näin. Onneksi autojen ESP:t ja ABS ovat nykyisin erittäin hyviä, ja ne suojelee kaikkia tasapuolisesti.
Tuttu (vastaa katujen kunnossapidosta) kertoi keliin sopivan esimerkin viime viikolta. Alikulku oli täyttynyt vedellä, toisella puolella lammikkoa oli paloauto poikittain estämässä kulun ja virittelemässä pumppauskalustoa, ja hän oli toisella puolella ajanut auton poikittain esteeksi ja oli autostaaan ulkona keltaisessa huomioliivissä punaista tikkarivaloa heiluttamassa, että kukaan ei ajaisi lammikkoon.. No mitä vielä, yksi ajoi lähes päälle ja siitä jatkoi lammikkoon. Vettä oli runsaasti, joten sinne auto pysähtyi. Kuski avasi ikkunan ja kyseli, että miten täältä pääsee pois, voisko palokunta auttaa.... No opinpahan, että tulvavaurioinen auto ei tarvitse olla mistään eksottisesta paikasta kaukomailta Latvian kautta Suomeen tuotu kiesi, kyllä oman kylän tahvot sellaisia 'osaa tehdä' ihan 100% kotimaisuus takuulla
Vuoden -85 TM koeajossa Subaru pysähtyi monta metriä lyhyemmällä matkalla neliveto kytkettynä. Etuvedolla jarrut olivat etupainoiset, jolloin neliveto paransi tasapainoa.
Itse en ole tuollaista Subarua yhtä lyhyttä koeajoa enempää ole testannut, mutta avolavoilla on tullut ajettua. Kaarteessa käytös niin normaaliajossa kuin jarrutuksessakin käytös on surkeaa keskitasauspyörästön puutteen takia. Etenemiskyky on toki hyvä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä ajettavuuden kanssa.
Kelin yliarviointi on hyvin yleinen ilmiö ja koska neliveto altistaa sille, en itsekään lupaa olla täysin tuon ilmiön yläpuolella. Olenhan etuvedollakin ajanut tilanteeseen, jossa musta jää yllätti. Onneksi tila riitti jarrutukseen ja hallittuun väistöön. Tässä tapauksessa ajoin motarilla. Kun tulin rampilta, tie oli paljas. Muutaman kilometrin päässä noustiin mäen päälle, jossa rekka ajoi poikkeuksellisen hitaasti. Aloin jarruttaa, mutta abs heräsi henkiin välittömästi. En siis ollut huomannut kelin muutosta. Kaistan vaihdolla ohitin tilanteen, mutta huolettomammalla ajotyylillä kaistankin vaihto olisi voinut johtaa sivuluistoon. Ja kun tilanne syntyy ajonopeuden takia, eikä tahallisen ohjausvirheen tai kiihdytyksen takia, luiston hallinnan vaikeusaste on ihan jotain muuta kuin tahallisessa.
Keli voi muuttua kymmenien metrien matkalla, ajoi millä tahansa. Itselleni kävi vastaava rekan peräänajo lähellä -tapaus. Olin matkalla kolmostietä Vaasaan ja Ikaalisten länsipuolella on ohituskaistallinen mäki. Rekka ajoi edellä normivauhtia mäkeen, kun siltä pito loppui yhtäkkiä. Turvaväliä oli ja hyppäsin jarrulle. ABSit raksuttivat ja ottivat jarrutustehon alas. Rekka hidastui jarruttamatta huomattavasti nopeammin kuin h-auto jarruilla. Ei voinut muuta kuin painaa kaasua ja ohjata ohituskaistalle, jossa oli koko yön satanutta lunta kymmeniä senttejä. Onneksi auto upposi sinne ja ohjattavuus säilyi ja pääsin rekan ohi. Ei edes helmat hajonneet, rekan ylöspääsystä en tiedä. Ilman pakkoa en olisi moiseen lumimäärään ajanut.
Toinen läheltä piti-tilanne tulee mieleen eräältä pikkutieltä. Normaali talvikeli, lumipintainen mutkainen soratie eli juuri sellainen, jossa rattimies nauttii nelivedon vakaudesta ja kehuu sen ajettavuutta.
Yhden mäen nyppylän päällä loiva kaarre vasempaan, samalla tien kallistus oikeaan.
Penkasta tukea hakien matka jatkui. Jos vauhtia olisi ollut vähänkin enemmän, seurauksena olisi ollut jotain muutakin. Nelivetoisella riski tilannenopeuden kasvattamiseen olisi ollut selvä.
No ei ollut onneksesi tiemestarin erikoista eli aurattu tyhjän päälle. Itselle kävi näin, auto oli etuvetoinen ja tie oli aurattu leveämmksi kuin se oikeasti oli. No ojaanhan auton laitimmaiset renkaat humpsahti ja auto ei noussut vaudilla takaisin tielle, vaikka kaasun tallasin pohjaan. En tiedä oliko mennyt vähemmän syvälle ojaan ilman tuota 'älynväläystä'
Ei korvattu: https://www.is.fi/autot/art-2000010261470.html
Olisi voinut luulla, ettei jälkikäteen tehty montun korjaus poista korvausvastuuta ennen korjausta tapahtuneista onnettomuuksista. Eihän sitä monttua olisi kannattanut edes korjata, jos tie oli vaatimuksien mukainen muutoinkin. Etujousen vetäminen juttuun taas on arvausta. On se voinut katketa tapauksessa tai sitten joskus muulloin. Luultavasti muulloin syyttä suotta, jos ripustus oli muutoin kunnossa. Ei jousi heikoin lenkki ole.
Niinhän se tekee. Olen itsekin kertonut paremman kelin vaihteluiden siedon nastarenkaiden perusteluksi, mutta minulle on aina vastattu, että kitkarengaskuski ennakoi niin hyvin, ettei se ole tarpeen.
Olet aivan oikeassa siinä että tilanne muuttuu jatkuvasti. Viimeisen viikon aikana olen huomannut kahdesti että alkumatkasta sula tie onkin jäätynyt matkan aikana. Pimeässähän sen huomaa kokeilemattakin kun veden jäätymisen näkee valoissa. Valoisaan aikaan ennen mutkia, risteyksiä ja muita toimia vaativiin kohtiin ajamista tulee kokeilluksi pitoa joko pakkovaihdoilla tai jarrulla hidastaen. Ohituksessa heikon pidon tuntee jo kiihdytyksessä, tai vajaavetoisella sitä yrittäessään.
Yllätys taitaakin tulla helpolta näyttäneessä tilanteessa, jossa ajaa liian syvälle tilanteeseen huomaamatta ajoissa mitä on tekeillä?
Tämä ei tosin ollut tällä kertaa syy perua aiemmin uhoamani tavoite ostaa lopultakin neliveto. Kun en näköjään saa 50 tuhannella haluamaani, eikä vuosittain vaihtuvan kertakäyttöauton hintataso (patterivetoisena) ole vielä vakiintunut, poistin hakuseulastani nelivedon, kattoluukun, ad bluen ja tuplaturbon. Urheiluautosta en luopunut, nyt mahtuu maastopyörä peräkonttiin kokonaisena ja tilaa jää vielä ylikin.
Vuotta uudempi EU5 S212 facelift. Tylsää, mutta halpaa ja toimivaa (toivottacasti?)
Niin on. Toisinaan muistaakin ihmetelleensä aiemmin kertaluontoista pamausta, jolle tulee selitys kun viimeisestä kierroksestaan katkennut jousi havaitaan Vanteen hajottavaan kuoppaan ajaessa kuuluu sen verran kova rysähdys, että vaikea siitä on erottaa menikö jousi samalla kerralla?