Poimintoja sanomalehdistä - osa IV

1314 kommenttia
1161719212244
  • Aika teoreettinen lähtökohta olettaa, että kaikkiin riskeihin vaikutetaan jollain prosenttiluvulla. Tämä on väärä näkökulma etenkin väistämisvelvollisen osalta, jolle useissa tilanteissa ainoa sallittu nopeus on 0 km/h, jonka kanssa prosenttilasku menee vähän hankalaksi.

    Mutta jos kaikki maailman ongelmat pitää ratkaista nopeudella, ehdotan kuljettajille tarkempaa tunnistamista tilanteissa, joissa pitää ajaa 0 km/h.

    Voittaako tällä nopeusrajoituskisan, vai lähteekö joku peruuttamaan? :smiley:

      
  • muokattu 20.12.2018 22:01

    Jos aletaan verrata erilaisia riskejä ja niiden vakavuutta tai miettiä, miten johonkin riskitekijään voidaan vaikuttaa, prosenttiluku on mielestäni ainoa käyttökelpoinen työkalu. Vai osaatko sanoa jonkun muun tavan?
    Henkilökohtaisella tasolla voin tietysti sanoa, että satunnainen kännissä ajaminen olisi vakavampi juttu kuin jatkuva ylinopeus. Tuo ei kuitenkaan ole vertailu, koska kännissä ajamista ei minulla ole eli sen riski on nolla. Prosenttiluvulla en osaa ilmoittaa, paljonko sen määrä lisääntyisi, jos kerran vuodessa ajaisin promillen humalassa.

      
  • muokattu 21.12.2018 12:55

    @Herbert kirjoitti:
    Jos aletaan verrata erilaisia riskejä ja niiden vakavuutta tai miettiä, miten johonkin riskitekijään voidaan vaikuttaa, prosenttiluku on mielestäni ainoa käyttökelpoinen työkalu. Vai osaatko sanoa jonkun muun tavan?

    Oman ajamisen riskien minimointia voidaan toki aina MITATA virheiden vähenemisen kautta, mutta monissa tilanteissa kuljettaja VAIKUTTAA onnistumisprosenttiinsa KYLLÄ/EI binäärivalinnoilla.

    Ylinopeuden ja tilannenopeuden osalta tietenkin onnistumisprosentin lisäksi myös säätöalgoritmi on prosentuaalinen, mutta on vain yksi optimoinnin väline.

    Henkilökohtaisella tasolla voin tietysti sanoa, että satunnainen kännissä ajaminen olisi vakavampi juttu kuin jatkuva ylinopeus. Tuo ei kuitenkaan ole vertailu, koska kännissä ajamista ei minulla ole eli sen riski on nolla.

    Omien riskien kartoittaminen on hyvä lähtökohta. Koska meistä kummallakaan ei ole mitään saavutettavaa ylinopeuksia ja rattijuopottelua vähentämällä, joudumme keskittymään niiden meille todellisten riskien vähentämiseen, joista emme voi riittävällä varmuudella tietää, että noin ei voi minulle sattua.

    Motoristiminäni kirjoitti aikanaan, että "koska peilistä katsova kaveri ei aja suurella ylinopeudella kypärättä humalassa, jätän nämä kohellukset huomiotta ja keskityn niiden onnettomuusselostusten analysointiin, joista en voi varmasti sanoa, ettei minulle voi käydä samoin"

    Tyypillisiä jäljelle jääviä tapauksia minulla olivat, ja ovat edelleen, havaintotilanteet. Vain 50-prosenttisesti näkyvissä oleva liikenvevalo tai jalankulkija estää ajamisen 100-prosenttisesti. Toiminta on naurettavan helppo, mutta sen triggaavaa HAVAINTOA saa harjoitella koko ikänsä. Vaikeinta on mielestäni ymmärtää se mitä ei näe, eli näköesteen merkitys.

    Suhteellinen nopeuden muutos on huono mittari havainnolle, jonka SEURAUKSENA ainoa mahdollinen valinta on liikkeen lakkaaminen väistämisvelvollisuutemme tunnistettuamme. Onnistumistamme tässä oman ajamisen optimoinnissa voidaan toki mitata virheidemme prosentuaalisena vähenemisenä, mutta se ei ole parannuksen väline vaan sen mittari.

    Yleisimmät kuolemankolarin lajityypit ovat
    1. Suistuminen
    2. Väistämisvelvollisuuden laiminlyönti
    2. Törmäys päin vastaantulijaa

    Keskustelumme perusteella en usko meidän kummankaan olevan tyypillisiä suistujia. Sen sijaan vuosien varrella järjestystään vaihdelleisiin kumpaankin kakkoskohtaan osallistuminen on tarjolla hyvinkin usein (jommassa kummassa roolissa).

    Kerran olen ollut päin vastaantulijaa suistumista yrittäneen tähtäimessä, ja nopeuden pudottaminen oli vain yksi varautumiseni kaartotaisteluun. Pysähtyäkin olisin ehtinyt, mutta ei tuntunut yhtään hyvältä ajatukselta!

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Aika teoreettinen lähtökohta olettaa, että kaikkiin riskeihin vaikutetaan jollain prosenttiluvulla. Tämä on väärä näkökulma etenkin väistämisvelvollisen osalta, jolle useissa tilanteissa ainoa sallittu nopeus on 0 km/h, jonka kanssa prosenttilasku menee vähän hankalaksi.

    Mutta jos kaikki maailman ongelmat pitää ratkaista nopeudella, ehdotan kuljettajille tarkempaa tunnistamista tilanteissa, joissa pitää ajaa 0 km/h.

    Voittaako tällä nopeusrajoituskisan, vai lähteekö joku peruuttamaan? :smiley:

    Älä vaan ala peruuttamaan!

    Vuonna 2017 peruttamisesta seurasi liikennevakuutuksesta (ei siis kaskosta) korvattuja vahinkoja 28608 ja niiden lisäksi vielä 206 henkilökorvaukseen johtanutta vahinkoa.

      
  • ”Henkilöauto suistui ulos tieltä Raision Kaanaantiellä yhdeksän aikaan torstai-iltana. Auto päätyi ojaan kyljelleen puita vasten.
    Päivystävä palomestari Olli Suominen kertoo, että autoa kuljetti nuorehko nainen, joka oli ulosajon jäljiltä tajuissaan. Autossa ei ollut muita.
    Pelastuslaitos auttoi naista pääsemään ulos autosta.” (TS kuusi päivää sitten).

    Tiellä on 40km/h rajoitus ja oli silloin hieman luminen, mutta ei mitenkään liukas. Auto kulki renkaanjälkien mukaan suoraan vasemman kaistan yli ojaan. Lehdessä ei arvuuteltu syitä, mutta kännykän käyttökin tulee mieleen ja samalla vauhtia oli vähintään riittävästi.

    Tuntuu vaan siltä, että ylinopeuden ajaminen sittenkin pitää saada teknisesti mahdottomaksi. Sillä päästäisiin kameratolpistakin.

      
  • ”Kaksi matkustajaa loukkaantui henkilöauton ulosajossa Raisiontiellä myöhään maanantai-iltana Raisiossa.
    Päivystävän palomestarin mukaan auton kyydissä oli kolme nuorta miestä, joista kaksi kuljetettiin Tyksiin saamaan jatkohoitoa vammoihinsa. Toinen matkustajista oli jalastaan kiinni auton sisällä ja pelastuslaitos joutui onnettomuuspaikalla leikkaamaan hänet irti. Kuljettaja ei loukkaantunut.
    Palomestarin mukaan liukkaudella ja auton nopeudella oli todennäköisesti osuutta asiaan.” (TS 8.12).

    Silloin oli kysymyksessä ohut musta jää, lunta ei vielä ollut. 60hm/h rajoitus ja täysin suora tie.
    Itse olisin voinut ajaa tuossa kohtaa kesärenkailla vaikka kahdeksaakymppiä, ulos ajamatta.

    Nyt on suolattu tehokkaasti päivittäin, sillä eihän nastarenkaista näköjään mihinkään ole!

      
  • muokattu 26.12.2018 20:00

    @Vital kirjoitti:
    ”Kaksi matkustajaa loukkaantui henkilöauton ulosajossa Raisiontiellä myöhään maanantai-iltana Raisiossa.
    Päivystävän palomestarin mukaan auton kyydissä oli kolme nuorta miestä, joista kaksi kuljetettiin Tyksiin saamaan jatkohoitoa vammoihinsa. Toinen matkustajista oli jalastaan kiinni auton sisällä ja pelastuslaitos joutui onnettomuuspaikalla leikkaamaan hänet irti. Kuljettaja ei loukkaantunut.
    Palomestarin mukaan liukkaudella ja auton nopeudella oli todennäköisesti osuutta asiaan.” (TS 8.12).

    Silloin oli kysymyksessä ohut musta jää, lunta ei vielä ollut. 60hm/h rajoitus ja täysin suora tie.
    Itse olisin voinut ajaa tuossa kohtaa kesärenkailla vaikka kahdeksaakymppiä, ulos ajamatta.

    Nyt on suolattu tehokkaasti päivittäin, sillä eihän nastarenkaista näköjään mihinkään ole!

    Mieluummin suolaa kuin moduulirekka poikittain vastaan.
    Mitä tarkoittaa moduulirekka?
    Suomi: Yhdistelmän kokonaispituus korkeintaan 25.25 m, maksimipaino 60 tonnia. Kuitenkin Suomessa tuli voimaan loppuvuonna 2013 uusi 76 tonnin kokonaismassan salliva asetus. Samalla painoluokan ajoneuvoja koskevia muita normeja muutettiin.

      
  • muokattu 27.12.2018 08:47

    Ja mitäköhän Quu tuolla trivialla nyt sitten tässä yhteydessä tarkoittaa? Minusta kaikki, mikä tulee poikittain vastaan tiellä on ihan yhtä paha juttu...

      
  • muokattu 27.12.2018 09:52

    @Kumppani kirjoitti:
    Ja mitäköhän Quu tuolla trivialla nyt sitten tässä yhteydessä tarkoittaa? Minusta kaikki, mikä tulee poikittain vastaan tiellä on ihan yhtä paha juttu...

    Taisi Kumppani juuri todistaa jos ei halua ymmärtää niin sitten ei ymmärrä.
    Suolan sulattaman tien kosteus lähtee pyyhkijöillä, mutta liukkaalla tiellä poikittain tuleva rekka tuulilasiin vaatii järeämpiä työkaluja.

      
  • muokattu 27.12.2018 10:04

    @_Quu kirjoitti:
    Suolan sulattaman tien kosteus lähtee pyyhkijöillä, mutta liukkaalla tiellä poikittain tuleva rekka tuulilasiin vaatii järeämpiä työkaluja.

    Unohdit mainita nyt sanan moduuli, jostakin syystä se ei sitten ollut oleellista? Sitä minä tarkoitin triviallilla...

    Oletko eri mieltä siitä, mitä minä sanoin?

      
  • @Kumppani kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Suolan sulattaman tien kosteus lähtee pyyhkijöillä, mutta liukkaalla tiellä poikittain tuleva rekka tuulilasiin vaatii järeämpiä työkaluja.

    Unohdit mainita nyt sanan moduuli, jostakin syystä se ei sitten ollut oleellista? Sitä minä tarkoitin triviallilla...

    Oletko eri mieltä siitä, mitä minä sanoin?

    ON ilmoja pitänyt.

      
  • Arvasin oikein, ei sulla mitään varsinaista pointtia taaskaan ollut...

      
  • muokattu 27.12.2018 14:50

    @Kumppani kirjoitti:
    Arvasin oikein, ei sulla mitään varsinaista pointtia taaskaan ollut...

    Kyllä se pointti on siellä kun oikeni ponnistaa, mieti sitä.
    Vihje: miksi varsinkin päätiet pitää suolata.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    Vihje: miksi varsinkin päätiet pitää suolata

    Sinun mielestäsi pelkkiä moduulirekkoja varten, kuten edellä kirjoitit.

    Minä otin kyllä vähän laajemman näkökulman, mitä sinä et edes hokannut yrittää ponnistaa...

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @_Quu kirjoitti:

    Vihje: miksi varsinkin päätiet pitää suolata

    Sinun mielestäsi pelkkiä moduulirekkoja varten, kuten edellä kirjoitit.

    Minä otin kyllä vähän laajemman näkökulman, mitä sinä et edes hokannut yrittää ponnistaa...

    Mieluummin suolaa kuin moduulirekka poikittain vastaan.
    No missä kohtaa tuossa mainitaan pelkkiä moduulirekkoja varten?
    Sinulle pitäisi aloittaa lista hyttysenpaskasta lähtien mitä pitää tuulilasista kaapia.

      
  • muokattu 27.12.2018 15:35

    @_Quu kirjoitti:
    No missä kohtaa tuossa mainitaan pelkkiä moduulirekkoja varten?

    Ihan itse kirjoitit tässä kohtaa 26.12.2018 17:51 muokattu 26.12.2018 18:00
    ja oikein wikipediaa lainasit suunnilleen.

    Minusta vaan on ihan yhtä ikävä seikka, jos sieltä tulee mikä vaan ajoneuvo poikittain vastaan liukastelun takia. Eikö sinusta sitten? En minä nostanut "wikipedialainauksin" yhtä ajoneuvoluokkaa tikunnokkaan, vaan sinä, etkä vieläkään tajua...

    Sinulle pitäisi aloittaa lista hyttysenpaskasta lähtien mitä pitää tuulilasista kaapia

    Miten tuo liittyy teiden suolaamistarpeeseen?

      
  • @Kumppani kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    No missä kohtaa tuossa mainitaan pelkkiä moduulirekkoja varten?

    Ihan itse kirjoitit tässä kohtaa 26.12.2018 17:51 muokattu 26.12.2018 18:00
    ja oikein wikipediaa lainasit suunnilleen.

    Minusta vaan on ihan yhtä ikävä seikka, jos sieltä tulee mikä vaan ajoneuvo poikittain vastaan liukastelun takia. Eikö sinusta sitten? En minä nostanut "wikipedialainauksin" yhtä ajoneuvoluokkaa tikunnokkaan, vaan sinä, etkä vieläkään tajua...

    Sinulle pitäisi aloittaa lista hyttysenpaskasta lähtien mitä pitää tuulilasista kaapia

    Miten tuo liittyy teiden suolaamistarpeeseen?

    Hyttyset käy imemässä sulavettä tie lätäköstä.

      
  • muokattu 31.12.2018 13:06

    Mieluummin suolaa kuin moduulirekka poikittain vastaan.

    Tämäkin argumentti on kaksiteräinen:

    https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/nelostien-kolarin-turma-autosta-loytyi-kolmaskin-kuolonuhri/812814/

    "Tie oli loskainen ja liukas"

    Olihan se, koska kelistä haluttiin sellainen, ei kai sinne muuten olisi suolaa kylvetty lumen sekaan.

    Kaikkiin tarjottuihin kolarimahdollisuuksiin ei ole pakko osallistua, mutta tässä tienpitäjä teki sen kyllä poikkeuksellisen helpoksi. En nähnyt tapausta, mutta ajoin saman tieosuuden kautta yhtä pahasti kemiallisesti pilatulle VT20:lle. Keli oli lähellä nollaa, mutta miinusmerkkinen, eli loska valmistettiin tuona päivänä ihan tahallaan, koska ilman suolaa ei olisi ollut riittävän liukasta.

    Ajokeli parani vasta Pudasjärvellä, jossa sai raapia umpeen jäätyneet valot esiin kuran seasta ja jatkaa normaalissa talvikelissä, luonnollisesti suolauksen loppumista seuraavan luistinratamaisen kiiltävän jäätikön ylitse taiteiltuaan.

    Ellei tien hoitaja osaa aurata lunta pois tieltä, silloin on parempi pysyä kotona, ettei aiheuta enempää vahinkoa.

    Mitä tarkoittaa moduulirekka?

    Rekkaa käytetään terminä paljon väärin, eli amatöörit puhuttelevat rekaksi jopa täysperäyhdistelmää. Modulirekka sen sijaan osuu B-luokan kuskillakin helpommin oikein, koska moduliyhdistelmän osana on vähintään yksi rekka.

    Suomi: Yhdistelmän kokonaispituus korkeintaan 25.25 m, maksimipaino 60 tonnia. Kuitenkin Suomessa tuli voimaan loppuvuonna 2013 uusi 76 tonnin kokonaismassan salliva asetus.

    Nolla pistettä, ja saat jatkaa pikkuautolla. Modulirekan määrittelee sen rakenne eikä mitat. Tässä sulle esimerkkinä 25,25 metrinen, joka ei ole moduli eikä rekka eikä modulirekka, vaan poikkeuksellisen kookas täysperä:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/raskaan-sarjan-pikkujätti-taipuu-myös-metsäteille-1.180066

    Samassa jutussa myöhemmin mainittu 104-tonninen / 33-metrinen sen sijaan on modulirekka vaikkei googlaamiisi mittoihin sovikaan.

    Modulirekkaa ei määrittele sen mitat, vaan kun lähtökohtana ovat perusyhdistelmät rekka ja täysperä, on modulirekan perään kytketty vielä joko vasikka tai toinen rekka.

    Henkilöautojen lisäksi kaikki nämäkin kulkevat joko lumisella tai auratulla tiellä vakaammin kuin raskaassa sohjossa, kun vain suolaterroristi ymmärtää pysyä kotona silloin kun suolasta on lähinnä haittaa. Eli siis useimmissa talvikeleissä.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Hyttyset käy imemässä sulavettä tie lätäköstä.

    Eivät käy. Porot sen sijaan tulevat tielle lipomaan suolaa, mikä on myös omiaan lisäämään riskejä.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    Mieluummin suolaa kuin moduulirekka poikittain vastaan.

    Tämäkin argumentti on kaksiteräinen:

    https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/nelostien-kolarin-turma-autosta-loytyi-kolmaskin-kuolonuhri/812814/

    "Tie oli loskainen ja liukas"

    Olihan se, koska kelistä haluttiin sellainen, ei kai sinne muuten olisi suolaa kylvetty lumen sekaan.

    Kaikkiin tarjottuihin kolarimahdollisuuksiin ei ole pakko osallistua, mutta tässä tienpitäjä teki sen kyllä poikkeuksellisen helpoksi. En nähnyt tapausta, mutta ajoin saman tieosuuden kautta yhtä pahasti kemiallisesti pilatulle VT20:lle. Keli oli lähellä nollaa, mutta miinusmerkkinen, eli loska valmistettiin tuona päivänä ihan tahallaan, koska ilman suolaa ei olisi ollut riittävän liukasta.

    Ajokeli parani vasta Pudasjärvellä, jossa sai raapia umpeen jäätyneet valot esiin kuran seasta ja jatkaa normaalissa talvikelissä, luonnollisesti suolauksen loppumista seuraavan luistinratamaisen kiiltävän jäätikön ylitse taiteiltuaan.

    Ellei tien hoitaja osaa aurata lunta pois tieltä, silloin on parempi pysyä kotona, ettei aiheuta enempää vahinkoa.

    Mitä tarkoittaa moduulirekka?

    Rekkaa käytetään terminä paljon väärin, eli amatöörit puhuttelevat rekaksi jopa täysperäyhdistelmää. Modulirekka sen sijaan osuu B-luokan kuskillakin helpommin oikein, koska moduliyhdistelmän osana on vähintään yksi rekka.

    Piti ihan Wikipediasta tarkistaa ja toisiaan, rekka sanaa käytetään tässäkin tekstissä väärin. Alunperin rekka tarkoittaa parireen päälle asetettua kuormalavaa, jonka päällä kuljetettiin puuta. Sittemmin rekka-sanaa on alettu käyttää muistakin kuljetintyypeistä. Jopa pelkkää kuorma-autoa jotkut kutsuvat rekaksi, mikä lienee ihan ok, koska alkuperäisestä sanan tarkoituksesta poikkeavia nimityksiä käytetään muutoinkin ihan yleisesti.

    Suomi: Yhdistelmän kokonaispituus korkeintaan 25.25 m, maksimipaino 60 tonnia. Kuitenkin Suomessa tuli voimaan loppuvuonna 2013 uusi 76 tonnin kokonaismassan salliva asetus.

    Nolla pistettä, ja saat jatkaa pikkuautolla. Modulirekan määrittelee sen rakenne eikä mitat. Tässä sulle esimerkkinä 25,25 metrinen, joka ei ole moduli eikä rekka eikä modulirekka, vaan poikkeuksellisen kookas täysperä:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/raskaan-sarjan-pikkujätti-taipuu-myös-metsäteille-1.180066

    Samassa jutussa myöhemmin mainittu 104-tonninen / 33-metrinen sen sijaan on modulirekka vaikkei googlaamiisi mittoihin sovikaan.

    Modulirekkaa ei määrittele sen mitat, vaan kun lähtökohtana ovat perusyhdistelmät rekka ja täysperä, on modulirekan perään kytketty vielä joko vasikka tai toinen rekka.

    Henkilöautojen lisäksi kaikki nämäkin kulkevat joko lumisella tai auratulla tiellä vakaammin kuin raskaassa sohjossa, kun vain suolaterroristi ymmärtää pysyä kotona silloin kun suolasta on lähinnä haittaa. Eli siis useimmissa talvikeleissä.

      
  • muokattu 31.12.2018 20:29

    Lisää vaan kemikaaleja tielle pitämään tiet sulana, niin voidaan alkaa harkitsemaan nastarengaskieltoa.

      
  • Alunperin rekka tarkoittaa parireen päälle asetettua kuormalavaa, jonka päällä kuljetettiin puuta. Sittemmin rekka-sanaa on alettu käyttää muistakin kuljetintyypeistä. Jopa pelkkää kuorma-autoa jotkut kutsuvat rekaksi, mikä lienee ihan ok, koska alkuperäisestä sanan tarkoituksesta poikkeavia nimityksiä käytetään muutoinkin ihan yleisesti.

    Jos alan ammattisanastosta poikkeavat yleiskielen ilmaisut ovat OK, silloin on turha brassailla alan teknisillä määritelmillä.

    Siteeraamasi wiki-sivusto sanoo myös:

    "Vaikka nimitystä rekka käytetään yleiskielessä perävaunullisesta kuorma-autosta[4] tai jopa pelkästä kuorma-autosta, ammattisanastossa rekan merkitys puolestaan vaihtelee sen suppeamman, perinteisen merkityksen ollessa pelkkä puoliperävaunu[5] ja laajemman merkityksen tarkoittaessa puolestaan puoliperävaunun ja kuorma-auton yhdistelmää."

    Jos sulle mikä tahansa 25,25-metrinen on modulirekka, niin ole hyvä minun puolestani. Muista varoa parirekiä jäisellä tiellä, ellei suolakärry ole ehtinyt paikalle.

      
  • Mieluummin suolaa kuin ""moduulirekka"" poikittain vastaan.
    Pointti on siinä suolaamattomassa tiessä, ei omalle kaistalle suistuneen ajoneuvon nimityksessä.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Mieluummin suolaa kuin ""moduulirekka"" poikittain vastaan.
    Pointti on siinä suolaamattomassa tiessä, ei omalle kaistalle suistuneen ajoneuvon nimityksessä.

    Niin, kyllä kai sen lukijat ymmärsivätkin. Nämä jututhan näyttävät aina rönsyilevän sinne tänne ja kai se johtuu juuri siitä, että joku aina kiinnittää huomion tekstissä olevaan "kielikuvaan" tai johonkin muuten ei-tarkkaan mietittyyn sivuasiaan , jota sitten on ihan pakko kommentoida sen sijaan, että kommentoisi varsinaista asiaa.

    Minä en kyllä sorru moiseen ja siksi kiinnostaakin erityisesti, mikä se sellainen "moduulirekka" oikein on? Rekka kun kerran on puun kuljettamista varten koottu parireki-kuormalava-yhdistelmä, niin onko siis olemassa joku moduulikoko em. yhdistelmälle?

      
  • Ajoneuvoyhdistelmä on vetoajoneuvosta ja yhdestä tai useammasta perävaunusta tehty ajoneuvojen yhdistelmä.
    Yhdistelmä, jossa vetoautona toimii kuorma-auto, on joko puoliperävaunu- tai täysperävaunuyhdistelmä. (Puoliperävaunussa on akselit vain takaosassa.) Molemmista yhdistelmistä käytetään yleiskielessä ilmaisua rekka tai rekka-auto.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Ajoneuvoyhdistelmä on vetoajoneuvosta ja yhdestä tai useammasta perävaunusta tehty ajoneuvojen yhdistelmä.
    Yhdistelmä, jossa vetoautona toimii kuorma-auto, on joko puoliperävaunu- tai täysperävaunuyhdistelmä. (Puoliperävaunussa on akselit vain takaosassa.) Molemmista yhdistelmistä käytetään yleiskielessä ilmaisua rekka tai rekka-auto.

    Minä kyllä olen mieltänyt kuorma auton avolavavarusteilla olevaksi autoksi.

      
  • muokattu 01.01.2019 13:41

    @_Quu kirjoitti:

    Minä kyllä olen mieltänyt kuorma auton avolavavarusteilla olevaksi autoksi.

    Tuossapa sitä on mainiota pohjustusta kommenttiini...

    @HybridRules:

    Nämä jututhan näyttävät aina rönsyilevän sinne tänne ja kai se johtuu juuri siitä, että joku aina kiinnittää huomion tekstissä olevaan kielikuvaan tai johonkin muuten ei-tarkkaan mietittyyn sivuasiaan, jota sitten on ihan pakko kommentoida sen sijaan, että kommentoisi varsinaista asiaa.

    No jos nyt katsotaan lopputulosta, niin vieläkö ihmettelet? Jos kirjoittajan pointti on olevinaan siinä suolaamattomassa tiessä, eikä omalle kaistalle suistuneen ajoneuvon nimityksessä, niin miksi hänen pitää viedä oikein alleviivaamalla juttunsa epäolennaisuuksiin ja kaiken lisäksi vielä epätarkalla nippelitiedolla? Näin siitä tulee se varsinainen asia, tai ainakin lukijalle jää tarpeeksi hämäräksi, mihin sen huomion pitäisi kiinnittää. Kuten itsekin tuossa totesit, niin sinua alkoikin kiinnostaa enemmän moduulirekka, jopa erityisesti. Vaan kun se ei sitten ollut kuulemma Quun pointti alunperin, höh!

    Ja kun hänen kaiken päälle piti lähteä rönsyilemään hyttysiinkin talvikeleille, niin kyllä se pointti vähemmästäkin sumeni sinullakin.

    Silloin voisi tosiaan ihan alunperin miettiä kielikuviansa toiseenkin kertaan ennen enterin painamista ja yrittää olla vähemmän "nokkela", jos ei osaa ja jos on pointtia esitettävänä mukamas.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Pointti on siinä suolaamattomassa tiessä, ei omalle kaistalle suistuneen ajoneuvon nimityksessä.

    Minun pointtini oli siinä, että henkilöauto suistui kylki edellä ""rekan(*)"" keulaan, koska helppo pakkaslumikeli oli hieman aiemmin suolattu raskaaksi loskaksi.

    Ajoin kyseisenä päivänä myös onnettomuustieosuudella, joten voin vahvistaa Kalevan jutussa kerrotun havainnon: lämpömittari pysyi koko matkan miinuksella, ja tie oli loskainen pelkästään siksi, että se oli suolattu. Luomuna olisi ollut helppo kevyen pakkaslumen keli.

    Tuntia myöhemmin ajokeli olisi varmaan ollut jo kuivan pakkaslumen talvikeliä helpompi märkä tie, mutta se ei enää herättänyt nuorta perhettä kuolleista.

    Lumisateen ja pakastuvan illan suolaaminen heikentää ajokeliä niin suurella todennäköisyydellä, että ellei tienpitäjä osaa ajaa lumiauraa eikä tiehöylää, silloin on parempi pysyä kotona.

    • Ammattitermiä käytetty kansanomaisessa merkityksessä tietämättä onnettomuuteen osallisen raskaan yhdistelmän kytkentää, koska ehdin alta pois ennen kuin rysähti ja luin uutisen suolan uhriksi joutuneista vasta mökillä.
      
  • Suola on korvaamaton luonnonvara liukkaudentorjunnassa tiettyyn pakkasrajaan saakka, muta liikaa nautittuna se kuulemma tappaa.

      
  • muokattu 01.01.2019 13:56

    @_Quu kirjoitti:
    Suola on korvaamaton luonnonvara liukkaudentorjunnassa tiettyyn pakkasrajaan saakka, mutta liikaa nautittuna se kuulemma tappaa.

    Kuten huomaat HybridRules, niin Quulla näiden kielikuvien kanssa on vähän vielä opiskeltavaa. Vai saatko tuosta poimittua hänen "pointtinsa"?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit