Toivottavasti akut kehittyvät, mikä ratkaisisi monia ongelmia. Suuria lupauksia aina välillä annetaan, mutta erityisen mullistavia konkreettisia askelia ei ole valitettavasti viimeaikoina näkynyt. Investoinnitkin kohdistuvat pääasiassa litiumakkujen tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.
Tarvitaanko niitä mullistuksia välttämättä? Akkuvalmistaja CATL on parantanut energiatiheyttä 250->304 Wh/kg parissa vuodessa (2017 - 2019). Varsin merkittävä parannus siis.
@_Quu kirjoitti:
Sähköä kyllä riittää vedynkin valmistukseen, eikä siihen tarvita latausverkkoa, eikä siitä aiheudu latauspiikkiä sähköverkkoon vuorokauden aikana.
Nopeita muutoksia ei autokannassa tule kuin itselataavien hybridiautojen vauhdikkaalla markkinavaltauksella perinteisiltä fossiileilta.
Missä sitä ylijäämäsähköä on noin paljon? Toivon että olet oikeassa, ja jos et ole, että sitä puhdasta sähköntuotantokapasiteettia rakennetaan paljon lisää.
Haittaako se jos joudutaan sähköntuotantoa lisäämään, tai tuontia Norjasta vesivoiman suurtuottajalta.
Norjasta Euroopan energia-akku?
Norja suunnittelee käyttävänsä vesivoimaansa paikkaamaan Euroopan energiavajetta tilanteissa, joissa tuulella ja auringolla ei saada tuotetuksi tarpeeksi sähköä. Norja haluaa toimia Euroopan vihreänä energia-akkuna.
@NHB kirjoitti:
Eihän teknologia vedyn tekemiseen ole minkään tasoinen haaste tai keksintö, mutta ongelma on vain siinä, ettei Suomessa ole sähköä ylenmäärin tuhlattavaksi vedyn tekemiseen.
Kohtuuhintainen sähkö on yleishyödyke ei sen kummempaa. Sähköautot ovat ympäristölle hyvä asia vain, jos sähköntuotannon päästöt ovat kurissa. Tähän kysymykseen ei juuri kukaan tunnu kiinnittävän huomiota. Sähköhypetys on niin muodikasta että sähköautoihin liitetyt ongelmat eivät nouse oikein missään otsikoihin.
@NHB kirjoitti:
Eihän teknologia vedyn tekemiseen ole minkään tasoinen haaste tai keksintö, mutta ongelma on vain siinä, ettei Suomessa ole sähköä ylenmäärin tuhlattavaksi vedyn tekemiseen.
Kohtuuhintainen sähkö on yleishyödyke ei sen kummempaa. Sähköautot ovat ympäristölle hyvä asia vain, jos sähköntuotannon päästöt ovat kurissa. Tähän kysymykseen ei juuri kukaan tunnu kiinnittävän huomiota. Sähköhypetys on niin muodikasta että sähköautoihin liitetyt ongelmat eivät nouse oikein missään otsikoihin.
Miten niin ei kukaan kiinnitä huomiota? Kiinnitetäänhän siihen huomiota koko ajan, ja jokaisessa sähköautokeskustelussakin tulee vääjäämättä "entäs kivihiili"-argumentti ensimmäisten kommenttien joukossa. Validi argumentti monissa maissa, ei siinä mitään, mutta on perusteetonta väittää että tuotantoon ei kiinnitettäisi huomiota. Keskustelupalstoja olennaisempaa huomion kiinnittämistä on mm. päätös että Helen luopuu kivihiilen käytöstä
@_Quu kirjoitti:
Sähköä kyllä riittää vedynkin valmistukseen, eikä siihen tarvita latausverkkoa, eikä siitä aiheudu latauspiikkiä sähköverkkoon vuorokauden aikana.
Nopeita muutoksia ei autokannassa tule kuin itselataavien hybridiautojen vauhdikkaalla markkinavaltauksella perinteisiltä fossiileilta.
Missä sitä ylijäämäsähköä on noin paljon? Toivon että olet oikeassa, ja jos et ole, että sitä puhdasta sähköntuotantokapasiteettia rakennetaan paljon lisää.
Haittaako se jos joudutaan sähköntuotantoa lisäämään, tai tuontia Norjasta vesivoiman suurtuottajalta.
Norjasta Euroopan energia-akku?
Norja suunnittelee käyttävänsä vesivoimaansa paikkaamaan Euroopan energiavajetta tilanteissa, joissa tuulella ja auringolla ei saada tuotetuksi tarpeeksi sähköä. Norja haluaa toimia Euroopan vihreänä energia-akkuna.
Ei haittaa,mutta onko siellä sähköä tuhlattavaksi saakka? Ylijäämää kotimarkkinoiden tarpeisiin nähden kyllä, mutta eikös se kannattaisi käyttää vaikkapa muiden maiden kivihiilen käytön vähentämiseen kuin hukata ylenmäärin vedyntuotannon prosessihukkaan?
@_Quu kirjoitti:
Sähköä kyllä riittää vedynkin valmistukseen, eikä siihen tarvita latausverkkoa, eikä siitä aiheudu latauspiikkiä sähköverkkoon vuorokauden aikana.
Nopeita muutoksia ei autokannassa tule kuin itselataavien hybridiautojen vauhdikkaalla markkinavaltauksella perinteisiltä fossiileilta.
Missä sitä ylijäämäsähköä on noin paljon? Toivon että olet oikeassa, ja jos et ole, että sitä puhdasta sähköntuotantokapasiteettia rakennetaan paljon lisää.
Haittaako se jos joudutaan sähköntuotantoa lisäämään, tai tuontia Norjasta vesivoiman suurtuottajalta.
Norjasta Euroopan energia-akku?
Norja suunnittelee käyttävänsä vesivoimaansa paikkaamaan Euroopan energiavajetta tilanteissa, joissa tuulella ja auringolla ei saada tuotetuksi tarpeeksi sähköä. Norja haluaa toimia Euroopan vihreänä energia-akkuna.
Ei haittaa,mutta onko siellä sähköä tuhlattavaksi saakka? Ylijäämää kotimarkkinoiden tarpeisiin nähden kyllä, mutta eikös se kannattaisi käyttää vaikkapa muiden maiden kivihiilen käytön vähentämiseen kuin hukata ylenmäärin vedyntuotannon prosessihukkaan?
Woikosken asiakaspalvelu voi varmaan ohjata kysymyksen oikeaan paikkaan.
Vedyn valmistus ja jakelukanavat - Woikoskella jo vuodesta 1913
Kaasujalka-lehden kolumnista luin, että kirjoittajalle oli joku automyyjä ihmetellyt sitä, kun hänelle oli kommentoitu koska oli mennyt ja rakentanut talonsa epäekologisesti sähkölämmitykselle. Autossa se sama sähkö on nyt sitten niin ekologista! Näkökulma sekin....
@_Quu kirjoitti:
Sähköä kyllä riittää vedynkin valmistukseen, eikä siihen tarvita latausverkkoa, eikä siitä aiheudu latauspiikkiä sähköverkkoon vuorokauden aikana.
Nopeita muutoksia ei autokannassa tule kuin itselataavien hybridiautojen vauhdikkaalla markkinavaltauksella perinteisiltä fossiileilta.
Missä sitä ylijäämäsähköä on noin paljon? Toivon että olet oikeassa, ja jos et ole, että sitä puhdasta sähköntuotantokapasiteettia rakennetaan paljon lisää.
Haittaako se jos joudutaan sähköntuotantoa lisäämään, tai tuontia Norjasta vesivoiman suurtuottajalta.
Norjasta Euroopan energia-akku?
Norja suunnittelee käyttävänsä vesivoimaansa paikkaamaan Euroopan energiavajetta tilanteissa, joissa tuulella ja auringolla ei saada tuotetuksi tarpeeksi sähköä. Norja haluaa toimia Euroopan vihreänä energia-akkuna.
Niin kauan, kuin vähäpäästöinen sähkö ei riitä korvaamaan likimainkaan tarvetta, niin sähkön tuhlaaminen on huono asia. Hyvä alku olisi, jos pystyttäisiin edes nykyinen tarve tuottamaan vähin päästöin. Norja ei sekään ole mikään loputon energia-aitta, vaan kunhan joskus ensi vuonna Norja saa 1400 megawatin kaapelin Saksaan valmiiksi, niin vähäpäästöistä tuontisähköä on Suomelle tajolla vähemmän kuin nyt. Vesivoima tosiaan on hyvä säätövoima tuuli- ja aurinkovoimalle, mutta säätövoimaa ei voi käyttää peruskulutuksen kattamiseen.
@NHB kirjoitti:
Eihän teknologia vedyn tekemiseen ole minkään tasoinen haaste tai keksintö, mutta ongelma on vain siinä, ettei Suomessa ole sähköä ylenmäärin tuhlattavaksi vedyn tekemiseen.
Kohtuuhintainen sähkö on yleishyödyke ei sen kummempaa. Sähköautot ovat ympäristölle hyvä asia vain, jos sähköntuotannon päästöt ovat kurissa. Tähän kysymykseen ei juuri kukaan tunnu kiinnittävän huomiota. Sähköhypetys on niin muodikasta että sähköautoihin liitetyt ongelmat eivät nouse oikein missään otsikoihin.
Itse olen kyllä kiinnittänyt huomiota tuohon monessakin keskustelussa. Monessa maassa sähköntuotannon päästöt ovat jo niin hyvin hallinnassa, että polttomoottori häviää tämän vertailun isolla erolla.
@Kumppani kirjoitti:
Kaasujalka-lehden kolumnista luin, että kirjoittajalle oli joku automyyjä ihmetellyt sitä, kun hänelle oli kommentoitu koska oli mennyt ja rakentanut talonsa epäekologisesti sähkölämmitykselle. Autossa se sama sähkö on nyt sitten niin ekologista! Näkökulma sekin....
Sähkövastus tuhlaa sähköä verrattuna ilma- tai maalämpöpumppuun.
Toisaalta, paikallispäästöt ovat ajoneuvoista tutulla logiikalla (verotusperusteella) sähköllä 0 grammaa lämmitetty huonetila + lämmitetty vesi. Pahuksen voimalaitokset, ne tuottavat sitä CO2:ta ja ainoa hyöty niistä on pakkaskelillä hienon näköinen höyrypilvi...
Vetyautot kulkevat sähkömoottorin toimesta, joten ajaminen ei käytännössä eroa täyssähköautoista. Nexossa etuakselilla oleva sähkömoottori tarjoaa vääntöä miellyttävästi (395 Nm) ja voimalinja (yhteisteho 120 kW) toimii hienostuneesti sekä liikkeellelähdöissä että hidastuksissa. Sähköautoista poiketen vetyauton akku on suhteellisen pieni, tässä tapauksessa 1,56 kWh. 156,6 litran vetysäiliöt mahdollistavat uuden WLTP-mittaussyklin mukaan 666 kilometrin ajomatkan.
Mikä estää ettei vetyautosta tehtäisi Plug-in hybridiä, niin ladattavalla sähköllä voisi ajaa lyhyemmät päivittäiset ajot kenellä on latausmahdollisuus, olisi vain yksi sama sähkömoottori.
Mikä estää ettei vetyautosta tehtäisi Plug-in hybridiä, niin ladattavalla sähköllä voisi ajaa lyhyemmät päivittäiset ajot kenellä on latausmahdollisuus, olisi vain yksi sama sähkömoottori.
Polttokennoautot ovat jo nykyisellään raskaista, tekniikka vie niissä paljon tilaa ja niiden hinta on korkea. Lataushybridin tekniikan lisääminen pahentaisi näitä kaikkia ongelmia tuntuvasti.
@Kumppani kirjoitti:
Kaasujalka-lehden kolumnista luin, että kirjoittajalle oli joku automyyjä ihmetellyt sitä, kun hänelle oli kommentoitu koska oli mennyt ja rakentanut talonsa epäekologisesti sähkölämmitykselle. Autossa se sama sähkö on nyt sitten niin ekologista! Näkökulma sekin....
Luonnollisesti kyse on siitä, mitä korvataan ja mitkä ovat vaihtoehdot. Taloa voi lämmittää monin keinoin, jotka eivät sovellu auton liikuttamiseen. Talon fossiilinen öljylämmityskin pääsee noin kolminkertaiseen hyötysuhteeseen verrattuna auton polttomoottoriin. Sama lääke ei ole oikea lääkitys kaikkiin sairauksiin.
Mikä estää ettei vetyautosta tehtäisi Plug-in hybridiä, niin ladattavalla sähköllä voisi ajaa lyhyemmät päivittäiset ajot kenellä on latausmahdollisuus, olisi vain yksi sama sähkömoottori.
Polttokennoautot ovat jo nykyisellään raskaista, tekniikka vie niissä paljon tilaa ja niiden hinta on korkea. Lataushybridin tekniikan lisääminen pahentaisi näitä kaikkia ongelmia tuntuvasti.
No eihän paino kasva merkittävästi vähänisompi akku ja vastaavasti pienemmät vetysäiliöt.
Mitä järkeä sitten on nykyisillä Plug-in hybridi autoilla, niissä on reippaasti isompi akku ja sähkömoottori tekniikoineen lisäpinona.
Mikä estää ettei vetyautosta tehtäisi Plug-in hybridiä, niin ladattavalla sähköllä voisi ajaa lyhyemmät päivittäiset ajot kenellä on latausmahdollisuus, olisi vain yksi sama sähkömoottori.
Polttokennoautot ovat jo nykyisellään raskaista, tekniikka vie niissä paljon tilaa ja niiden hinta on korkea. Lataushybridin tekniikan lisääminen pahentaisi näitä kaikkia ongelmia tuntuvasti.
No eihän paino kasva merkittävästi vähänisompi akku ja vastaavasti pienemmät vetysäiliöt.
Mitä järkeä sitten on nykyisillä Plug-in hybridi autoilla, niissä on reippaasti isompi akku ja sähkömoottori tekniikoineen lisäpinona.
Joku välimallin akku liikuttamassa kahden tonnin painoista plug in Miraita ei pitkälle veisi ja tarjoasi onnettoman suorituskyvyn. Itse en viitsisi minkään 10-20 kilometrin vuoksi viitsisi latailla. Ja tosiaan, Mirain tilat ovat jo nykyisellään heikot, eikä sähköajoon riittävä akku ja tehoelektroniikka tilannetta auta. Pienemmät vetyakut tuhoaisivat jo muutenkin aika rajallisen käyttösäteen.
Nykyisissä plug ineissä on Mitaita paremmin tilaa, kohtuullinen toimintamatka sähköllä ja ainakin parhaissa toteutuksissa normaaliin ajoon täysin riittävä suorituskyky. Silti massa pysyy paremmin kurissa kuin Mirailla ilman plug in -virityksiäkin.
Mikä estää ettei vetyautosta tehtäisi Plug-in hybridiä, niin ladattavalla sähköllä voisi ajaa lyhyemmät päivittäiset ajot kenellä on latausmahdollisuus, olisi vain yksi sama sähkömoottori.
Polttokennoautot ovat jo nykyisellään raskaista, tekniikka vie niissä paljon tilaa ja niiden hinta on korkea. Lataushybridin tekniikan lisääminen pahentaisi näitä kaikkia ongelmia tuntuvasti.
No eihän paino kasva merkittävästi vähänisompi akku ja vastaavasti pienemmät vetysäiliöt.
Mitä järkeä sitten on nykyisillä Plug-in hybridi autoilla, niissä on reippaasti isompi akku ja sähkömoottori tekniikoineen lisäpinona.
Joku välimallin akku liikuttamassa kahden tonnin painoista plug in Miraita ei pitkälle veisi ja tarjoasi onnettoman suorituskyvyn. Itse en viitsisi minkään 10-20 kilometrin vuoksi viitsisi latailla. Ja tosiaan, Mirain tilat ovat jo nykyisellään heikot, eikä sähköajoon riittävä akku ja tehoelektroniikka tilannetta auta. Pienemmät vetyakut tuhoaisivat jo muutenkin aika rajallisen käyttösäteen.
Nykyisissä plug ineissä on Mitaita paremmin tilaa, kohtuullinen toimintamatka sähköllä ja ainakin parhaissa toteutuksissa normaaliin ajoon täysin riittävä suorituskyky. Silti massa pysyy paremmin kurissa kuin Mirailla ilman plug in -virityksiäkin.
Mirailla ei ole nykyisellään enää mitään jakoa näissä kekkereissä.
Sähköauto, joka on jo todellisuutta: Hyundai Nexo kulkee 700 km 5 minuutin tankkauksella
Mercedes-Benz GLC F-Cell näyttää lähes tavalliselta katumaasturilta, mutta kuoret kätkevät nerokkaan idean.
Polttokennoon perustuva vetyauto siis muuntuu ladattavaksi hybridiksi vain kasvattamalla akun kokoa ja lisäämällä autoon latausjärjestelmä. GLC F-Cellissä Mercedes-Benz on mitoittanut akun varsin suureksi (13,8 kilowattituntia, 9,3 kWh käytettävissä). Lataus onnistuu 7,2 kilowatin teholla, joten lataus täyteen vaatii puolisentoista tuntia.
@NHB kirjoitti (Kaasujalka-kolumnin lainaukseeni):
Luonnollisesti kyse on siitä, mitä korvataan ja mitkä ovat vaihtoehdot. Taloa voi lämmittää monin keinoin, jotka eivät sovellu auton liikuttamiseen. Talon fossiilinen öljylämmityskin pääsee noin kolminkertaiseen hyötysuhteeseen verrattuna auton polttomoottoriin. Sama lääke ei ole oikea lääkitys kaikkiin sairauksiin.
Riippuu näkökulmasta, eikös? Jos kohkataan CO2-päästöistä, joka on "päivän sana", niin lääkitys voisi yhtä hyvin olla oikeakin. Kuten Karrette mainitsi mielestäni, niin lopputulosta autojen suhteenkin katsotaan, eikä sitä, miten ja missä sähkö tuotetaan - tai millä hyötysuhteella. Ja samalla pähkitään sitä, että minkä verran maailmaa tuhoutuu vain siksi, että pitää kaivaa sähköautoihin uusia metalleja. Puhutaanko suosta vai vetelästä tms.
Jutun varsinaisia pointteja olivat se, miksei kaasuautoilusta juurikaan keskustella, etenkään valtiovallan toimesta ja siitä, miten liikenneministerit valitaan vs. puolustusministerit.
Biokaasuresurssi pitäisi tietty hyödyntää, mutta ei pidä kuvitella että biopolttoaineet varsinkaan globaalisti riittäisivät korvaamaan fossiilisia. Maailmaa uhkaa ruokapula, joten viljelymaata ei tule riittämään polttoaineiden kasvatukseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että sähköautotkin tarvinnevat kausivarastoja etäällä päiväntasaajasta. Synteettiset polttoaineet tarjoaisivat myös kausivaraston, vaikka erään öljy-yhtiön edustaja kovasti sähköhörhöilyä kammoksuikin palmuöljystä haaveillessaan. Sähköä voidaan tuottaa autiomaassakin ja hyötysuhde valosta tankkiin on synteettisillä ihan eri toista kuin biopolttoaineilla.
Biokaasuresurssi pitäisi tietty hyödyntää, mutta ei pidä kuvitella että biopolttoaineet varsinkaan globaalisti riittäisivät korvaamaan fossiilisia.
Bioversiot olivat osa kaasuautoilua jutussa. Vaan kun trendikkäästi etsitään nimenomaan päästövähennyksiä, niin eikös pitäisi kaikki asiaa edes osaltaan edistävät mahdollisuudet ja konstit olla käytössä - matkalla lopulliseen tulokseen?
Biokaasuresurssi pitäisi tietty hyödyntää, mutta ei pidä kuvitella että biopolttoaineet varsinkaan globaalisti riittäisivät korvaamaan fossiilisia.
Bioversiot olivat osa kaasuautoilua jutussa. Vaan kun trendikkäästi etsitään nimenomaan päästövähennyksiä, niin eikös kaikki asiaa edes osaltaan edistävät mahdollisuudet ja konstit olla käytössä - matkalla lopulliseen tulokseen?
Ehdottomasti, minua vain harmittaa, että suomalaisessa biohuumassa synteettiset polttoaineet yleensä sivuutetaan.
Selitä sinä, miksi yleisessä keskustelussa kohkataan päästöistä? Pitää saada pienemmäksi ja puusilmäisesti tai laput silmillä piste. Eikö niin? Siinä suhteessa - tai siitä näkökulmasta - 0-päästöisiä ovat sekä sähköautot, että sähkölämmitteiset kotitaloudet. Sitä minä tarkoitin, ja siitä se automyyjä vinoili. Ei sen kummempaa.
Muutoksen saaminen aikaiseksi vaatii asioista keskustelua.
Eli näkökulmasi on, että päästöjen puusilmäisen pienentämisen näkökulmasta sähköautot ja sähkölämmitys on nollapäästöistä. En kyllä pysty näkemään järkeä näkökulmassasi. Nollapäästöisyys on ylipäätään yksisarvinen.
Näkökulmani oli kuten se automyyjälainaus: voi sen noinkin ajatella - vinoili sitten, tai ei. Se lienee ihan muutoksen aikaansaamiseksi liittyvää keskustelua siinä kuin jokin muukin.
Tuo "automyyjälainaus" tulee vastaan keskustelupalstoillakin, ja minä olen ainakin tulkinnut ne (ymmärtämättömiksi) "vakaviksi" kommenteiksi enkä sarkasmiksi.
Siinä kohtaa kun päästötöntä sähköä voidaan tuottaa ylen määrin on taloissakin suora sähkölämmitys (ja jopa jäähdytys) varmaan järkevin tapa, koska lämpöpumput vaativat investointeja ja raaka-aineita. Kun näin ei ole, kannattaa sähköä edelleen säästää, siksi led-valot ja lämpöpumput. Samassa rajattoman sähkön tilanteessa voi liikenteessäkin ajella vedyllä. Mutta niin kauan kuin sähkö on muiden luonnonvarojen tapaan rajallista, pitää resursseja käyttää mahdollisimman järkevästi käyttökohteen mukaan.
Sääli että ilmansaasteet ja co2 ovat näkymättömiä, ja siksi roskaaminen on ainakin ollut ilmaista. Miettikääpä olisiko polttomoottorilla ajo sallittua jos jokaista tuhatta kilometriä kohtaan katuojaan valuisi 200kg saasteista mönjää.
M880:
"Mutta niin kauan kuin sähkö on muiden luonnonvarojen tapaan rajallista"
Uutispommi, vesi, sähkö ja Uraani alkuaine on loppumassa.
Vettä varmaan on, mutta vesivoimaksi valjastettavaksi sitä on rajallinen määrä. Aaltovoimaloitakin on ainakin koekäytössä, jos niistä saadaan suuren mittakaavan tuotantoa ollaan aika lähellä rajattomuutta.
Uraaniakin varmaan on, mutta voimaloiden määrä on rajallinen + on ihmisiä jotka eivät suhtaudu ydinvoimaan niin positiivisesti kuin minä.
Myös aurinko on "rajaton" energianlähde, mutta taas kerran voimalakapasiteetti rajoittaa.
Jos taas viittasit vetyyn liikennepolttoaineena, vaaditaan sen tuotantoon sähköä, joten se ei nyt liity tähän poimittiin muuten kuin kulutusta lisäävänä elementtinä.
Joten ei, vesi, uraani ja sähkö eivät ole loppumassa, mutta rajallista niiden saatavuus hyötykäyttöön (sähkön loppukäyttäjälle) kuitenkin on.
M880:
"Mutta niin kauan kuin sähkö on muiden luonnonvarojen tapaan rajallista"
Uutispommi, vesi, sähkö ja Uraani alkuaine on loppumassa.
Vettä varmaan on, mutta vesivoimaksi valjastettavaksi sitä on rajallinen määrä. Aaltovoimaloitakin on ainakin koekäytössä, jos niistä saadaan suuren mittakaavan tuotantoa ollaan aika lähellä rajattomuutta.
Uraaniakin varmaan on, mutta voimaloiden määrä on rajallinen + on ihmisiä jotka eivät suhtaudu ydinvoimaan niin positiivisesti kuin minä.
Myös aurinko on "rajaton" energianlähde, mutta taas kerran voimalakapasiteetti rajoittaa.
Jos taas viittasit vetyyn liikennepolttoaineena, vaaditaan sen tuotantoon sähköä, joten se ei nyt liity tähän poimittiin muuten kuin kulutusta lisäävänä elementtinä.
Joten ei, vesi, uraani ja sähkö eivät ole loppumassa, mutta rajallista niiden saatavuus hyötykäyttöön (sähkön loppukäyttäjälle) kuitenkin on.
M880:
"Mutta niin kauan kuin sähkö on muiden luonnonvarojen tapaan rajallista"
Uutispommi, vesi, sähkö ja Uraani alkuaine on loppumassa.
Vettä varmaan on, mutta vesivoimaksi valjastettavaksi sitä on rajallinen määrä. Aaltovoimaloitakin on ainakin koekäytössä, jos niistä saadaan suuren mittakaavan tuotantoa ollaan aika lähellä rajattomuutta.
Uraaniakin varmaan on, mutta voimaloiden määrä on rajallinen + on ihmisiä jotka eivät suhtaudu ydinvoimaan niin positiivisesti kuin minä.
Myös aurinko on "rajaton" energianlähde, mutta taas kerran voimalakapasiteetti rajoittaa.
Jos taas viittasit vetyyn liikennepolttoaineena, vaaditaan sen tuotantoon sähköä, joten se ei nyt liity tähän poimittiin muuten kuin kulutusta lisäävänä elementtinä.
Joten ei, vesi, uraani ja sähkö eivät ole loppumassa, mutta rajallista niiden saatavuus hyötykäyttöön (sähkön loppukäyttäjälle) kuitenkin on.
Höpö höpö, mahdollinen autojen vedyntuotantoon tarvitseva sähkö jos mikä on hyötykäyttöä suurkaupunkien autojen poistuvat ilmansaasteet ja mäntämoottorien melun poistumisen vaikutus on uskomaton kun moottorit vaikenee.
Höpö höpö, mahdollinen autojen vedyntuotantoon tarvitseva sähkö jos mikä on hyötykäyttöä suurkaupunkien autojen poistuvat ilmansaasteet ja mäntämoottorien melun poistumisen vaikutus on uskomaton kun moottorit vaikenee.
En sanonut että se ei ole hyötykäyttöä, sanoin että sähköä ei ole rajattomasti käytössä.
Toisekseen en puhu polttomoottoreiden puolesta, vaan pidän tällä hetkellä akkusähköä parempana vaihtoehtona kuin vetyä, siitä yksinkertaisesta syystä että vedyn tuotanto kuluttaa niin paljon sähköä. Jos sitä päästötöntä sähköä alkaa olla saatavissa rajattomasti, silloin on ihan ok muuntaa se huonolla hyötysuhteella vedyksi, koska se on nykyisiä akkuja kätevämpi varastointikeino.
@M880 kirjoitti Quulle:
ei, vesi, uraani ja sähkö eivät ole loppumassa, mutta rajallista niiden saatavuus hyötykäyttöön (sähkön loppukäyttäjälle) kuitenkin on
Olet sitä mieltä, että tottahan toki sitä autoihin riittää, tai tulee riittämään? Kirjoitit minulle näin:
Siinä kohtaa kun päästötöntä sähköä voidaan tuottaa ylen määrin on taloissakin suora sähkölämmitys varmaan järkevin tapa, koska lämpöpumput vaativat investointeja ja raaka-aineita. Kun näin ei ole, kannattaa sähköä edelleen säästää, siksi led-valot ja lämpöpumput.
Toki noin. Mutta en minä kirjoittanut mitään sähkön saannin rajattomuudesta, vaan päästöttömyydestä loppukäyttäjän osalta. Jota tässä osiossa kait edustaa "päästötön sähköauto".
Samassa rajattoman sähkön tilanteessa voi liikenteessäkin ajella vedyllä.
Pointtini on, että kuulostat aavistuksen ristiriitaiselta, tai sitten tarkoitushakuisesti kirjoittavalta.
Miten rajallista, tai rajatonta sähkö on muka puhtaan sähköautokantaan siirtymisen kohdalla sitten, jos se tapahtuisi tänään? Kun esittäjästä riippuen Suomeenkin tarvittaisiin 1, tai useampi uusi ydinvoimala, että sähköä riittäisi kaikille autoille nykymäärillä ja nykysukupolvien sähköautoilla?
Mutta niin kauan kuin sähkö on muiden luonnonvarojen tapaan rajallista, pitää resursseja käyttää mahdollisimman järkevästi käyttökohteen mukaan
Ja sinusta autot ovat järkevä käyttökohde sähkölle? Mitä tulevaisuudessa vaaditaan, että päästötöntä sähköä riittäisi? Ja ettei sen aikaansaamiseksi taas sotketa luontoa, tai ekologiaa muilla tavoilla?
Sääli että ilmansaasteet ja co2 ovat näkymättömiä, ja siksi roskaaminen on ainakin ollut ilmaista. Miettikääpä olisiko polttomoottorilla ajo sallittua jos jokaista tuhatta kilometriä kohtaan katuojaan valuisi 200kg saasteista mönjää
En usko, että kukaan täällä vähättelee co2-päästöjä, mutta moni ihmettelee mm. sitä, että vain henkilöautoja verottamalla (lisärahanmenoa autonomistajille) homma ratkeaisi ja maailma pelastuisi?
Keskustelu virallisellakin taholla tuntuu olevan samaa mieltä - onko kyse sitten verhotusta budjettivajeen lisärahoituksesta vai ei. Jotenkin homma tuntuu kaksinaamaiselta viherpiiperrykseltä, kun Suomessa ainakaan ei aidosti oteta muita keinoja käyttöön kuin verotus. Tässä ei ole otettu mallia monesta muusta mallimaasta. Ja kuitenkin ollaan olevinaan pelastamassa maailmaa etujoukoissa. Miten rahastus pelastaa maailman? Halutaanko autokantaa uudistaa, vaikka sähköautoja suosimalla, vai eikö haluta? Entä muu vaadittava infra?
Samaa kamaa varmaan taas kuin muillakin keskustelupalstoilla, mutta...
Tämä näkökulma ei ota mitenkään kantaa siihen, miten sähköautojen teknisellä kehityksellä itsessään autot tulevat liikkumaan pidempiä matkoja ja vähemmällä sähkönkulutuksella jne. josta tuossa edellä on paljon mielenkiintoisia kommentteja.
Höpö höpö, mahdollinen autojen vedyntuotantoon tarvitseva sähkö jos mikä on hyötykäyttöä suurkaupunkien autojen poistuvat ilmansaasteet ja mäntämoottorien melun poistumisen vaikutus on uskomaton kun moottorit vaikenee.
En sanonut että se ei ole hyötykäyttöä, sanoin että sähköä ei ole rajattomasti käytössä.
Toisekseen en puhu polttomoottoreiden puolesta, vaan pidän tällä hetkellä akkusähköä parempana vaihtoehtona kuin vetyä, siitä yksinkertaisesta syystä että vedyn tuotanto kuluttaa niin paljon sähköä. Jos sitä päästötöntä sähköä alkaa olla saatavissa rajattomasti, silloin on ihan ok muuntaa se huonolla hyötysuhteella vedyksi, koska se on nykyisiä akkuja kätevämpi varastointikeino.
Vedyn valmistus
Vedyn yleisin valmistustapa on nykyään maakaasun höyryreformointi. Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, joten reaktion tuotteena saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Reformoinnissa voidaan käyttää myös biometaania, jolloin hiilen kiertokulku on periaatteessa suljettu.
Vedyn ”hiilijalanjälki” on täysin tuotannosta riippuva. Jos valmistuksessa käytetään sähköä, joka on tuotettu ilman hiilipäästöjä (vesi-, tuuli-, aurinko- tai ydinvoimalla), on vety hiilineutraalia. Biomassasta tuotettuna vety on periaatteessa hiilivapaata, ja fossiilisista raaka-aineistakin valmistettu vety voi olla melko hiilineutraalia, jos tuotantolaitos varustetaan hiilidioksidin talteenotolla (Carbon Capture and Storage, CCS)
Tarvitaanko niitä mullistuksia välttämättä? Akkuvalmistaja CATL on parantanut energiatiheyttä 250->304 Wh/kg parissa vuodessa (2017 - 2019). Varsin merkittävä parannus siis.
https://pushevs.com/2019/03/30/catl-achieves-304-wh-kg-in-new-battery-cells/
Toiseksi, R&D -panostukset akkuihin lienevät suurempia kuin koskaan ennen, joten sopinee olettaa ettei kehitystahti hyydy.
PS. Tesla on käsittääkseni päässyt vähintään samoihin tai parempiinkin energiatiheyksiin.
Haittaako se jos joudutaan sähköntuotantoa lisäämään, tai tuontia Norjasta vesivoiman suurtuottajalta.
Norjasta Euroopan energia-akku?
Norja suunnittelee käyttävänsä vesivoimaansa paikkaamaan Euroopan energiavajetta tilanteissa, joissa tuulella ja auringolla ei saada tuotetuksi tarpeeksi sähköä. Norja haluaa toimia Euroopan vihreänä energia-akkuna.
Kohtuuhintainen sähkö on yleishyödyke ei sen kummempaa. Sähköautot ovat ympäristölle hyvä asia vain, jos sähköntuotannon päästöt ovat kurissa. Tähän kysymykseen ei juuri kukaan tunnu kiinnittävän huomiota. Sähköhypetys on niin muodikasta että sähköautoihin liitetyt ongelmat eivät nouse oikein missään otsikoihin.
Miten niin ei kukaan kiinnitä huomiota? Kiinnitetäänhän siihen huomiota koko ajan, ja jokaisessa sähköautokeskustelussakin tulee vääjäämättä "entäs kivihiili"-argumentti ensimmäisten kommenttien joukossa. Validi argumentti monissa maissa, ei siinä mitään, mutta on perusteetonta väittää että tuotantoon ei kiinnitettäisi huomiota. Keskustelupalstoja olennaisempaa huomion kiinnittämistä on mm. päätös että Helen luopuu kivihiilen käytöstä
Ei haittaa,mutta onko siellä sähköä tuhlattavaksi saakka? Ylijäämää kotimarkkinoiden tarpeisiin nähden kyllä, mutta eikös se kannattaisi käyttää vaikkapa muiden maiden kivihiilen käytön vähentämiseen kuin hukata ylenmäärin vedyntuotannon prosessihukkaan?
Woikosken asiakaspalvelu voi varmaan ohjata kysymyksen oikeaan paikkaan.
Vedyn valmistus ja jakelukanavat - Woikoskella jo vuodesta 1913
Kaasujalka-lehden kolumnista luin, että kirjoittajalle oli joku automyyjä ihmetellyt sitä, kun hänelle oli kommentoitu koska oli mennyt ja rakentanut talonsa epäekologisesti sähkölämmitykselle. Autossa se sama sähkö on nyt sitten niin ekologista! Näkökulma sekin....
Niin kauan, kuin vähäpäästöinen sähkö ei riitä korvaamaan likimainkaan tarvetta, niin sähkön tuhlaaminen on huono asia. Hyvä alku olisi, jos pystyttäisiin edes nykyinen tarve tuottamaan vähin päästöin. Norja ei sekään ole mikään loputon energia-aitta, vaan kunhan joskus ensi vuonna Norja saa 1400 megawatin kaapelin Saksaan valmiiksi, niin vähäpäästöistä tuontisähköä on Suomelle tajolla vähemmän kuin nyt. Vesivoima tosiaan on hyvä säätövoima tuuli- ja aurinkovoimalle, mutta säätövoimaa ei voi käyttää peruskulutuksen kattamiseen.
Itse olen kyllä kiinnittänyt huomiota tuohon monessakin keskustelussa. Monessa maassa sähköntuotannon päästöt ovat jo niin hyvin hallinnassa, että polttomoottori häviää tämän vertailun isolla erolla.
Sähkövastus tuhlaa sähköä verrattuna ilma- tai maalämpöpumppuun.
Toisaalta, paikallispäästöt ovat ajoneuvoista tutulla logiikalla (verotusperusteella) sähköllä 0 grammaa lämmitetty huonetila + lämmitetty vesi. Pahuksen voimalaitokset, ne tuottavat sitä CO2:ta ja ainoa hyöty niistä on pakkaskelillä hienon näköinen höyrypilvi...
Vetyautot kulkevat sähkömoottorin toimesta, joten ajaminen ei käytännössä eroa täyssähköautoista. Nexossa etuakselilla oleva sähkömoottori tarjoaa vääntöä miellyttävästi (395 Nm) ja voimalinja (yhteisteho 120 kW) toimii hienostuneesti sekä liikkeellelähdöissä että hidastuksissa. Sähköautoista poiketen vetyauton akku on suhteellisen pieni, tässä tapauksessa 1,56 kWh. 156,6 litran vetysäiliöt mahdollistavat uuden WLTP-mittaussyklin mukaan 666 kilometrin ajomatkan.
Mikä estää ettei vetyautosta tehtäisi Plug-in hybridiä, niin ladattavalla sähköllä voisi ajaa lyhyemmät päivittäiset ajot kenellä on latausmahdollisuus, olisi vain yksi sama sähkömoottori.
Polttokennoautot ovat jo nykyisellään raskaista, tekniikka vie niissä paljon tilaa ja niiden hinta on korkea. Lataushybridin tekniikan lisääminen pahentaisi näitä kaikkia ongelmia tuntuvasti.
Luonnollisesti kyse on siitä, mitä korvataan ja mitkä ovat vaihtoehdot. Taloa voi lämmittää monin keinoin, jotka eivät sovellu auton liikuttamiseen. Talon fossiilinen öljylämmityskin pääsee noin kolminkertaiseen hyötysuhteeseen verrattuna auton polttomoottoriin. Sama lääke ei ole oikea lääkitys kaikkiin sairauksiin.
No eihän paino kasva merkittävästi vähänisompi akku ja vastaavasti pienemmät vetysäiliöt.
Mitä järkeä sitten on nykyisillä Plug-in hybridi autoilla, niissä on reippaasti isompi akku ja sähkömoottori tekniikoineen lisäpinona.
Joku välimallin akku liikuttamassa kahden tonnin painoista plug in Miraita ei pitkälle veisi ja tarjoasi onnettoman suorituskyvyn. Itse en viitsisi minkään 10-20 kilometrin vuoksi viitsisi latailla. Ja tosiaan, Mirain tilat ovat jo nykyisellään heikot, eikä sähköajoon riittävä akku ja tehoelektroniikka tilannetta auta. Pienemmät vetyakut tuhoaisivat jo muutenkin aika rajallisen käyttösäteen.
Nykyisissä plug ineissä on Mitaita paremmin tilaa, kohtuullinen toimintamatka sähköllä ja ainakin parhaissa toteutuksissa normaaliin ajoon täysin riittävä suorituskyky. Silti massa pysyy paremmin kurissa kuin Mirailla ilman plug in -virityksiäkin.
Mirailla ei ole nykyisellään enää mitään jakoa näissä kekkereissä.
Sähköauto, joka on jo todellisuutta: Hyundai Nexo kulkee 700 km 5 minuutin tankkauksella
Mercedes-Benz GLC F-Cell näyttää lähes tavalliselta katumaasturilta, mutta kuoret kätkevät nerokkaan idean.
Polttokennoon perustuva vetyauto siis muuntuu ladattavaksi hybridiksi vain kasvattamalla akun kokoa ja lisäämällä autoon latausjärjestelmä. GLC F-Cellissä Mercedes-Benz on mitoittanut akun varsin suureksi (13,8 kilowattituntia, 9,3 kWh käytettävissä). Lataus onnistuu 7,2 kilowatin teholla, joten lataus täyteen vaatii puolisentoista tuntia.
@NHB kirjoitti (Kaasujalka-kolumnin lainaukseeni):
Riippuu näkökulmasta, eikös? Jos kohkataan CO2-päästöistä, joka on "päivän sana", niin lääkitys voisi yhtä hyvin olla oikeakin. Kuten Karrette mainitsi mielestäni, niin lopputulosta autojen suhteenkin katsotaan, eikä sitä, miten ja missä sähkö tuotetaan - tai millä hyötysuhteella. Ja samalla pähkitään sitä, että minkä verran maailmaa tuhoutuu vain siksi, että pitää kaivaa sähköautoihin uusia metalleja. Puhutaanko suosta vai vetelästä tms.
Jutun varsinaisia pointteja olivat se, miksei kaasuautoilusta juurikaan keskustella, etenkään valtiovallan toimesta ja siitä, miten liikenneministerit valitaan vs. puolustusministerit.
Koko juttu on luettavissa täältä: https://www.lehtiluukku.fi/lue/kaasujalka-paakaupunkiseutu-07-2019/216892.html (ekan aukeaman vas. yläkulmasta)
Biokaasuresurssi pitäisi tietty hyödyntää, mutta ei pidä kuvitella että biopolttoaineet varsinkaan globaalisti riittäisivät korvaamaan fossiilisia. Maailmaa uhkaa ruokapula, joten viljelymaata ei tule riittämään polttoaineiden kasvatukseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että sähköautotkin tarvinnevat kausivarastoja etäällä päiväntasaajasta. Synteettiset polttoaineet tarjoaisivat myös kausivaraston, vaikka erään öljy-yhtiön edustaja kovasti sähköhörhöilyä kammoksuikin palmuöljystä haaveillessaan. Sähköä voidaan tuottaa autiomaassakin ja hyötysuhde valosta tankkiin on synteettisillä ihan eri toista kuin biopolttoaineilla.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
Bioversiot olivat osa kaasuautoilua jutussa. Vaan kun trendikkäästi etsitään nimenomaan päästövähennyksiä, niin eikös pitäisi kaikki asiaa edes osaltaan edistävät mahdollisuudet ja konstit olla käytössä - matkalla lopulliseen tulokseen?
Ehdottomasti, minua vain harmittaa, että suomalaisessa biohuumassa synteettiset polttoaineet yleensä sivuutetaan.
No ei kyllä riipu. Tai voithan toki kertoa, että mistä näkökulmasta tuossa vertauksessa on joku järkevä ajatus.
Selitä sinä, miksi yleisessä keskustelussa kohkataan päästöistä? Pitää saada pienemmäksi ja puusilmäisesti tai laput silmillä piste. Eikö niin? Siinä suhteessa - tai siitä näkökulmasta - 0-päästöisiä ovat sekä sähköautot, että sähkölämmitteiset kotitaloudet. Sitä minä tarkoitin, ja siitä se automyyjä vinoili. Ei sen kummempaa.
Muutoksen saaminen aikaiseksi vaatii asioista keskustelua.
Eli näkökulmasi on, että päästöjen puusilmäisen pienentämisen näkökulmasta sähköautot ja sähkölämmitys on nollapäästöistä. En kyllä pysty näkemään järkeä näkökulmassasi. Nollapäästöisyys on ylipäätään yksisarvinen.
Näkökulmani oli kuten se automyyjälainaus: voi sen noinkin ajatella - vinoili sitten, tai ei. Se lienee ihan muutoksen aikaansaamiseksi liittyvää keskustelua siinä kuin jokin muukin.
Tuo "automyyjälainaus" tulee vastaan keskustelupalstoillakin, ja minä olen ainakin tulkinnut ne (ymmärtämättömiksi) "vakaviksi" kommenteiksi enkä sarkasmiksi.
Siinä kohtaa kun päästötöntä sähköä voidaan tuottaa ylen määrin on taloissakin suora sähkölämmitys (ja jopa jäähdytys) varmaan järkevin tapa, koska lämpöpumput vaativat investointeja ja raaka-aineita. Kun näin ei ole, kannattaa sähköä edelleen säästää, siksi led-valot ja lämpöpumput. Samassa rajattoman sähkön tilanteessa voi liikenteessäkin ajella vedyllä. Mutta niin kauan kuin sähkö on muiden luonnonvarojen tapaan rajallista, pitää resursseja käyttää mahdollisimman järkevästi käyttökohteen mukaan.
Sääli että ilmansaasteet ja co2 ovat näkymättömiä, ja siksi roskaaminen on ainakin ollut ilmaista. Miettikääpä olisiko polttomoottorilla ajo sallittua jos jokaista tuhatta kilometriä kohtaan katuojaan valuisi 200kg saasteista mönjää.
M880:
"Mutta niin kauan kuin sähkö on muiden luonnonvarojen tapaan rajallista"
Uutispommi, vesi, sähkö ja Uraani alkuaine on loppumassa.
Vettä varmaan on, mutta vesivoimaksi valjastettavaksi sitä on rajallinen määrä. Aaltovoimaloitakin on ainakin koekäytössä, jos niistä saadaan suuren mittakaavan tuotantoa ollaan aika lähellä rajattomuutta.
Uraaniakin varmaan on, mutta voimaloiden määrä on rajallinen + on ihmisiä jotka eivät suhtaudu ydinvoimaan niin positiivisesti kuin minä.
Myös aurinko on "rajaton" energianlähde, mutta taas kerran voimalakapasiteetti rajoittaa.
Jos taas viittasit vetyyn liikennepolttoaineena, vaaditaan sen tuotantoon sähköä, joten se ei nyt liity tähän poimittiin muuten kuin kulutusta lisäävänä elementtinä.
Joten ei, vesi, uraani ja sähkö eivät ole loppumassa, mutta rajallista niiden saatavuus hyötykäyttöön (sähkön loppukäyttäjälle) kuitenkin on.
Höpö höpö, mahdollinen autojen vedyntuotantoon tarvitseva sähkö jos mikä on hyötykäyttöä suurkaupunkien autojen poistuvat ilmansaasteet ja mäntämoottorien melun poistumisen vaikutus on uskomaton kun moottorit vaikenee.
En sanonut että se ei ole hyötykäyttöä, sanoin että sähköä ei ole rajattomasti käytössä.
Toisekseen en puhu polttomoottoreiden puolesta, vaan pidän tällä hetkellä akkusähköä parempana vaihtoehtona kuin vetyä, siitä yksinkertaisesta syystä että vedyn tuotanto kuluttaa niin paljon sähköä. Jos sitä päästötöntä sähköä alkaa olla saatavissa rajattomasti, silloin on ihan ok muuntaa se huonolla hyötysuhteella vedyksi, koska se on nykyisiä akkuja kätevämpi varastointikeino.
Olet sitä mieltä, että tottahan toki sitä autoihin riittää, tai tulee riittämään? Kirjoitit minulle näin:
Toki noin. Mutta en minä kirjoittanut mitään sähkön saannin rajattomuudesta, vaan päästöttömyydestä loppukäyttäjän osalta. Jota tässä osiossa kait edustaa "päästötön sähköauto".
Pointtini on, että kuulostat aavistuksen ristiriitaiselta, tai sitten tarkoitushakuisesti kirjoittavalta.
Miten rajallista, tai rajatonta sähkö on muka puhtaan sähköautokantaan siirtymisen kohdalla sitten, jos se tapahtuisi tänään? Kun esittäjästä riippuen Suomeenkin tarvittaisiin 1, tai useampi uusi ydinvoimala, että sähköä riittäisi kaikille autoille nykymäärillä ja nykysukupolvien sähköautoilla?
Ja sinusta autot ovat järkevä käyttökohde sähkölle? Mitä tulevaisuudessa vaaditaan, että päästötöntä sähköä riittäisi? Ja ettei sen aikaansaamiseksi taas sotketa luontoa, tai ekologiaa muilla tavoilla?
En usko, että kukaan täällä vähättelee co2-päästöjä, mutta moni ihmettelee mm. sitä, että vain henkilöautoja verottamalla (lisärahanmenoa autonomistajille) homma ratkeaisi ja maailma pelastuisi?
Keskustelu virallisellakin taholla tuntuu olevan samaa mieltä - onko kyse sitten verhotusta budjettivajeen lisärahoituksesta vai ei. Jotenkin homma tuntuu kaksinaamaiselta viherpiiperrykseltä, kun Suomessa ainakaan ei aidosti oteta muita keinoja käyttöön kuin verotus. Tässä ei ole otettu mallia monesta muusta mallimaasta. Ja kuitenkin ollaan olevinaan pelastamassa maailmaa etujoukoissa. Miten rahastus pelastaa maailman? Halutaanko autokantaa uudistaa, vaikka sähköautoja suosimalla, vai eikö haluta? Entä muu vaadittava infra?
Samaa kamaa varmaan taas kuin muillakin keskustelupalstoilla, mutta...
Tämä näkökulma ei ota mitenkään kantaa siihen, miten sähköautojen teknisellä kehityksellä itsessään autot tulevat liikkumaan pidempiä matkoja ja vähemmällä sähkönkulutuksella jne. josta tuossa edellä on paljon mielenkiintoisia kommentteja.
Vedyn valmistus
Vedyn yleisin valmistustapa on nykyään maakaasun höyryreformointi. Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, joten reaktion tuotteena saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Reformoinnissa voidaan käyttää myös biometaania, jolloin hiilen kiertokulku on periaatteessa suljettu.
Vedyn ”hiilijalanjälki” on täysin tuotannosta riippuva. Jos valmistuksessa käytetään sähköä, joka on tuotettu ilman hiilipäästöjä (vesi-, tuuli-, aurinko- tai ydinvoimalla), on vety hiilineutraalia. Biomassasta tuotettuna vety on periaatteessa hiilivapaata, ja fossiilisista raaka-aineistakin valmistettu vety voi olla melko hiilineutraalia, jos tuotantolaitos varustetaan hiilidioksidin talteenotolla (Carbon Capture and Storage, CCS)