@HybridRules kirjoitti:
Mutta jos loppuelämän säästää tonnin kuussa, niin milloin niitä tonneja sitten käyttää?
En minä puhunut säästämisestä, vaan lisätulosta. Sinä ihmettelet mistä saisit sata tuhatta euroa. Minulla on ne jo, mutta silläkään ei ole tämän asian kanssa mitään merkitystä. Olipa sata tonnia löydetty mistä tahansa, voin ostaa sillä uuden Model X:n tai juustohöylätä koko kasan osakesalkkuuni entisten päälle. Jos ostan Teslan, rahat on käytetty. Jos juustohöylään, saan salkkuni keskituoton, joka on jo vuosien ajan lyönyt osingot takaisin sijoittavan OMXHGI kasvuindeksin rullaavalla 10 vuoden keskituotollaan. Tähänastisen pitkän ajan toteutuman valossa Teslan hinta lisää sijoitettuna tarkoittaa suunnilleen tonnia kuukaudessa pääomatuloa.
Minä kallistun sille kannalle, että mieluummin nytkun eikä sitkun. Kunhan pitää raha-asiat tasapainossa kokonaisuutena.
Minustakin raha on käyttöä varten, joten mielestäni sitä saa olla enemmän kuin vähemmän. Oletko sinä tästä samaa mieltä vai eri mieltä?
On yllättävää, kuinka vaikeaa tuntuu olevan ymmärtää, että palkan lisäksi pääomatuloa ansaitsevalla on paremmin varaa kuluttaa SEKÄ NYT ETTÄ SITTEN. Osan palkastaan pääomakuluna muille maksavalla on nähdäkseni vähemmän varaa kulutukseen. Aika usein tätä mielestäni varsin selkeää periaatetta haastetaan, mutta laskelmaa ei ole kukaan ollut vielä valmis esittämään.
Minulla ei normaalitilanteessa ole edes kunnollisen polkupyörän hintaa tilillä, autosta puhumattakaan. Jokaiseen isoon ostokseen joudun purkamaan tuottavia sijoituksia, joiden vuosikorko on jo muutaman vuoden pysytellyt rullaavan 10 vuoden keskiarvolla kaksinumeroisena lukuna ja nyt se on selvästi yli 12%. Sadan tonnin noston ensi vuoden tuottoihin aiheuttama tuho on siis noin tonnin kuussa.
Vaihtoehtoiskustannuksen ei vaikuta se, mistä raha tulee vaan vaihtoehtoiskustannus määräytyy sen mukaan millainen tulo jää saamatta kun rahat on käytetty muualle. Siksi rahoituksella ostetun auton vaihtoehtoiskustannus on edelleen se sama tonni kuussa, jonka voisin tienata sijoittamalla sen lainasumman samalla tavalla.
Autoista keskusteleminen on hankalaa, kun siihen ottaa mukaan auton hinnan, koska se muuttaa suunnilleen kaiken autoon liittyvän suhteelliseksi puhujaan.
Minusta sanonta "hintaansa nähden hyvä" on omituinen. Joku asia on hyvä tai huono tai voi olla siltä väliltäkin, mutta "hintaansa nähden hyvä" on joku ihan eri ulottuvuus. Vaikka kuinka surkea voinee olla hintaansa nähden hyvä, kunhan on tarpeeksi halpa.
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Sinulla on hyvä tilanne, kun toiveautosi on selkeästi halvemoi kuin mihin sinulla on varaa. Meille monille muille tilanne on päinvastainen tai ainakin niin, että toiveauto on ihan turhan kallis vaikka sellaisen hankkisikin. Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good fot you!
@HybridRules kirjoitti:
Mutta jos loppuelämän säästää tonnin kuussa, niin milloin niitä tonneja sitten käyttää?
En minä puhunut säästämisestä, vaan lisätulosta. Sinä ihmettelet mistä saisit sata tuhatta euroa. Minulla on ne jo, mutta silläkään ei ole tämän asian kanssa mitään merkitystä. Olipa sata tonnia löydetty mistä tahansa, voin ostaa sillä uuden Model X:n tai juustohöylätä koko kasan osakesalkkuuni entisten päälle. Jos ostan Teslan, rahat on käytetty. Jos juustohöylään, saan salkkuni keskituoton, joka on jo vuosien ajan lyönyt osingot takaisin sijoittavan OMXHGI kasvuindeksin rullaavalla 10 vuoden keskituotollaan. Tähänastisen pitkän ajan toteutuman valossa Teslan hinta lisää sijoitettuna tarkoittaa suunnilleen tonnia kuukaudessa pääomatuloa.
Minä kallistun sille kannalle, että mieluummin nytkun eikä sitkun. Kunhan pitää raha-asiat tasapainossa kokonaisuutena.
Minustakin raha on käyttöä varten, joten mielestäni sitä saa olla enemmän kuin vähemmän. Oletko sinä tästä samaa mieltä vai eri mieltä?
On yllättävää, kuinka vaikeaa tuntuu olevan ymmärtää, että palkan lisäksi pääomatuloa ansaitsevalla on paremmin varaa kuluttaa SEKÄ NYT ETTÄ SITTEN. Osan palkastaan pääomakuluna muille maksavalla on nähdäkseni vähemmän varaa kulutukseen. Aika usein tätä mielestäni varsin selkeää periaatetta haastetaan, mutta laskelmaa ei ole kukaan ollut vielä valmis esittämään.
Minulla ei normaalitilanteessa ole edes kunnollisen polkupyörän hintaa tilillä, autosta puhumattakaan. Jokaiseen isoon ostokseen joudun purkamaan tuottavia sijoituksia, joiden vuosikorko on jo muutaman vuoden pysytellyt rullaavan 10 vuoden keskiarvolla kaksinumeroisena lukuna ja nyt se on selvästi yli 12%. Sadan tonnin noston ensi vuoden tuottoihin aiheuttama tuho on siis noin tonnin kuussa.
Vaihtoehtoiskustannuksen ei vaikuta se, mistä raha tulee vaan vaihtoehtoiskustannus määräytyy sen mukaan millainen tulo jää saamatta kun rahat on käytetty muualle. Siksi rahoituksella ostetun auton vaihtoehtoiskustannus on edelleen se sama tonni kuussa, jonka voisin tienata sijoittamalla sen lainasumman samalla tavalla.
Autoista keskusteleminen on hankalaa, kun siihen ottaa mukaan auton hinnan, koska se muuttaa suunnilleen kaiken autoon liittyvän suhteelliseksi puhujaan.
Minusta sanonta "hintaansa nähden hyvä" on omituinen. Joku asia on hyvä tai huono tai voi olla siltä väliltäkin, mutta "hintaansa nähden hyvä" on joku ihan eri ulottuvuus. Vaikka kuinka surkea voinee olla hintaansa nähden hyvä, kunhan on tarpeeksi halpa.
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Sinulla on hyvä tilanne, kun toiveautosi on selkeästi halvemoi kuin mihin sinulla on varaa. Meille monille muille tilanne on päinvastainen tai ainakin niin, että toiveauto on ihan turhan kallis vaikka sellaisen hankkisikin. Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good fot you!
HR nämä jotka ovat esitelleet autonsa rekisteriotetta turuilla ja toreilla ovat yleensä niitä jotka ovat korviaan myöten veloissa, mutta jollainhan sitä pitää päteä jos on siihen taipuvainen.
@HybridRules kirjoitti:
Mutta jos loppuelämän säästää tonnin kuussa, niin milloin niitä tonneja sitten käyttää?
En minä puhunut säästämisestä, vaan lisätulosta. Sinä ihmettelet mistä saisit sata tuhatta euroa. Minulla on ne jo, mutta silläkään ei ole tämän asian kanssa mitään merkitystä. Olipa sata tonnia löydetty mistä tahansa, voin ostaa sillä uuden Model X:n tai juustohöylätä koko kasan osakesalkkuuni entisten päälle. Jos ostan Teslan, rahat on käytetty. Jos juustohöylään, saan salkkuni keskituoton, joka on jo vuosien ajan lyönyt osingot takaisin sijoittavan OMXHGI kasvuindeksin rullaavalla 10 vuoden keskituotollaan. Tähänastisen pitkän ajan toteutuman valossa Teslan hinta lisää sijoitettuna tarkoittaa suunnilleen tonnia kuukaudessa pääomatuloa.
Minä kallistun sille kannalle, että mieluummin nytkun eikä sitkun. Kunhan pitää raha-asiat tasapainossa kokonaisuutena.
Minustakin raha on käyttöä varten, joten mielestäni sitä saa olla enemmän kuin vähemmän. Oletko sinä tästä samaa mieltä vai eri mieltä?
On yllättävää, kuinka vaikeaa tuntuu olevan ymmärtää, että palkan lisäksi pääomatuloa ansaitsevalla on paremmin varaa kuluttaa SEKÄ NYT ETTÄ SITTEN. Osan palkastaan pääomakuluna muille maksavalla on nähdäkseni vähemmän varaa kulutukseen. Aika usein tätä mielestäni varsin selkeää periaatetta haastetaan, mutta laskelmaa ei ole kukaan ollut vielä valmis esittämään.
Minulla ei normaalitilanteessa ole edes kunnollisen polkupyörän hintaa tilillä, autosta puhumattakaan. Jokaiseen isoon ostokseen joudun purkamaan tuottavia sijoituksia, joiden vuosikorko on jo muutaman vuoden pysytellyt rullaavan 10 vuoden keskiarvolla kaksinumeroisena lukuna ja nyt se on selvästi yli 12%. Sadan tonnin noston ensi vuoden tuottoihin aiheuttama tuho on siis noin tonnin kuussa.
Vaihtoehtoiskustannuksen ei vaikuta se, mistä raha tulee vaan vaihtoehtoiskustannus määräytyy sen mukaan millainen tulo jää saamatta kun rahat on käytetty muualle. Siksi rahoituksella ostetun auton vaihtoehtoiskustannus on edelleen se sama tonni kuussa, jonka voisin tienata sijoittamalla sen lainasumman samalla tavalla.
Autoista keskusteleminen on hankalaa, kun siihen ottaa mukaan auton hinnan, koska se muuttaa suunnilleen kaiken autoon liittyvän suhteelliseksi puhujaan.
Minusta sanonta "hintaansa nähden hyvä" on omituinen. Joku asia on hyvä tai huono tai voi olla siltä väliltäkin, mutta "hintaansa nähden hyvä" on joku ihan eri ulottuvuus. Vaikka kuinka surkea voinee olla hintaansa nähden hyvä, kunhan on tarpeeksi halpa.
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Sinulla on hyvä tilanne, kun toiveautosi on selkeästi halvemoi kuin mihin sinulla on varaa. Meille monille muille tilanne on päinvastainen tai ainakin niin, että toiveauto on ihan turhan kallis vaikka sellaisen hankkisikin. Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good fot you!
HR nämä jotka ovat esitelleet autonsa rekisteriotetta turuilla ja toreilla ovat yleensä niitä jotka ovat korviaan myöten veloissa, mutta jollainhan sitä pitää päteä jos on siihen taipuvainen.
En ole tavannut ketään esittelemässä rekisteriotetta, mutta tiedän ainakin yhden tutun, joka ottaa mieluummin kalliimman pankkilainan kuin halvemman autorahoituksen juurikin "omistajan tunteen" kokemisen vuoksi. Autorahoitus on hyvä siksikin, että auto on lainan vakuutena.
@HybridRules kirjoitti:
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite ei oletakaan samanaikaista säästämistä ja ostamista, vaan se mittaa kulutukseen käytetyn rahan saamatta jäävää tuottoa. Se tuotto on henkilökohtainen ja riippuu siitä, mitä kukin ostaja tekisi muutenkin niillä rahoillaan, joita ei laita autoonsa. Tilisäästöillään, rahoituksella tai pankista lainatulla rahalla ostavan vaihtoehtoiskustannus on halpa saamatta jäänyt talletuskorko. Yrittäjän tai osakeyhtiöihin sijoittavan vaihtoehtoiskustannus on hänen yritystensä tuotto, joka jää saamatta siltä osin kuin rahaa on pois tuottamasta.
Vaihtoehtoiskustannus ei ole vaikkapa rahan lainaamisen korko eikä sen laskentaan ei vaikuta se, mistä raha tuli. Laskenta alkaa siitä kun oma tai lainaraha on jo tavalla tai toisella käsissä. Sitä jo kädessä olevaa auton hintaa verrataan tuottoon, jonka sama henkilö saisi sille rahalle, ellei ostaisi sillä vaikkapa autoa.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Juuri näin. Mutta en vain raski tehdä tuota juuri nyt, koska pidän jo kertyneen eläkkeeni ja palkkani eron kattavaa osinkotuloa arvokkaampana kuin hienompaa autoa pihalla. Rouvan auton hinta määräytyi sen mukaan, kuinka paljon rahaa kesti polttaa tuota välitavoitetta hukkaamatta. Seuraava tavoite on tietenkin vastaava nettotulon suuruinen eläketulo hänellekin. Aikaa on enemmän, joten pidän onnistumista todennäköisenä. Ja jos se nyt jääkin sitten vaikka 5% alle, niin jätetään sitten vaikka se Plaid varustus tilaamatta, kyllä eläkeläinen ehtii vakiomallillakin. YOLO!
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Vaihtoehtoiskustannus unohtui taas. Rahoituksella ostajan vaihtoehdot eivät ole laittaako lainaraha autoon vai ei, vaan pitää verrata saman lainatun rahamäärän laittamista joko autoon tai vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos se tehdään kuukausisijoituksina, silloin vaihtoehtoiskustannus on auton kokoisen sijoituksen tuotto sitten kun auto on maksettu. Viimeisen maksuerän jälkeen velkavipu lakkaa rasittamasta kuukausipalkkaa. Auton hinnan sijoittanut saa samana ajankohtana nostaa auton + koron kokoisen sijoituksen pääomatuloa palkkansa lisäksi.
Tässä suhteessa myönnän olevani vanhanaikainen Archie, joka kokee velan epämukavana. Ajatteluani rajoittaa selvästikin se, että olen nähnyt korkojen nousun 1990-luvun lamassa ja pörssiromahdukset sen jälkeen, joten pelaan liiankin varman päälle uhkapelejä välttäen. Maksan tästä strategiastani puuttuvan velkavivun vaihtoehtoiskustannuksen, mutta saan sillä rahalla hyvät yöunet.
Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good for you!
Kerrankin on etua huonosta mielikuvituksesta
Nämä laskelmat eivät ole sähkäriä vastaan, vaan mielestäni kyse on siitä, että markkina ei ole vielä niin kypsä, että faceliftiä edeltävän teknisesti vastaavan mutta vanhan näköisen vähän käytetyn ostajan markkina olisi vielä valmis.
Sillä se tuo Rouvankin auto lähti kohtuuhintaan. Uusi teknisesti sama auto uusilla naamapelleillä ja AV-välineistöllä on jo kaduilla, joten hyvänkin yksilön hinta putoaa vanhan ulkonäön vuoksi. Vain Teslalla on tällä hetkellä edes tällainen mahdollisuus ostaa nyt uutena myynnissä olevan korimallin edellinen versio (eikä sekään taida edes olla teknisesti uutta vastaava ulkomuotopäivitys?). Nuuka ostaja ostaa vanhan mallin käytettynä silloin kun sen seuraaja on jo liikenteessä.
@HybridRules kirjoitti:
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite ei oletakaan samanaikaista säästämistä ja ostamista, vaan se mittaa kulutukseen käytetyn rahan saamatta jäävää tuottoa. Se tuotto on henkilökohtainen ja riippuu siitä, mitä kukin ostaja tekisi muutenkin niillä rahoillaan, joita ei laita autoonsa. Tilisäästöillään, rahoituksella tai pankista lainatulla rahalla ostavan vaihtoehtoiskustannus on halpa saamatta jäänyt talletuskorko. Yrittäjän tai osakeyhtiöihin sijoittavan vaihtoehtoiskustannus on hänen yritystensä tuotto, joka jää saamatta siltä osin kuin rahaa on pois tuottamasta.
Vaihtoehtoiskustannus ei ole vaikkapa rahan lainaamisen korko eikä sen laskentaan ei vaikuta se, mistä raha tuli. Laskenta alkaa siitä kun oma tai lainaraha on jo tavalla tai toisella käsissä. Sitä jo kädessä olevaa auton hintaa verrataan tuottoon, jonka sama henkilö saisi sille rahalle, ellei ostaisi sillä vaikkapa autoa.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Juuri näin. Mutta en vain raski tehdä tuota juuri nyt, koska pidän jo kertyneen eläkkeeni ja palkkani eron kattavaa osinkotuloa arvokkaampana kuin hienompaa autoa pihalla. Rouvan auton hinta määräytyi sen mukaan, kuinka paljon rahaa kesti polttaa tuota välitavoitetta hukkaamatta. Seuraava tavoite on tietenkin vastaava nettotulon suuruinen eläketulo hänellekin. Aikaa on enemmän, joten pidän onnistumista todennäköisenä. Ja jos se nyt jääkin sitten vaikka 5% alle, niin jätetään sitten vaikka se Plaid varustus tilaamatta, kyllä eläkeläinen ehtii vakiomallillakin. YOLO!
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Vaihtoehtoiskustannus unohtui taas. Rahoituksella ostajan vaihtoehdot eivät ole laittaako lainaraha autoon vai ei, vaan pitää verrata saman lainatun rahamäärän laittamista joko autoon tai vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos se tehdään kuukausisijoituksina, silloin vaihtoehtoiskustannus on auton kokoisen sijoituksen tuotto sitten kun auto on maksettu. Viimeisen maksuerän jälkeen velkavipu lakkaa rasittamasta kuukausipalkkaa. Auton hinnan sijoittanut saa samana ajankohtana nostaa auton + koron kokoisen sijoituksen pääomatuloa palkkansa lisäksi.
Tässä suhteessa myönnän olevani vanhanaikainen Archie, joka kokee velan epämukavana. Ajatteluani rajoittaa selvästikin se, että olen nähnyt korkojen nousun 1990-luvun lamassa ja pörssiromahdukset sen jälkeen, joten pelaan liiankin varman päälle uhkapelejä välttäen. Maksan tästä strategiastani puuttuvan velkavivun vaihtoehtoiskustannuksen, mutta saan sillä rahalla hyvät yöunet.
Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good for you!
Kerrankin on etua huonosta mielikuvituksesta
Nämä laskelmat eivät ole sähkäriä vastaan, vaan mielestäni kyse on siitä, että markkina ei ole vielä niin kypsä, että faceliftiä edeltävän teknisesti vastaavan mutta vanhan näköisen vähän käytetyn ostajan markkina olisi vielä valmis.
Sillä se tuo Rouvankin auto lähti kohtuuhintaan. Uusi teknisesti sama auto uusilla naamapelleillä ja AV-välineistöllä on jo kaduilla, joten hyvänkin yksilön hinta putoaa vanhan ulkonäön vuoksi. Vain Teslalla on tällä hetkellä edes tällainen mahdollisuus ostaa nyt uutena myynnissä olevan korimallin edellinen versio (eikä sekään taida edes olla teknisesti uutta vastaava ulkomuotopäivitys?). Nuuka ostaja ostaa vanhan mallin käytettynä silloin kun sen seuraaja on jo liikenteessä.
Vaihtoehtokustannus tai mikä se nyt olikaan voi mennä ihan päälaelleen, jos veikkaa väärää hevosta. Teslassa on ainakin käyttöarvo kotona turvassa.
@HybridRules kirjoitti:
Vaihtoehtokustannus tai mikä se nyt olikaan voi mennä ihan päälaelleen, jos veikkaa väärää hevosta.
Niin voi ja vaikka auton iän mittaisella jaksolla (20 vuotta) kukaan ei olekaan vielä koskaan hävinnyt isoilla osakeindekseillä, lyhyellä ajalla kaikki on mahdollista. Tällä vuosikymmenellä se on ehkä jopa todennäköistä?
@HybridRules kirjoitti:
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite ei oletakaan samanaikaista säästämistä ja ostamista, vaan se mittaa kulutukseen käytetyn rahan saamatta jäävää tuottoa. Se tuotto on henkilökohtainen ja riippuu siitä, mitä kukin ostaja tekisi muutenkin niillä rahoillaan, joita ei laita autoonsa. Tilisäästöillään, rahoituksella tai pankista lainatulla rahalla ostavan vaihtoehtoiskustannus on halpa saamatta jäänyt talletuskorko. Yrittäjän tai osakeyhtiöihin sijoittavan vaihtoehtoiskustannus on hänen yritystensä tuotto, joka jää saamatta siltä osin kuin rahaa on pois tuottamasta.
Vaihtoehtoiskustannus ei ole vaikkapa rahan lainaamisen korko eikä sen laskentaan ei vaikuta se, mistä raha tuli. Laskenta alkaa siitä kun oma tai lainaraha on jo tavalla tai toisella käsissä. Sitä jo kädessä olevaa auton hintaa verrataan tuottoon, jonka sama henkilö saisi sille rahalle, ellei ostaisi sillä vaikkapa autoa.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Juuri näin. Mutta en vain raski tehdä tuota juuri nyt, koska pidän jo kertyneen eläkkeeni ja palkkani eron kattavaa osinkotuloa arvokkaampana kuin hienompaa autoa pihalla. Rouvan auton hinta määräytyi sen mukaan, kuinka paljon rahaa kesti polttaa tuota välitavoitetta hukkaamatta. Seuraava tavoite on tietenkin vastaava nettotulon suuruinen eläketulo hänellekin. Aikaa on enemmän, joten pidän onnistumista todennäköisenä. Ja jos se nyt jääkin sitten vaikka 5% alle, niin jätetään sitten vaikka se Plaid varustus tilaamatta, kyllä eläkeläinen ehtii vakiomallillakin. YOLO!
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Vaihtoehtoiskustannus unohtui taas. Rahoituksella ostajan vaihtoehdot eivät ole laittaako lainaraha autoon vai ei, vaan pitää verrata saman lainatun rahamäärän laittamista joko autoon tai vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos se tehdään kuukausisijoituksina, silloin vaihtoehtoiskustannus on auton kokoisen sijoituksen tuotto sitten kun auto on maksettu. Viimeisen maksuerän jälkeen velkavipu lakkaa rasittamasta kuukausipalkkaa. Auton hinnan sijoittanut saa samana ajankohtana nostaa auton + koron kokoisen sijoituksen pääomatuloa palkkansa lisäksi.
Tässä suhteessa myönnän olevani vanhanaikainen Archie, joka kokee velan epämukavana. Ajatteluani rajoittaa selvästikin se, että olen nähnyt korkojen nousun 1990-luvun lamassa ja pörssiromahdukset sen jälkeen, joten pelaan liiankin varman päälle uhkapelejä välttäen. Maksan tästä strategiastani puuttuvan velkavivun vaihtoehtoiskustannuksen, mutta saan sillä rahalla hyvät yöunet.
Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good for you!
Kerrankin on etua huonosta mielikuvituksesta
Nämä laskelmat eivät ole sähkäriä vastaan, vaan mielestäni kyse on siitä, että markkina ei ole vielä niin kypsä, että faceliftiä edeltävän teknisesti vastaavan mutta vanhan näköisen vähän käytetyn ostajan markkina olisi vielä valmis.
Sillä se tuo Rouvankin auto lähti kohtuuhintaan. Uusi teknisesti sama auto uusilla naamapelleillä ja AV-välineistöllä on jo kaduilla, joten hyvänkin yksilön hinta putoaa vanhan ulkonäön vuoksi. Vain Teslalla on tällä hetkellä edes tällainen mahdollisuus ostaa nyt uutena myynnissä olevan korimallin edellinen versio (eikä sekään taida edes olla teknisesti uutta vastaava ulkomuotopäivitys?). Nuuka ostaja ostaa vanhan mallin käytettynä silloin kun sen seuraaja on jo liikenteessä.
Vaihtoehtokustannus tai mikä se nyt olikaan voi mennä ihan päälaelleen, jos veikkaa väärää hevosta. Teslassa on ainakin käyttöarvo kotona turvassa.
Mille kaikelle sitten pitäisi laskea vaihtoehtokustannus? Kaupunkiasunnolle, kesämökille, lomamatkoille, purjeveneelle, muille harrastuksille? Ei kai?
Kaiken voi sijoittaa, mutta onko siinä mieltä? Perillisten mielestä kyllä, minun ei.
Sijoitusomaisuus osaltaan tuottaa ja antaa lisämahdollisuuksia hankkia käyttöomaisuutta ja elämyksiä, joilla on sitten aivan muita arvoja.
Tuli eilen sellainen tunne, että hankin ehkä viimeisen polttomoottoriautoni jo viime vuosikymmenen puolella. EU vaikuttaa, tai helle ...
@HybridRules kirjoitti:
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite ei oletakaan samanaikaista säästämistä ja ostamista, vaan se mittaa kulutukseen käytetyn rahan saamatta jäävää tuottoa. Se tuotto on henkilökohtainen ja riippuu siitä, mitä kukin ostaja tekisi muutenkin niillä rahoillaan, joita ei laita autoonsa. Tilisäästöillään, rahoituksella tai pankista lainatulla rahalla ostavan vaihtoehtoiskustannus on halpa saamatta jäänyt talletuskorko. Yrittäjän tai osakeyhtiöihin sijoittavan vaihtoehtoiskustannus on hänen yritystensä tuotto, joka jää saamatta siltä osin kuin rahaa on pois tuottamasta.
Vaihtoehtoiskustannus ei ole vaikkapa rahan lainaamisen korko eikä sen laskentaan ei vaikuta se, mistä raha tuli. Laskenta alkaa siitä kun oma tai lainaraha on jo tavalla tai toisella käsissä. Sitä jo kädessä olevaa auton hintaa verrataan tuottoon, jonka sama henkilö saisi sille rahalle, ellei ostaisi sillä vaikkapa autoa.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Juuri näin. Mutta en vain raski tehdä tuota juuri nyt, koska pidän jo kertyneen eläkkeeni ja palkkani eron kattavaa osinkotuloa arvokkaampana kuin hienompaa autoa pihalla. Rouvan auton hinta määräytyi sen mukaan, kuinka paljon rahaa kesti polttaa tuota välitavoitetta hukkaamatta. Seuraava tavoite on tietenkin vastaava nettotulon suuruinen eläketulo hänellekin. Aikaa on enemmän, joten pidän onnistumista todennäköisenä. Ja jos se nyt jääkin sitten vaikka 5% alle, niin jätetään sitten vaikka se Plaid varustus tilaamatta, kyllä eläkeläinen ehtii vakiomallillakin. YOLO!
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Vaihtoehtoiskustannus unohtui taas. Rahoituksella ostajan vaihtoehdot eivät ole laittaako lainaraha autoon vai ei, vaan pitää verrata saman lainatun rahamäärän laittamista joko autoon tai vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos se tehdään kuukausisijoituksina, silloin vaihtoehtoiskustannus on auton kokoisen sijoituksen tuotto sitten kun auto on maksettu. Viimeisen maksuerän jälkeen velkavipu lakkaa rasittamasta kuukausipalkkaa. Auton hinnan sijoittanut saa samana ajankohtana nostaa auton + koron kokoisen sijoituksen pääomatuloa palkkansa lisäksi.
Tässä suhteessa myönnän olevani vanhanaikainen Archie, joka kokee velan epämukavana. Ajatteluani rajoittaa selvästikin se, että olen nähnyt korkojen nousun 1990-luvun lamassa ja pörssiromahdukset sen jälkeen, joten pelaan liiankin varman päälle uhkapelejä välttäen. Maksan tästä strategiastani puuttuvan velkavivun vaihtoehtoiskustannuksen, mutta saan sillä rahalla hyvät yöunet.
Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good for you!
Kerrankin on etua huonosta mielikuvituksesta
Nämä laskelmat eivät ole sähkäriä vastaan, vaan mielestäni kyse on siitä, että markkina ei ole vielä niin kypsä, että faceliftiä edeltävän teknisesti vastaavan mutta vanhan näköisen vähän käytetyn ostajan markkina olisi vielä valmis.
Sillä se tuo Rouvankin auto lähti kohtuuhintaan. Uusi teknisesti sama auto uusilla naamapelleillä ja AV-välineistöllä on jo kaduilla, joten hyvänkin yksilön hinta putoaa vanhan ulkonäön vuoksi. Vain Teslalla on tällä hetkellä edes tällainen mahdollisuus ostaa nyt uutena myynnissä olevan korimallin edellinen versio (eikä sekään taida edes olla teknisesti uutta vastaava ulkomuotopäivitys?). Nuuka ostaja ostaa vanhan mallin käytettynä silloin kun sen seuraaja on jo liikenteessä.
Vaihtoehtokustannus tai mikä se nyt olikaan voi mennä ihan päälaelleen, jos veikkaa väärää hevosta. Teslassa on ainakin käyttöarvo kotona turvassa.
Mille kaikelle sitten pitäisi laskea vaihtoehtokustannus? Kaupunkiasunnolle, kesämökille, lomamatkoille, purjeveneelle, muille harrastuksille? Ei kai?
Kaiken voi sijoittaa, mutta onko siinä mieltä? Perillisten mielestä kyllä, minun ei.
Sijoitusomaisuus osaltaan tuottaa ja antaa lisämahdollisuuksia hankkia käyttöomaisuutta ja elämyksiä, joilla on sitten aivan muita arvoja.
Tuli eilen sellainen tunne, että hankin ehkä viimeisen polttomoottoriautoni jo viime vuosikymmenen puolella. EU vaikuttaa, tai helle ...
Viime vuosikymmenestä onkin jo yli puoli vuotta aikaa.
Edit: tai no, yleisemmän tulkinnan mukaan ehkä 1,5 vuotta 😊 Helle..
@HybridRules kirjoitti:
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite ei oletakaan samanaikaista säästämistä ja ostamista, vaan se mittaa kulutukseen käytetyn rahan saamatta jäävää tuottoa. Se tuotto on henkilökohtainen ja riippuu siitä, mitä kukin ostaja tekisi muutenkin niillä rahoillaan, joita ei laita autoonsa. Tilisäästöillään, rahoituksella tai pankista lainatulla rahalla ostavan vaihtoehtoiskustannus on halpa saamatta jäänyt talletuskorko. Yrittäjän tai osakeyhtiöihin sijoittavan vaihtoehtoiskustannus on hänen yritystensä tuotto, joka jää saamatta siltä osin kuin rahaa on pois tuottamasta.
Vaihtoehtoiskustannus ei ole vaikkapa rahan lainaamisen korko eikä sen laskentaan ei vaikuta se, mistä raha tuli. Laskenta alkaa siitä kun oma tai lainaraha on jo tavalla tai toisella käsissä. Sitä jo kädessä olevaa auton hintaa verrataan tuottoon, jonka sama henkilö saisi sille rahalle, ellei ostaisi sillä vaikkapa autoa.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Juuri näin. Mutta en vain raski tehdä tuota juuri nyt, koska pidän jo kertyneen eläkkeeni ja palkkani eron kattavaa osinkotuloa arvokkaampana kuin hienompaa autoa pihalla. Rouvan auton hinta määräytyi sen mukaan, kuinka paljon rahaa kesti polttaa tuota välitavoitetta hukkaamatta. Seuraava tavoite on tietenkin vastaava nettotulon suuruinen eläketulo hänellekin. Aikaa on enemmän, joten pidän onnistumista todennäköisenä. Ja jos se nyt jääkin sitten vaikka 5% alle, niin jätetään sitten vaikka se Plaid varustus tilaamatta, kyllä eläkeläinen ehtii vakiomallillakin. YOLO!
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Vaihtoehtoiskustannus unohtui taas. Rahoituksella ostajan vaihtoehdot eivät ole laittaako lainaraha autoon vai ei, vaan pitää verrata saman lainatun rahamäärän laittamista joko autoon tai vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos se tehdään kuukausisijoituksina, silloin vaihtoehtoiskustannus on auton kokoisen sijoituksen tuotto sitten kun auto on maksettu. Viimeisen maksuerän jälkeen velkavipu lakkaa rasittamasta kuukausipalkkaa. Auton hinnan sijoittanut saa samana ajankohtana nostaa auton + koron kokoisen sijoituksen pääomatuloa palkkansa lisäksi.
Tässä suhteessa myönnän olevani vanhanaikainen Archie, joka kokee velan epämukavana. Ajatteluani rajoittaa selvästikin se, että olen nähnyt korkojen nousun 1990-luvun lamassa ja pörssiromahdukset sen jälkeen, joten pelaan liiankin varman päälle uhkapelejä välttäen. Maksan tästä strategiastani puuttuvan velkavivun vaihtoehtoiskustannuksen, mutta saan sillä rahalla hyvät yöunet.
Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good for you!
Kerrankin on etua huonosta mielikuvituksesta
Nämä laskelmat eivät ole sähkäriä vastaan, vaan mielestäni kyse on siitä, että markkina ei ole vielä niin kypsä, että faceliftiä edeltävän teknisesti vastaavan mutta vanhan näköisen vähän käytetyn ostajan markkina olisi vielä valmis.
Sillä se tuo Rouvankin auto lähti kohtuuhintaan. Uusi teknisesti sama auto uusilla naamapelleillä ja AV-välineistöllä on jo kaduilla, joten hyvänkin yksilön hinta putoaa vanhan ulkonäön vuoksi. Vain Teslalla on tällä hetkellä edes tällainen mahdollisuus ostaa nyt uutena myynnissä olevan korimallin edellinen versio (eikä sekään taida edes olla teknisesti uutta vastaava ulkomuotopäivitys?). Nuuka ostaja ostaa vanhan mallin käytettynä silloin kun sen seuraaja on jo liikenteessä.
Vaihtoehtokustannus tai mikä se nyt olikaan voi mennä ihan päälaelleen, jos veikkaa väärää hevosta. Teslassa on ainakin käyttöarvo kotona turvassa.
Mille kaikelle sitten pitäisi laskea vaihtoehtokustannus? Kaupunkiasunnolle, kesämökille, lomamatkoille, purjeveneelle, muille harrastuksille? Ei kai?
Kaiken voi sijoittaa, mutta onko siinä mieltä? Perillisten mielestä kyllä, minun ei.
Sijoitusomaisuus osaltaan tuottaa ja antaa lisämahdollisuuksia hankkia käyttöomaisuutta ja elämyksiä, joilla on sitten aivan muita arvoja.
Tuli eilen sellainen tunne, että hankin ehkä viimeisen polttomoottoriautoni jo viime vuosikymmenen puolella. EU vaikuttaa, tai helle ...
Tämä sama kävi mielessä kun jokin aika sitten eräs sijoittaja Erkki esitteli strategioitaan ja nyt 80-vuoden rajapyykin muutama vuosi jo ohittaneena, edelleen miettii osakesalkun optimointia ja kertoo tilaisuuden tullen elävänsä vedellä ja leivällä jotta kaikki rahat voidaan sijoittaa. Aina välillä julkisuuteen putkahtaa onnellinen perintö valtiolle kun joku (ei siis Erkki) kuolee ilman perillisiä ja valtio perii miljoonia. Valtio käyttää rahat sekunneissa vaikka sosiaalitoimeen mutta rahat antanut on kituuttanut vuosikymmenet vanhoisssa vaatteissa ja ajanut 70-luvun taunuksella ja syönyt kaurapuuroa aamupalaksi ja lounaaksi. Perillisetkin on jääneet tulematta koska puoliso kävisi liian kalliiksi. Elämä on valintoja.
Tiedän vastaavan tapauksen jossa autoa alettiin tekemään uudelleen sisältäpäin käsin kun auton alusta, runko ja tavaratila alkoi muuttua rautaoksidiksi. Työn hinnaksi tuli auton käypä arvo noin 700 euroa, mutta eipä tarvinnut ajatellakaan uuden auton hankintaa. Tuskin se vaihtoehto tuossa kyseisessä tapauksessa olisi käynyt edes mielessä.
@HybridRules kirjoitti:
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite ei oletakaan samanaikaista säästämistä ja ostamista, vaan se mittaa kulutukseen käytetyn rahan saamatta jäävää tuottoa. Se tuotto on henkilökohtainen ja riippuu siitä, mitä kukin ostaja tekisi muutenkin niillä rahoillaan, joita ei laita autoonsa. Tilisäästöillään, rahoituksella tai pankista lainatulla rahalla ostavan vaihtoehtoiskustannus on halpa saamatta jäänyt talletuskorko. Yrittäjän tai osakeyhtiöihin sijoittavan vaihtoehtoiskustannus on hänen yritystensä tuotto, joka jää saamatta siltä osin kuin rahaa on pois tuottamasta.
Vaihtoehtoiskustannus ei ole vaikkapa rahan lainaamisen korko eikä sen laskentaan ei vaikuta se, mistä raha tuli. Laskenta alkaa siitä kun oma tai lainaraha on jo tavalla tai toisella käsissä. Sitä jo kädessä olevaa auton hintaa verrataan tuottoon, jonka sama henkilö saisi sille rahalle, ellei ostaisi sillä vaikkapa autoa.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Juuri näin. Mutta en vain raski tehdä tuota juuri nyt, koska pidän jo kertyneen eläkkeeni ja palkkani eron kattavaa osinkotuloa arvokkaampana kuin hienompaa autoa pihalla. Rouvan auton hinta määräytyi sen mukaan, kuinka paljon rahaa kesti polttaa tuota välitavoitetta hukkaamatta. Seuraava tavoite on tietenkin vastaava nettotulon suuruinen eläketulo hänellekin. Aikaa on enemmän, joten pidän onnistumista todennäköisenä. Ja jos se nyt jääkin sitten vaikka 5% alle, niin jätetään sitten vaikka se Plaid varustus tilaamatta, kyllä eläkeläinen ehtii vakiomallillakin. YOLO!
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Vaihtoehtoiskustannus unohtui taas. Rahoituksella ostajan vaihtoehdot eivät ole laittaako lainaraha autoon vai ei, vaan pitää verrata saman lainatun rahamäärän laittamista joko autoon tai vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos se tehdään kuukausisijoituksina, silloin vaihtoehtoiskustannus on auton kokoisen sijoituksen tuotto sitten kun auto on maksettu. Viimeisen maksuerän jälkeen velkavipu lakkaa rasittamasta kuukausipalkkaa. Auton hinnan sijoittanut saa samana ajankohtana nostaa auton + koron kokoisen sijoituksen pääomatuloa palkkansa lisäksi.
Tässä suhteessa myönnän olevani vanhanaikainen Archie, joka kokee velan epämukavana. Ajatteluani rajoittaa selvästikin se, että olen nähnyt korkojen nousun 1990-luvun lamassa ja pörssiromahdukset sen jälkeen, joten pelaan liiankin varman päälle uhkapelejä välttäen. Maksan tästä strategiastani puuttuvan velkavivun vaihtoehtoiskustannuksen, mutta saan sillä rahalla hyvät yöunet.
Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good for you!
Kerrankin on etua huonosta mielikuvituksesta
Nämä laskelmat eivät ole sähkäriä vastaan, vaan mielestäni kyse on siitä, että markkina ei ole vielä niin kypsä, että faceliftiä edeltävän teknisesti vastaavan mutta vanhan näköisen vähän käytetyn ostajan markkina olisi vielä valmis.
Sillä se tuo Rouvankin auto lähti kohtuuhintaan. Uusi teknisesti sama auto uusilla naamapelleillä ja AV-välineistöllä on jo kaduilla, joten hyvänkin yksilön hinta putoaa vanhan ulkonäön vuoksi. Vain Teslalla on tällä hetkellä edes tällainen mahdollisuus ostaa nyt uutena myynnissä olevan korimallin edellinen versio (eikä sekään taida edes olla teknisesti uutta vastaava ulkomuotopäivitys?). Nuuka ostaja ostaa vanhan mallin käytettynä silloin kun sen seuraaja on jo liikenteessä.
Vaihtoehtokustannus tai mikä se nyt olikaan voi mennä ihan päälaelleen, jos veikkaa väärää hevosta. Teslassa on ainakin käyttöarvo kotona turvassa.
Mille kaikelle sitten pitäisi laskea vaihtoehtokustannus? Kaupunkiasunnolle, kesämökille, lomamatkoille, purjeveneelle, muille harrastuksille? Ei kai?
Kaiken voi sijoittaa, mutta onko siinä mieltä? Perillisten mielestä kyllä, minun ei.
Sijoitusomaisuus osaltaan tuottaa ja antaa lisämahdollisuuksia hankkia käyttöomaisuutta ja elämyksiä, joilla on sitten aivan muita arvoja.
Tuli eilen sellainen tunne, että hankin ehkä viimeisen polttomoottoriautoni jo viime vuosikymmenen puolella. EU vaikuttaa, tai helle ...
Tämä sama kävi mielessä kun jokin aika sitten eräs sijoittaja Erkki esitteli strategioitaan ja nyt 80-vuoden rajapyykin muutama vuosi jo ohittaneena, edelleen miettii osakesalkun optimointia ja kertoo tilaisuuden tullen elävänsä vedellä ja leivällä jotta kaikki rahat voidaan sijoittaa. Aina välillä julkisuuteen putkahtaa onnellinen perintö valtiolle kun joku (ei siis Erkki) kuolee ilman perillisiä ja valtio perii miljoonia. Valtio käyttää rahat sekunneissa vaikka sosiaalitoimeen mutta rahat antanut on kituuttanut vuosikymmenet vanhoisssa vaatteissa ja ajanut 70-luvun taunuksella ja syönyt kaurapuuroa aamupalaksi ja lounaaksi. Perillisetkin on jääneet tulematta koska puoliso kävisi liian kalliiksi. Elämä on valintoja.
Joo eikä siinä mitään, joa sijoittaminen antaa sisällön elämään, niin sittenhän on kuljettava sitä polkua.
@Yosemite J kirjoitti:
Mille kaikelle sitten pitäisi laskea vaihtoehtokustannus? Kaupunkiasunnolle, kesämökille, lomamatkoille, purjeveneelle, muille harrastuksille? Ei kai?
Miksi ei? Minä lasken vaihtoehtoiskustannuksen kaikille kuukauden palkan ylittäville ostoksilleni.
Omilla asetuksilla laskettu vaihtoehtoiskustannus on realistinen arvio rahamäärästä, jonka vaihtoehtona harkinnassa oleva ostos on. Jos se edelleen tätä taustaa vasten peilattuna tuntuu parantavan elämänlaatua tulevaa rahatukkoa enemmän, niin rahat pöytään ja ostokset kotiin - mutta tietoisena siitä, mikä niiden todellisena vaihtoehtona oli.
Kaiken voi sijoittaa, mutta onko siinä mieltä?
Minusta ei. En osallistu "Se voittaa kellä on kuollessaan eniten" peliin. Tästä osoituksena olen ostanut tämän vuosituhannen aikana uuden omakotitalon poikkeuksellisen suurella talli- ja harrastustilalla, kesämökin tunturin juurelta, uuden Volvon, kolme uudehkoa Mersua ja viisi moottoripyörää. Se on kaikki "money well spent", vaikka erilaisilla valinnoilla olisinkin ollut miljonääri jo aikoja sitten.
Onnittelut sille, joka maksaa velkaantumatta palkastaan tuon ostoskierroksen sponsoroiden samalla lasten opintoja, että saavat toisin kuin vanhempansa valmistua ilman opintolainaa. Minä en sellaiseen pysty ilman lisätuloja.
Perillisten mielestä kyllä, minun ei.
Ei vastaus. Vaihtoehtoiskustannus on se tuotto, joka MINÄ voin saada käytettäväkseni itse valitsemaani kohteeseen.
Perintö ei ainakaan minun tapauksessani ole tavoite, koska lapset on opetettu säästämään joten meitä nuorempana aloitettuaan he eivät tule olemaan millään tavoin riippuvaisia perinnöstään. Siinä perinnössäkin on muutaman Mersun ja moottoripyörän lisäksi ison verovelan kokoinen reikä. Veronkierrosta ei tarvitse olla huolissaan, maksan palkkaverotukseni lisäksi vapaaehtoista pääomatuloveroa niin paljon kuin suinkin pystyn. Viimeisen ja suurimman erän maksan tuhkauurnasta salkun verovelan purkautuessa.
Mutta sitä ennen kaikki ostamani osakkeet, kaikki niiden osingoilla ostetut osakkeet ja vielä toistaiseksi maksamaton verovelkanikin maksavat vuosittain osinkoa minun tililleni. Se raha on lisätuloa palkan päälle.
Tuli eilen sellainen tunne, että hankin ehkä viimeisen polttomoottoriautoni jo viime vuosikymmenen puolella.
Ihan sama fiilis tämän kesän ostoksesta. Vaikea kuvitella kiinnostavaa hybridiä, ellei mitoitusperiaatteena ole sähköauton pienitehoinen range extender.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tämä sama kävi mielessä kun jokin aika sitten eräs sijoittaja Erkki esitteli strategioitaan ja nyt 80-vuoden rajapyykin muutama vuosi jo ohittaneena, edelleen miettii osakesalkun optimointia ja kertoo tilaisuuden tullen elävänsä vedellä ja leivällä jotta kaikki rahat voidaan sijoittaa.
Vaihtoehtoiskustannus ja korkoa korolle ovat vain prosenttilaskua. On jokaisen oma valinta mitä laskutoimituksensa lopputuloksella tekee. Yllä mainittu elämän vaihtaminen sijoitusharrastukseen on oma valinta, johon kukaan ei pakota.
@tracktest kirjoitti:
Tiedän vastaavan tapauksen jossa autoa alettiin tekemään uudelleen sisältäpäin käsin kun auton alusta, runko ja tavaratila alkoi muuttua rautaoksidiksi. Työn hinnaksi tuli auton käypä arvo noin 700 euroa, mutta eipä tarvinnut ajatellakaan uuden auton hankintaa.
Myönnän, että 740 GLE:n aallonpohjassa viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa kävi mielessä tarjota Volvokerholaisille remonttiaihiota.
Auton arvo ei riittänyt ammattilaisen tekemiin kriittisiin korjauksiin ja sen jälkeen suoraan tavaratilan pohjaankin MIGattu kotipihalla saumaa metritolkulla.
Rahallisesti ei ollut mitään järkeä, mutta se on meidän ensimmäinen uusi auto, matkamuisto ikimuistoiselta reissulta ja meidän lapset on ajettu sillä sairaalasta kotiin kun he meille muuttivat. Museoon konservointi on ollut mielessä, mutta tulee vieläkin museoautoksi vähän liikaa ajopäiviä, joten rolling restoration jatkuu.
@tracktest kirjoitti:
Tiedän vastaavan tapauksen jossa autoa alettiin tekemään uudelleen sisältäpäin käsin kun auton alusta, runko ja tavaratila alkoi muuttua rautaoksidiksi. Työn hinnaksi tuli auton käypä arvo noin 700 euroa, mutta eipä tarvinnut ajatellakaan uuden auton hankintaa.
Myönnän, että 740 GLE:n aallonpohjassa viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa kävi mielessä tarjota Volvokerholaisille remonttiaihiota.
Auton arvo ei riittänyt ammattilaisen tekemiin kriittisiin korjauksiin ja sen jälkeen suoraan tavaratilan pohjaankin MIGattu kotipihalla saumaa metritolkulla.
Rahallisesti ei ollut mitään järkeä, mutta se on meidän ensimmäinen uusi auto, matkamuisto ikimuistoiselta reissulta ja meidän lapset on ajettu sillä sairaalasta kotiin kun he meille muuttivat. Museoon konservointi on ollut mielessä, mutta tulee vieläkin museoautoksi vähän liikaa ajopäiviä, joten rolling restoration jatkuu.
" viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa "
Minulla oli 850 ('94) uudesta asti reilut kymmenen vuotta ja S60 '02 on ollut (on edelleen) 18 vuotta enkä kumpaakaan massauttanut muttei ruostetta ole pohjasta löytynyt. Voiko massaus kuitenkin aiheuttaa ongelmia eikä päinvastoin?
@Yosemite J kirjoitti:
Mille kaikelle sitten pitäisi laskea vaihtoehtokustannus? Kaupunkiasunnolle, kesämökille, lomamatkoille, purjeveneelle, muille harrastuksille? Ei kai?
Miksi ei? Minä lasken vaihtoehtoiskustannuksen kaikille kuukauden palkan ylittäville ostoksilleni.
Omilla asetuksilla laskettu vaihtoehtoiskustannus on realistinen arvio rahamäärästä, jonka vaihtoehtona harkinnassa oleva ostos on. Jos se edelleen tätä taustaa vasten peilattuna tuntuu parantavan elämänlaatua tulevaa rahatukkoa enemmän, niin rahat pöytään ja ostokset kotiin - mutta tietoisena siitä, mikä niiden todellisena vaihtoehtona oli.
Kaiken voi sijoittaa, mutta onko siinä mieltä?
Minusta ei. En osallistu "Se voittaa kellä on kuollessaan eniten" peliin. Tästä osoituksena olen ostanut tämän vuosituhannen aikana uuden omakotitalon poikkeuksellisen suurella talli- ja harrastustilalla, kesämökin tunturin juurelta, uuden Volvon, kolme uudehkoa Mersua ja viisi moottoripyörää. Se on kaikki "money well spent", vaikka erilaisilla valinnoilla olisinkin ollut miljonääri jo aikoja sitten.
Onnittelut sille, joka maksaa velkaantumatta palkastaan tuon ostoskierroksen sponsoroiden samalla lasten opintoja, että saavat toisin kuin vanhempansa valmistua ilman opintolainaa. Minä en sellaiseen pysty ilman lisätuloja.
Perillisten mielestä kyllä, minun ei.
Ei vastaus. Vaihtoehtoiskustannus on se tuotto, joka MINÄ voin saada käytettäväkseni itse valitsemaani kohteeseen.
Perintö ei ainakaan minun tapauksessani ole tavoite, koska lapset on opetettu säästämään joten meitä nuorempana aloitettuaan he eivät tule olemaan millään tavoin riippuvaisia perinnöstään. Siinä perinnössäkin on muutaman Mersun ja moottoripyörän lisäksi ison verovelan kokoinen reikä. Veronkierrosta ei tarvitse olla huolissaan, maksan palkkaverotukseni lisäksi vapaaehtoista pääomatuloveroa niin paljon kuin suinkin pystyn. Viimeisen ja suurimman erän maksan tuhkauurnasta salkun verovelan purkautuessa.
Mutta sitä ennen kaikki ostamani osakkeet, kaikki niiden osingoilla ostetut osakkeet ja vielä toistaiseksi maksamaton verovelkanikin maksavat vuosittain osinkoa minun tililleni. Se raha on lisätuloa palkan päälle.
Tuli eilen sellainen tunne, että hankin ehkä viimeisen polttomoottoriautoni jo viime vuosikymmenen puolella.
Ihan sama fiilis tämän kesän ostoksesta. Vaikea kuvitella kiinnostavaa hybridiä, ellei mitoitusperiaatteena ole sähköauton pienitehoinen range extender.
Meillä on hiukan erilainen filosofia. Ja lienee elämäntilannekin. Minä aktiiviuran jo tehneenä elän pääomatuloilla ja eläkkeellä. Salkkuun en sijoita lisää, vaan nautin tuotoista.
Mersuja minulta ei jää kenenkään "riesaksi". Neljä olen tällä vuosituhannella ostanut ja viimeisen myin kesäkuussa. Muuta vanhempaa kalustoa kyllä, jos en ehdi myydä pois.
En ole asiaan perehtynyt, kun se ei minua kosketa, mutta purkautuuko verovelka perittäessä salkku. Perintövero menee kuolinpäivän arvon mukaan. Miten salkun verottamatonta voittoa kohdellaan?
Aamupäivällä rakentelin sähköautolle latauspaikan autokatoksen puolelle, 3x16A. Jos vaikka serkkupoika käväisee. Voin tarjota saunan ja virvokkeiden lisäksi myös kotimatkasähköt.
@tracktest kirjoitti:
Tiedän vastaavan tapauksen jossa autoa alettiin tekemään uudelleen sisältäpäin käsin kun auton alusta, runko ja tavaratila alkoi muuttua rautaoksidiksi. Työn hinnaksi tuli auton käypä arvo noin 700 euroa, mutta eipä tarvinnut ajatellakaan uuden auton hankintaa.
Myönnän, että 740 GLE:n aallonpohjassa viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa kävi mielessä tarjota Volvokerholaisille remonttiaihiota.
Auton arvo ei riittänyt ammattilaisen tekemiin kriittisiin korjauksiin ja sen jälkeen suoraan tavaratilan pohjaankin MIGattu kotipihalla saumaa metritolkulla.
Rahallisesti ei ollut mitään järkeä, mutta se on meidän ensimmäinen uusi auto, matkamuisto ikimuistoiselta reissulta ja meidän lapset on ajettu sillä sairaalasta kotiin kun he meille muuttivat. Museoon konservointi on ollut mielessä, mutta tulee vieläkin museoautoksi vähän liikaa ajopäiviä, joten rolling restoration jatkuu.
" viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa "
Minulla oli 850 ('94) uudesta asti reilut kymmenen vuotta ja S60 '02 on ollut (on edelleen) 18 vuotta enkä kumpaakaan massauttanut muttei ruostetta ole pohjasta löytynyt. Voiko massaus kuitenkin aiheuttaa ongelmia eikä päinvastoin?
Maahantuojan velvoite ruostesuojata autot päättyi tuohon 90-luvun alkuun. Sen jälkeen se jäi kaikkien omalle kontolle suojaa tai et. Aika moni jätti tekemättä ja suolavesi alkoi tehdä töitään. Aika paljon on tehty ruostesuojausmassausta ja äänieristemassausta.
@tracktest kirjoitti:
Tiedän vastaavan tapauksen jossa autoa alettiin tekemään uudelleen sisältäpäin käsin kun auton alusta, runko ja tavaratila alkoi muuttua rautaoksidiksi. Työn hinnaksi tuli auton käypä arvo noin 700 euroa, mutta eipä tarvinnut ajatellakaan uuden auton hankintaa.
Myönnän, että 740 GLE:n aallonpohjassa viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa kävi mielessä tarjota Volvokerholaisille remonttiaihiota.
Auton arvo ei riittänyt ammattilaisen tekemiin kriittisiin korjauksiin ja sen jälkeen suoraan tavaratilan pohjaankin MIGattu kotipihalla saumaa metritolkulla.
Rahallisesti ei ollut mitään järkeä, mutta se on meidän ensimmäinen uusi auto, matkamuisto ikimuistoiselta reissulta ja meidän lapset on ajettu sillä sairaalasta kotiin kun he meille muuttivat. Museoon konservointi on ollut mielessä, mutta tulee vieläkin museoautoksi vähän liikaa ajopäiviä, joten rolling restoration jatkuu.
" viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa "
Minulla oli 850 ('94) uudesta asti reilut kymmenen vuotta ja S60 '02 on ollut (on edelleen) 18 vuotta enkä kumpaakaan massauttanut muttei ruostetta ole pohjasta löytynyt. Voiko massaus kuitenkin aiheuttaa ongelmia eikä päinvastoin?
Autohan kannattaisi ruostesuojauttaa mieluiten upouutena, jos ylipäätään meinaa suojauttaa. Uuden ostajat vaan harvemmin ostavat auton kahdeksikymmeneksi vuodeksi itselleen, jolloin suojaus hyödyttää vasta seuraavia omistajia - ja jää siksi teettämättä.
@Yosemite J kirjoitti:
Meillä on hiukan erilainen filosofia. Ja lienee elämäntilannekin. Minä aktiiviuran jo tehneenä elän pääomatuloilla ja eläkkeellä. Salkkuun en sijoita lisää, vaan nautin tuotoista.
Saatamme olla lähempänä toisiamme, suorastaan aateveljiä? Tai sisaruksia? Pitkän ajan tähtäimeni on ollut eläkesalkun rakentaminen työeläkkeen lisäksi. Meillä ei vaan ole sen suhteen budjettia venytelty, vaan on säästetty vain se, mitä kohtuudella yli jää ja jos mielenkiintoisia hankintoja on ollut näköpiirissä, eläkekassaa on kannibalisoitu häpeämättä. Rahaa se vain on.
Tilanne kääntyy melko pian eläkevuosina, jolloin on tarkoituskin syödä osingot ja jättää mahdollinen arvon nousu, lasku, romahdus tai raketointi oman onnensa nojaan. Arvo on muiden mielipide osakkeista, joita en halua myydä, joten sen varaan en laske mitään. Osinko on minun osuuteni (osa)omistamani yrityksen tuotosta ja se maksetaan konkreettisena rahana tilille.
Myönnän pelillistäneeni tämän sen verran, että vertaan systemaattisesti omaa suoritustani kotimaan vertailuindeksiini. Ellen pysty voittamaan indeksiä omilla valinnoillani, sitten on sama lyödä aivot narikkaan ja ostaa sitä indeksiä tilalle. Pointti ei ole maksimaalisen rahamäärän kokoamisessa, mutta sitä osaa jonka saa säästöön kannattaa kohdella vastuullisesti. Tämä edellyttää myös oman suorituksen mittaamista sekä markkinaa että ammattilaisia vastaan. Kisa siitä tulee melko luonnostaan, mutta se ei vaadi Molieren Saituriksi ryhtymistä.
" viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa "
Niin siinä valitettavasti kävi.
Minulla oli 850 ('94) uudesta asti reilut kymmenen vuotta ja S60 '02 on ollut (on edelleen) 18 vuotta enkä kumpaakaan massauttanut muttei ruostetta ole pohjasta löytynyt. Voiko massaus kuitenkin aiheuttaa ongelmia eikä päinvastoin?
En epäile lainkaan, koska tuon aikakauden Volvojen korityö oli varsin hyvää. Myös oman autoni seppäämisen aikaan keskustelin aiheesta Volvoharrastajien kanssa saaden vahvistuksen käsitykselleni, että aina huolella hoidettu autoni oli sisältä ja päältä selvästi keskimääräistä parempi yksilö, mutta alusta oli silti keskimääräistä huonompi.
Korjauksia tehdessä näki selvästi, että alkaneet vauriot olivat ehtineet edetä massan alla piilossa pitkään. Minulle tuli täytenä yllätyksenä, kun katsuri kaivoi ruosteet pois etulattioiden alta, jossa lattia oli kummaltakin puolelta poikki kynnyksen ja kardaanitunnelin väliseltä matkalta poikittaispalkin kohdalla.
En pysty todistamaan tätä, mutta korjauksia tehdessä jäi sama mielikuva kuin sinulla, että joko liialliset tai mahdollisesti jossain vaiheessa huolimattomasti tehdyt massaukset olivat nopeuttaneet alustan tuhoa? Akkukotelon (*) ja tavaratilan ja takahelman väliselle matkalle siihen on tinattu peltiä muutama neliö. Tuossa tuli omakin möhläys, kun olisi ollut järkevämpää käydä saman tien kääntämässä hajottamolla tyhjäksi kaluttu korihylsy kyljelleen ja laikata sen pohjasta valmiit korjauspalat, niin olisi päässyt helpommalla.
Seiskan seuraajaksi tullut S80 suojattiin vain kerran aivan uutena ja se lähti meiltä muutama viikko sitten lähes 18-vuotiaana ja lähes virheettömänä. Vasta myyntikuvia ottaessani huomasin pienen mutta ikävän virheen. Kummankin etulokasuojan roiskeläpän suojana ollut muovikalvo oli ehtinyt kulua puhki, ja kuraläppä oli vetänyt lokasuojan nurkista maalit pois ja sitä myöden nyt jo kiireesti kiinni otettavan ruostevaurion. Tuo ei ole S80 vakio ongelmapaikka, joten pistemäinen maalivika meni tosiaan huonosti istuvien (tehtaan alkuperäisten) roiskeläppien piikkiin.
Näillä askelmerkeillä Rouvan uudemman auton suojaus- ja äänieristysaika on jo tilattu. Kertasively saa tällä kokemuksella riittää, vaikka en pystykään todistamaan sitä seuraavan haitallisuutta.
Akkukotelo on tässä korimallissa edessä sisälokasuojan etupuolella, eli läpiruostetta oli alustassa koko auton matkalla jo 20 käyttövuoden jälkeen.
@Yosemite J kirjoitti:
Meillä on hiukan erilainen filosofia. Ja lienee elämäntilannekin. Minä aktiiviuran jo tehneenä elän pääomatuloilla ja eläkkeellä. Salkkuun en sijoita lisää, vaan nautin tuotoista.
Saatamme olla lähempänä toisiamme, suorastaan aateveljiä? Tai sisaruksia? Pitkän ajan tähtäimeni on ollut eläkesalkun rakentaminen työeläkkeen lisäksi. Meillä ei vaan ole sen suhteen budjettia venytelty, vaan on säästetty vain se, mitä kohtuudella yli jää ja jos mielenkiintoisia hankintoja on ollut näköpiirissä, eläkekassaa on kannibalisoitu häpeämättä. Rahaa se vain on.
Tilanne kääntyy melko pian eläkevuosina, jolloin on tarkoituskin syödä osingot ja jättää mahdollinen arvon nousu, lasku, romahdus tai raketointi oman onnensa nojaan. Arvo on muiden mielipide osakkeista, joita en halua myydä, joten sen varaan en laske mitään. Osinko on minun osuuteni (osa)omistamani yrityksen tuotosta ja se maksetaan konkreettisena rahana tilille.
Myönnän pelillistäneeni tämän sen verran, että vertaan systemaattisesti omaa suoritustani kotimaan vertailuindeksiini. Ellen pysty voittamaan indeksiä omilla valinnoillani, sitten on sama lyödä aivot narikkaan ja ostaa sitä indeksiä tilalle. Pointti ei ole maksimaalisen rahamäärän kokoamisessa, mutta sitä osaa jonka saa säästöön kannattaa kohdella vastuullisesti. Tämä edellyttää myös oman suorituksen mittaamista sekä markkinaa että ammattilaisia vastaan. Kisa siitä tulee melko luonnostaan, mutta se ei vaadi Molieren Saituriksi ryhtymistä.
Saatammepa olla, mutta ei sentään sisaruksia.
Indeksiinhän sitä pitäisi siirtyä. Olisi helppohoitoinen. Vaan silloin joutuu maksamaan kurssivoitoista sen sosialistinkolmanneksen. Menettäisi siinä aikamoiset tuotot.
Kohta tulee noottia talousasioista kirjoittamisesta. Mutta terve talous on edellytys hyvälle tekniikalle. Ja jos omatunto alkaa pahasti kolkuttaa, laitamme my-dieseliä tankkiin.
Sähköautoilun yleistyessä pikalatauspisteitä tarvitaan 22 kertaa niin paljon kuin Suomessa on polttoainepumppuja nykyisin. Tulevaisuudessa polttomoottoriautot saattavat muuttua arvokkaiksi keräilyautoiksi.
Olisi mielenkiintoista tietää miten tuo on laskettu.
Selasin huvikseni läpi auton automaattista ajopäiväkirjaa edellisen 100 päivän / reilun 6000km ajalta. Voin lohduttaa sähkönkäyttötekniikan professori Juha Pyrhöstä sillä, että en olisi tarvinnut pikalaturia yhtä ainutta kertaa tänä aikana.
@M880 kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää miten tuo on laskettu.
Selasin huvikseni läpi auton automaattista ajopäiväkirjaa edellisen 100 päivän / reilun 6000km ajalta. Voin lohduttaa sähkönkäyttötekniikan professori Juha Pyrhöstä sillä, että en olisi tarvinnut pikalaturia yhtä ainutta kertaa tänä aikana.
Kerro tarkemmin miksi et ole tarvinnut pikalaturia?
Pikalatausasemia tarvitaan pääasiassa vain pitkien matkojen välilatauksiin.
Yksityiskäytössä olevat autot ovat joka vuorokausi ihan luontaisesti parkissa niin pitkän ajan, että akun kuin akun ehtii ladata 11kW hidaslatauksellakin. Liikkeelle lähtiessä tarvitsee latauslaitetta ensimmäisen kerran 200 - 600km ajon jälkeen riippuen autosta ja kuinka täyteen akun antaa lataantua.
Pikalatausasemien määrän vertaaminen bensapumppujen määrään menee pieleen, jos kuvittelee, että sähköautoa pitää "tankata" aina jollain pikalatausasemalla. Ei tarvitse kuin harvoin. Pikalatauspisteitä tullaan tarvitsemaan paljon vähemmän kuin polttonestepumppuja.
Maanteiden varsille tarvitaan pikalatausasemia, mutta ei juurikaan muuten. Esim. ABC:n pitäisi investoida niin moneen pikalaturiin, että voivat tarjota tankkauksen n. 20-45min aikaikkunalla vastaavalle määrälle pitkänmatkalaisia kuin tänä päivänä liikkuu polttiksilla. ABC varmaan pystyisi aika hyvin haarukoimaan, mikä se määrä on, koska bonuskorttijärjestelmästä jo näkee kuinka iso osa tankkaajista on pidemmän reissun päällä ja kuinka iso samalta paikkakunnalta.
Edit: koti/työpaikkalataaminen on paljon halvempaa kuin latausasemilla lataaminen, joten sähköautoa ei varmaan juuri kukaan lataa maksullisella latausasemalla kotipaikkakunnallaan. Sähköautoilu soveltuu hyvin juuri maaseutupitäjiin ja harvaan asutuille seuduille, koska siellä on asumismuodon takia helppo järjestää kotiin 3x16A latausliitäntä. Melko syrjässä saa asua, jos 200 - 300km ei riitä päivittäisiin arkiajoihin.
Polttisihmisen on varmaan hankala käsittää kuinka kätevää sähköauton käyttö on juuri siitä syystä, että tankkaamisen voi tehdä koti/työpaikan pihassa.
Yksityiskäytössä olevat autot ovat joka vuorokausi ihan luontaisesti parkissa niin pitkän ajan, että akun kuin akun ehtii ladata 11kW hidaslatauksellakin.
Kaupungeissa yksityiskäytössä oleva auton seisoo kadunvarsilla, satunnaisissa vapaan olevissa paikoissa.
Siihen tarvitaan runsaasti nopeita akkulatureita, muuten lataus keikat kestää jonossa koko päivän.
Maanteiden varsille tarvitaan pikalatausasemia, mutta ei juurikaan muuten. Esim. ABC:n pitäisi investoida niin moneen pikalaturiin, että voivat tarjota tankkauksen n. 20-45min aikaikkunalla vastaavalle määrälle pitkänmatkalaisia kuin tänä päivänä liikkuu polttiksilla. ABC varmaan pystyisi aika hyvin haarukoimaan, mikä se määrä on, koska bonuskorttijärjestelmästä jo näkee kuinka iso osa tankkaajista on pidemmän reissun päällä ja kuinka iso samalta paikkakunnalta.
Vaikea arvioida aakkosketjun latuteiden tarvetta, kun asiakkaat jaetaan joka tapauksessa uusiksi. Autonvalmistajien ja muiden tankkausbisneksestä etäällä pysytelleiden tahojen omat laturiverkot muuttavat olennaisesti tasapainoa.
@M880 kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää miten tuo on laskettu.
Selasin huvikseni läpi auton automaattista ajopäiväkirjaa edellisen 100 päivän / reilun 6000km ajalta. Voin lohduttaa sähkönkäyttötekniikan professori Juha Pyrhöstä sillä, että en olisi tarvinnut pikalaturia yhtä ainutta kertaa tänä aikana.
Kerro tarkemmin miksi et ole tarvinnut pikalaturia?
En OLISI tarvinnut pikalaturia koska pisimmätkin päivämatkat mahtuvat hyvin alle 400km haarukkaan. Tosielämässä en tarvinnut niitä siksi, että ajan sähkön ja bensan sekoituksella.
@Kumppani Se oli anekdootti, joka ei kerro laitureiden yleisestä tarpeesta juuri mitään. Siitä voidaan kuitenkin päätellä että on olemassa käyttäjiä, ainakin yksi mutta todennäköisesti useampi, joka 25tkm vuositahdilla tarvitsee pikalatureilta erittäin harvoin. Siksi olisi ollut mielenkiintoista tietää millä olettamilla professori oli tämän laskenut.
Minä olen yksittäinen käyttäjä jonka tarinat omista kokemuksista ja mielipiteistä ovat vain yksittäisiä tarinoita. Sähkönkäytön professorilta on lupa odottaa taustoja. Olisi kiva jos myös toimittaja tekisi työnsä siten että väitteet taustoitetaan.
Maanteiden varsille tarvitaan pikalatausasemia, mutta ei juurikaan muuten. Esim. ABC:n pitäisi investoida niin moneen pikalaturiin, että voivat tarjota tankkauksen n. 20-45min aikaikkunalla vastaavalle määrälle pitkänmatkalaisia kuin tänä päivänä liikkuu polttiksilla. ABC varmaan pystyisi aika hyvin haarukoimaan, mikä se määrä on, koska bonuskorttijärjestelmästä jo näkee kuinka iso osa tankkaajista on pidemmän reissun päällä ja kuinka iso samalta paikkakunnalta.
Vaikea arvioida aakkosketjun latuteiden tarvetta, kun asiakkaat jaetaan joka tapauksessa uusiksi. Autonvalmistajien ja muiden tankkausbisneksestä etäällä pysytelleiden tahojen omat laturiverkot muuttavat olennaisesti tasapainoa.
Voit lukea ABC:n abc. Sama se minulle on, minkä brändin alla lataamiset tehdään. ABC-ketju on kattava maantieverkostossa, ja jo nyt Teslankin latureista suurin osa on ABC:n yhteydessä.
Tulevaisuus näyttää, miten homma kehittyy, mutta varsinkin pikalatureiden tarve on olemassa nimenomaan pitkää matkaa ajettaessa eikä niinkään sähköautoilijan kotikulmilla.
En ollenkaan pyri ennustamaan, kuka operaattori kasvaa tärkeäksi, jos kukaan, mutta ABC-ketjulla on jo olemassa olevan asemaverkoston takia hyvä sauma tässä. Löytyy elintarvikkeita, lounasta, alacartea, autopesua, kahvia+pullaa etc. Vain latausasemia puuttuu, jotta sähköautoiljat tulisivat.
Kaupungeissa olisi tietysti tarpeen olla pikalatausasemia niillä alueilla, mihin ei saa parkkipaikkoja hidaslatauksineen. Siis asukkaille kuten Quu.
Autoista keskusteleminen on hankalaa, kun siihen ottaa mukaan auton hinnan, koska se muuttaa suunnilleen kaiken autoon liittyvän suhteelliseksi puhujaan.
Minusta sanonta "hintaansa nähden hyvä" on omituinen. Joku asia on hyvä tai huono tai voi olla siltä väliltäkin, mutta "hintaansa nähden hyvä" on joku ihan eri ulottuvuus. Vaikka kuinka surkea voinee olla hintaansa nähden hyvä, kunhan on tarpeeksi halpa.
Minä putoan aina kärryiltä, kun alat puhua pääomatulosta ja ostoon menevästä rahasta. Minun tapauksessani on niin, että en pysty yhtäaikaa sijoittamaan ja käyttämään merkittävää summaa per kuukausi.
Jos yhtään ymmärsin edellä olevan tekstisi, niin sinulla on osakesalkkua sen verran, että tuottoa kertyy hyvin. Ja jos ostaisit X:n, et keksi muuta vaihtoehtoa kuin tulouttaa osakesijoituksia ja siis menettää pääomaa ja siis pääomatuloa. Jos minulla olisi pääomaa jemmassa osakkeissa niin paljon, että tuottoa tulee tonni-pari kuussa eikä ole tarvis enää säästää lisää, niin menisin tilaamaan Model X Plaidin rahoituksella ja pitäisin osakepääomat ennallaan kehräämässä rahoituksen takaisin maksua. Ajelisin Teslalla ja talous olisi ok tasapainossa ja hoitaisin kulut palkallani kuten varmaankin valtaosa väestöstä.
Auton hankintaa rahoituksella ei kannata vältellä nykyisillä korkotasoilla. Vanhan kansan ihmiset, kuten Archie, tietysti vieroksuvat, ettei oma nimi ole rekisteriotteessa. Muuta huonoa rahoituksen käytössä ei olekaan. Auton hinta on hivenen kalliimpi, mutta niin vähän, että sillä ei ole merkitystä. Tai jos on, niin silloin on hankkinut ihan liian kalliin auton omaan maksukykyyn nähden. Eli auton, joka ei ole hintaansa nähden hyvä. (valinta).
Sinulla on hyvä tilanne, kun toiveautosi on selkeästi halvemoi kuin mihin sinulla on varaa. Meille monille muille tilanne on päinvastainen tai ainakin niin, että toiveauto on ihan turhan kallis vaikka sellaisen hankkisikin. Monet hankkivat niin mieluisan auton kuin mihin on varaa, mutta sinulle mieluinen auton on halvempi kuin mihin olisi varaa. Good fot you!
HR nämä jotka ovat esitelleet autonsa rekisteriotetta turuilla ja toreilla ovat yleensä niitä jotka ovat korviaan myöten veloissa, mutta jollainhan sitä pitää päteä jos on siihen taipuvainen.
En ole tavannut ketään esittelemässä rekisteriotetta, mutta tiedän ainakin yhden tutun, joka ottaa mieluummin kalliimman pankkilainan kuin halvemman autorahoituksen juurikin "omistajan tunteen" kokemisen vuoksi. Autorahoitus on hyvä siksikin, että auto on lainan vakuutena.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsite ei oletakaan samanaikaista säästämistä ja ostamista, vaan se mittaa kulutukseen käytetyn rahan saamatta jäävää tuottoa. Se tuotto on henkilökohtainen ja riippuu siitä, mitä kukin ostaja tekisi muutenkin niillä rahoillaan, joita ei laita autoonsa. Tilisäästöillään, rahoituksella tai pankista lainatulla rahalla ostavan vaihtoehtoiskustannus on halpa saamatta jäänyt talletuskorko. Yrittäjän tai osakeyhtiöihin sijoittavan vaihtoehtoiskustannus on hänen yritystensä tuotto, joka jää saamatta siltä osin kuin rahaa on pois tuottamasta.
Vaihtoehtoiskustannus ei ole vaikkapa rahan lainaamisen korko eikä sen laskentaan ei vaikuta se, mistä raha tuli. Laskenta alkaa siitä kun oma tai lainaraha on jo tavalla tai toisella käsissä. Sitä jo kädessä olevaa auton hintaa verrataan tuottoon, jonka sama henkilö saisi sille rahalle, ellei ostaisi sillä vaikkapa autoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihtoehtoiskustannus
Juuri näin. Mutta en vain raski tehdä tuota juuri nyt, koska pidän jo kertyneen eläkkeeni ja palkkani eron kattavaa osinkotuloa arvokkaampana kuin hienompaa autoa pihalla. Rouvan auton hinta määräytyi sen mukaan, kuinka paljon rahaa kesti polttaa tuota välitavoitetta hukkaamatta. Seuraava tavoite on tietenkin vastaava nettotulon suuruinen eläketulo hänellekin. Aikaa on enemmän, joten pidän onnistumista todennäköisenä. Ja jos se nyt jääkin sitten vaikka 5% alle, niin jätetään sitten vaikka se Plaid varustus tilaamatta, kyllä eläkeläinen ehtii vakiomallillakin. YOLO!
Vaihtoehtoiskustannus unohtui taas. Rahoituksella ostajan vaihtoehdot eivät ole laittaako lainaraha autoon vai ei, vaan pitää verrata saman lainatun rahamäärän laittamista joko autoon tai vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos se tehdään kuukausisijoituksina, silloin vaihtoehtoiskustannus on auton kokoisen sijoituksen tuotto sitten kun auto on maksettu. Viimeisen maksuerän jälkeen velkavipu lakkaa rasittamasta kuukausipalkkaa. Auton hinnan sijoittanut saa samana ajankohtana nostaa auton + koron kokoisen sijoituksen pääomatuloa palkkansa lisäksi.
Tässä suhteessa myönnän olevani vanhanaikainen Archie, joka kokee velan epämukavana. Ajatteluani rajoittaa selvästikin se, että olen nähnyt korkojen nousun 1990-luvun lamassa ja pörssiromahdukset sen jälkeen, joten pelaan liiankin varman päälle uhkapelejä välttäen. Maksan tästä strategiastani puuttuvan velkavivun vaihtoehtoiskustannuksen, mutta saan sillä rahalla hyvät yöunet.
Kerrankin on etua huonosta mielikuvituksesta
Nämä laskelmat eivät ole sähkäriä vastaan, vaan mielestäni kyse on siitä, että markkina ei ole vielä niin kypsä, että faceliftiä edeltävän teknisesti vastaavan mutta vanhan näköisen vähän käytetyn ostajan markkina olisi vielä valmis.
Sillä se tuo Rouvankin auto lähti kohtuuhintaan. Uusi teknisesti sama auto uusilla naamapelleillä ja AV-välineistöllä on jo kaduilla, joten hyvänkin yksilön hinta putoaa vanhan ulkonäön vuoksi. Vain Teslalla on tällä hetkellä edes tällainen mahdollisuus ostaa nyt uutena myynnissä olevan korimallin edellinen versio (eikä sekään taida edes olla teknisesti uutta vastaava ulkomuotopäivitys?). Nuuka ostaja ostaa vanhan mallin käytettynä silloin kun sen seuraaja on jo liikenteessä.
Vaihtoehtokustannus tai mikä se nyt olikaan voi mennä ihan päälaelleen, jos veikkaa väärää hevosta. Teslassa on ainakin käyttöarvo kotona turvassa.
Niin voi ja vaikka auton iän mittaisella jaksolla (20 vuotta) kukaan ei olekaan vielä koskaan hävinnyt isoilla osakeindekseillä, lyhyellä ajalla kaikki on mahdollista. Tällä vuosikymmenellä se on ehkä jopa todennäköistä?
Mille kaikelle sitten pitäisi laskea vaihtoehtokustannus? Kaupunkiasunnolle, kesämökille, lomamatkoille, purjeveneelle, muille harrastuksille? Ei kai?
Kaiken voi sijoittaa, mutta onko siinä mieltä? Perillisten mielestä kyllä, minun ei.
Sijoitusomaisuus osaltaan tuottaa ja antaa lisämahdollisuuksia hankkia käyttöomaisuutta ja elämyksiä, joilla on sitten aivan muita arvoja.
Tuli eilen sellainen tunne, että hankin ehkä viimeisen polttomoottoriautoni jo viime vuosikymmenen puolella. EU vaikuttaa, tai helle ...
Viime vuosikymmenestä onkin jo yli puoli vuotta aikaa.
Edit: tai no, yleisemmän tulkinnan mukaan ehkä 1,5 vuotta 😊 Helle..
Tämä sama kävi mielessä kun jokin aika sitten eräs sijoittaja Erkki esitteli strategioitaan ja nyt 80-vuoden rajapyykin muutama vuosi jo ohittaneena, edelleen miettii osakesalkun optimointia ja kertoo tilaisuuden tullen elävänsä vedellä ja leivällä jotta kaikki rahat voidaan sijoittaa. Aina välillä julkisuuteen putkahtaa onnellinen perintö valtiolle kun joku (ei siis Erkki) kuolee ilman perillisiä ja valtio perii miljoonia. Valtio käyttää rahat sekunneissa vaikka sosiaalitoimeen mutta rahat antanut on kituuttanut vuosikymmenet vanhoisssa vaatteissa ja ajanut 70-luvun taunuksella ja syönyt kaurapuuroa aamupalaksi ja lounaaksi. Perillisetkin on jääneet tulematta koska puoliso kävisi liian kalliiksi. Elämä on valintoja.
Tiedän vastaavan tapauksen jossa autoa alettiin tekemään uudelleen sisältäpäin käsin kun auton alusta, runko ja tavaratila alkoi muuttua rautaoksidiksi. Työn hinnaksi tuli auton käypä arvo noin 700 euroa, mutta eipä tarvinnut ajatellakaan uuden auton hankintaa. Tuskin se vaihtoehto tuossa kyseisessä tapauksessa olisi käynyt edes mielessä.
Joo eikä siinä mitään, joa sijoittaminen antaa sisällön elämään, niin sittenhän on kuljettava sitä polkua.
Miksi ei? Minä lasken vaihtoehtoiskustannuksen kaikille kuukauden palkan ylittäville ostoksilleni.
Omilla asetuksilla laskettu vaihtoehtoiskustannus on realistinen arvio rahamäärästä, jonka vaihtoehtona harkinnassa oleva ostos on. Jos se edelleen tätä taustaa vasten peilattuna tuntuu parantavan elämänlaatua tulevaa rahatukkoa enemmän, niin rahat pöytään ja ostokset kotiin - mutta tietoisena siitä, mikä niiden todellisena vaihtoehtona oli.
Minusta ei. En osallistu "Se voittaa kellä on kuollessaan eniten" peliin. Tästä osoituksena olen ostanut tämän vuosituhannen aikana uuden omakotitalon poikkeuksellisen suurella talli- ja harrastustilalla, kesämökin tunturin juurelta, uuden Volvon, kolme uudehkoa Mersua ja viisi moottoripyörää. Se on kaikki "money well spent", vaikka erilaisilla valinnoilla olisinkin ollut miljonääri jo aikoja sitten.
Onnittelut sille, joka maksaa velkaantumatta palkastaan tuon ostoskierroksen sponsoroiden samalla lasten opintoja, että saavat toisin kuin vanhempansa valmistua ilman opintolainaa. Minä en sellaiseen pysty ilman lisätuloja.
Ei vastaus. Vaihtoehtoiskustannus on se tuotto, joka MINÄ voin saada käytettäväkseni itse valitsemaani kohteeseen.
Perintö ei ainakaan minun tapauksessani ole tavoite, koska lapset on opetettu säästämään joten meitä nuorempana aloitettuaan he eivät tule olemaan millään tavoin riippuvaisia perinnöstään. Siinä perinnössäkin on muutaman Mersun ja moottoripyörän lisäksi ison verovelan kokoinen reikä. Veronkierrosta ei tarvitse olla huolissaan, maksan palkkaverotukseni lisäksi vapaaehtoista pääomatuloveroa niin paljon kuin suinkin pystyn. Viimeisen ja suurimman erän maksan tuhkauurnasta salkun verovelan purkautuessa.
Mutta sitä ennen kaikki ostamani osakkeet, kaikki niiden osingoilla ostetut osakkeet ja vielä toistaiseksi maksamaton verovelkanikin maksavat vuosittain osinkoa minun tililleni. Se raha on lisätuloa palkan päälle.
Ihan sama fiilis tämän kesän ostoksesta. Vaikea kuvitella kiinnostavaa hybridiä, ellei mitoitusperiaatteena ole sähköauton pienitehoinen range extender.
Vaihtoehtoiskustannus ja korkoa korolle ovat vain prosenttilaskua. On jokaisen oma valinta mitä laskutoimituksensa lopputuloksella tekee. Yllä mainittu elämän vaihtaminen sijoitusharrastukseen on oma valinta, johon kukaan ei pakota.
Myönnän, että 740 GLE:n aallonpohjassa viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa kävi mielessä tarjota Volvokerholaisille remonttiaihiota.
Auton arvo ei riittänyt ammattilaisen tekemiin kriittisiin korjauksiin ja sen jälkeen suoraan tavaratilan pohjaankin MIGattu kotipihalla saumaa metritolkulla.
Rahallisesti ei ollut mitään järkeä, mutta se on meidän ensimmäinen uusi auto, matkamuisto ikimuistoiselta reissulta ja meidän lapset on ajettu sillä sairaalasta kotiin kun he meille muuttivat. Museoon konservointi on ollut mielessä, mutta tulee vieläkin museoautoksi vähän liikaa ajopäiviä, joten rolling restoration jatkuu.
" viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa "
Minulla oli 850 ('94) uudesta asti reilut kymmenen vuotta ja S60 '02 on ollut (on edelleen) 18 vuotta enkä kumpaakaan massauttanut muttei ruostetta ole pohjasta löytynyt. Voiko massaus kuitenkin aiheuttaa ongelmia eikä päinvastoin?
Meillä on hiukan erilainen filosofia. Ja lienee elämäntilannekin. Minä aktiiviuran jo tehneenä elän pääomatuloilla ja eläkkeellä. Salkkuun en sijoita lisää, vaan nautin tuotoista.
Mersuja minulta ei jää kenenkään "riesaksi". Neljä olen tällä vuosituhannella ostanut ja viimeisen myin kesäkuussa. Muuta vanhempaa kalustoa kyllä, jos en ehdi myydä pois.
En ole asiaan perehtynyt, kun se ei minua kosketa, mutta purkautuuko verovelka perittäessä salkku. Perintövero menee kuolinpäivän arvon mukaan. Miten salkun verottamatonta voittoa kohdellaan?
Aamupäivällä rakentelin sähköautolle latauspaikan autokatoksen puolelle, 3x16A. Jos vaikka serkkupoika käväisee. Voin tarjota saunan ja virvokkeiden lisäksi myös kotimatkasähköt.
Maahantuojan velvoite ruostesuojata autot päättyi tuohon 90-luvun alkuun. Sen jälkeen se jäi kaikkien omalle kontolle suojaa tai et. Aika moni jätti tekemättä ja suolavesi alkoi tehdä töitään. Aika paljon on tehty ruostesuojausmassausta ja äänieristemassausta.
Autohan kannattaisi ruostesuojauttaa mieluiten upouutena, jos ylipäätään meinaa suojauttaa. Uuden ostajat vaan harvemmin ostavat auton kahdeksikymmeneksi vuodeksi itselleen, jolloin suojaus hyödyttää vasta seuraavia omistajia - ja jää siksi teettämättä.
Saatamme olla lähempänä toisiamme, suorastaan aateveljiä? Tai sisaruksia? Pitkän ajan tähtäimeni on ollut eläkesalkun rakentaminen työeläkkeen lisäksi. Meillä ei vaan ole sen suhteen budjettia venytelty, vaan on säästetty vain se, mitä kohtuudella yli jää ja jos mielenkiintoisia hankintoja on ollut näköpiirissä, eläkekassaa on kannibalisoitu häpeämättä. Rahaa se vain on.
Tilanne kääntyy melko pian eläkevuosina, jolloin on tarkoituskin syödä osingot ja jättää mahdollinen arvon nousu, lasku, romahdus tai raketointi oman onnensa nojaan. Arvo on muiden mielipide osakkeista, joita en halua myydä, joten sen varaan en laske mitään. Osinko on minun osuuteni (osa)omistamani yrityksen tuotosta ja se maksetaan konkreettisena rahana tilille.
Myönnän pelillistäneeni tämän sen verran, että vertaan systemaattisesti omaa suoritustani kotimaan vertailuindeksiini. Ellen pysty voittamaan indeksiä omilla valinnoillani, sitten on sama lyödä aivot narikkaan ja ostaa sitä indeksiä tilalle. Pointti ei ole maksimaalisen rahamäärän kokoamisessa, mutta sitä osaa jonka saa säästöön kannattaa kohdella vastuullisesti. Tämä edellyttää myös oman suorituksen mittaamista sekä markkinaa että ammattilaisia vastaan. Kisa siitä tulee melko luonnostaan, mutta se ei vaadi Molieren Saituriksi ryhtymistä.
Niin siinä valitettavasti kävi.
En epäile lainkaan, koska tuon aikakauden Volvojen korityö oli varsin hyvää. Myös oman autoni seppäämisen aikaan keskustelin aiheesta Volvoharrastajien kanssa saaden vahvistuksen käsitykselleni, että aina huolella hoidettu autoni oli sisältä ja päältä selvästi keskimääräistä parempi yksilö, mutta alusta oli silti keskimääräistä huonompi.
Korjauksia tehdessä näki selvästi, että alkaneet vauriot olivat ehtineet edetä massan alla piilossa pitkään. Minulle tuli täytenä yllätyksenä, kun katsuri kaivoi ruosteet pois etulattioiden alta, jossa lattia oli kummaltakin puolelta poikki kynnyksen ja kardaanitunnelin väliseltä matkalta poikittaispalkin kohdalla.
En pysty todistamaan tätä, mutta korjauksia tehdessä jäi sama mielikuva kuin sinulla, että joko liialliset tai mahdollisesti jossain vaiheessa huolimattomasti tehdyt massaukset olivat nopeuttaneet alustan tuhoa? Akkukotelon (*) ja tavaratilan ja takahelman väliselle matkalle siihen on tinattu peltiä muutama neliö. Tuossa tuli omakin möhläys, kun olisi ollut järkevämpää käydä saman tien kääntämässä hajottamolla tyhjäksi kaluttu korihylsy kyljelleen ja laikata sen pohjasta valmiit korjauspalat, niin olisi päässyt helpommalla.
Seiskan seuraajaksi tullut S80 suojattiin vain kerran aivan uutena ja se lähti meiltä muutama viikko sitten lähes 18-vuotiaana ja lähes virheettömänä. Vasta myyntikuvia ottaessani huomasin pienen mutta ikävän virheen. Kummankin etulokasuojan roiskeläpän suojana ollut muovikalvo oli ehtinyt kulua puhki, ja kuraläppä oli vetänyt lokasuojan nurkista maalit pois ja sitä myöden nyt jo kiireesti kiinni otettavan ruostevaurion. Tuo ei ole S80 vakio ongelmapaikka, joten pistemäinen maalivika meni tosiaan huonosti istuvien (tehtaan alkuperäisten) roiskeläppien piikkiin.
Näillä askelmerkeillä Rouvan uudemman auton suojaus- ja äänieristysaika on jo tilattu. Kertasively saa tällä kokemuksella riittää, vaikka en pystykään todistamaan sitä seuraavan haitallisuutta.
Saatammepa olla, mutta ei sentään sisaruksia.
Indeksiinhän sitä pitäisi siirtyä. Olisi helppohoitoinen. Vaan silloin joutuu maksamaan kurssivoitoista sen sosialistinkolmanneksen. Menettäisi siinä aikamoiset tuotot.
Kohta tulee noottia talousasioista kirjoittamisesta. Mutta terve talous on edellytys hyvälle tekniikalle. Ja jos omatunto alkaa pahasti kolkuttaa, laitamme my-dieseliä tankkiin.
Sähköautoilun yleistyessä pikalatauspisteitä tarvitaan 22 kertaa niin paljon kuin Suomessa on polttoainepumppuja nykyisin. Tulevaisuudessa polttomoottoriautot saattavat muuttua arvokkaiksi keräilyautoiksi.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008128346.html
Olisi mielenkiintoista tietää miten tuo on laskettu.
Selasin huvikseni läpi auton automaattista ajopäiväkirjaa edellisen 100 päivän / reilun 6000km ajalta. Voin lohduttaa sähkönkäyttötekniikan professori Juha Pyrhöstä sillä, että en olisi tarvinnut pikalaturia yhtä ainutta kertaa tänä aikana.
Kerro tarkemmin miksi et ole tarvinnut pikalaturia?
Tai mitä se kertoisi yleisestä pikalaturiasemien tarpeesta?
Pikalatausasemia tarvitaan pääasiassa vain pitkien matkojen välilatauksiin.
Yksityiskäytössä olevat autot ovat joka vuorokausi ihan luontaisesti parkissa niin pitkän ajan, että akun kuin akun ehtii ladata 11kW hidaslatauksellakin. Liikkeelle lähtiessä tarvitsee latauslaitetta ensimmäisen kerran 200 - 600km ajon jälkeen riippuen autosta ja kuinka täyteen akun antaa lataantua.
Pikalatausasemien määrän vertaaminen bensapumppujen määrään menee pieleen, jos kuvittelee, että sähköautoa pitää "tankata" aina jollain pikalatausasemalla. Ei tarvitse kuin harvoin. Pikalatauspisteitä tullaan tarvitsemaan paljon vähemmän kuin polttonestepumppuja.
Maanteiden varsille tarvitaan pikalatausasemia, mutta ei juurikaan muuten. Esim. ABC:n pitäisi investoida niin moneen pikalaturiin, että voivat tarjota tankkauksen n. 20-45min aikaikkunalla vastaavalle määrälle pitkänmatkalaisia kuin tänä päivänä liikkuu polttiksilla. ABC varmaan pystyisi aika hyvin haarukoimaan, mikä se määrä on, koska bonuskorttijärjestelmästä jo näkee kuinka iso osa tankkaajista on pidemmän reissun päällä ja kuinka iso samalta paikkakunnalta.
Edit: koti/työpaikkalataaminen on paljon halvempaa kuin latausasemilla lataaminen, joten sähköautoa ei varmaan juuri kukaan lataa maksullisella latausasemalla kotipaikkakunnallaan. Sähköautoilu soveltuu hyvin juuri maaseutupitäjiin ja harvaan asutuille seuduille, koska siellä on asumismuodon takia helppo järjestää kotiin 3x16A latausliitäntä. Melko syrjässä saa asua, jos 200 - 300km ei riitä päivittäisiin arkiajoihin.
Polttisihmisen on varmaan hankala käsittää kuinka kätevää sähköauton käyttö on juuri siitä syystä, että tankkaamisen voi tehdä koti/työpaikan pihassa.
Kaupungeissa yksityiskäytössä oleva auton seisoo kadunvarsilla, satunnaisissa vapaan olevissa paikoissa.
Siihen tarvitaan runsaasti nopeita akkulatureita, muuten lataus keikat kestää jonossa koko päivän.
Vaikea arvioida aakkosketjun latuteiden tarvetta, kun asiakkaat jaetaan joka tapauksessa uusiksi. Autonvalmistajien ja muiden tankkausbisneksestä etäällä pysytelleiden tahojen omat laturiverkot muuttavat olennaisesti tasapainoa.
En OLISI tarvinnut pikalaturia koska pisimmätkin päivämatkat mahtuvat hyvin alle 400km haarukkaan. Tosielämässä en tarvinnut niitä siksi, että ajan sähkön ja bensan sekoituksella.
@Kumppani Se oli anekdootti, joka ei kerro laitureiden yleisestä tarpeesta juuri mitään. Siitä voidaan kuitenkin päätellä että on olemassa käyttäjiä, ainakin yksi mutta todennäköisesti useampi, joka 25tkm vuositahdilla tarvitsee pikalatureilta erittäin harvoin. Siksi olisi ollut mielenkiintoista tietää millä olettamilla professori oli tämän laskenut.
Minä olen yksittäinen käyttäjä jonka tarinat omista kokemuksista ja mielipiteistä ovat vain yksittäisiä tarinoita. Sähkönkäytön professorilta on lupa odottaa taustoja. Olisi kiva jos myös toimittaja tekisi työnsä siten että väitteet taustoitetaan.
Voit lukea ABC:n abc. Sama se minulle on, minkä brändin alla lataamiset tehdään. ABC-ketju on kattava maantieverkostossa, ja jo nyt Teslankin latureista suurin osa on ABC:n yhteydessä.
Tulevaisuus näyttää, miten homma kehittyy, mutta varsinkin pikalatureiden tarve on olemassa nimenomaan pitkää matkaa ajettaessa eikä niinkään sähköautoilijan kotikulmilla.
En ollenkaan pyri ennustamaan, kuka operaattori kasvaa tärkeäksi, jos kukaan, mutta ABC-ketjulla on jo olemassa olevan asemaverkoston takia hyvä sauma tässä. Löytyy elintarvikkeita, lounasta, alacartea, autopesua, kahvia+pullaa etc. Vain latausasemia puuttuu, jotta sähköautoiljat tulisivat.
Kaupungeissa olisi tietysti tarpeen olla pikalatausasemia niillä alueilla, mihin ei saa parkkipaikkoja hidaslatauksineen. Siis asukkaille kuten Quu.