@740 GLE kirjoitti:
Mitä osaa jutusta pidät kyseenalaisena?
Yleisellä tasolla suhtaudun varauksella nettijuttuihin, joissa joku avautuu kokemastaan vääryydestä ja juttu on kirjoitettu yksipuolisesti ilman toisen osapuolen vastinetta. Tuossa jutussa auto oli käynyt jonkun paikallisen pajan tutkimuksessa ensin (mikä se mahtaa olla) ja pisteeksi i:n päälle läimäistään vielä, että Teslalta ei saa kommenttia. Netissä on liian helppo julkaista kaikenlaisia mielipiteitä asioista. Usein yhden kokemaan mielipahaan on useampia näkökulmia, jos tilanteen tuntee paremmin.
Tottahan tuo, että netistä löytyy vaikka mitä. Mutta saamaa mietinkin mitä 740GLE:kin.
Miten on mahdollista, että auto menee lopputarkastukseta läpi ilman jarrupalaa? Kaikki testerit yms on rakennettu siten nyiksin, että tuollainen virhe ei voi jäädä huomaamatta. Oma johtopäätökseni on, että Tesla kovassa tuotantopaineessa ei lopputarkasta kaikkia autojaan, ei edes turvallisuudelle tärkeitä jarruja. Toki eipä tämä mitään uutta ole jenkkihistorissa. Muskeliautojen aikakaudella autoissa saattoi olla tehottomat rumpujarrut ja keulalla iso mosa. Nyt on sitten sähköautopuolella kiihtyvyydellä brassaileva merkki, joka ei vaivaudu varmistamaan että autossa on tehtaalta lähtiessä jarrut. Paljoa ei ole runsaassa 50 vuodessa tapahtunut tällä saralla
Vika löydetään ja kyseessä on normi kulutusosat (jarrut), jotka pitää uusia muutenkin säännöllisesti. Osia ei löydy vaan osia pitää odottaa noinkin kauan ja tämä kaikki USAssa. Herää kysymys, kuinka kauan varaosia pitää odottaa markkinan reuna-alueilla. No vastauksen tähän tiedänkin. Lehmän hermot tarvitaan ja toimiva kakkosauto, kun osia alkaa vanhemmiten kulumaan.
Kuten sanoin, suhtaudun varauksella nettijuttuihin. Kirjoitithan sinäkin tuosta vaan yleistyksen jenkkien teollisesta osaamisesta ja asenteesta. Netissä on helppo laukoa omia mielipiteitään ja väitteitään sen kummemmin perustelematta, kuten juuri teit.
Jenkeissä asuneena kyseessä ei ole yleistys vaan tosi-asia. Osaptimointi ja rahanhimo on erittäin yleinen toimintatapa ko. maassa. Osaaminen on aivan eri asia ja sen keksit tuohon itse.
Asenne- ja mututuntumalla puhuminen ei ole totuuden takuu. Mitähän minun pitäisi ajatella suomalaisten touhuista näin Suomessa asuneena? Mitä mieltä sinä olet Suomessa asuneena suomalaisten asenteesta teknisiin asioihin? Kuinka homogeenista ainesta suomalaiset ja suomalaiset firmat ovat? Onko esimerkiksi rakennusalalla kaikki viimeisen päälle hyvin vai viimeisen päälle huonosti? Vai onko ainostaan ameriikassa sillä lailla homogeeninen väestö ja yritysmaailma, että sinulla on perusteet sanoa siellä kaikkien tekevän "osaptimointia" (osaoptimointia?) ja toteuttavan rahanhimoista elämää?
Minä en ole asunut jenkkilässä muutamaa viikkoa enempää kerrallaan, kun olen ollut osana suomalaista porukkaa asentamassa teollisuuden laitteita sinne muutamaan otteeseen. Minusta siellä oli hyvin samanlaista kuin Suomessa kunhan oli selvittänyt maahantulotenttauksen. Paitsi, että Unionilla oli vahva ote. Me saimme toimia vain superviisareina ja ohjelmointi- yms. töissä ja varsinaisen asennustyön teki Unionin miehet ja naiset. Se oli hyvin tarkkaa. Rahanhimoa en havainnut sen enempää kuin Suomessakaan.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Tässä on tietysti monta määrittelykysymystä, mutta ehkä perusasia on se että myös suunnittelun laatu on laatua jota on syytä pitää silmällä? Softaongelmat menevät kyllä myös testauksen piikkiin, mikä nyt ainakin on laaduntarkkailua ihan siinä konkreettisessa merkityksessään.
Toki jos laaduntarkkailulla haluaa tarkoittaa pelkästään syynäämistä tuotantolinjan päässä, niin ei sitten.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Tässä on tietysti monta määrittelykysymystä, mutta ehkä perusasia on se että myös suunnittelun laatu on laatua jota on syytä pitää silmällä? Softaongelmat menevät kyllä myös testauksen piikkiin, mikä nyt ainakin on laaduntarkkailua ihan siinä konkreettisessa merkityksessään.
Toki jos laaduntarkkailulla haluaa tarkoittaa pelkästään syynäämistä tuotantolinjan päässä, niin ei sitten.
Kyllä tuo laatutyötä mitä suuremmassa määrin on , mutta ei sitä yleensä laaduntarkkailuksi kutsuta vaan laadunsuunnitteluksi.
Softa on jostain syystä saanut sellaisien aseman (windows-maailmasta), että loppukäyttäjä on osa testausprosessia. Bugit sitten kerrätään, priorisoidaan ja korjataan jos korjataan. Osahan noista on selviä virheitä, mutta osa on alueella parannus (eli alkuperäinenkin toimii mutta ehkä huonosti, kömpelösti tms). Ennen vanhaan auton softapäivitettiin huollossa joskus jopa huomaamatta, nykyisin päivitykset tulee etänä ja käyttäjä tekee ne samalla tavalla kuin päivittäisi puhelinta. Sekin on opittu, että päivityksissä tulee jostain uusia ominaisuuksia samalla ja kuluttaja saa ne ikäänkuin 'ilmaiseksi' , vaikka todellisuudessa paketti päivittää samalla paljon muutakin joka valmistajalta on alunperin jäänyt tekemättä tai toiminnassa on ollut puute.
Ainakin näin prosessi toimi omassa autossa, kun sen uutena ostin, alkuun päivityksiä tuli paljonkin, mukana tuli usein jotain tilpehööriä jolla ei joskus tehnyt mitään (esim tiedonkeruu rata-ajoon, siis 2,5tn painavaan korkeaan maasturiin ) ja joskus hyvin käyttökelpoisia (mm. Android-auto), mutta samalla monet bugit korjaantuivat ladattavien päivitysten yhteydessä (esim latauksen maksivirta tippui itsekeen 6A, tai ohjauspyörän asento ei säilynyt avainmuistissa). Nyt päivityksiä ei ole tullut enää hetkeen, mutta eipä ole ollut merkittäviä ongelmiakaan.
Lopputuotteen laatu syntyy prosessissa jonka valmistaja on luonut. (Materiaalit, suunnittelu, alihankkijat, valmistus ja sen toleranssit, menetelmät, henkilöstön koulutus ja asenteet sekä olosuhteet, lopputestaus, pakkaus jne.) Tuotteen laaduttomuus voi olla lähtöisin piirustuslaudalta tai syntyä kun loppukokoonpano unohtaa hanskat esim. vaihteiston sisään. Osa vioista voidaan korjata tai kiertää softapäivityksillä mutta suuri osa vaatii kyllä muutakin.
Minun mielestä normaalin käyttöiän puitteissa hajoavassa laitteessa on laatupoikkeama.
Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa.
Dieselgate.....
Tunnetusti vanhoissa jenkeissä oli takapainoiset jarrut, tästä syystä auto kääntyi lukkojarrutuksessa poikittain
Kun nyt autoja on ollut aina tapana luokitella merkin kotimaan tai jopa maanosan perusteella, amerikkalaisten rooli ei kaksinen ole. Suomessa on mm. sellaisia kuuluisuuksia kuin Dodge Caliber tai Chrysler Voyager. Kilpailevat laadussa (luotettavuus, kestävyys) lähinnä italialaisten tai ainakin takavuosien ranskalaisten valmistajien kanssa.
Siten ainakaan minulle amerikkalaisuus ei ole mikään samanlainen meriitti kuin esim. japanilaisuus. Suuri maa ja suuret toleranssit taitaa tässä tapauksessa pitää paikkaansa. Tesla ei ole erityisesti kunnostautunut sen maineen muuttamisessa, vaikka muuten uutta ajattelua alalle onkin tuonut.
Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa.
Dieselgate.....
Tunnetusti vanhoissa jenkeissä oli takapainoiset jarrut, tästä syystä auto kääntyi lukkojarrutuksessa poikittain
Ahaa. Kuinka vanhoista jenkeistä onkaan kyse?
Puhutaan vanhoista jenkeistä ennen 80-90-lukua. Tämä ominaisuus vaivasi rumpujarrullisia autoja eritoten vanhoja jenkkejä. Euroopassa ensimmäiset ABS-jarrut tulivat markkinoille vuonna 1978 BMW:n ja MB:n malleihin. Taisivat olla vielä tuolloin lisävarusteena ruksattavia.
Muistatko missä autossa esiteltiin maailman ensimmäiset ABS-jarrut
Mercedes-Benz ja Bosch esittelivät vuonna 1978 henkilöauton uuden turvajärjestelmän, josta sittemmin on kehittynyt vakiovaruste lähes joka luokan ajoneuvokalustoissa.
@Quu kirjoitti:
Muistatko missä autossa esiteltiin maailman ensimmäiset ABS-jarrut
Mercedes-Benz ja Bosch esittelivät vuonna 1978 henkilöauton uuden turvajärjestelmän, josta sittemmin on kehittynyt vakiovaruste lähes joka luokan ajoneuvokalustoissa.
Samana (1978) vuonna tulivat molempiin merkkeihin ja olivat lisävarusteena ruksattavia ensialkuun, myöhemmin olivat vakiovarusteena jokaisessa mallissa. Olen ajellut ässällä ja seiskalla 80-luvulla joten ei ihan vieras asia.
@Quu kirjoitti:
Muistatko missä autossa esiteltiin maailman ensimmäiset ABS-jarrut
Mercedes-Benz ja Bosch esittelivät vuonna 1978 henkilöauton uuden turvajärjestelmän, josta sittemmin on kehittynyt vakiovaruste lähes joka luokan ajoneuvokalustoissa.
"The modern ABS system was invented in 1971 by Mario Palazzetti (known as 'Mister ABS') in the Fiat Research Center and is now standard in almost every car. The system was called Antiskid and the patent was sold to Bosch who named it ABS"
@Tiko kirjoitti:
Muskeliautojen aikakaudella autoissa saattoi olla tehottomat rumpujarrut ja keulalla iso mosa.
Tämä ilmiö pilaa yhä huippunopeusvedot lentokentällä. Mittauspiste pitää tuoda niin lähelle lähtöpaikkaa, että nopealla pyörällä ei ole kyse rauhallisesta huippunopeuden mittauksesta helpoissa olosuhteissa, vaan kiihdytyskisasta, joka pitää vetää tuppi nurin koko matkan ehtiäkseen sekunnin verran havaita ääreisnäön alueella kierroslukumittarin jähmettyneen paikalleen. Sitten puolet lentokentän kiitoradasta cruisaillaan käytännössä jarruun koskematta, että isolohkokasikin ehtii pysähtyä kärventämättä jarrujaan kerralla pilalle.
Vika löydetään ja kyseessä on normi kulutusosat (jarrut), jotka pitää uusia muutenkin säännöllisesti. Osia ei löydy vaan osia pitää odottaa noinkin kauan ja tämä kaikki USAssa. Herää kysymys, kuinka kauan varaosia pitää odottaa markkinan reuna-alueilla. No vastauksen tähän tiedänkin. Lehmän hermot tarvitaan ja toimiva kakkosauto, kun osia alkaa vanhemmiten kulumaan.
Tämä on minustakin suurempi kysymys. Virheitä sattuu ihan varmasti kaikille, mutta MITÄ NÄYTTI DYNOAJO tuotantolinjan lopussa? Miksi yksi pikkuinen jarrupala voi olla näin vaikea asia löytää, kun sen noutaa vaikka amatöörikin itse Motonetistä alle tunnissa ja merkkiliikkeen asentaja hyllystä minuuteissa ja kumpi tahansa tyrkkää sen paikalleen uuteen autoon alle vartissa. Auto kuntoon, anteeksipyyntö ja kahvit odottaessa ja takaisin baanalle.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
"Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa."
on ihan validi koska saksalainen linjaston viimeinen syynääjä on hommassaan pätevä? Suunniteltu mätäneminen, epäkelvot koneet ja vaihteistot ja asiakkaiden huijaaminen on vain ominaisuuksia, eli ihan fine. Ja softaa ei lasketa, koska Windows ja maan (maailman) tapa.
Minusta tuossa on kyllä pari pientä poikkeamaa kyseenalaistamattomaan laatuun ja laaduntarkkailuun.
Yhtäläisyysmerkkien vetäminen laadun ja valmistusmaan/kotimaan/kuvitellun kotimaan perusteella on kyllä vähän hölmöä. Kiinastakin saa laatua kun tilaa laatua. Taiwanille naureskeltiin muutama vuosikymmen sitten, nyt lähes koko maailman autoteollisuus on polvillaan kun sieltä ei saa tarpeeksi siruja. Japanin ja Etelä-Korean kanssa vähän sama juttu muutama vuosikymmen aiemmin, ja nyt niistä tulevat maailman vähävikaisimmat autot.
That said, kyllä Made in Germany tai Made in Finland tuottaa minussakin positiivisia mielleyhtymiä. Se on sitten eri asia onko se vain brändi, vai onko sille ihan oikeasti myös katetta.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
"Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa."
on ihan validi koska saksalainen linjaston viimeinen syynääjä on hommassaan pätevä? Suunniteltu mätäneminen, epäkelvot koneet ja vaihteistot ja asiakkaiden huijaaminen on vain ominaisuuksia, eli ihan fine. Ja softaa ei lasketa, koska Windows ja maan (maailman) tapa.
Minusta tuossa on kyllä pari pientä poikkeamaa kyseenalaistamattomaan laatuun ja laaduntarkkailuun.
Yhtäläisyysmerkkien vetäminen laadun ja valmistusmaan/kotimaan/kuvitellun kotimaan perusteella on kyllä vähän hölmöä. Kiinastakin saa laatua kun tilaa laatua. Taiwanille naureskeltiin muutama vuosikymmen sitten, nyt lähes koko maailman autoteollisuus on polvillaan kun sieltä ei saa tarpeeksi siruja. Japanin ja Etelä-Korean kanssa vähän sama juttu muutama vuosikymmen aiemmin, ja nyt niistä tulevat maailman vähävikaisimmat autot.
That said, kyllä Made in Germany tai Made in Finland tuottaa minussakin positiivisia mielleyhtymiä. Se on sitten eri asia onko se vain brändi, vai onko sille ihan oikeasti myös katetta.
Sinusta on matkan varrella kuoriutunut pesunkestävä trolli. Olit sitä alusta alkaen, mutta nyt vedät kuin vanha tekijä.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
"Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa."
on ihan validi koska saksalainen linjaston viimeinen syynääjä on hommassaan pätevä? Suunniteltu mätäneminen, epäkelvot koneet ja vaihteistot ja asiakkaiden huijaaminen on vain ominaisuuksia, eli ihan fine. Ja softaa ei lasketa, koska Windows ja maan (maailman) tapa.
Minusta tuossa on kyllä pari pientä poikkeamaa kyseenalaistamattomaan laatuun ja laaduntarkkailuun.
Yhtäläisyysmerkkien vetäminen laadun ja valmistusmaan/kotimaan/kuvitellun kotimaan perusteella on kyllä vähän hölmöä. Kiinastakin saa laatua kun tilaa laatua. Taiwanille naureskeltiin muutama vuosikymmen sitten, nyt lähes koko maailman autoteollisuus on polvillaan kun sieltä ei saa tarpeeksi siruja. Japanin ja Etelä-Korean kanssa vähän sama juttu muutama vuosikymmen aiemmin, ja nyt niistä tulevat maailman vähävikaisimmat autot.
That said, kyllä Made in Germany tai Made in Finland tuottaa minussakin positiivisia mielleyhtymiä. Se on sitten eri asia onko se vain brändi, vai onko sille ihan oikeasti myös katetta.
Sinusta on matkan varrella kuoriutunut pesunkestävä trolli. Olit sitä alusta alkaen, mutta nyt vedät kuin vanha tekijä.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
"Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa."
on ihan validi koska saksalainen linjaston viimeinen syynääjä on hommassaan pätevä? Suunniteltu mätäneminen, epäkelvot koneet ja vaihteistot ja asiakkaiden huijaaminen on vain ominaisuuksia, eli ihan fine. Ja softaa ei lasketa, koska Windows ja maan (maailman) tapa.
Minusta tuossa on kyllä pari pientä poikkeamaa kyseenalaistamattomaan laatuun ja laaduntarkkailuun.
Yhtäläisyysmerkkien vetäminen laadun ja valmistusmaan/kotimaan/kuvitellun kotimaan perusteella on kyllä vähän hölmöä. Kiinastakin saa laatua kun tilaa laatua. Taiwanille naureskeltiin muutama vuosikymmen sitten, nyt lähes koko maailman autoteollisuus on polvillaan kun sieltä ei saa tarpeeksi siruja. Japanin ja Etelä-Korean kanssa vähän sama juttu muutama vuosikymmen aiemmin, ja nyt niistä tulevat maailman vähävikaisimmat autot.
That said, kyllä Made in Germany tai Made in Finland tuottaa minussakin positiivisia mielleyhtymiä. Se on sitten eri asia onko se vain brändi, vai onko sille ihan oikeasti myös katetta.
Sinusta on matkan varrella kuoriutunut pesunkestävä trolli. Olit sitä alusta alkaen, mutta nyt vedät kuin vanha tekijä.
Minustakin olisi kiva tietää, miksi koet tämän M880:n kirjoituksen trollaamiseksi?
Sinä, Tiko ja GLE olette tainneet lanseerata uuden laatukäsitteen: Priima Sekunda. Se on siis sitä, että tehdä huonoa tuotetta laadukkaasti. Sitäkö se pohoojanmaalane sanonta tarkoittaakin, että kun sekundaa tehdään, niin priimaa pukkaa, vai miten se menikään?
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
"Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa."
on ihan validi koska saksalainen linjaston viimeinen syynääjä on hommassaan pätevä? Suunniteltu mätäneminen, epäkelvot koneet ja vaihteistot ja asiakkaiden huijaaminen on vain ominaisuuksia, eli ihan fine. Ja softaa ei lasketa, koska Windows ja maan (maailman) tapa.
Minusta tuossa on kyllä pari pientä poikkeamaa kyseenalaistamattomaan laatuun ja laaduntarkkailuun.
Yhtäläisyysmerkkien vetäminen laadun ja valmistusmaan/kotimaan/kuvitellun kotimaan perusteella on kyllä vähän hölmöä. Kiinastakin saa laatua kun tilaa laatua. Taiwanille naureskeltiin muutama vuosikymmen sitten, nyt lähes koko maailman autoteollisuus on polvillaan kun sieltä ei saa tarpeeksi siruja. Japanin ja Etelä-Korean kanssa vähän sama juttu muutama vuosikymmen aiemmin, ja nyt niistä tulevat maailman vähävikaisimmat autot.
That said, kyllä Made in Germany tai Made in Finland tuottaa minussakin positiivisia mielleyhtymiä. Se on sitten eri asia onko se vain brändi, vai onko sille ihan oikeasti myös katetta.
Sinusta on matkan varrella kuoriutunut pesunkestävä trolli. Olit sitä alusta alkaen, mutta nyt vedät kuin vanha tekijä.
Minustakin olisi kiva tietää, miksi koet tämän M880:n kirjoituksen trollaamiseksi?
Sinä, Tiko ja GLE olette tainneet lanseerata uuden laatukäsitteen: Priima Sekunda. Se on siis sitä, että tehdä huonoa tuotetta laadukkaasti. Sitäkö se pohoojanmaalane sanonta tarkoittaakin, että kun sekundaa tehdään, niin priimaa pukkaa, vai miten se menikään?
Tähän suuntaan outoja käsitteitä. Tuo taitaa sopia paremmin sinne mikä on perseen alla.
Miten saksalainen laaduntarkkailu pärjäsi esimeriksi ensimmäisen sukupolven DSG-laatikoiden kanssa? Entäs TSI-koneet? VAGin tuoreet softaongelmat? Vuosituhannen vaihteen ruostuneet mersut, ja yhä ruotsuvat Sprinterit?
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
"Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa."
on ihan validi koska saksalainen linjaston viimeinen syynääjä on hommassaan pätevä? Suunniteltu mätäneminen, epäkelvot koneet ja vaihteistot ja asiakkaiden huijaaminen on vain ominaisuuksia, eli ihan fine. Ja softaa ei lasketa, koska Windows ja maan (maailman) tapa.
Minusta tuossa on kyllä pari pientä poikkeamaa kyseenalaistamattomaan laatuun ja laaduntarkkailuun.
Yhtäläisyysmerkkien vetäminen laadun ja valmistusmaan/kotimaan/kuvitellun kotimaan perusteella on kyllä vähän hölmöä. Kiinastakin saa laatua kun tilaa laatua. Taiwanille naureskeltiin muutama vuosikymmen sitten, nyt lähes koko maailman autoteollisuus on polvillaan kun sieltä ei saa tarpeeksi siruja. Japanin ja Etelä-Korean kanssa vähän sama juttu muutama vuosikymmen aiemmin, ja nyt niistä tulevat maailman vähävikaisimmat autot.
That said, kyllä Made in Germany tai Made in Finland tuottaa minussakin positiivisia mielleyhtymiä. Se on sitten eri asia onko se vain brändi, vai onko sille ihan oikeasti myös katetta.
Sinusta on matkan varrella kuoriutunut pesunkestävä trolli. Olit sitä alusta alkaen, mutta nyt vedät kuin vanha tekijä.
Minustakin olisi kiva tietää, miksi koet tämän M880:n kirjoituksen trollaamiseksi?
Sinä, Tiko ja GLE olette tainneet lanseerata uuden laatukäsitteen: Priima Sekunda. Se on siis sitä, että tehdä huonoa tuotetta laadukkaasti. Sitäkö se pohoojanmaalane sanonta tarkoittaakin, että kun sekundaa tehdään, niin priimaa pukkaa, vai miten se menikään?
Tähän suuntaan outoja käsitteitä. Tuo taitaa sopia paremmin sinne mikä on perseen alla.
Kyllä se oli ensimmäisenä Tiko, joka määritteli saksalaisen laadun siten, että ratkaisut voivat olla huonoja kunhan ne valmistetaan hyvin. Minusta se tarkoittaa, että tehdään priimaa sekundaa. Tavallisempi ajatus on laatutavoitteelle, että tehdään hyviä ratkaisuja hyvin. Kun on oikein voimakkaasti värjätyt lasit, niin voi päätyä verbaaliseen umpikujaan kuten Tiko ja GLE siinä vielä peesaten. Tietysti kiva, että täällä joku kirjoittelee tuollaisia hauskoja "loppukevennyksiä" aina välillä.
Minustakin olisi kiva tietää, miksi koet tämän M880:n kirjoituksen trollaamiseksi?
Sinä, Tiko ja GLE olette tainneet lanseerata uuden laatukäsitteen: Priima Sekunda. Se on siis sitä, että tehdä huonoa tuotetta laadukkaasti. Sitäkö se pohoojanmaalane sanonta tarkoittaakin, että kun sekundaa tehdään, niin priimaa pukkaa, vai miten se menikään?
Tähän suuntaan outoja käsitteitä. Tuo taitaa sopia paremmin sinne mikä on perseen alla.
Kyllä se oli ensimmäisenä Tiko, joka määritteli saksalaisen laadun siten, että ratkaisut voivat olla huonoja kunhan ne valmistetaan hyvin. Minusta se tarkoittaa, että tehdään priimaa sekundaa. Tavallisempi ajatus on laatutavoitteelle, että tehdään hyviä ratkaisuja hyvin. Kun on oikein voimakkaasti värjätyt lasit, niin voi päätyä verbaaliseen umpikujaan kuten Tiko ja GLE siinä vielä peesaten. Tietysti kiva, että täällä joku kirjoittelee tuollaisia hauskoja "loppukevennyksiä" aina välillä.
Olen pahasti pettynyt, mutta en (kovin) yllätynyt.
Luepa taaksepäin ja mieti missä olen kirjoittamasi laadunmääritelmän tehnyt, kun en ole tätä ennen Saksaa tai saksalaisia tähän mukaan ottanut. Ja jos en ole minä, niin kuka keittoa keitää? Olen keskutellut asiata aivan yleisellä tasolla pelkästään sen vuoksi, että tuotanto ja kokoonpano on suht lähellä sitä, jonka tuonnut leivän pöytään +30 vuotta eripuolta maailmaa, niin Suomessa, USAssa, Japanissa kuin Kiinassakin, (mutta ei Saksata vaikka kovin sitä viittaa harteille tarjoat)
Toisekseen varmasti tiedät mitä tarkoittaa 'ominaisuus' insinööritieteissä kun se kirjoitetaan lainausmerkkeihin, tai sitten olen vain olettanut liikaa, mutta ajan hukkaa selventään lisää. Jos GLE viitsii tehdä niin ok, itse en keksi juuri yhtään hyvää syytä jatkaa tätä.
Minustakin olisi kiva tietää, miksi koet tämän M880:n kirjoituksen trollaamiseksi?
Sinä, Tiko ja GLE olette tainneet lanseerata uuden laatukäsitteen: Priima Sekunda. Se on siis sitä, että tehdä huonoa tuotetta laadukkaasti. Sitäkö se pohoojanmaalane sanonta tarkoittaakin, että kun sekundaa tehdään, niin priimaa pukkaa, vai miten se menikään?
Tähän suuntaan outoja käsitteitä. Tuo taitaa sopia paremmin sinne mikä on perseen alla.
Kyllä se oli ensimmäisenä Tiko, joka määritteli saksalaisen laadun siten, että ratkaisut voivat olla huonoja kunhan ne valmistetaan hyvin. Minusta se tarkoittaa, että tehdään priimaa sekundaa. Tavallisempi ajatus on laatutavoitteelle, että tehdään hyviä ratkaisuja hyvin. Kun on oikein voimakkaasti värjätyt lasit, niin voi päätyä verbaaliseen umpikujaan kuten Tiko ja GLE siinä vielä peesaten. Tietysti kiva, että täällä joku kirjoittelee tuollaisia hauskoja "loppukevennyksiä" aina välillä.
Olen pahasti pettynyt, mutta en (kovin) yllätynyt.
Luepa taaksepäin ja mieti missä olen kirjoittamasi laadunmääritelmän tehnyt, kun en ole tätä ennen Saksaa tai saksalaisia tähän mukaan ottanut. Ja jos en ole minä, niin kuka keittoa keitää? Olen keskutellut asiata aivan yleisellä tasolla pelkästään sen vuoksi, että tuotanto ja kokoonpano on suht lähellä sitä, jonka tuonnut leivän pöytään +30 vuotta eripuolta maailmaa, niin Suomessa, USAssa, Japanissa kuin Kiinassakin, (mutta ei Saksata vaikka kovin sitä viittaa harteille tarjoat)
Toisekseen varmasti tiedät mitä tarkoittaa 'ominaisuus' insinööritieteissä kun se kirjoitetaan lainausmerkkeihin, tai sitten olen vain olettanut liikaa, mutta ajan hukkaa selventään lisää. Jos GLE viitsii tehdä niin ok, itse en keksi juuri yhtään hyvää syytä jatkaa tätä.
M880 trollaa. HR syyllistyy hämmentämiseen ja tahalliseen väärinymmärtämiseen. Tikon ja 740 GLE:n kirjoituksissa ei ole mitään epäselvää, täyttä asiaa! Ei mitään lisättävää.
Minustakin olisi kiva tietää, miksi koet tämän M880:n kirjoituksen trollaamiseksi?
Sinä, Tiko ja GLE olette tainneet lanseerata uuden laatukäsitteen: Priima Sekunda. Se on siis sitä, että tehdä huonoa tuotetta laadukkaasti. Sitäkö se pohoojanmaalane sanonta tarkoittaakin, että kun sekundaa tehdään, niin priimaa pukkaa, vai miten se menikään?
Tähän suuntaan outoja käsitteitä. Tuo taitaa sopia paremmin sinne mikä on perseen alla.
Kyllä se oli ensimmäisenä Tiko, joka määritteli saksalaisen laadun siten, että ratkaisut voivat olla huonoja kunhan ne valmistetaan hyvin. Minusta se tarkoittaa, että tehdään priimaa sekundaa. Tavallisempi ajatus on laatutavoitteelle, että tehdään hyviä ratkaisuja hyvin. Kun on oikein voimakkaasti värjätyt lasit, niin voi päätyä verbaaliseen umpikujaan kuten Tiko ja GLE siinä vielä peesaten. Tietysti kiva, että täällä joku kirjoittelee tuollaisia hauskoja "loppukevennyksiä" aina välillä.
Olen pahasti pettynyt, mutta en (kovin) yllätynyt.
Luepa taaksepäin ja mieti missä olen kirjoittamasi laadunmääritelmän tehnyt, kun en ole tätä ennen Saksaa tai saksalaisia tähän mukaan ottanut. Ja jos en ole minä, niin kuka keittoa keitää? Olen keskutellut asiata aivan yleisellä tasolla pelkästään sen vuoksi, että tuotanto ja kokoonpano on suht lähellä sitä, jonka tuonnut leivän pöytään +30 vuotta eripuolta maailmaa, niin Suomessa, USAssa, Japanissa kuin Kiinassakin, (mutta ei Saksata vaikka kovin sitä viittaa harteille tarjoat)
Toisekseen varmasti tiedät mitä tarkoittaa 'ominaisuus' insinööritieteissä kun se kirjoitetaan lainausmerkkeihin, tai sitten olen vain olettanut liikaa, mutta ajan hukkaa selventään lisää. Jos GLE viitsii tehdä niin ok, itse en keksi juuri yhtään hyvää syytä jatkaa tätä.
M880 trollaa. HR syyllistyy hämmentämiseen ja tahalliseen väärinymmärtämiseen.
Tuolla väitteelläsi lähdet ihan itse hämmentämään ja ymmärryttämään kaikkia väärin.
M880:llä oli minustakin ihan vahvat argumentit, jopa minä ymmärsin pointit oikein hyvin! Koska sattuivat olemaan vähän omia mielikuvavärittyneitä one-liner-totuuksiasi vastaan, niin aloitit vastahyökkäyksen kolmella sanalla: trolli, hämmennys ja väärinymmärrys.
Vaan muuttuiko se ydin M880:n viestissä? Katoavatko nuo hänen nostamansa asiat jos vain katsot muualle, tracktest?
Halutaanko elää mielikuvissa kuten rapea ranskis, tuulitakkijapski, takuulaatusaksalainen, paskajarruiset jenkit, saabismit, italian-standard-ape ja vaikka venäläinen perseenpäristin? Onko automaailma sama kuin viime vuosituhannella ylipäätään? Sieltähän näitä roikotetaan, verenperintönä lähestulkoon.
@M880 kirjoitti:
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
Ei, vaan puhun samasta asiasta kuin sinä. Tuotannon testaus pystyy korjaamaan ainoastaan tuotantoprosessissa tapahtuneita virheitä mutta se ei mahda mitään suunnitteluvaiheessa tehdyille virheille.
En edes yrittänyt verrata näiden merkitystä toisiinsa, koska ongelman suuruus käyttäjälle riippuu ongelman laadusta, joten yleispätevää paremmuutta tai huonommuutta ei ole mahdollista osoittaa lainkaan.
En siis vielä valinnut puoliani lainkaan, eikä se ollut postini tarkoitus, vaan vertailla eri tavoin aiheutuvien ongelmin syntymekanismia ja niiden torjuntatapoja. Mutta jos joudun valitsemaan, omaan autotalliini otan esillä olleista vaihtoehdoista ilman muuta mieluummin pelkän jarrupalan lisäyksellä valmiiksi kootun Teslan kuin biohajoavan Mersun. Kokoonpanon virheet on suunnittelun virheitä helpompaa korjata jälkikäteen.
Asenne- ja mututuntumalla puhuminen ei ole totuuden takuu. Mitähän minun pitäisi ajatella suomalaisten touhuista näin Suomessa asuneena? Mitä mieltä sinä olet Suomessa asuneena suomalaisten asenteesta teknisiin asioihin? Kuinka homogeenista ainesta suomalaiset ja suomalaiset firmat ovat? Onko esimerkiksi rakennusalalla kaikki viimeisen päälle hyvin vai viimeisen päälle huonosti? Vai onko ainostaan ameriikassa sillä lailla homogeeninen väestö ja yritysmaailma, että sinulla on perusteet sanoa siellä kaikkien tekevän "osaptimointia" (osaoptimointia?) ja toteuttavan rahanhimoista elämää?
Minä en ole asunut jenkkilässä muutamaa viikkoa enempää kerrallaan, kun olen ollut osana suomalaista porukkaa asentamassa teollisuuden laitteita sinne muutamaan otteeseen. Minusta siellä oli hyvin samanlaista kuin Suomessa kunhan oli selvittänyt maahantulotenttauksen. Paitsi, että Unionilla oli vahva ote. Me saimme toimia vain superviisareina ja ohjelmointi- yms. töissä ja varsinaisen asennustyön teki Unionin miehet ja naiset. Se oli hyvin tarkkaa. Rahanhimoa en havainnut sen enempää kuin Suomessakaan.
Miten estät nuo asiat laaduntarkailulla? Kyllä noissa kaikissa esimerkeissä virheet on tehty suunnitteluvaiheessa (mitoitukset ja materiaalivalinnat) ja prototyyppien testaamisessa (liian lyhyt aika tai erilainen käyttöprofiili käytännnön kanssa), ei nuo kokoonpanolinjan laadutarkailussa tule esille. Eli tyyppiesimerkkejä asioista, jotka eivät ole vikoja vaan 'ominauuksia' näin kansankielellä.
😎😎😎😎😎😢😂😂😂
Tässä on tietysti monta määrittelykysymystä, mutta ehkä perusasia on se että myös suunnittelun laatu on laatua jota on syytä pitää silmällä? Softaongelmat menevät kyllä myös testauksen piikkiin, mikä nyt ainakin on laaduntarkkailua ihan siinä konkreettisessa merkityksessään.
Toki jos laaduntarkkailulla haluaa tarkoittaa pelkästään syynäämistä tuotantolinjan päässä, niin ei sitten.
Kyllä tuo laatutyötä mitä suuremmassa määrin on , mutta ei sitä yleensä laaduntarkkailuksi kutsuta vaan laadunsuunnitteluksi.
Softa on jostain syystä saanut sellaisien aseman (windows-maailmasta), että loppukäyttäjä on osa testausprosessia. Bugit sitten kerrätään, priorisoidaan ja korjataan jos korjataan. Osahan noista on selviä virheitä, mutta osa on alueella parannus (eli alkuperäinenkin toimii mutta ehkä huonosti, kömpelösti tms). Ennen vanhaan auton softapäivitettiin huollossa joskus jopa huomaamatta, nykyisin päivitykset tulee etänä ja käyttäjä tekee ne samalla tavalla kuin päivittäisi puhelinta. Sekin on opittu, että päivityksissä tulee jostain uusia ominaisuuksia samalla ja kuluttaja saa ne ikäänkuin 'ilmaiseksi' , vaikka todellisuudessa paketti päivittää samalla paljon muutakin joka valmistajalta on alunperin jäänyt tekemättä tai toiminnassa on ollut puute.
Ainakin näin prosessi toimi omassa autossa, kun sen uutena ostin, alkuun päivityksiä tuli paljonkin, mukana tuli usein jotain tilpehööriä jolla ei joskus tehnyt mitään (esim tiedonkeruu rata-ajoon, siis 2,5tn painavaan korkeaan maasturiin
) ja joskus hyvin käyttökelpoisia (mm. Android-auto), mutta samalla monet bugit korjaantuivat ladattavien päivitysten yhteydessä (esim latauksen maksivirta tippui itsekeen 6A, tai ohjauspyörän asento ei säilynyt avainmuistissa). Nyt päivityksiä ei ole tullut enää hetkeen, mutta eipä ole ollut merkittäviä ongelmiakaan.
Lopputuotteen laatu syntyy prosessissa jonka valmistaja on luonut. (Materiaalit, suunnittelu, alihankkijat, valmistus ja sen toleranssit, menetelmät, henkilöstön koulutus ja asenteet sekä olosuhteet, lopputestaus, pakkaus jne.) Tuotteen laaduttomuus voi olla lähtöisin piirustuslaudalta tai syntyä kun loppukokoonpano unohtaa hanskat esim. vaihteiston sisään. Osa vioista voidaan korjata tai kiertää softapäivityksillä mutta suuri osa vaatii kyllä muutakin.
Minun mielestä normaalin käyttöiän puitteissa hajoavassa laitteessa on laatupoikkeama.
@tracktest kirjoitti:
Dieselgate.....
Ahaa. Kuinka vanhoista jenkeistä onkaan kyse?
Kun nyt autoja on ollut aina tapana luokitella merkin kotimaan tai jopa maanosan perusteella, amerikkalaisten rooli ei kaksinen ole. Suomessa on mm. sellaisia kuuluisuuksia kuin Dodge Caliber tai Chrysler Voyager. Kilpailevat laadussa (luotettavuus, kestävyys) lähinnä italialaisten tai ainakin takavuosien ranskalaisten valmistajien kanssa.
Siten ainakaan minulle amerikkalaisuus ei ole mikään samanlainen meriitti kuin esim. japanilaisuus. Suuri maa ja suuret toleranssit taitaa tässä tapauksessa pitää paikkaansa. Tesla ei ole erityisesti kunnostautunut sen maineen muuttamisessa, vaikka muuten uutta ajattelua alalle onkin tuonut.
Puhutaan vanhoista jenkeistä ennen 80-90-lukua. Tämä ominaisuus vaivasi rumpujarrullisia autoja eritoten vanhoja jenkkejä. Euroopassa ensimmäiset ABS-jarrut tulivat markkinoille vuonna 1978 BMW:n ja MB:n malleihin. Taisivat olla vielä tuolloin lisävarusteena ruksattavia.
Muistatko missä autossa esiteltiin maailman ensimmäiset ABS-jarrut
Mercedes-Benz ja Bosch esittelivät vuonna 1978 henkilöauton uuden turvajärjestelmän, josta sittemmin on kehittynyt vakiovaruste lähes joka luokan ajoneuvokalustoissa.
Samana (1978) vuonna tulivat molempiin merkkeihin ja olivat lisävarusteena ruksattavia ensialkuun, myöhemmin olivat vakiovarusteena jokaisessa mallissa. Olen ajellut ässällä ja seiskalla 80-luvulla joten ei ihan vieras asia.
"The modern ABS system was invented in 1971 by Mario Palazzetti (known as 'Mister ABS') in the Fiat Research Center and is now standard in almost every car. The system was called Antiskid and the patent was sold to Bosch who named it ABS"
Siinä on selvä ero Mersun lasikattoon, jolla on paha tapa murtua.
Tämä ilmiö pilaa yhä huippunopeusvedot lentokentällä. Mittauspiste pitää tuoda niin lähelle lähtöpaikkaa, että nopealla pyörällä ei ole kyse rauhallisesta huippunopeuden mittauksesta helpoissa olosuhteissa, vaan kiihdytyskisasta, joka pitää vetää tuppi nurin koko matkan ehtiäkseen sekunnin verran havaita ääreisnäön alueella kierroslukumittarin jähmettyneen paikalleen. Sitten puolet lentokentän kiitoradasta cruisaillaan käytännössä jarruun koskematta, että isolohkokasikin ehtii pysähtyä kärventämättä jarrujaan kerralla pilalle.
Tämä on minustakin suurempi kysymys. Virheitä sattuu ihan varmasti kaikille, mutta MITÄ NÄYTTI DYNOAJO tuotantolinjan lopussa? Miksi yksi pikkuinen jarrupala voi olla näin vaikea asia löytää, kun sen noutaa vaikka amatöörikin itse Motonetistä alle tunnissa ja merkkiliikkeen asentaja hyllystä minuuteissa ja kumpi tahansa tyrkkää sen paikalleen uuteen autoon alle vartissa. Auto kuntoon, anteeksipyyntö ja kahvit odottaessa ja takaisin baanalle.
Hyvin investoitu ei olekaan.
Kontrollifriikkien veljeskunta nyökyttelee hyväksyvästi
Juuri näin. Puhutan eri asiasta. Puheena olevan puuttuvan jarrupalan tapauksessa minua kiinnostaa vähemmän se, kuinka virhe pääsi tapahtumaan ja enemmän se, miten näin paha virhe voi päästä tuotannon laaduntarkkailusta läpi. Kyse on selvästi tapauksesta, jossa kokoonpanoa ei ole tehty suunnitelman mukaisesti eikä virhettä saatu kiinni.
Saksalaisvalmistajien kohellus ei ole ollut tuotannon normeista poiketen aiheuttamaa heikkoa laatua. Päinvastoin, nuo biohajoavat Mersut ja Volkkarit suunniteltiin sellaisiksi tahallaan. Tällaista tuotteen heikkolaatuisuutta ei saa tuotannon testauksella kiinni, koska tuote on speksattu biohajoavaksi, joten se täyttää tuotannon vaatimukset.
Puuttuva jarrupala on oikein suunnitellun rakenteen laatupoikkema, joka ei saisi päästä tuotannosta ULOS lainkaan. Puuttuva ruostesuojaus on suunnittelun vika, joka ei saisi päästä tuotantoon SISÄÄN lainkaan. Suunnittelun virheitä ei voi eliminoida testaamalla vaan ne pitää eliminoida jo suunnitteluvaiheessa suunnittelun laadulla.
Minulle on kerrottu W116 olleen ensimmäinen sarjatuotantoauto?
Disc brakes (Ø 278 mm front, 279 mm rear), power assisted, from 1979 on request ABS
Mekö nyt ihan tosissaan ollaan sitä mieltä että väite
"Laatu ja yhtäältä laaduntarkkailu on saksalaisessa autoteollisuudessa käsite, josta ei poiketa. En ole kuullut, että jokin instanssi tämän tiedostetun käsitteen kyseenalaistaa tai kumoaa."
on ihan validi koska saksalainen linjaston viimeinen syynääjä on hommassaan pätevä? Suunniteltu mätäneminen, epäkelvot koneet ja vaihteistot ja asiakkaiden huijaaminen on vain ominaisuuksia, eli ihan fine. Ja softaa ei lasketa, koska Windows ja maan (maailman) tapa.
Minusta tuossa on kyllä pari pientä poikkeamaa kyseenalaistamattomaan laatuun ja laaduntarkkailuun.
Yhtäläisyysmerkkien vetäminen laadun ja valmistusmaan/kotimaan/kuvitellun kotimaan perusteella on kyllä vähän hölmöä. Kiinastakin saa laatua kun tilaa laatua. Taiwanille naureskeltiin muutama vuosikymmen sitten, nyt lähes koko maailman autoteollisuus on polvillaan kun sieltä ei saa tarpeeksi siruja. Japanin ja Etelä-Korean kanssa vähän sama juttu muutama vuosikymmen aiemmin, ja nyt niistä tulevat maailman vähävikaisimmat autot.
That said, kyllä Made in Germany tai Made in Finland tuottaa minussakin positiivisia mielleyhtymiä. Se on sitten eri asia onko se vain brändi, vai onko sille ihan oikeasti myös katetta.
Sinusta on matkan varrella kuoriutunut pesunkestävä trolli. Olit sitä alusta alkaen, mutta nyt vedät kuin vanha tekijä.
Ai? Voisitko perustella hieman?
Minustakin olisi kiva tietää, miksi koet tämän M880:n kirjoituksen trollaamiseksi?
Sinä, Tiko ja GLE olette tainneet lanseerata uuden laatukäsitteen: Priima Sekunda. Se on siis sitä, että tehdä huonoa tuotetta laadukkaasti. Sitäkö se pohoojanmaalane sanonta tarkoittaakin, että kun sekundaa tehdään, niin priimaa pukkaa, vai miten se menikään?
Tähän suuntaan outoja käsitteitä. Tuo taitaa sopia paremmin sinne mikä on perseen alla.
Kyllä se oli ensimmäisenä Tiko, joka määritteli saksalaisen laadun siten, että ratkaisut voivat olla huonoja kunhan ne valmistetaan hyvin. Minusta se tarkoittaa, että tehdään priimaa sekundaa. Tavallisempi ajatus on laatutavoitteelle, että tehdään hyviä ratkaisuja hyvin. Kun on oikein voimakkaasti värjätyt lasit, niin voi päätyä verbaaliseen umpikujaan kuten Tiko ja GLE siinä vielä peesaten. Tietysti kiva, että täällä joku kirjoittelee tuollaisia hauskoja "loppukevennyksiä" aina välillä.
Olen pahasti pettynyt, mutta en (kovin) yllätynyt.
Luepa taaksepäin ja mieti missä olen kirjoittamasi laadunmääritelmän tehnyt, kun en ole tätä ennen Saksaa tai saksalaisia tähän mukaan ottanut. Ja jos en ole minä, niin kuka keittoa keitää? Olen keskutellut asiata aivan yleisellä tasolla pelkästään sen vuoksi, että tuotanto ja kokoonpano on suht lähellä sitä, jonka tuonnut leivän pöytään +30 vuotta eripuolta maailmaa, niin Suomessa, USAssa, Japanissa kuin Kiinassakin, (mutta ei Saksata vaikka kovin sitä viittaa harteille tarjoat)
Toisekseen varmasti tiedät mitä tarkoittaa 'ominaisuus' insinööritieteissä kun se kirjoitetaan lainausmerkkeihin, tai sitten olen vain olettanut liikaa, mutta ajan hukkaa selventään lisää. Jos GLE viitsii tehdä niin ok, itse en keksi juuri yhtään hyvää syytä jatkaa tätä.
M880 trollaa. HR syyllistyy hämmentämiseen ja tahalliseen väärinymmärtämiseen. Tikon ja 740 GLE:n kirjoituksissa ei ole mitään epäselvää, täyttä asiaa! Ei mitään lisättävää.
Voisitko perustella?
Jensen FF?
@tracktest kirjoitti:
Tuolla väitteelläsi lähdet ihan itse hämmentämään ja ymmärryttämään kaikkia väärin.
M880:llä oli minustakin ihan vahvat argumentit, jopa minä ymmärsin pointit oikein hyvin! Koska sattuivat olemaan vähän omia mielikuvavärittyneitä one-liner-totuuksiasi vastaan, niin aloitit vastahyökkäyksen kolmella sanalla: trolli, hämmennys ja väärinymmärrys.
Vaan muuttuiko se ydin M880:n viestissä? Katoavatko nuo hänen nostamansa asiat jos vain katsot muualle, tracktest?
Halutaanko elää mielikuvissa kuten rapea ranskis, tuulitakkijapski, takuulaatusaksalainen, paskajarruiset jenkit, saabismit, italian-standard-ape ja vaikka venäläinen perseenpäristin? Onko automaailma sama kuin viime vuosituhannella ylipäätään? Sieltähän näitä roikotetaan, verenperintönä lähestulkoon.
Ei, vaan puhun samasta asiasta kuin sinä. Tuotannon testaus pystyy korjaamaan ainoastaan tuotantoprosessissa tapahtuneita virheitä mutta se ei mahda mitään suunnitteluvaiheessa tehdyille virheille.
En edes yrittänyt verrata näiden merkitystä toisiinsa, koska ongelman suuruus käyttäjälle riippuu ongelman laadusta, joten yleispätevää paremmuutta tai huonommuutta ei ole mahdollista osoittaa lainkaan.
En siis vielä valinnut puoliani lainkaan, eikä se ollut postini tarkoitus, vaan vertailla eri tavoin aiheutuvien ongelmin syntymekanismia ja niiden torjuntatapoja. Mutta jos joudun valitsemaan, omaan autotalliini otan esillä olleista vaihtoehdoista ilman muuta mieluummin pelkän jarrupalan lisäyksellä valmiiksi kootun Teslan kuin biohajoavan Mersun. Kokoonpanon virheet on suunnittelun virheitä helpompaa korjata jälkikäteen.