@Herbert kirjoitti:
Ei ylinopeuksia, mutta kuitenkin suurinta sallittua ajaen.
Silloin kun saan itse valita nopeuteni, se on rajoituksen ja puuttumiskynnyksen välissä.
Vakkari päällä suuren osan ajasta.
Minulla aina kun se vaan pysyy päällä, eli yli 30 km/h. Myös kiihdytykset vakionopeussäätimellä, joka on ohjelmoitu tähtäämään moottori optimikohtaansa ja selaamaan monivaihteinen automaatti läpi tavoitenopeuteen saakka. Hidastukset vakkari pois päältä rullaten. Matalien käyntinopeuksien miellyttävä tasainen voiman tunne ja taloudellisuus olivat oma perusteluni rajata valintani pelkästään kaksoisahdettuihin moottoriversioihin 220 / 250 CDI, vaikka saman perusmoottorin yhdellä turbolla ahdetun 200 CDI:nkin teholukemissa jäisi minulla puolet käyttämättä. Suomen nopeuksilla autoni automatiikka osaa hyödyntää tuon moottorin poikkeuksellisen alhaisille käyntinopeuksille tuotua hyvän hyötysuhteen aluetta varsin tarkasti, kunhan kuljettaja sallii auton niin tehdä.
Kulutus vaan pysyy sitkeästi samassa 5,5 litrassa kuin yleensäkin. Mikä on Quulla keskinopeus, kun ajaa alle 4 litran lukemia? Entä 740 GLE:llä?
Normaali maantieajoni keskikulutus osuu 4.5 tienoille +/- muutama desi tilanteesta riippuen ja silloin keskinopeus osuu valtatien liikenteen mukana ajaen luonnostaan 80 - 90 km/h väliin. Tuo 4.5 on minulle luonteva maantieajolukema, johon minun ei tarvitse tinkiä mistään, kunhan reitillä ei ole satasta ylittävää rajoitusta. 7G-Tronicista puuttuu kaksi vaihdetta, joten välitykset loppuvat sataseen, jonka jälkeen käyntinopeusmittari kiipeää yli 1500 kierroksen.
Alle 4 litraa sadalle on helposti toistettavissa koeluontoisesti, mutta normaalissa ajossani se on silti poikkeustilanne. Pystyn sen toistamaan koeluontoisesti jatkuvalla 70 - 80 km/h matkanopeudella, mutta tuo todellisen pääsiäisliikenteen seassa 3.7 litraa sadalle kulutuksen keskinopeus on tasan 80 km/h, eli tasan sen mitä jono veti tunturista kaupunkiin päin. Tuohon yksittäiseen matkaan liittyy myös lähes 400 metrin alamäki 150 km matkalla, mikä näkyy myös desin tai pari (ylämäkeen mökille mennessä kuluu aina enemmän kuin kotiin palatessa). Toinen tilanne, jossa olen nähnyt 4 alituksen sitä erikseen yrittämättä on ollut pikkuteillä pitkin Pohjanmaata valittu maisemareitti puhtaasti maisemien vuoksi, jonka seurauksena alle 80 pudonnut keskinopeus pudottu myös kulutuksen juuri ja juuri alle nelosen.
Mikä tällaisten erikoistapausten kertomisen tarkoitus on, kun sinullakin on kuitenkin normaaliajossa kulutuksen keskiarvo 5,36 L/100km?
Jännä juttu, minulla talvi pikemminkin pudottaa kulutusta. Mutta silloin ei ajeta 120 km/h. Pieni heitto lukujen vertailukelpoisuuteen tulee rengaskoosta, kun tällä hetkellä talvirenkaan vierintäkehä on aavistuksen suurempi (profiili 55 vs 60), mutta tuon vaikutus matkamittarin virheeseen eli kulutuslukemaan on helppo laskea. Todennäköisesti nollaa virheen eli talvella lukemat on oikein ja kesällä aavistuksen optimistisia.
Lapinmatka, jossa 120 tieosuuksia on vain vähän, menee nelosella alkavaan lukuun. Ei kuitenkaan 4,5 litraan. Mutta kun TM:n käyttötestien yksi parhaita tuloksia on Octavia 1.6 dieselin 5,6 l/100 km keskikulutus, ihan linjassa omat luvut sen kanssa on. Ehkä ei tarvitse olla huolissaan autosta. Kuskia voi aina parantaa.
@_Quu kirjoitti:
Auto Bild.Hyöty 18.9.2018
Maantiellä on taloudellisinta pitää kaasupoljin mahdollisimman ”tasaisena”. Tästä seuraa tietysti pientä nopeuden heilahtelua tien profiilin mukaan. Ajatuksena on, että nopeuden annetaan kiihtyä alamäessä, jotta se voi sitten ylämäessä hieman laskea. Tyhjällä tieosuudella tekniikka on hyvä, mutta ruuhka-ajossa se todennäköisesti kiristää takana ajavien hermoja. Eli harkintaa kannattaa käyttää.
Tuo on aika huono ohje. Vähänkään isommassa alamäessä vauhti kiihtyy ihan vain rullatessakin ja tasakaasulla ajaessa vauhtia kertyisi isoihin sakkoihin oikeuttava määrä. Se ei ole taloudellista kulutuksen tai sakkojen suhteen.
Vielä viimeisen kerran, jonossa ajaessa ei voi valita erinopeutta mitä jono kulkee, ja kun sen nopeus vaihtelee esim. 80 sallitusta alaspäin minunkin pitäisi laittaa Acc nopeudeksi 70 jos en haluaisi osallistua jonoon. No mieti sitä mitä siitä seuraisi vilkkaalla tiellä missä jonoja muodostuu.
Tuosta ei ole ollut ollenkaan kyse edes kysymyksissä. Koska tuosta sinä et ole alun alkaen edes kertonut. Tuo on nyt vasta vääntämääsi varsinaisen asian ohittamista, huomion siirtämistä toisaalle.
@Herbert kirjoitti:
Jännä juttu, minulla talvi pikemminkin pudottaa kulutusta. Mutta silloin ei ajeta 120 km/h. Pieni heitto lukujen vertailukelpoisuuteen tulee rengaskoosta, kun tällä hetkellä talvirenkaan vierintäkehä on aavistuksen suurempi (profiili 55 vs 60), mutta tuon vaikutus matkamittarin virheeseen eli kulutuslukemaan on helppo laskea. Todennäköisesti nollaa virheen eli talvella lukemat on oikein ja kesällä aavistuksen optimistisia.
Tätä on muuten ihmetelty täälläkin päin. On havaintoja, että talvirenkaiden vaihto kesärenkaisiin on nostanut kulutusta himpun sanaa approx 15km työmatkaa ajaessa. Minä en ole moista havainnut, kun en ole hetkellistä kulutusta edes seurannut ja kun ajan nuo työmatkat sähköllä enkä seuraa sähkönkulutusarvoja. Eräs toinen kuski on saanut sellaisen havainnon.
Voisiko olla yleisestikin perää asiassa. Onko kitka vs kesärengas tai nasta vs kesärengas vierintävastuksissa eroja kesärenkaan tappioksi, jos molemmissa renkaissa on paineet optimaaliset?
Tähän keskustelusäikeeseen on uinut mielenkiintoinen sivujuonne. Olen itsekin ihmetellyt 740GLE:n keskustelujen sekaan heittämiä kulutuslukemia oman esityksensä mukaisesti "10 vuotta vanhalla autollaan". Tavoitteena on ollut (varmaan) hämmentää keskustelua erilaisten sähköistettyjen autojen taloudellisuudesta. Minä olen saanut hänen kommenteistaan kuvaa jostakin sellaisesta, että hän kertoo "mitäs ihmeellistä noissa kulutuksissa on kun vertaa omaan, vanhaan (diesel)autooni? Sehän pistää paremmaksi vielä".
Kun sitten olen kysynyt, että heitäpäs jotakin faktaa ajetuista olosuhteista, nopeuksista jne. niin 740GLE on kimmahtanut kattoon ja "paiskannut minut kill fileen". Tyyliin, ettäs kehtaankin...
No minä en ole välttämättä ollut ainoa, jota on hämmentänyt eri säikeissä käydyissä keskusteluissa ilmoitetut yksittäiset kulutuslukemaesitykset. Mm. Inspektori kirjoitti Hybridit-keskustelussa taannoin:
Tässä muutaman sivun aikana minua on hiukan häirinnyt polttoaineen kulutuksen ja jonkin tietyn automallin suorat korrelaatiot, ilman tarkkaa tietoa tai vertailupohjaa millaisesta ajoprofiilista (ja ajotavoista) on ollut kysymys?
Varoittelin Inspektoria siitä, että kohta hänkin löytänee itsensä "kill filestä".
Nimimerkki Herbert esitti asian nähtävästi eri tavalla tässä keskustelussa, kun kirjoitti näin:
Täytyy kyllä ihailla niitä, jotka ajavat ns. normaalitasoon verrattuna 1-3 litraa alemmalla kulutuksella.
No, se riitti. Saimme tällaisen vastineen @740 GLE:ltä:
Normaali maantieajoni keskikulutus osuu 4.5 tienoille +/- muutama desi tilanteesta riippuen ja silloin keskinopeus osuu valtatien liikenteen mukana ajaen luonnostaan 80 - 90 km/h väliin...Alle 4 litraa sadalle on helposti toistettavissa koeluontoisesti, mutta normaalissa ajossani se on silti poikkeustilanne. Pystyn sen toistamaan koeluontoisesti jatkuvalla 70 - 80 km/h matkanopeudella, mutta tuo todellisen pääsiäisliikenteen seassa 3.7 litraa sadalle kulutuksen keskinopeus on tasan 80 km/h, eli tasan sen mitä jono veti tunturista kaupunkiin päin... Toinen tilanne, jossa olen nähnyt 4 alituksen sitä erikseen yrittämättä on ollut pikkuteillä pitkin Pohjanmaata valittu maisemareitti puhtaasti maisemien vuoksi, jonka seurauksena alle 80 pudonnut keskinopeus pudottu myös kulutuksen juuri ja juuri alle nelosen.
Nyt se ei ollutkaan 740GLE:lle enää niin vaikeaa selvittää ajoprofiiliaan! Hyvä Herbert!
Sen verran tuo selvitys valaisikin, jota epäilin jo, että sinänsä aiemmin ilmoitetut, keskustelutilanteeseen sopivat mainiot kulutuslukemat selittyvät hyvin paljon juuri nopeudella ja pidemmillä tasaisilla ajosuoritteilla: mitä pidempää pätkää ja mitä hiljempaa nopeutta tasaisesti ajaen, sitä vähemmän vie. Pidän tuota hyvin loogisena kulutuksen kannalta.
En vain ole pitänyt 740GLE:n tavasta heittää tuota "alle 4 litraa", tai "alle 5 litraa" keskustelun sekaan hämmentään ilman tarkennusta siitä, puhuuko samasta asiasta ajosuoritteena juuri keskustelun aiheena olleen uuden auton kulutusta verrattaessa. Mutta toki kulutuslitrat ovat kuulostaneet aina hyviltä, tietenkin.
En itsekään pidä yksittäisiä lyhyitä pätkiä merkittävinä, mutta Herbert kysyi asiasta viitaten vielä siihen, että ajoi miten tahansa, aina menee 5.5
Enää hämmentää se, onko se kulutus nyt 4,5 vai 5,5...
Yleensä autoille ilmoitetaan myyntiprujuissa lukemia tyyliin kulutus (kaupunki / maantie / yhdistetty) ja CO-päästölukemat. Tuo kulutus olisi vanhemman auton vanhalle dieselmoottorille toki ihan OK. Nykydieselillä päässee vielä parempiin lukemiin, desejä nyt ainakin. Oikein hyviä lukemia silloin kun isommalla autolla ajetaan pitkiä matkoja vuosittain, jossa diesel polttiksena osoittaa usein paremmuuttaan.
Vielä paremmin 740GLE:n ilmoittamat kulutukset asettuvat arvoiseensa asemaan, jos hän ilmoittaisi ko. vuosimallin autonsa edellä mainitut lukemat. Ja jos saamme tietää ovatko lukemat auton tietokoneen ilmoittamia, vai muulla tavalla laskettuja, niin vot. Silloin voisi pienellä vaivalla kaivaa tämän päivän vastineen ilmoitetut kulutuslukemat ja vertailla entistä paremmin, onko hän taloudellisemman ajon oiva esimerkki. Ja vaikkapa plugareihin verrattuna. Ja vaikka itseään (tai autoaan) toisikin esille näissä keskusteluissa sellaisena. Näitä itse kyllä arvostaisin sinänsä, koska kaikille taloudellinen ajo ei ole itsestään selvä saavutus.
Vierintävastus vaikuttaa polttoaineen kulutukseen!
Vierintävastuksen luokitus ulottuu A:sta F:ään. A-luokan renkaalla on 7,5 % alhaisempi polttoaineen kulutus kuin F-luokan renkaalla. Tämä tarkoittaa, että A-luokan renkailla säästetään 50 litraa polttoainetta jokaista ajettua 10 000 km kohden. Kyseessä on keskiarvo, joka vaihtelee tienpinnan, matkan tyypin ja ajotavan mukaan.
Hyödyllistä tietää vierintävastuksesta ja polttoainetaloudesta:
Tarkasta renkaiden ilmanpaineet kerran kuukaudessa (alhaiset ilmanpaineet voivat lisätä polttoaineenkulutusta jopa 20%).
Pyöränkulmien virheelliset säädöt voivat lisätä polttoaineenkulutusta jopa 10% ja johtaa renkaiden nopeaan kulumiseen. Tarkastuta pyöränkulmat kerran vuodessa ja aina silloin, jos rengas on saanut kovan iskun (esim. auton ajettua terävään kuoppaan tai jalkakäytävän reunaan).
Hyviä ajatuksia ovat. Onneksi lakikin ohjaa pysymään pois pientareelta, kun en halua löytää itseäni missään tapauksessa tilantesta, että syystä tai soisesta ajoissa huomaamatta jääneen pyöräilijän selkä lähestyy turhan nopeasti eikä pientareelta pääse pois turvallisesti.
Viestinässä minulla on tosiaan ongelmia. Ajoneuvon paikalla on hankala pelata, kun muutenkin pyrin ajamaan urien ja reunaviivan välissä, joten paljon laidempaan ei pääse, mutta pitäisihän tuossa jäädä näkemää keskiviivan tuntumaan. En myöskään pidä henkilöauton kaistanvaihtovilkkua yksiselitteisenä ohitusmerkkinä, eikä laissakaan taida olla tuollaista käyttökohdetta suuntamerkille määritelty. Nämä epäviralliset vaikkakin vakiintuneet liikennekäytännöt ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta, kun jostakin luin vielä, että vilkku vasemmalle voisi kumota edellisen ohitusmerkin. Siinäpä sitä on vilkuttelua tulkittavaksi.
@_Quu kirjoitti:
On meillä ollut Suomessa tehty Saab 96 v nelonen, siinä oli vapaakytkin, alamäissä ja kun nosti jalan kaasulta se rullasi vapaalla.
Dsg:ssäkin on käsikirjan mukaan vapaakytkin. Kierrokset ei kyllä tyhjäkäynnille putoa, mutta alamäessä vauhti kiihtyy herkästi eli moottorijarru tuntuu puuttuvan.
Passatin eco-tilan vapaakytkin tekee vapaalla rullaamisesta yhtä juhlaa ja kierroksetkin näyttäisi putoavan tyhjäkäyntiin. Kulutusmittari tosin kertoo kulutuksen sijaan häveliäästi auton rullaavan vapaalla eikä vapaakytkin toiminut vakionopeussäätimen kanssa lainkaan. Moottorijarrutuksen saa päälle jarrua hipaisemalla.
@740 GLE kirjoitti:
Ahaa, puhuimme eri tilanteesta. Minä olin tunturi- ja vaaramaisemassa, jossa moottorijarrutus, automatiikan alasvaihto ja laturin muutaman kW jarrutusteho yhdessäkään eivät riitä, joten vakionopeussäädin päällä jarruvalot syttyvät jyrkimmässä alamäessä.
Kun jarrua tarvitaan joka tapauksessa, kannattaa vapaalla rullaamisen sijasta generoida laturilla lisää sähköä jota tarvitaan pian kuiteniin.
Juu, niinhän teenkin. Autossa on sellainen pieni vaihdevipu keskikonsolissa ja se on aina keskiasennossa. Vapaalta N-asennosta pitää nykäistä kerran D-asentoon ja toisen kerran B-asentoon ja sama toisin päin. Alamäkeen lähden vaihde tökättynä N-asentoon ja sitten, jos tarvitsee hiljentää, niin nykäisen D-asentoon, jolloin alkaa regeneroida. Jos vielä tarvitsee hidastaa, niin uusi nykäisy B-asentoon ja generointi vahvistuu ja sitten jarrua painamalla lisää generointivastusta ja vihoviimeksi jarrua lisää, jolloin mekaaniset jarrut aktivoituvat. N-asennossa auto ei generoi jarrua painamallakaan, joten pitää aina aloittaa D-asennon generoinnilla. Sitten joko jarrupolkimella tai B-asennolla intuition ohjaamana.
Tällä hetkellä minulla on käsitys, että generoimalla ei saa takaisin sitä, minkä hyödyn menettää, jos ei hyödynnä rullaamista. Siis alamäessä ensisijaisesti rullaamalla ja regenerointi peliin vasta, jos vauhtia pitää hidastaa.
Polttiksella ylämäkeen, rullaamalla ja sähköllä sen jälkeen.
Pysähtyykö autossasi sähkömoottori rullatessa? Jos sähkömoottori pyörii mukana, niin mitä auto näyttää moottorin tehoksi? Youtubessa Outlanderin PHEV watchdog taisi näyttää rullatessa nollatehoa, mutta virtaa kulki silti, mikä viittaisi kentänheikennykseen tai voidaanhan siinä virralla ajaa antoteho nollaan, kun negatiivisia ei iljetä näyttää. Toisaalta enpä saanut selvää siitäkään oliko tuo näyttävinään moottorin anto- vai ottotehoa.
Hyviä ajatuksia ovat. Onneksi lakikin ohjaa pysymään pois pientareelta, kun en halua löytää itseäni missään tapauksessa tilantesta, että syystä tai soisesta ajoissa huomaamatta jääneen pyöräilijän selkä lähestyy turhan nopeasti eikä pientareelta pääse pois turvallisesti.
Viestinässä minulla on tosiaan ongelmia. Ajoneuvon paikalla on hankala pelata, kun muutenkin pyrin ajamaan urien ja reunaviivan välissä, joten paljon laidempaan ei pääse, mutta pitäisihän tuossa jäädä näkemää keskiviivan tuntumaan. En myöskään pidä henkilöauton kaistanvaihtovilkkua yksiselitteisenä ohitusmerkkinä, eikä laissakaan taida olla tuollaista käyttökohdetta suuntamerkille määritelty. Nämä epäviralliset vaikkakin vakiintuneet liikennekäytännöt ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta, kun jostakin luin vielä, että vilkku vasemmalle voisi kumota edellisen ohitusmerkin. Siinäpä sitä on vilkuttelua tulkittavaksi.
Minustakin vilkku ohitusmerkkinä on ongelmallinen. En lähde sen perusteella ohitukseen, mutta joskus tulee käytettynä sitä "oman arvion vahvistuksena" esim. pitkällä metsätaipaleella, jossa tie kaartaa loivasti oikeaan ja on vaikea nähdä pitkälle rekan eteen menemättä vastaantulevien kaistalle. Mutta en silloinkaan lähde merkistä suoraan ohitukseen, mutta uskaltaa paremmin mennä viereiselle kaistalle vilkaisemaan tilannetta.
Sitä ei koskaan tiedä, onko rekkakuskilla sama näkemys tarvittavasta ohitustilasta kuin itsellä. Useimmiten kyllä olen merkin saanut vain, kun edessä on pitkästi vapaata tietä.
Tuossa on yksi tilanne, jossa kunnollisesta kiihtyvyydestä on iloa. Ei tarvitse kaukaa kiihdyttää ja sitten mennä viereiselle kaistalle huomaamaan, ettei paranekaan jatkaa ohitusta.
Tuota ajotapaa on vaikea käsittää miten ajamisesta tehdään noin vaikeaa. Riittävä etäisyys edellä ajavaan, riittävällä turvavälillä voi tehdä ohituksen turvallisesti, näin näkee mitä edessä on. Tästä on hyvä tehdä päätös lähteä oikea-aikaisesti turvalliseen ohitukseen. HR ajamalla liian lähellä edellä ajavaa menemällä vastaantulevien kaistalle kurkkimaan vaarannatte kaikkien tiellä liikkujien turvallisuuden.
@tracktest kirjoitti:
Tuota ajotapaa on vaikea käsittää miten ajamisesta tehdään noin vaikeaa. Riittävä etäisyys edellä ajavaan, riittävällä turvavälillä voi tehdä ohituksen turvallisesti, näin näkee mitä edessä on. Tästä on hyvä tehdä päätös lähteä oikea-aikaisesti turvalliseen ohitukseen. HR ajamalla liian lähellä edellä ajavaa menemällä vastaantulevien kaistalle kurkkimaan vaarannatte kaikkien tiellä liikkujien turvallisuuden.
Huomasitko nyt varmasti, että kirjoitin edellä ajavan raskaan liikenteen ajoneuvon antamaan ohitusmerkkiin suhtautumisesta?
Mikä saa sinut ajattelemaan, että en aja riittävällä etäisyydellä edellä ajavaan? Kyllä minä teen lopullisen päätöksen ohituksen jatkamisesta vasta, kun kunnolla näen edellä menevän ison auton edellä olevan tilanteen.
Ei sitä auton takaa näe ilman riittävää etäisyyttä edellä menevään oli se sitten iso tai pieni auto. Riittävältä etäisyydeltä lähtevä ohitus on lähtökohtaisesti aina turvallinen.
@Striko12 kirjoitti:
Entäs sitten.
Kesärengaskausi on myöskin vain osatotuus.
Totta. Siitä huolimatta pidän mielekkäänä verrata yhden reissun kulutuslukemaa yhden reissun lukemaan, ympärivuotisia keskiarvoja keskenään ja vaikkapa 100.000 km keskiarvoja keskenään.
Lyhyttä jaksoa vertaan pitkään jaksoon vain samalla ajoneuvolla ajettuna, koska siitä saa toisinaan hyödyllistä tietoa, jota ei muuten huomaisikaan.
@tracktest kirjoitti:
Eihän vilkulla annettua merkkiä tarvitse pähkäillä jos ajaa riittävän etäällä edellä menevästä.
Väittelyhakuisuus on kyllä korkea näissä keskusteluissa. Ei tarvitse merkkiä pähkäillä, jos ei halua. Satuin nyt pähkäilemaan, kun asia tuli tuossa aiemmin esiin. Jotkut rekkakuskit näyttävät merkkiä riippumatta, mitä minä siitä ajettelen.
Periaatteessa se voi olla lisävarmistus, että voi lähteä ohitukseen. Rekan kuljettaja näkee tien vapaasti ja istuu korkeammalla ja ehkä jopa tuntee tien hyvin ammattikuski kun on. Voi miettiä, minkä painoarvon antaa hänen ilmoitukselleen, että nyt on hyvä tilaisuus ohitukseen.
Turvallisinta on luottaa vain itseensä eikä merkin antajaan, kuka tietää parhaiten oman auton kyvyt kuin kuljettaja itse. Riittävältä takamatkalta lähtevä ohitus perustuu siihen että ohittaja näkee mitä edessä on näin ohitus on aina lähtökohtaisesti turvallinen.
@tracktest kirjoitti:
Turvallisinta on luottaa vain itseensä eikä merkin antajaan, kuka tietää parhaiten oman auton kyvyt kuin kuljettaja itse. Riittävältä takamatkalta lähtevä ohitus perustuu siihen että ohittaja näkee mitä edessä on näin ohitus on aina lähtökohtaisesti turvallinen.
Aivan oikea ohje, imusta lähdetteäessä monelle tulee yllätyksenä oman auton teho, tai siis tehottomuus.
Tuosta ei ole ollut ollenkaan kyse edes kysymyksissä. Koska tuosta sinä et ole alun alkaen edes kertonut. > Tuo on nyt vasta vääntämääsi varsinaisen asian ohittamista, huomion siirtämistä toisaalle.
No mistä on kyse ohjeessasi, miten välttää jonon nopeusvaihtelut?
@tracktest kirjoitti:
Turvallisinta on luottaa vain itseensä eikä merkin antajaan, kuka tietää parhaiten oman auton kyvyt kuin kuljettaja itse. Riittävältä takamatkalta lähtevä ohitus perustuu siihen että ohittaja näkee mitä edessä on näin ohitus on aina lähtökohtaisesti turvallinen.
Aivan oikea ohje, imusta lähdetteäessä monelle tulee yllätyksenä oman auton teho, tai siis tehottomuus.
Näinhän se on imusta lähdettyä ilmanvastus on yllättävä jos autossa ei ole riittävästi suorituskykyä.
@tracktest kirjoitti:
Riittävältä takamatkalta lähtevä ohitus perustuu siihen että ohittaja näkee mitä edessä on näin ohitus on aina lähtökohtaisesti turvallinen.
Tuo no tärkein ohje, ihmettelin usein ajaessani aamuin illoin 140 tietä, mitä ihmettä ne häärää rekanimussa kurkkimalla kahta puolta ohitusmahdollisuutta, eihän sitä näe kokonaistilannetta ja lähtönopeusero on nolla. Usein vielä vesi tai lumipöly.
mistä on kyse ohjeessasi, miten välttää jonon nopeusvaihtelut?
Tehdäänpäs siis Quu-hyvä näin:
Voit aivan rauhassa aloittaa lukemisen uudestaan kohdasta 27.04.2020 11:49. Samalla kun luet sinulle itsellesi kirjoitettua kommentointia, muidenkin kuin minun tietenkin, laitettuja linkkejä yms, voit miettiä mitä sinulle kirjoitetaan ja yrittää sisäistää sitä sisällöltään. Asiat on kerrottu toistaen moneen kertaan. Aina kun sinä vedät överiksi kuvitellessasi ymmärtäneesi jotakin, aloitat vastaamaan kysymyksiin joita ei ole esitetty edes, tai et vastaa kysymyksiin jne.
Palaatko sitten asiaan. Huomaat kyllä, tai sinun pitäisi huomata kuinka typerä tuo kysymyksesi juuri tänään esitettynä onkaan.
Toisaalta, tuo on 1 tapa yrittää vältellä varsinaisiin asiakohtiin palaamistasi. Sinulta on siis argumentit loppuneet...
Mikä tällaisten erikoistapausten kertomisen tarkoitus on, kun sinullakin on kuitenkin normaaliajossa kulutuksen keskiarvo 5,36 L/100km?
En itsekään pidä yksittäisiä lyhyitä pätkiä merkittävinä, mutta Herbert kysyi asiasta viitaten vielä siihen, että ajoi miten tahansa, aina menee 5.5.
Kesärengaskauden kaikkien ajojen keskikulutus alkaa yleensä nelosella.
Jännä juttu, minulla talvi pikemminkin pudottaa kulutusta. Mutta silloin ei ajeta 120 km/h. Pieni heitto lukujen vertailukelpoisuuteen tulee rengaskoosta, kun tällä hetkellä talvirenkaan vierintäkehä on aavistuksen suurempi (profiili 55 vs 60), mutta tuon vaikutus matkamittarin virheeseen eli kulutuslukemaan on helppo laskea. Todennäköisesti nollaa virheen eli talvella lukemat on oikein ja kesällä aavistuksen optimistisia.
Lapinmatka, jossa 120 tieosuuksia on vain vähän, menee nelosella alkavaan lukuun. Ei kuitenkaan 4,5 litraan. Mutta kun TM:n käyttötestien yksi parhaita tuloksia on Octavia 1.6 dieselin 5,6 l/100 km keskikulutus, ihan linjassa omat luvut sen kanssa on. Ehkä ei tarvitse olla huolissaan autosta. Kuskia voi aina parantaa.
Entäs sitten.
Kesärengaskausi on myöskin vain osatotuus.
Auto Bild.Hyöty 18.9.2018
Maantiellä on taloudellisinta pitää kaasupoljin mahdollisimman ”tasaisena”. Tästä seuraa tietysti pientä nopeuden heilahtelua tien profiilin mukaan. Ajatuksena on, että nopeuden annetaan kiihtyä alamäessä, jotta se voi sitten ylämäessä hieman laskea. Tyhjällä tieosuudella tekniikka on hyvä, mutta ruuhka-ajossa se todennäköisesti kiristää takana ajavien hermoja. Eli harkintaa kannattaa käyttää.
Tuo on aika huono ohje. Vähänkään isommassa alamäessä vauhti kiihtyy ihan vain rullatessakin ja tasakaasulla ajaessa vauhtia kertyisi isoihin sakkoihin oikeuttava määrä. Se ei ole taloudellista kulutuksen tai sakkojen suhteen.
@_Quu kirjoitti:
Koska sinulta ei saa vastauksia.
Tuosta ei ole ollut ollenkaan kyse edes kysymyksissä. Koska tuosta sinä et ole alun alkaen edes kertonut. Tuo on nyt vasta vääntämääsi varsinaisen asian ohittamista, huomion siirtämistä toisaalle.
Se että siirtelet maalin paikkaa, vai?
Tätä on muuten ihmetelty täälläkin päin. On havaintoja, että talvirenkaiden vaihto kesärenkaisiin on nostanut kulutusta himpun sanaa approx 15km työmatkaa ajaessa. Minä en ole moista havainnut, kun en ole hetkellistä kulutusta edes seurannut ja kun ajan nuo työmatkat sähköllä enkä seuraa sähkönkulutusarvoja. Eräs toinen kuski on saanut sellaisen havainnon.
Voisiko olla yleisestikin perää asiassa. Onko kitka vs kesärengas tai nasta vs kesärengas vierintävastuksissa eroja kesärenkaan tappioksi, jos molemmissa renkaissa on paineet optimaaliset?
Koko elämä on yksi osatotuus.
Tähän keskustelusäikeeseen on uinut mielenkiintoinen sivujuonne. Olen itsekin ihmetellyt 740GLE:n keskustelujen sekaan heittämiä kulutuslukemia oman esityksensä mukaisesti "10 vuotta vanhalla autollaan". Tavoitteena on ollut (varmaan) hämmentää keskustelua erilaisten sähköistettyjen autojen taloudellisuudesta. Minä olen saanut hänen kommenteistaan kuvaa jostakin sellaisesta, että hän kertoo "mitäs ihmeellistä noissa kulutuksissa on kun vertaa omaan, vanhaan (diesel)autooni? Sehän pistää paremmaksi vielä".
Kun sitten olen kysynyt, että heitäpäs jotakin faktaa ajetuista olosuhteista, nopeuksista jne. niin 740GLE on kimmahtanut kattoon ja "paiskannut minut kill fileen". Tyyliin, ettäs kehtaankin...
No minä en ole välttämättä ollut ainoa, jota on hämmentänyt eri säikeissä käydyissä keskusteluissa ilmoitetut yksittäiset kulutuslukemaesitykset. Mm. Inspektori kirjoitti Hybridit-keskustelussa taannoin:
Varoittelin Inspektoria siitä, että kohta hänkin löytänee itsensä "kill filestä".
Nimimerkki Herbert esitti asian nähtävästi eri tavalla tässä keskustelussa, kun kirjoitti näin:
No, se riitti. Saimme tällaisen vastineen @740 GLE:ltä:
Nyt se ei ollutkaan 740GLE:lle enää niin vaikeaa selvittää ajoprofiiliaan! Hyvä Herbert!
Sen verran tuo selvitys valaisikin, jota epäilin jo, että sinänsä aiemmin ilmoitetut, keskustelutilanteeseen sopivat mainiot kulutuslukemat selittyvät hyvin paljon juuri nopeudella ja pidemmillä tasaisilla ajosuoritteilla: mitä pidempää pätkää ja mitä hiljempaa nopeutta tasaisesti ajaen, sitä vähemmän vie. Pidän tuota hyvin loogisena kulutuksen kannalta.
En vain ole pitänyt 740GLE:n tavasta heittää tuota "alle 4 litraa", tai "alle 5 litraa" keskustelun sekaan hämmentään ilman tarkennusta siitä, puhuuko samasta asiasta ajosuoritteena juuri keskustelun aiheena olleen uuden auton kulutusta verrattaessa. Mutta toki kulutuslitrat ovat kuulostaneet aina hyviltä, tietenkin.
@Striko12 kirjoitti yllä:
Sepä se. Hyvä kysymys myös.
@740 GLE vastaa siihen näin:
Enää hämmentää se, onko se kulutus nyt 4,5 vai 5,5...
Yleensä autoille ilmoitetaan myyntiprujuissa lukemia tyyliin kulutus (kaupunki / maantie / yhdistetty) ja CO-päästölukemat. Tuo kulutus olisi vanhemman auton vanhalle dieselmoottorille toki ihan OK. Nykydieselillä päässee vielä parempiin lukemiin, desejä nyt ainakin. Oikein hyviä lukemia silloin kun isommalla autolla ajetaan pitkiä matkoja vuosittain, jossa diesel polttiksena osoittaa usein paremmuuttaan.
Vielä paremmin 740GLE:n ilmoittamat kulutukset asettuvat arvoiseensa asemaan, jos hän ilmoittaisi ko. vuosimallin autonsa edellä mainitut lukemat. Ja jos saamme tietää ovatko lukemat auton tietokoneen ilmoittamia, vai muulla tavalla laskettuja, niin vot. Silloin voisi pienellä vaivalla kaivaa tämän päivän vastineen ilmoitetut kulutuslukemat ja vertailla entistä paremmin, onko hän taloudellisemman ajon oiva esimerkki. Ja vaikkapa plugareihin verrattuna. Ja vaikka itseään (tai autoaan) toisikin esille näissä keskusteluissa sellaisena. Näitä itse kyllä arvostaisin sinänsä, koska kaikille taloudellinen ajo ei ole itsestään selvä saavutus.
Vierintävastus vaikuttaa polttoaineen kulutukseen!
Vierintävastuksen luokitus ulottuu A:sta F:ään. A-luokan renkaalla on 7,5 % alhaisempi polttoaineen kulutus kuin F-luokan renkaalla. Tämä tarkoittaa, että A-luokan renkailla säästetään 50 litraa polttoainetta jokaista ajettua 10 000 km kohden. Kyseessä on keskiarvo, joka vaihtelee tienpinnan, matkan tyypin ja ajotavan mukaan.
Hyödyllistä tietää vierintävastuksesta ja polttoainetaloudesta:
Tarkasta renkaiden ilmanpaineet kerran kuukaudessa (alhaiset ilmanpaineet voivat lisätä polttoaineenkulutusta jopa 20%).
Pyöränkulmien virheelliset säädöt voivat lisätä polttoaineenkulutusta jopa 10% ja johtaa renkaiden nopeaan kulumiseen. Tarkastuta pyöränkulmat kerran vuodessa ja aina silloin, jos rengas on saanut kovan iskun (esim. auton ajettua terävään kuoppaan tai jalkakäytävän reunaan).
Hyviä ajatuksia ovat. Onneksi lakikin ohjaa pysymään pois pientareelta, kun en halua löytää itseäni missään tapauksessa tilantesta, että syystä tai soisesta ajoissa huomaamatta jääneen pyöräilijän selkä lähestyy turhan nopeasti eikä pientareelta pääse pois turvallisesti.
Viestinässä minulla on tosiaan ongelmia. Ajoneuvon paikalla on hankala pelata, kun muutenkin pyrin ajamaan urien ja reunaviivan välissä, joten paljon laidempaan ei pääse, mutta pitäisihän tuossa jäädä näkemää keskiviivan tuntumaan. En myöskään pidä henkilöauton kaistanvaihtovilkkua yksiselitteisenä ohitusmerkkinä, eikä laissakaan taida olla tuollaista käyttökohdetta suuntamerkille määritelty. Nämä epäviralliset vaikkakin vakiintuneet liikennekäytännöt ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta, kun jostakin luin vielä, että vilkku vasemmalle voisi kumota edellisen ohitusmerkin. Siinäpä sitä on vilkuttelua tulkittavaksi.
Passatin eco-tilan vapaakytkin tekee vapaalla rullaamisesta yhtä juhlaa ja kierroksetkin näyttäisi putoavan tyhjäkäyntiin. Kulutusmittari tosin kertoo kulutuksen sijaan häveliäästi auton rullaavan vapaalla eikä vapaakytkin toiminut vakionopeussäätimen kanssa lainkaan. Moottorijarrutuksen saa päälle jarrua hipaisemalla.
Pysähtyykö autossasi sähkömoottori rullatessa? Jos sähkömoottori pyörii mukana, niin mitä auto näyttää moottorin tehoksi? Youtubessa Outlanderin PHEV watchdog taisi näyttää rullatessa nollatehoa, mutta virtaa kulki silti, mikä viittaisi kentänheikennykseen tai voidaanhan siinä virralla ajaa antoteho nollaan, kun negatiivisia ei iljetä näyttää. Toisaalta enpä saanut selvää siitäkään oliko tuo näyttävinään moottorin anto- vai ottotehoa.
ICEM-tutoriaalin sivulla 14 näkyy, että moottorin häviöt ei laske alle kilowatin, vaikka vääntö käy nollassa.
http://www.globalevents.gr/2018/icem/tutorial/ICEM-Tutorials-MultiphysicsEV.pdf
Minustakin vilkku ohitusmerkkinä on ongelmallinen. En lähde sen perusteella ohitukseen, mutta joskus tulee käytettynä sitä "oman arvion vahvistuksena" esim. pitkällä metsätaipaleella, jossa tie kaartaa loivasti oikeaan ja on vaikea nähdä pitkälle rekan eteen menemättä vastaantulevien kaistalle. Mutta en silloinkaan lähde merkistä suoraan ohitukseen, mutta uskaltaa paremmin mennä viereiselle kaistalle vilkaisemaan tilannetta.
Sitä ei koskaan tiedä, onko rekkakuskilla sama näkemys tarvittavasta ohitustilasta kuin itsellä. Useimmiten kyllä olen merkin saanut vain, kun edessä on pitkästi vapaata tietä.
Tuossa on yksi tilanne, jossa kunnollisesta kiihtyvyydestä on iloa. Ei tarvitse kaukaa kiihdyttää ja sitten mennä viereiselle kaistalle huomaamaan, ettei paranekaan jatkaa ohitusta.
Tuota ajotapaa on vaikea käsittää miten ajamisesta tehdään noin vaikeaa. Riittävä etäisyys edellä ajavaan, riittävällä turvavälillä voi tehdä ohituksen turvallisesti, näin näkee mitä edessä on. Tästä on hyvä tehdä päätös lähteä oikea-aikaisesti turvalliseen ohitukseen. HR ajamalla liian lähellä edellä ajavaa menemällä vastaantulevien kaistalle kurkkimaan vaarannatte kaikkien tiellä liikkujien turvallisuuden.
Huomasitko nyt varmasti, että kirjoitin edellä ajavan raskaan liikenteen ajoneuvon antamaan ohitusmerkkiin suhtautumisesta?
Mikä saa sinut ajattelemaan, että en aja riittävällä etäisyydellä edellä ajavaan? Kyllä minä teen lopullisen päätöksen ohituksen jatkamisesta vasta, kun kunnolla näen edellä menevän ison auton edellä olevan tilanteen.
Ei sitä auton takaa näe ilman riittävää etäisyyttä edellä menevään oli se sitten iso tai pieni auto. Riittävältä etäisyydeltä lähtevä ohitus on lähtökohtaisesti aina turvallinen.
Eihän vilkulla annettua merkkiä tarvitse pähkäillä jos ajaa riittävän etäällä edellä menevästä.
Sama havainto pidemmällä matkalla, mutta ajan niin paljon pätkäajoa, että turbiiniautomaatin tahmea lähtö ulkoa pakkasessa rasittaa talvikulutustani.
Kesäkelissä tekniikka lämpenee niin nopeasti, että jo työmatkankin keskikulutus alittaa 5 sadalle.
Totta. Siitä huolimatta pidän mielekkäänä verrata yhden reissun kulutuslukemaa yhden reissun lukemaan, ympärivuotisia keskiarvoja keskenään ja vaikkapa 100.000 km keskiarvoja keskenään.
Lyhyttä jaksoa vertaan pitkään jaksoon vain samalla ajoneuvolla ajettuna, koska siitä saa toisinaan hyödyllistä tietoa, jota ei muuten huomaisikaan.
Väittelyhakuisuus on kyllä korkea näissä keskusteluissa. Ei tarvitse merkkiä pähkäillä, jos ei halua. Satuin nyt pähkäilemaan, kun asia tuli tuossa aiemmin esiin. Jotkut rekkakuskit näyttävät merkkiä riippumatta, mitä minä siitä ajettelen.
Periaatteessa se voi olla lisävarmistus, että voi lähteä ohitukseen. Rekan kuljettaja näkee tien vapaasti ja istuu korkeammalla ja ehkä jopa tuntee tien hyvin ammattikuski kun on. Voi miettiä, minkä painoarvon antaa hänen ilmoitukselleen, että nyt on hyvä tilaisuus ohitukseen.
Älä sinä pähkäile asiaa ollenkaan.
Turvallisinta on luottaa vain itseensä eikä merkin antajaan, kuka tietää parhaiten oman auton kyvyt kuin kuljettaja itse. Riittävältä takamatkalta lähtevä ohitus perustuu siihen että ohittaja näkee mitä edessä on näin ohitus on aina lähtökohtaisesti turvallinen.
Aivan oikea ohje, imusta lähdetteäessä monelle tulee yllätyksenä oman auton teho, tai siis tehottomuus.
No mistä on kyse ohjeessasi, miten välttää jonon nopeusvaihtelut?
Näinhän se on imusta lähdettyä ilmanvastus on yllättävä jos autossa ei ole riittävästi suorituskykyä.
Tuo no tärkein ohje, ihmettelin usein ajaessani aamuin illoin 140 tietä, mitä ihmettä ne häärää rekanimussa kurkkimalla kahta puolta ohitusmahdollisuutta, eihän sitä näe kokonaistilannetta ja lähtönopeusero on nolla. Usein vielä vesi tai lumipöly.
@_Quu:
Tehdäänpäs siis Quu-hyvä näin:
Voit aivan rauhassa aloittaa lukemisen uudestaan kohdasta 27.04.2020 11:49. Samalla kun luet sinulle itsellesi kirjoitettua kommentointia, muidenkin kuin minun tietenkin, laitettuja linkkejä yms, voit miettiä mitä sinulle kirjoitetaan ja yrittää sisäistää sitä sisällöltään. Asiat on kerrottu toistaen moneen kertaan. Aina kun sinä vedät överiksi kuvitellessasi ymmärtäneesi jotakin, aloitat vastaamaan kysymyksiin joita ei ole esitetty edes, tai et vastaa kysymyksiin jne.
Palaatko sitten asiaan. Huomaat kyllä, tai sinun pitäisi huomata kuinka typerä tuo kysymyksesi juuri tänään esitettynä onkaan.
Toisaalta, tuo on 1 tapa yrittää vältellä varsinaisiin asiakohtiin palaamistasi. Sinulta on siis argumentit loppuneet...
Palataan sitten asiaan, kun hoksaan mitä yrität jonoajoon antaa ohjeeksi, että vältät jonon nopeusvaihtelut.