Poimintoja sanomalehdistä - osa IV

Esimerkiksi. Tuollaisilta ne kuulostivat kommenttinne. Mutta jos nyt aidosti olet sitä mieltä että tokihan oma painopisteesi oli hämmästellä ko. kuskin omituisia motivaatioita ajaa karkuun, niin OK sitten.

Jollet ajattele, että toki kantasi on palstalaisille kaikkeen täysin selvää, niin ei näkemyksensä avaaminen selvyyden vuoksi koskaan haittaa. Etkä halua jättää tulkinnan varaa lukijalle siis.

En odota ihan tuollaista kommentointia silti. Tuokin ilmaisu nimittäin voi kuulostaa siltä, että "varmuuden vuoksi totean, mutta...(lukijasta riippuen jotakin kehitelmää)". Minun mielestäni kuski oli typerä ja automerkistä ja vuosimallista huolestuneet olivat aika naiiveja. Toimittaja sai raadilta selkeimmän ryöpyn, eikä se jostakin syystä jäänyt epäselväksi.

@740 GLE kirjoitti:

Korjaussarjana voi miettiä lukijoiden tai kirjoittajien vaihtamista optimaalisempiin.

Heh! Eiköhän tuohon nyt voi tämän väännön päättää?

https://www.is.fi/autot/art-2000010240746.html

Suomessa tykätään vaihtelevista nopeusrajoituksista, pitää saada ajaa maksimia koko ajan. Onhan tuo voinut tapahtua muullakin kohtaa, mutta Kuusamon ohituksessa on vielä kausijäynä. Kesällä rajoitus on suuren osan matkaa 80, talvella se tippuu 60:een paitsi yhdellä risteysvälillä. Navigaattorissa pysyy kesänopeus. Ja ilmeisesti Rukan ansiosta Kuusamossa näkee jopa poliisiautoja ja on oikein polliisiasemakin.

@Jorma L2 kirjoitti:
Yleisellä tasolla videoita julkaistaan vain tapauksista joissa virheen tehneet saadaan heti kiinni. Ei ole näkynyt mysteeriksi jääneitä.
Opetusmielessä em. tapa lienee oikein. Toki videot voisi rajoittaa vain niihin tapauksiin joissa karkulainen laittaa auton ison koivun ympärille jolloin koulutusvaikutus olisi vahva.

Hyvä pointti. Video voi opettaa, että poliisilta pääsee helposti karkuun autollakin. Mopoa vastaan poliisilla ei taida yleensäkään olla mahdollisuuksia, jos paikalle ei eksy poliisimoottoripyörää. Vielä silloinkin mopoilija pääsee karkuun, jos tuntee alueen.

Mies myös kuvaili autoaan turvalliseksi ja ajo-ominaisuuksiltaan hyväksi.

Jos tuo jonain päivänä olisi lieventävä asianhaara, lopputuloksena olisi katastrofi. Kuski kännissä, ajotaidosta selvänäkään ei ole takeita (ennusteeni mukaan surkean ja ala-arvoisen välimaastossa) ja ohitus kovalla nopeudella vailla näkyvyyttä, aika vähän siinä on auton ominaisuuksilla enää merkitystä. Se, että kuski vetoaa tuollaiseen, saisi olla raskauttava kriteeri.

Harmi, ettei jutussa kerrottu ajokiellon pituutta.

Jotain hämärää jutussa on:

Hän ohitti autoletkan kovalla, noin 60 km/h-ylinopeudella.

Ohitushetkellä miehen nopeus nousi noin 140 kilometrin tuntinopeusvauhtiin, kun alueella oli kuudenkympin nopeusrajoitus

Poliisin nopeus tilanteen alussa n. 90 km/h.

Ja taas paloi: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010252344.html

Taitaa olla uutisen pointti:
Tapahtunut aiheutti hetkellistä liikennehaittaa.

@Late1969 kirjoitti:
Vauhdilla päin: https://www.is.fi/autot/art-2000010251827.html

Onneksi nelivedot ovat useimmiten isoja ja painavia Suzukeja lukuun ottamatta. Ei satu itseen. On toisten vika, jos eivät suojaa itseään.

jep jep tutkimus on vuodelta 2017, aika moneen kertaan tahkottu asia. Tutkimuksen mukaan auton koolla ei ollut merkitystä kun kaksivetoista ja nelivetoista verrattiin keskenään.

@Herbert kirjoitti:
Juu, itse luin vastaavasta tuloksesta ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ei siis mitään uutta tässä suhteessa.

Minä muistelen 80-luvulla väitetyn (lähdettä en kykene muistamaan; voi olla automainoskin), että neliveto pysähtyisi vajaavetoista (silloin vielä tuntematon termi) nopeammin, koska kaikki pyörät osallistuvat heti hidastukseen. Silloinhan ei ollut vielä automaattisesti päälle tai pois kytkeytyviä lelunelivetoja.

@koreileva kirjoitti:

@Herbert kirjoitti:
Juu, itse luin vastaavasta tuloksesta ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ei siis mitään uutta tässä suhteessa.

Minä muistelen 80-luvulla väitetyn (lähdettä en kykene muistamaan; voi olla automainoskin), että neliveto pysähtyisi vajaavetoista (silloin vielä tuntematon termi) nopeammin, koska kaikki pyörät osallistuvat heti hidastukseen. Silloinhan ei ollut vielä automaattisesti päälle tai pois kytkeytyviä lelunelivetoja.

Vanhaan hyvään aikaan mekaanisesti ohjatut jarrut lukkiutuivat liukkaalla (ja myös vähän pitävämmällä pinnalla) miten sattuu. Jäykkä neliveto jakoi jarruvoimat pyörien kesken, vielä pyörivät pyörät pakottivat lukkiutuneet pyörimään ja toisinpäin. Takapyörätkin jarruttivat paineenrajoitusventtiilistä huolimatta. Oli varmaan Audin mainos, ekat quattrot taisivat olla Massikan nelivedolla.

@Late1969 kirjoitti:

@koreileva kirjoitti:

@Herbert kirjoitti:
Juu, itse luin vastaavasta tuloksesta ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ei siis mitään uutta tässä suhteessa.

Minä muistelen 80-luvulla väitetyn (lähdettä en kykene muistamaan; voi olla automainoskin), että neliveto pysähtyisi vajaavetoista (silloin vielä tuntematon termi) nopeammin, koska kaikki pyörät osallistuvat heti hidastukseen. Silloinhan ei ollut vielä automaattisesti päälle tai pois kytkeytyviä lelunelivetoja.

Vanhaan hyvään aikaan mekaanisesti ohjatut jarrut lukkiutuivat liukkaalla (ja myös vähän pitävämmällä pinnalla) miten sattuu. Jäykkä neliveto jakoi jarruvoimat pyörien kesken, vielä pyörivät pyörät pakottivat lukkiutuneet pyörimään ja toisinpäin. Takapyörätkin jarruttivat paineenrajoitusventtiilistä huolimatta. Oli varmaan Audin mainos, ekat quattrot taisivat olla Massikan nelivedolla.

Vuoden -85 TM koeajossa Subaru pysähtyi monta metriä lyhyemmällä matkalla neliveto kytkettynä. Etuvedolla jarrut olivat etupainoiset, jolloin neliveto paransi tasapainoa.

Itse en ole tuollaista Subarua yhtä lyhyttä koeajoa enempää ole testannut, mutta avolavoilla on tullut ajettua. Kaarteessa käytös niin normaaliajossa kuin jarrutuksessakin käytös on surkeaa keskitasauspyörästön puutteen takia. Etenemiskyky on toki hyvä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä ajettavuuden kanssa.

@Herbert kirjoitti:

@740 GLE kirjoitti:
Voin ymmärtää toisistaan erillisinä asioina nelivedon luoman perusteettoman turvallisuuden tunteen ja haluttomuuden tunnustella keliä ajaessaan, mutta näitä molempia yhdessä minun on vaikea käsittää.

Jos kuljettaja ei koe tuntevansa keliä, miten ihmeessä hän voi jatkaa ajamista ottamatta selvää vallitsevasta kelistä?

Onko ajatusmallina "Emmää mistään mitään ymmärrä, mä vaan ajan"?

Kelin yliarviointi on hyvin yleinen ilmiö ja koska neliveto altistaa sille, en itsekään lupaa olla täysin tuon ilmiön yläpuolella. Olenhan etuvedollakin ajanut tilanteeseen, jossa musta jää yllätti. Onneksi tila riitti jarrutukseen ja hallittuun väistöön. Tässä tapauksessa ajoin motarilla. Kun tulin rampilta, tie oli paljas. Muutaman kilometrin päässä noustiin mäen päälle, jossa rekka ajoi poikkeuksellisen hitaasti. Aloin jarruttaa, mutta abs heräsi henkiin välittömästi. En siis ollut huomannut kelin muutosta. Kaistan vaihdolla ohitin tilanteen, mutta huolettomammalla ajotyylillä kaistankin vaihto olisi voinut johtaa sivuluistoon. Ja kun tilanne syntyy ajonopeuden takia, eikä tahallisen ohjausvirheen tai kiihdytyksen takia, luiston hallinnan vaikeusaste on ihan jotain muuta kuin tahallisessa.

Keli voi muuttua kymmenien metrien matkalla, ajoi millä tahansa. Itselleni kävi vastaava rekan peräänajo lähellä -tapaus. Olin matkalla kolmostietä Vaasaan ja Ikaalisten länsipuolella on ohituskaistallinen mäki. Rekka ajoi edellä normivauhtia mäkeen, kun siltä pito loppui yhtäkkiä. Turvaväliä oli ja hyppäsin jarrulle. ABSit raksuttivat ja ottivat jarrutustehon alas. Rekka hidastui jarruttamatta huomattavasti nopeammin kuin h-auto jarruilla. Ei voinut muuta kuin painaa kaasua ja ohjata ohituskaistalle, jossa oli koko yön satanutta lunta kymmeniä senttejä. Onneksi auto upposi sinne ja ohjattavuus säilyi ja pääsin rekan ohi. Ei edes helmat hajonneet, rekan ylöspääsystä en tiedä. Ilman pakkoa en olisi moiseen lumimäärään ajanut.

@Herbert kirjoitti:
Toinen läheltä piti-tilanne tulee mieleen eräältä pikkutieltä. Normaali talvikeli, lumipintainen mutkainen soratie eli juuri sellainen, jossa rattimies nauttii nelivedon vakaudesta ja kehuu sen ajettavuutta.

Yhden mäen nyppylän päällä loiva kaarre vasempaan, samalla tien kallistus oikeaan.

Penkasta tukea hakien matka jatkui. Jos vauhtia olisi ollut vähänkin enemmän, seurauksena olisi ollut jotain muutakin. Nelivetoisella riski tilannenopeuden kasvattamiseen olisi ollut selvä.

No ei ollut onneksesi tiemestarin erikoista eli aurattu tyhjän päälle. Itselle kävi näin, auto oli etuvetoinen ja tie oli aurattu leveämmksi kuin se oikeasti oli. No ojaanhan auton laitimmaiset renkaat humpsahti ja auto ei noussut vaudilla takaisin tielle, vaikka kaasun tallasin pohjaan. En tiedä oliko mennyt vähemmän syvälle ojaan ilman tuota 'älynväläystä'

@Late1969 kirjoitti:
Keli voi muuttua kymmenien metrien matkalla, ajoi millä tahansa.

Niinhän se tekee. Olen itsekin kertonut paremman kelin vaihteluiden siedon nastarenkaiden perusteluksi, mutta minulle on aina vastattu, että kitkarengaskuski ennakoi niin hyvin, ettei se ole tarpeen.

Olet aivan oikeassa siinä että tilanne muuttuu jatkuvasti. Viimeisen viikon aikana olen huomannut kahdesti että alkumatkasta sula tie onkin jäätynyt matkan aikana. Pimeässähän sen huomaa kokeilemattakin kun veden jäätymisen näkee valoissa. Valoisaan aikaan ennen mutkia, risteyksiä ja muita toimia vaativiin kohtiin ajamista tulee kokeilluksi pitoa joko pakkovaihdoilla tai jarrulla hidastaen. Ohituksessa heikon pidon tuntee jo kiihdytyksessä, tai vajaavetoisella sitä yrittäessään.

Yllätys taitaakin tulla helpolta näyttäneessä tilanteessa, jossa ajaa liian syvälle tilanteeseen huomaamatta ajoissa mitä on tekeillä?

Tämä ei tosin ollut tällä kertaa syy perua aiemmin uhoamani tavoite ostaa lopultakin neliveto. Kun en näköjään saa 50 tuhannella haluamaani, eikä vuosittain vaihtuvan kertakäyttöauton hintataso (patterivetoisena) ole vielä vakiintunut, poistin hakuseulastani nelivedon, kattoluukun, ad bluen ja tuplaturbon. Urheiluautosta en luopunut, nyt mahtuu maastopyörä peräkonttiin kokonaisena ja tilaa jää vielä ylikin.

Vuotta uudempi EU5 S212 facelift. Tylsää, mutta halpaa ja toimivaa (toivottacasti?)