Kyllä kai yleisesti ottaen uudemmista autoista lähtee vähemmän päästöjä kuin vanhemmista. Sekä pienemmän kulutuksen että paremman savukaasujen puhdistamisen kautta.
Autojen valmistuksesta aiheutuvia päästöjä on helpompi hallita kuin autojen, koska autotehtaat eivät kurvaile pitkin maanteitä.
Energian kulutus ei kaiketi sinänsä ole ongelma, kunhan sen tuotannon päästöt pidetään alhaalla.
Keskustelun pohjalta voi sanoa että uudet autot ovat energian suhteen parempia ja kulutus on ollut jonkinlaisessa laskussa / auton teho. Valitettavasti samalla autojen paino on kasvanut, noepudet kasvaneet, otsapinta-alat kasvaneet (SUV) ja lisälaitteet vievät osan tehosta --> vuonna 2018 EU:n autoliikenteen Co2 päästöt kasvoivat.
Haasteeksi tulee että polttomoottorin teoreettinen termodynaaminen maksimihyötysuhte on noin 46 %, mutta koska Otto-moottorit toimivat pulssimaisesti ja niissä on häviöitä niin käytännössä teoreettinen maksimi on 35 %. Uudet autot ei juurikaan voi pienentää paljoa kulutusta nykyisestä ilman luonnonlakien rikkomista tai ilman että hyväksymme heikkotehoiset moottorit ja hitaat nopeudet. Käytännössä on mentävä sähköautojen käyttöön jotta saadaan kokonaishyötysuhde yli 60 % ja (toivottavasti) puhtaasti tehtyä sähköä. Jokatapauksessa fossiilimoottorien aika on menossa ohi, eihän kivikausikaan loppunut kivien loppumiseen
Eipä oo mittään väliä pilikuilla. Kyllä puolen litran tarkkuus riittää. Elikkä tuo syöpi keskimäärin 6.5 ja tuo toinen 7. Mutta jos tuo 6,5 ja tuo 9,5.... kolome litraa kun alakaa olla eroa, niin harkitten jo melekolailla. Huvittaa kun joku "kehasee". Kävin hesassa kesällä...meni viispilikkuyks satasella...
Uudessa Autobildissä on vertailussa Tojo RAV4:n 1. ja 5. sukupolvi. Vertailukulutus on tippunut 10,9 litrasta 6,5 litraan ja 0-100 kiihdytys 11,2 s -> 8,3 s. Uudempi RAV4 on melkein 400 kiloa raskaampi.
@NHB kirjoitti:
Uudessa Autobildissä on vertailussa Tojo RAV4:n 1. ja 5. sukupolvi. Vertailukulutus on tippunut 10,9 litrasta 6,5 litraan ja 0-100 kiihdytys 11,2 s -> 8,3 s. Uudempi RAV4 on melkein 400 kiloa raskaampi.
Parempi vertailukohta olisi verrata 2.0 bensakoneeseen kuin hybridiin. Se kiinnostaisi enemmän. Veikkaanpa, että moisen möhkön kulutus liikkuu siellä kympin pinnassa yhä.
Parisen vuotta sitten aloitin tämän ketjun ihmettelemällä, että eipä ole kulutukset paljoa kehittyneet. Nyt kuitenkin, kun katsoo vaikka tämän kesän testien ja vertailujen kulutuksia, niin kyllä kehitystä on ruennut tapahtumaan.
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä. Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä. Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
Scala oli ajettu eco-moodi päällä tasakulutusnopeudet, mutta maantieajo keskinopeudella 78 km/h ei sitten ollutkaan enää talousihme.
Itse ajelen ajoittain diesel-Suvilla (kulutus alle 4,5 dieseliä maantiellä), ja sen kulutus on pari litraa pienempi kuin saman ikäisellä bensa-farkulla.
Testien perusteella auton merkki näyttäisi olevan lähes yhtä iso tekijä kuin käytettävä polttoaine, eli esimerkiksi 1.0 turbo voi kuluttaa automerkistä riippuen joko vähän tai paljon. Sillä ei taida olla merkitystä onko käytetty 95 tai korkeaa puristusta paremmin sietävää 98 oktaanista.
riippuu miten katsoo. toki hybridit ja lataushybridit menevät vähemmällä, kuten uusi corolla vaikka, mutta jos katsoo perinteisiä polttomoottoreita, niin uuden TM:n 60tkm käyttötesti seatilla noin 6,5l satasella onkin sitten jo ihan samaa lukemaa kuin 10-30v sitten 1.3-1.6 polttomoottoreilla
riippuu miten katsoo. toki hybridit ja lataushybridit menevät vähemmällä, kuten uusi corolla vaikka, mutta jos katsoo perinteisiä polttomoottoreita, niin uuden TM:n 60tkm käyttötesti seatilla noin 6,5l satasella onkin sitten jo ihan samaa lukemaa kuin 10-30v sitten 1.3-1.6 polttomoottoreilla
No, nro 19/86 Mazda 323 1,5l käyttötestimatka 50tkm, keskikulutus 8,46l/100km. Toyota corolla 1,6 numerossa 10/99 60tkm keskikulutus 7,62l/100km
Noiltakin ajoilta löytyy vähemmän kuluttavia etsittäessä, mutta onhan se hyvä sitten, että 20 vuodessa on saatu litra lähtemään ja 33 vuodessa 1,8 litraa jos noita autoja vertailee.
Polttoainevero tieliikenteessä kulutetun polttoaineen osalta 2 954,8 miljardia
Polttoaineiden ALV 1 213,4 miljardia.
Enpä oikein usko että valtionvarainministeri oikeasti haluaa kulutusten laskevan.
@_Quu kirjoitti:
Polttoainevero tieliikenteessä kulutetun polttoaineen osalta 2 954,8 miljardia
Polttoaineiden ALV 1 213,4 miljardia.
Enpä oikein usko että valtionvarainministeri oikeasti haluaa kulutusten laskevan.
En minäkään. Uusien autojen hankintaverokin aiheuttaa melkoista haittaa taulukko-CO2-grammojen alentamistavoitteisiin pääsemiseksi, ja autoveron vuosituotto on selvästi polttoaineen arvonlisäverokertymää alhaisempi.
Kalliin polttoaineen aikana opin ajamaan hyvin taloudellisesti (tyypillisesti 4,4 litraa dieseliä päästötasolla 153 g/km NEDC), mutta tehokkain konsti poltettujen litrojen (tai kulutettujen kiloWattien) vähentämiseksi olisi taloudellinen ajotapa yhdistettynä taloudelliseen ajoneuvoon. Mikäli pääomakulut (velkaantuminen vuosiksi ja samaan aikaan tapahtuu arvonalennus) ovat selkeästi isompi menoerä kuin polttoainekulut ohjaa valtio mieluummin tankkaamaan polttomoottoria kuin vaihtamaan autoa.
Nyt kun auto on 10 vuotta uudempi on kulutus suunnilleen tuo sama 4,4 litraa dieseliä. Auto on samaa merkkiä (eri korimallia), mutta olennaista on se että päästötasoksi ko. auton ostajalle luvattiin 105 g/km.
riippuu miten katsoo. toki hybridit ja lataushybridit menevät vähemmällä, kuten uusi corolla vaikka, mutta jos katsoo perinteisiä polttomoottoreita, niin uuden TM:n 60tkm käyttötesti seatilla noin 6,5l satasella onkin sitten jo ihan samaa lukemaa kuin 10-30v sitten 1.3-1.6 polttomoottoreilla
Niin jos kaivaa menneisyydestä jonkin täysin eri luokan auton, niin saattaa tuollaiseen tulokseen päätyä. Kokeilehan kaivaa historiasta joku SUV Aronalle verrokiksi ja huomioi bensa laimentuminen vertailussa.
Minä en ole koskaan autoa hankkiessa enkä ajaessa miettinyt kulutusta kuinka sitä voisi pihistellä.
Eikä vähempää voisi kiinnostaa päästöt, vaikka ajankin hybridillä, ilmasto on lämminnyt ja jäät sulanut suomestakin ennen tulenkeksimistä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.
Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.
Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?
riippuu miten katsoo. toki hybridit ja lataushybridit menevät vähemmällä, kuten uusi corolla vaikka, mutta jos katsoo perinteisiä polttomoottoreita, niin uuden TM:n 60tkm käyttötesti seatilla noin 6,5l satasella onkin sitten jo ihan samaa lukemaa kuin 10-30v sitten 1.3-1.6 polttomoottoreilla
Niin jos kaivaa menneisyydestä jonkin täysin eri luokan auton, niin saattaa tuollaiseen tulokseen päätyä. Kokeilehan kaivaa historiasta joku SUV Aronalle verrokiksi ja huomioi bensa laimentuminen vertailussa.
Tässä tullaan taas tähän luokkavertailuun mikä liittyy lähinnä ihmisten ostokäyttäytymisen. 80- ja 90-luvulla ei ollut tuota autoluokkaa olemassakaan, mutta nykyään se taitaa olla myydyin luokka, kuten 80-luvulla olivat Kadetin ja 323:n kaltaiset autot. Eli sinällään voidaan sanoa, että samankaltaisia arkiautoja kaikki, ja se kuka 90-luvulla tankkasi silloiseen em. luokan autoonsa ehkä 7 litraa, tankkaa sitä nykyään aronaansa 6,5 litraa jos on sellaiseen tänä päivänä päätynyt.
Se on sitten oma asiansa, että onko ibiza korotettulla maavaralla suv:iksi luettava ollenkaan. Epäilemättä Ibiza kulkee pienemmällä, mutta ei se 1.5 system porschekaan tai muutkaan ensimmäisen polven ibizat janoisia olleet ja ainakin tuo moottori antoi suorastaan sporttisen suorituskyvyn.
Kattelin huvikseen mitä tuollainen Rav4 2.0 bensakoneella Spritmonitorin mukaan on kuluttanut, ja siellä lukemat vaikuttivat painottuvat 8,5-10 litran välille. Samoin uusi CRV 1.5 bensa ainakaan testien mukaan ei alle kympillä taida mennä sekalaisessa.
riippuu miten katsoo. toki hybridit ja lataushybridit menevät vähemmällä, kuten uusi corolla vaikka, mutta jos katsoo perinteisiä polttomoottoreita, niin uuden TM:n 60tkm käyttötesti seatilla noin 6,5l satasella onkin sitten jo ihan samaa lukemaa kuin 10-30v sitten 1.3-1.6 polttomoottoreilla
Niin jos kaivaa menneisyydestä jonkin täysin eri luokan auton, niin saattaa tuollaiseen tulokseen päätyä. Kokeilehan kaivaa historiasta joku SUV Aronalle verrokiksi ja huomioi bensa laimentuminen vertailussa.
Tässä tullaan taas tähän luokkavertailuun mikä liittyy lähinnä ihmisten ostokäyttäytymisen. 80- ja 90-luvulla ei ollut tuota autoluokkaa olemassakaan, mutta nykyään se taitaa olla myydyin luokka, kuten 80-luvulla olivat Kadetin ja 323:n kaltaiset autot. Eli sinällään voidaan sanoa, että samankaltaisia arkiautoja kaikki, ja se kuka 90-luvulla tankkasi silloiseen em. luokan autoonsa ehkä 7 litraa, tankkaa sitä nykyään aronaansa 6,5 litraa jos on sellaiseen tänä päivänä päätynyt.
Se on sitten oma asiansa, että onko ibiza korotettulla maavaralla suv:iksi luettava ollenkaan. Epäilemättä Ibiza kulkee pienemmällä, mutta ei se 1.5 system porschekaan tai muutkaan ensimmäisen polven ibizat janoisia olleet ja ainakin tuo moottori antoi suorastaan sporttisen suorituskyvyn.
Kattelin huvikseen mitä tuollainen Rav4 2.0 bensakoneella Spritmonitorin mukaan on kuluttanut, ja siellä lukemat vaikuttivat painottuvat 8,5-10 litran välille. Samoin uusi CRV 1.5 bensa ainakaan testien mukaan ei alle kympillä taida mennä sekalaisessa.
Eihän se nyt autojen ominaisuuksia muuta, jos suomalaiset rikastuvat ja alkavat ostamaan isompia, tehokkaampia ja varustellumpia autoja. Jos kaikki suomessa olisivat miljardöörejä nykyisin ja ostelisivat vain Bentleytä, niin olisi autojen kulutukset silloin räjähdymäisesti kasvaneet? Kyllä noita pikku-SUV:ja löytyy ainakin 70-luvulta lähtien. Kokeile vaikka Suzuki Vitara, Daihatsu Feroza/Rocky tai vaikkapa Lada Niva.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.
Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.
Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?
Ehkä syy ajamani Octavian suurempaan kulutukseen on osaltaan itsessäni, ehkä osin siinä että ajan suuritehoisempaa mallia kuin monet sprintmonitorin kuljettajista ja ehkä osin siitä että jotkut kulutusta tarkasti mittaavat ja raportoivat kuljettajat haluavat kaunistella lukemiaan (käsittääkseni sprintmonitori ei millään tavalla estä valehtelua).
Diesel Octaviassa on myös sellainen hyvä mutta kulutuksen kannalta huono ominaisuus, että kun lämpötila on alle 5 astetta plussaa, niin lisälämmitin lämmittää esim. koko 11 km työmatkani ajan alusta loppuun lisäten todellista kulutusta selvästi.
Itse ajan suuren osan kilometreistä moottoritiellä ja silloin etenkin kesäajan kulutusten perusteella ajotapaani voisi kuvitella epätaloudelliseksi. Mutta TM:n käyttötestissä Octavia 1,6 tdi oli yksi taloudellisimpia autoja, mutta senkin kulutus oli muistaakseni 5,6 l/100 km. Se on saatu monipuolisesta käytöstä ajalta, jossa edullisten ja epäedullisten olosuhteiden vaikutus häviää. Nuo 4,5 litran kulutukset katumaasturille ei ehkä ole hyviä referenssejä.
@Herbert kirjoitti:
Itse ajan suuren osan kilometreistä moottoritiellä ja silloin etenkin kesäajan kulutusten perusteella ajotapaani voisi kuvitella epätaloudelliseksi. Mutta TM:n käyttötestissä Octavia 1,6 tdi oli yksi taloudellisimpia autoja, mutta senkin kulutus oli muistaakseni 5,6 l/100 km. Se on saatu monipuolisesta käytöstä ajalta, jossa edullisten ja epäedullisten olosuhteiden vaikutus häviää. Nuo 4,5 litran kulutukset katumaasturille ei ehkä ole hyviä referenssejä.
Monipuolinen käyttö voi oikeastaan olla ihan mitä vaan ja yksi matka voi olla taloudellinen, kun taas toinen matka nostaa keskikulutuslukemaa harmittavan korkeaksi.
Kulutusta nostaa:
Lyhyt pätkäajo
taajama-ajo silloin kun on paljon liikennevaloja tai muita pysähdyksiä
korkeat ajonopeudet
kylmäkäynnistykset
epätaloudellinen ajotapa, eli turhat kiihdytykset jotka ovat seurausta turhista jarrutuksista
ilmastointilaitteen käyttö
kuorma, eli useampi matkustaja
suksiboksi tai peräkärry
Kulutusta laskee:
matalat ajonopeudet, esim. 60 - 70 km/h menee usein suurimmalla vaihteella pienillä lukemilla, mutta käytännössä 80 km/h maantiematkoja voi ajaa pitkäänkin.
ennakointi, eli nopeuden ylläpito jottei tarvitse kiihdyttää poisjarrutettua nopeutta uudestaan
Monipuolinen käyttö voi oikeastaan olla ihan mitä vaan ja yksi matka voi olla taloudellinen, kun taas toinen matka nostaa keskikulutuslukemaa harmittavan korkeaksi.
Mutta kun ajetaan useita tuhansia, saati 60 tkm, yksi matka ei heilauta keskikulutusta mihinkään.
Monipuolinen käyttö voi oikeastaan olla ihan mitä vaan ja yksi matka voi olla taloudellinen, kun taas toinen matka nostaa keskikulutuslukemaa harmittavan korkeaksi.
Mutta kun ajetaan useita tuhansia, saati 60 tkm, yksi matka ei heilauta keskikulutusta mihinkään.
No ei. Mutta riippuu tietysti siitä onko enimmät matkat pätkäajoa, vaiko hidasta maantieajoa mille tasolle keskikulutus asettuu. Sama auto voi siis olla toiselle taloudellinen, vaikka se jollekulle toiselle osoittautuu janoiseksi - vaikka se riippuu lähinnä käyttötavasta.
Jos keskikulutus on 4,5 l/100, ei siitä saa millään polttomoottoriautolla pois merkittävää määrää litroja tai edes desilitroja. Kyse on optimaalisista olosuhteista, jossa ajetaan pääosin maantiellä ajonopeuksilla enintään 80 km/h. Tilanne muuttuu, kun ajonopeutta nostetaan. Silloin katumaasturi ottaa takkiin helposti litran verran satasella. Mutta jos Karrette pääosin hitaammilla teillä ajelee, saman tekevää on auton kulutus moottoritieajossa.
SUVissani on viisto tuulilasi kuin henkilöautoissa, ja pohja on täysin muovilevyjen peitossa. Merkittävin ero farmariin on se että SUV on lyhyempi, siinä on korkea maavara ja korkea rengaskoko (ei erityisen leveä rengas).
Painoa on saman verran kuin mitä farmarissa oli, ja siinä on sama moottori/vaihteisto-yhdistelmä.
Minulle korimallin muutos oli pelkästään positiivinen yllätys.
Farmarin ilmanvastus on todennäköisesti pienempi. Lisäksi kuljetuskapasiteetti on yleensä farmareissa parempi kuin vastaavan luokan farkuissa, mutta jos ajetaan hiljaa ja suvin tilat riittää, ongelmaa ei ole.
Minä ajan paljon moottoriteillä ja lapsiperheen arjessa tavaraa tulee herkästi pakattua mukaan kohtalaisen paljon, joten katumaasturi ei ole millään tavalla järkevä valinta. Vaikka päästöt ovatkin vanhan normin mukaan n. 111 g/km, keskikulutus on litran suurempi kuin Karrettella.
@Herbert kirjoitti:
Farmarin ilmanvastus on todennäköisesti pienempi. Lisäksi kuljetuskapasiteetti on yleensä farmareissa parempi kuin vastaavan luokan farkuissa, mutta jos ajetaan hiljaa ja suvin tilat riittää, ongelmaa ei ole.
Minä ajan paljon moottoriteillä ja lapsiperheen arjessa tavaraa tulee herkästi pakattua mukaan kohtalaisen paljon, joten katumaasturi ei ole millään tavalla järkevä valinta. Vaikka päästöt ovatkin vanhan normin mukaan n. 111 g/km, keskikulutus on litran suurempi kuin Karrettella.
SUVissani päästöt on ilmoitettu olevan renkaista riippuen (varustetaso) joko vähän yli tai alle 100 g/km. Mutta mikäli sillä lähtee ajamaan moottoritielle reipasta tahtia niin kyllä silläkin kulutuksen saa nousemaan siinä missä farmarillakin. Alun perin opin ajamaan taloudellisemmin sedanilla - Fordin tankki alkoi tyhjenemään ripeästi kun rajoitus nousi 120 km/h tasolle. Liekö mennyt yli 10 litraa satasella?
Ajotietokone kertoo montako kilometriä on ajanut 0 litran kulutuksella, eli välttänyt jarruttelua tai turhan korkeaa ajonopeutta. Yllättävän paljon menee tuolla nollakulutuksella.
Tänään liikenteessä edelläajavilla vilkkui jarruvalot (-> liike-enegiaa lämmöksi) ja yksi pikkuautolla ajava ilmeisesti koki että on miellyttävää imeä päälleen kaiken kuran mitä edelläkulkeva kuorma-auto saa nostettua tien pinnasta.
SUVissani päästöt on ilmoitettu olevan renkaista riippuen (varustetaso) joko vähän yli tai alle 100 g/km
Toisin sanoen se, että autosi on SUV ei tee siitä yhtään itseisarvoisesti taloudellista, vaan ihan muut seikat. Toisin kuin kirjoituksestasi saa tulkita. Meneekö sinulla nyt asiat hiukka sekaisin - hämmentävää?
Voisi siis olettaa, että auto farkkuna, sedanina tai hatchbackinä samalla voimalinjalla olisi jopa parempi vaikkapa ilmanvastuksen takia. Motarilla menevät samoissa polttoainekulutuksen suhteen, kuten oletit. Tai tod.näk. muut pesevät SUVisi silloinkin - jos siis samalla voimalinjalla vertailtaisiin.
Ajotietokone kertoo montako kilometriä on ajanut 0 litran kulutuksella, eli välttänyt jarruttelua tai turhan korkeaa ajonopeutta. Yllättävän paljon menee tuolla nollakulutuksella.
No nii-i, niin se olisi noilla muillakin korimalleilla, eli?
(Yritin poistaa tästä viestin, koska liitin sen edelliseen - en onnistunut)
Kyllä kai yleisesti ottaen uudemmista autoista lähtee vähemmän päästöjä kuin vanhemmista. Sekä pienemmän kulutuksen että paremman savukaasujen puhdistamisen kautta.
Autojen valmistuksesta aiheutuvia päästöjä on helpompi hallita kuin autojen, koska autotehtaat eivät kurvaile pitkin maanteitä.
Energian kulutus ei kaiketi sinänsä ole ongelma, kunhan sen tuotannon päästöt pidetään alhaalla.
Keskustelun pohjalta voi sanoa että uudet autot ovat energian suhteen parempia ja kulutus on ollut jonkinlaisessa laskussa / auton teho. Valitettavasti samalla autojen paino on kasvanut, noepudet kasvaneet, otsapinta-alat kasvaneet (SUV) ja lisälaitteet vievät osan tehosta --> vuonna 2018 EU:n autoliikenteen Co2 päästöt kasvoivat.
Haasteeksi tulee että polttomoottorin teoreettinen termodynaaminen maksimihyötysuhte on noin 46 %, mutta koska Otto-moottorit toimivat pulssimaisesti ja niissä on häviöitä niin käytännössä teoreettinen maksimi on 35 %. Uudet autot ei juurikaan voi pienentää paljoa kulutusta nykyisestä ilman luonnonlakien rikkomista tai ilman että hyväksymme heikkotehoiset moottorit ja hitaat nopeudet. Käytännössä on mentävä sähköautojen käyttöön jotta saadaan kokonaishyötysuhde yli 60 % ja (toivottavasti) puhtaasti tehtyä sähköä. Jokatapauksessa fossiilimoottorien aika on menossa ohi, eihän kivikausikaan loppunut kivien loppumiseen
Eipä oo mittään väliä pilikuilla. Kyllä puolen litran tarkkuus riittää. Elikkä tuo syöpi keskimäärin 6.5 ja tuo toinen 7. Mutta jos tuo 6,5 ja tuo 9,5.... kolome litraa kun alakaa olla eroa, niin harkitten jo melekolailla. Huvittaa kun joku "kehasee". Kävin hesassa kesällä...meni viispilikkuyks satasella...
Uudessa Autobildissä on vertailussa Tojo RAV4:n 1. ja 5. sukupolvi. Vertailukulutus on tippunut 10,9 litrasta 6,5 litraan ja 0-100 kiihdytys 11,2 s -> 8,3 s. Uudempi RAV4 on melkein 400 kiloa raskaampi.
Parempi vertailukohta olisi verrata 2.0 bensakoneeseen kuin hybridiin. Se kiinnostaisi enemmän. Veikkaanpa, että moisen möhkön kulutus liikkuu siellä kympin pinnassa yhä.
Parisen vuotta sitten aloitin tämän ketjun ihmettelemällä, että eipä ole kulutukset paljoa kehittyneet. Nyt kuitenkin, kun katsoo vaikka tämän kesän testien ja vertailujen kulutuksia, niin kyllä kehitystä on ruennut tapahtumaan.
Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä. Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.
Scala oli ajettu eco-moodi päällä tasakulutusnopeudet, mutta maantieajo keskinopeudella 78 km/h ei sitten ollutkaan enää talousihme.
Itse ajelen ajoittain diesel-Suvilla (kulutus alle 4,5 dieseliä maantiellä), ja sen kulutus on pari litraa pienempi kuin saman ikäisellä bensa-farkulla.
Testien perusteella auton merkki näyttäisi olevan lähes yhtä iso tekijä kuin käytettävä polttoaine, eli esimerkiksi 1.0 turbo voi kuluttaa automerkistä riippuen joko vähän tai paljon. Sillä ei taida olla merkitystä onko käytetty 95 tai korkeaa puristusta paremmin sietävää 98 oktaanista.
No jaa..
riippuu miten katsoo. toki hybridit ja lataushybridit menevät vähemmällä, kuten uusi corolla vaikka, mutta jos katsoo perinteisiä polttomoottoreita, niin uuden TM:n 60tkm käyttötesti seatilla noin 6,5l satasella onkin sitten jo ihan samaa lukemaa kuin 10-30v sitten 1.3-1.6 polttomoottoreilla
No, nro 19/86 Mazda 323 1,5l käyttötestimatka 50tkm, keskikulutus 8,46l/100km. Toyota corolla 1,6 numerossa 10/99 60tkm keskikulutus 7,62l/100km
Noiltakin ajoilta löytyy vähemmän kuluttavia etsittäessä, mutta onhan se hyvä sitten, että 20 vuodessa on saatu litra lähtemään ja 33 vuodessa 1,8 litraa jos noita autoja vertailee.
Polttoainevero tieliikenteessä kulutetun polttoaineen osalta 2 954,8 miljardia
Polttoaineiden ALV 1 213,4 miljardia.
Enpä oikein usko että valtionvarainministeri oikeasti haluaa kulutusten laskevan.
En minäkään. Uusien autojen hankintaverokin aiheuttaa melkoista haittaa taulukko-CO2-grammojen alentamistavoitteisiin pääsemiseksi, ja autoveron vuosituotto on selvästi polttoaineen arvonlisäverokertymää alhaisempi.
Kalliin polttoaineen aikana opin ajamaan hyvin taloudellisesti (tyypillisesti 4,4 litraa dieseliä päästötasolla 153 g/km NEDC), mutta tehokkain konsti poltettujen litrojen (tai kulutettujen kiloWattien) vähentämiseksi olisi taloudellinen ajotapa yhdistettynä taloudelliseen ajoneuvoon. Mikäli pääomakulut (velkaantuminen vuosiksi ja samaan aikaan tapahtuu arvonalennus) ovat selkeästi isompi menoerä kuin polttoainekulut ohjaa valtio mieluummin tankkaamaan polttomoottoria kuin vaihtamaan autoa.
Nyt kun auto on 10 vuotta uudempi on kulutus suunnilleen tuo sama 4,4 litraa dieseliä. Auto on samaa merkkiä (eri korimallia), mutta olennaista on se että päästötasoksi ko. auton ostajalle luvattiin 105 g/km.
Niin jos kaivaa menneisyydestä jonkin täysin eri luokan auton, niin saattaa tuollaiseen tulokseen päätyä. Kokeilehan kaivaa historiasta joku SUV Aronalle verrokiksi ja huomioi bensa laimentuminen vertailussa.
Minä en ole koskaan autoa hankkiessa enkä ajaessa miettinyt kulutusta kuinka sitä voisi pihistellä.
Eikä vähempää voisi kiinnostaa päästöt, vaikka ajankin hybridillä, ilmasto on lämminnyt ja jäät sulanut suomestakin ennen tulenkeksimistä.
Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.
https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/45-Skoda/399-Octavia.html?fueltype=1&minkm=15000&powerunit=2
Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?
Tässä tullaan taas tähän luokkavertailuun mikä liittyy lähinnä ihmisten ostokäyttäytymisen. 80- ja 90-luvulla ei ollut tuota autoluokkaa olemassakaan, mutta nykyään se taitaa olla myydyin luokka, kuten 80-luvulla olivat Kadetin ja 323:n kaltaiset autot. Eli sinällään voidaan sanoa, että samankaltaisia arkiautoja kaikki, ja se kuka 90-luvulla tankkasi silloiseen em. luokan autoonsa ehkä 7 litraa, tankkaa sitä nykyään aronaansa 6,5 litraa jos on sellaiseen tänä päivänä päätynyt.
Se on sitten oma asiansa, että onko ibiza korotettulla maavaralla suv:iksi luettava ollenkaan. Epäilemättä Ibiza kulkee pienemmällä, mutta ei se 1.5 system porschekaan tai muutkaan ensimmäisen polven ibizat janoisia olleet ja ainakin tuo moottori antoi suorastaan sporttisen suorituskyvyn.
Kattelin huvikseen mitä tuollainen Rav4 2.0 bensakoneella Spritmonitorin mukaan on kuluttanut, ja siellä lukemat vaikuttivat painottuvat 8,5-10 litran välille. Samoin uusi CRV 1.5 bensa ainakaan testien mukaan ei alle kympillä taida mennä sekalaisessa.
Eihän se nyt autojen ominaisuuksia muuta, jos suomalaiset rikastuvat ja alkavat ostamaan isompia, tehokkaampia ja varustellumpia autoja. Jos kaikki suomessa olisivat miljardöörejä nykyisin ja ostelisivat vain Bentleytä, niin olisi autojen kulutukset silloin räjähdymäisesti kasvaneet? Kyllä noita pikku-SUV:ja löytyy ainakin 70-luvulta lähtien. Kokeile vaikka Suzuki Vitara, Daihatsu Feroza/Rocky tai vaikkapa Lada Niva.
Ehkä syy ajamani Octavian suurempaan kulutukseen on osaltaan itsessäni, ehkä osin siinä että ajan suuritehoisempaa mallia kuin monet sprintmonitorin kuljettajista ja ehkä osin siitä että jotkut kulutusta tarkasti mittaavat ja raportoivat kuljettajat haluavat kaunistella lukemiaan (käsittääkseni sprintmonitori ei millään tavalla estä valehtelua).
Diesel Octaviassa on myös sellainen hyvä mutta kulutuksen kannalta huono ominaisuus, että kun lämpötila on alle 5 astetta plussaa, niin lisälämmitin lämmittää esim. koko 11 km työmatkani ajan alusta loppuun lisäten todellista kulutusta selvästi.
Itse ajan suuren osan kilometreistä moottoritiellä ja silloin etenkin kesäajan kulutusten perusteella ajotapaani voisi kuvitella epätaloudelliseksi. Mutta TM:n käyttötestissä Octavia 1,6 tdi oli yksi taloudellisimpia autoja, mutta senkin kulutus oli muistaakseni 5,6 l/100 km. Se on saatu monipuolisesta käytöstä ajalta, jossa edullisten ja epäedullisten olosuhteiden vaikutus häviää. Nuo 4,5 litran kulutukset katumaasturille ei ehkä ole hyviä referenssejä.
Monipuolinen käyttö voi oikeastaan olla ihan mitä vaan ja yksi matka voi olla taloudellinen, kun taas toinen matka nostaa keskikulutuslukemaa harmittavan korkeaksi.
Kulutusta nostaa:
Kulutusta laskee:
Mutta kun ajetaan useita tuhansia, saati 60 tkm, yksi matka ei heilauta keskikulutusta mihinkään.
No ei. Mutta riippuu tietysti siitä onko enimmät matkat pätkäajoa, vaiko hidasta maantieajoa mille tasolle keskikulutus asettuu. Sama auto voi siis olla toiselle taloudellinen, vaikka se jollekulle toiselle osoittautuu janoiseksi - vaikka se riippuu lähinnä käyttötavasta.
Minulle SUV on taloudellinen.
@Karrette kirjoitti:
Ehkä - jos vertaa toisiin SUV:hin. Mutta tuskin, jos ottaa jonkun toisen autoluokan auton?
Jos keskikulutus on 4,5 l/100, ei siitä saa millään polttomoottoriautolla pois merkittävää määrää litroja tai edes desilitroja. Kyse on optimaalisista olosuhteista, jossa ajetaan pääosin maantiellä ajonopeuksilla enintään 80 km/h. Tilanne muuttuu, kun ajonopeutta nostetaan. Silloin katumaasturi ottaa takkiin helposti litran verran satasella. Mutta jos Karrette pääosin hitaammilla teillä ajelee, saman tekevää on auton kulutus moottoritieajossa.
SUVissani on viisto tuulilasi kuin henkilöautoissa, ja pohja on täysin muovilevyjen peitossa. Merkittävin ero farmariin on se että SUV on lyhyempi, siinä on korkea maavara ja korkea rengaskoko (ei erityisen leveä rengas).
Painoa on saman verran kuin mitä farmarissa oli, ja siinä on sama moottori/vaihteisto-yhdistelmä.
Minulle korimallin muutos oli pelkästään positiivinen yllätys.
Farmarin ilmanvastus on todennäköisesti pienempi. Lisäksi kuljetuskapasiteetti on yleensä farmareissa parempi kuin vastaavan luokan farkuissa, mutta jos ajetaan hiljaa ja suvin tilat riittää, ongelmaa ei ole.
Minä ajan paljon moottoriteillä ja lapsiperheen arjessa tavaraa tulee herkästi pakattua mukaan kohtalaisen paljon, joten katumaasturi ei ole millään tavalla järkevä valinta. Vaikka päästöt ovatkin vanhan normin mukaan n. 111 g/km, keskikulutus on litran suurempi kuin Karrettella.
SUVissani päästöt on ilmoitettu olevan renkaista riippuen (varustetaso) joko vähän yli tai alle 100 g/km. Mutta mikäli sillä lähtee ajamaan moottoritielle reipasta tahtia niin kyllä silläkin kulutuksen saa nousemaan siinä missä farmarillakin. Alun perin opin ajamaan taloudellisemmin sedanilla - Fordin tankki alkoi tyhjenemään ripeästi kun rajoitus nousi 120 km/h tasolle. Liekö mennyt yli 10 litraa satasella?
Ajotietokone kertoo montako kilometriä on ajanut 0 litran kulutuksella, eli välttänyt jarruttelua tai turhan korkeaa ajonopeutta. Yllättävän paljon menee tuolla nollakulutuksella.
Tänään liikenteessä edelläajavilla vilkkui jarruvalot (-> liike-enegiaa lämmöksi) ja yksi pikkuautolla ajava ilmeisesti koki että on miellyttävää imeä päälleen kaiken kuran mitä edelläkulkeva kuorma-auto saa nostettua tien pinnasta.
@Karrette
Toisin sanoen se, että autosi on SUV ei tee siitä yhtään itseisarvoisesti taloudellista, vaan ihan muut seikat. Toisin kuin kirjoituksestasi saa tulkita. Meneekö sinulla nyt asiat hiukka sekaisin - hämmentävää?
Voisi siis olettaa, että auto farkkuna, sedanina tai hatchbackinä samalla voimalinjalla olisi jopa parempi vaikkapa ilmanvastuksen takia. Motarilla menevät samoissa polttoainekulutuksen suhteen, kuten oletit. Tai tod.näk. muut pesevät SUVisi silloinkin - jos siis samalla voimalinjalla vertailtaisiin.
No nii-i, niin se olisi noilla muillakin korimalleilla, eli?