@740 GLE kirjoitti:
Omalta osaltani olen arvioimassa yli 18 vuotta aiemmin ostamamme auton korvaamisesta uudemmalla. Ostan seuraavan suoraan rahalla ja vanhan ajattelin myydä merkkikerhon harrastajapiirissä parhaan tarjouksen perusteella. Olipa seuraava mikä tahansa, kulutuksen olisi syytä suunnilleen puolittua, koska on varsin todennäköistä että seuraavan auton käyttöä rasittaa polttoaineen hinta myös vuoden 2030 jälkeen.
Jos vaatimuksena on käytännön kulutuksen puolittuminen, se tarkoittaa käytännössä isoa akkua plug-in hybridissä. Käyttövoimalla on pienempi merkitys. Tällä hetkellä kunnon kokoinen akku on Bemarin X5:ssa, Mersun A:ssa ja GLE:ssä.
Mielenkiinnolla odotan, miten nopeasti polttokenno-tekniikka yleistyy. Tälläinen vety-hybridi ratkaisee nuon pidempien matkojen ongelmat, joka sähköautojen heikko kohta (akun paino ja hinta).
Polttokenno vetytankkeineen tuo painoa ja hintaa niin paljon, että siillä on hankala noita ongelmia ratkoa. Sähköautot saavuttavat jo parin vuoden päästä polttomoottoriautot hinnassa.
Ja iso akku ei paina, vie tilaa ja maksa paljoa?
Kyllähän akkuauto on jo ihan kilpailukyikyinen hinnaltaa, noita on jo isoja ja pieniä. Mutta ei tuo range ongelma poistu helpolla.
Polttokennoauton suurin este on infran puute.
Toyotan Mirita myytiin kaksi vuotta sitten 60keurilla, tosin sanottiin että hinta on tappiollinen, mutta niihän se oli patteriautoissakin alkuun. Myös Hondalla ja Hyundailla on myynnissä polttokennoautoja, ja niiitä tutkivat monet muutkin (Daimler, Nissan, Ford, BMW). Toyotaa on tehty tähän mennessä yli 10 000 kpl ja Hyundaita aika sama määrä, toki automaailmassa tämä on vähän. Hyundai suunnittelee valmistavansa Fuel-cell autoja 40000 kpl 2022 ja 2030 pitäisi linjalta tulla jo 700 000 kpl. Tuskin aikovat noita tappiolla tehdä.
Iso akku painaa toki painaa tuntuvasti, mutta polttokennoon perustuva hybriditekniikka ei tuo tähän helpostusta, vaan pikemminkin se vain pahentaa tilannetta. Tuo mainitsemasi Toyota Mirai on esimerkki tästä. Toki sähköautoissakin on hyvin eritasoisia toteutuksia tässä suhteessa, kuten vaikka Tesla M3 vs. Polestar 2 -vertailusta näkee. Akkujen hinta tippuu sellaista vauhtia, että 2030 ollaan jo selvästi nykyisen polttomoottoritekniikan hinnan alapuolella, eikä se painokaan ole läheskään sitä, mitä se tällä hetkellä on.
Vedyn vaarallisuus ja vaikea käsiteltävyys on yksi perustavaa luokkaa oleva ongelma.
@_Quu kirjoitti:
Painot
Toyota Mirai Curb weight(lb.) 4075 = (kg)1848
Toyota Prius Plug-in Kokonaismassa (kg)1930
Miksi tarjoilet omamassaa ja kokonaismassaa?
Toyota Prius Plug-in Hybrid - Curb weight 1,526 kg (3,365 lb.)
No ei sullakaan ole omenoita vaa'assa molemmin puolin.
Prius on noin 25cm lyhyempi ja 6 cm matalampi auto eli aika paljon pienempi ja plugari pienellä akulla. Paino vertailu pitää tehdä sähköautoon jonka range on 500km. Esim lyhyempi mutta aavistuksen korkeampi Ford Mustang-E painaa 2150kg ja sille luvataan 500km range.
@_Quu kirjoitti:
Painot
Toyota Mirai Curb weight(lb.) 4075 = (kg)1848
Toyota Prius Plug-in Kokonaismassa (kg)1930
Miksi tarjoilet omamassaa ja kokonaismassaa?
Toyota Prius Plug-in Hybrid - Curb weight 1,526 kg (3,365 lb.)
No ei sullakaan ole omenoita vaa'assa molemmin puolin.
Prius on noin 25cm lyhyempi ja 6 cm matalampi auto eli aika paljon pienempi ja plugari pienellä akulla. Paino vertailu pitää tehdä sähköautoon jonka range on 500km. Esim lyhyempi mutta aavistuksen korkeampi Ford Mustang-E painaa 2150kg ja sille luvataan 500km range.
Niin tuo vertailu ei ollut minun. Vertailua ei muuten kannata tehdä ulkomittojen perusteella, koska polttokennotekniikka vie paljon tilaa. Vaikka Mirai kookas auto ulkoa, niin sen sisätilat ovat kuin kokoluokkia pienemmästä autosta.
"I fjol meddelade Audi att de ingått en allians med Hyundai för utvecklingen av bränslecellsfordon. Och tidigare i år avslöjades det att det tyska premiummärket har en vätgasladdhybrid på ritbordet. En variant där batteridrift är möjlig på kortare sträckor – och vätgas/bränslecell tar över när det är dags för långkörning. Nu bekräftas den utvecklingen, samt att tekniken kommer att vara viktigt framöver.
– Vi jobbar intensivt med bränslecellshybriden. Bränslecellshybrider kan spela en allt viktigare roll än vad många tror när det kommer till att nå utsläppsmålen snabbare, säger utvecklingschefen Hans-Joachim Rothenpieler i en intervju med tyska Automobilwoche."
Nyt kun on päässyt patteriautoilun makuun, niin ei voisi vähempää kiinnostaa käydä tankkailemassa autoa erikseen huoltoasemalla, oli se sitten dinomehua, tai vetyä. Kotilataus on aivan ylivertainen ominaisuus patteripeleissä. Pitkää siivua ajaessa on yks hailee, kestääkö lataus/tankkaus 5 vai 15 min. Ja toisena etuna tietty se, että jakeluinfra on jo pitkälti olemassa - toki liityntäpisteitä on vielä hyvä saada lisää muutamiin katvealueisiin.
Minä maksan mielelläni ne bensatilkat että auto lataa itse ajonaikana ajoakkunsa, ja yhdellä muutaman minuutin tankkauksella, eli latauksella pääsee liki 1000 km
@_Quu kirjoitti:
Minä maksan mielelläni ne bensatilkat että auto lataa itse ajonaikana ajoakkunsa, ja yhdellä muutaman minuutin tankkauksella, eli latauksella pääsee liki 1000 km
Aika harvoin tarvitsee käydä tankkaamassa, eikä se ole mikään iso juttu. Moottoripyörällä piti tankata n. 300 km välein (ja itse ajaminen tapahtui ulkoilma-olosuhteissa, myös sateessa).
Tankkaamisessa on niin suuri osa veroa, että siitä saa tavallaan myös hyvän mielen. Jos ei mieti liikaa mihin, ja millä tehokkuudella valtio käyttää suomalaisten yhteiset tulot.
Tankkaamisessa on niin suuri osa veroa, että siitä saa tavallaan myös hyvän mielen. Jos ei mieti liikaa mihin, ja millä tehokkuudella valtio käyttää suomalaisten yhteiset tulot.
Minä ajan tankille ja maksan mobiililla, enkä mieti ainakaan veroja, niitä voi miettiä sitten vaalikopilla valintaa tehdessä.
@_Quu kirjoitti:
Minä maksan mielelläni ne bensatilkat että auto lataa itse ajonaikana ajoakkunsa, ja yhdellä muutaman minuutin tankkauksella, eli latauksella pääsee liki 1000 km
Aika harvoin tarvitsee käydä tankkaamassa, eikä se ole mikään iso juttu. Moottoripyörällä piti tankata n. 300 km välein (ja itse ajaminen tapahtui ulkoilma-olosuhteissa, myös sateessa).
Tankkaamisessa on niin suuri osa veroa, että siitä saa tavallaan myös hyvän mielen. Jos ei mieti liikaa mihin, ja millä tehokkuudella valtio käyttää suomalaisten yhteiset tulot.
Todellista siilipuolustusta. "Iloinen veronmaksaja"-kortti isketty pöytään!
@HybridRules kirjoitti:
Todellista siilipuolustusta. "Iloinen veronmaksaja"-kortti isketty pöytään!
Ei, kyllä minä olen iloinen siitä että meillä on käyttäjilleen maksuton peruskoulu, terveydenhoito, ja maanpuolustus yms. järjestettynä. Suomi on ollut hyvä paikka asua, vaikkakin kallis.
Tosin vaikka se verotus on kireää, niin silti valtiolla "visa vinkuu"jo yli 10 vuotta peräjälkeen, niin se kyllä harmittaa. Äänestän kyllä kaikissa vaaleissa, mutta niin tekee "visanvinguttajienkin" äänestäjät jotka toteavat että velkaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin (kreikkalaisilta tutun logiikan mukaan).
Sakotusta ankaroittamalla (verotusta kiristämällä) voi vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Joskus vähemmän on enemmän. Artikkelissa kerrotaan mm. siitä että virolaiset huomasivat että alkoholin verotuksen kiristäminen vähensi tuloja, joten he (Viron valtio) peruivat kiristyksen. Suomi olisi ottanut (lisää) velkaa vastaavassa tilanteessa.
Vaan jos litrahinta polttoaineessa nousee liian korkeaksi, niin sitten pitää vähentää sen käyttöä, tai tietyssä vaiheessa tinkiä jostakin muusta hankinnasta tai palvelusta.
Plug-in-autoja joidenka ansiosta liikenteen verotus on "asiallisella tasolla" ei ole varsinaisesti tarkoitettu kerrostaloasukkaille, vaan ensisijaisesti omakotiasujille. Se vaivaa minua, mutta toisaalta demarit ja vasemmisto ovat nyt hallitusvastuussa, joten voin vain todeta että "maassa maan tavalla".
Plug-in-autoja joidenka ansiosta liikenteen verotus on "asiallisella tasolla" ei ole varsinaisesti tarkoitettu kerrostaloasukkaille, vaan ensisijaisesti omakotiasujille. Se vaivaa minua, mutta toisaalta demarit ja vasemmisto ovat nyt hallitusvastuussa, joten voin vain todeta että "maassa maan tavalla".
Mitä tuo tarkoittikaan?
Se tarkoittaa sitä että henkilö joka asuu kerrostalossa, niin hänen ei kannata ostaa itselleen verotuksellisesti järkevää autoa, koska hänellä ei ole latauspaikkaa. Ei riitä että ostaa pienen auton, missä olisi nykyaikainen pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, ja uusissa autoissa on turvallisuusjärjestelmä ESP pakollinen. ESP on erityisen hyvä Suomessa missä on talvella liukasta.
Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan. Koska päästöt verotetaan grammaa per kilometri, ottamatta ollenkaan kantaa vuotuisiin ajomääriin, tai siihen ajetaanko pidempiä matkoja jolloin veroperuste onkin virheellinen. Molemmissa laskukaavan muuttuvat tekijät voivat tehdä veroperusteesta jolla määrätään tai jätetään määrämättä tuhansien eurojen veroja täysin "heittää häränpyllyä"-pätevän. Tuhansien eurojen säästäminen nettotuloista on monelle hyvin merkittävä asia, ei pelkästään periaatteellinen.
Aihe on kyllä tosi monimutkainen, mutta toisaalta nimenomaan Suomi on tehnyt sen erityisen monimutkaiseksi tarpeellaan ns. mikromanageroida ihmisten valintoja yhden laskennallisen päästögramman tarkkuudella.
.... nimenomaan Suomi on tehnyt sen erityisen monimutkaiseksi tarpeellaan ns. mikromanageroida ihmisten valintoja yhden laskennallisen päästögramman tarkkuudella.
Niinkö, miten tuon perustelet? Millä päätöksillä tuollaiseen oltaisiin tultu ja milloin ne on tehty? Ja väität että vasemmistolla ja demareilla ja hallitusvastuulla on jotakin tekemistä asian kanssa?
Millä aikaperspektiivillä haluat tarkastella asiaa?
@Karrette kirjoitti:
Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan
Vaan jos litrahinta polttoaineessa nousee liian korkeaksi, niin sitten pitää vähentää sen käyttöä, tai tietyssä vaiheessa tinkiä jostakin muusta hankinnasta tai palvelusta.
Muuta tänne Helsingin keskustaan halpaan kerrostalo osakkeeseen, niin säästyy varallisuutta polttoaineveroihin.
Vaan Ruotsista tulee jatkuvasti Suomeen käytettyjä autoja mistä on maksettu sinne ensin alv 25%, ja sitten Suomi veloittaa autoveron kun se rekisteröidään käytettynä Suomeen. Ja heti alkaa ajoneuvoveron tuotto, joka on autosta riippuen 2000 euroa /10 vuotta.
Ei huono sekään, mutta vähän hassu tapa uudistaa autokantaa että halutaan että ruotsalaiset ajavat ne uudet auton kilometrit ensin. Joku pikkuveli-henkilö katsonut että kun hän peri aina isoveljen vaatteet, niin ei se autojenkaan osalta ole huono käytäntö? Onhan se ekoa ja kierrätystä kun ei koskaan osta uutta, vaan odottaa että joku maksaa ensin täyden hinnan siitä, ja sen sijaan että romuttaa sen (no ei romuttaisi arvokasta autoa!), niin pelastaa sen kun ostaa sen pois hyötykäyttöön.
Plug-in-autoja joidenka ansiosta liikenteen verotus on "asiallisella tasolla" ei ole varsinaisesti tarkoitettu kerrostaloasukkaille, vaan ensisijaisesti omakotiasujille. Se vaivaa minua, mutta toisaalta demarit ja vasemmisto ovat nyt hallitusvastuussa, joten voin vain todeta että "maassa maan tavalla".
Mitä tuo tarkoittikaan?
Se tarkoittaa sitä että henkilö joka asuu kerrostalossa, niin hänen ei kannata ostaa itselleen verotuksellisesti järkevää autoa, koska hänellä ei ole latauspaikkaa.
Jaa. Plugarini taitaa olla sitten sitä itselataavaa sorttia, koska ajoakkuun jotenkin kummallisesti kertyy sähköä aina kun auto on asuntoni parkkihallissa parkissa.
Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan.
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että asumiseen pitäisi laittaa niin paljon rahaa kuin mihin varat riittävät.
Jaa. Plugarini taitaa olla sitten sitä itselataavaa sorttia, koska ajoakkuun jotenkin kummallisesti kertyy sähköä aina kun auto on asuntoni parkkihallissa parkissa.
Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan.
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että asumiseen pitäisi laittaa niin paljon rahaa kuin mihin varat riittävät.
Siellä parkkihallissa varmaan laitat itse oman autosi lataukseen? Sitäkö halusit kysyä? Vai onko niin että joku kaverisi jelppii sinua siinä? En oikein käsittänyt, mutta ei se mitään, ei keskustelu Sinua koske.
Useimmissa kerrostaloissa ei kuitenkaan ole parkkihallia, vaan joko katuparkki, tai rajoitetusti lämmitystolppapaikkoja, ja niissä voi olla eri käytäntöjä saako ladata autoa (riittävää määrää).
Moni joutuu ottamaan ns. asuntolainan, koska käteistä rahaa ei ole kertynyt tarpeeksi asunnon ostamiseen. Tai jos asuvat vuokralla, niin tuloja ei ole riittävästi siihen että olisi autohalli tai -talli. Moni tarvitsee asumistukea saadakseen kustannettua asumisensa.
Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 milj. euroa (2,1 miljardia, eli reilu 2 x autoveron tuotto). Suomessa on joko paljon köyhiä, tai iso määrä huijareita.
"Useimmissa kerrostaloissa ei kuitenkaan ole parkkihallia, vaan joko katuparkki, tai rajoitetusti lämmitystolppapaikkoja, ja niissä voi olla eri käytäntöjä saako ladata autoa (riittävää määrää)."
Kyllä kai asuntokohtainen parkkipaikka lämmitystolpalla ihan järjestään löytyy ainakin 20 - 30 vuotta vanhoista asunnoista. Jos vielä ostaa katetun autopaikan niin silloin omistaa kaksi tolppaa.
@Karrette kirjoitti:
Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 milj. euroa (2,1 miljardia, eli reilu 2 x autoveron tuotto).
Tarttis varmaan kiristää autoverotusta
Jos oletetaan että olisit SDP:n kannattaja, niin silloin kommenttisi ei yllätä - verotuksessa on helposti vain kiristäminen ainoana suuntana - koska velkaa voi ottaa aina lisää jos talous kuristetaan henkihieveriin. Ja kuten aiemmin on jo laskeskeltu, niin autoveron tuotto menee melkein yksi yhteen kehitysapuun, tiedä sitten onko se suunnitelmallista vaiko sattumaa.
Ruotsalaiset tykkäisivät kommentistasi, he myyvät meille 40% vastaavan määrän uusista autoista. Vuonna 2019 tuotiin lähes 46 000 henkilöautoa, kun uusia ensirekisteröitiin viime vuonna 114 000. Kun vaihtoautoista on Ruotsissa poikkeuksellisen suuri kysyntä (ruotsalaisten itänaapuri ostaa innolla vanhat pois), voi medel-Svensson ostaa ihan uuden pienemmällä välirahalla.
Tosin ensirekisteröintejä (FIN-rekisterikilpiä) lienee tosiasiassa nuo kaksi yhteenlaskettuna, eli 160 000 autoa. Ei se seikka että 28,5% ei ole tehdasuusia saisi sotkea tilastoja.
´- Asumistuki on vähän hankala, enkä ole kovin hyvin perehtynyt siihen montako kerrossänkyä asunnosssa voi olla per yksi vessa (kärjistettynä). Asuntojen hinnat ovat nousseet vuosi toisensa jälkeen, myös vanhojen elementtivalmisteisten lähiökerrostalojen hinnat. Vanhetessaan sellaisen arvo nousee, ja syynä on kaavoitus (tarjonnan puute), ja matala korkotaso.
Ruotsalainen BoKlok on fiksua asumista. Se on koteja tavallisille ihmisille, jotka haluamme asua omassa kodissa niin, että rahaa riittää vielä muuhunkin.
Nyt saadaan autotkin sieltä halvalla, ja Alkon verotus voidaan eliminoida itätuonnilla, valtio on huomioinut pienituloisetkin sallimalla nuo mahdollisuudet.
Sinulla menee nyt iloisesti sekaisin se, miten asiat on nyt, mistä ovat kehittyneet ja miten puolueet spekuloivat jostakin tulevaisuudesta.
Vastasit siis ohi aiheen, joten kerrotko mitkä asiat nykymeiningissä tukevat tuota sinun "mikromanageeraus" -valitustasi ja minkä hallituksen aikana asiat ovat lähteneet sille linjalle? Väitteesi on, että nimenomaan Suomi on tehnyt erityisen monimutkaiseksi tarpeellaan ns. mikromanageroida ihmisten valintoja yhden laskennallisen päästögramman tarkkuudella. Mitä tämä nykyinen hallitus on muuttanut edelliseen verrattuna, joka ei ollut siis vasemmisto/demarivetoinen?
Minä väitän, ettei nykyhallitus ole ehtinyt muuttaa yhtään mitään edelliseen verrattuna, että sinun pitäisi mitään puoluetta siksi syytellä erikseen. Tai sitten ne on väärät puolueet? Tyypillistä lyhytmuistista, perspektiivivapaata värilasipuoluepropagandaa siis heittelet minun mielestäni. Ei muisteta edes sellaista, että vasta vuosi on mennyt edellisistä eduskuntavaaleista. Soteuudistuskin on varmasti nykyhallituksen keksimä tuolla logiikalla.
Pitäisi kyllä perehtyä aiheeseen tarkemmin, mutta vastaan että nykyhallitus tuskin aikoo muuttaa tilannetta toiseksi. Tiedätkö paremmin?
Ideologisesti Perussuomalaiset vaikuttaa olevan autonkäyttäjän kannalta paras vaihtoehto, tosin ns. suvaitsevaiset puolueet kieltäytyvät varmasti yhteistyöstä, kuten Ruotsissa.
Kokoomus voi olla hyvä vaihtoehto tässä mielessä, mutta sinä aikana jolloin heillä oli parhaat vaikutusmahdollisuudet, niin jättivät tekemättä. Ehkä puheenjohtajavaalin jälkeen linja jämäköityy (minun näkemykseni vain).
Keskusta on nykyään pieni tekijä, ja pääministeri Sipilän yksi meriitti oli se että hän perusti yhdessä ulkoministeri Soinin kanssa Sininen tulevaisuus-puolueen. Toki hän on nykyään rivikansanedustaja.
@Tiko kirjoitti:
Jos vaatimuksena on käytännön kulutuksen puolittuminen, se tarkoittaa käytännössä isoa akkua plug-in hybridissä. Käyttövoimalla on pienempi merkitys. Tällä hetkellä kunnon kokoinen akku on Bemarin X5:ssa, Mersun A:ssa ja GLE:ssä.
Lähtökohtana S80 automaatti on sen verran vanhanaikainen, että en pidä kulutuksen puolittamistavoitetta mahdottomana nykydieselillekään.
Plugari diesel toki pudottaisi jokaisen ajokilometrin kulutusta vielä siitäkin lisää, mikä tekee kannattavuuslaskelmasta mielenkiintoisen.
No nyt kun mentiin jo polttomoottoreista asuntopolitiikkaan, pitää jotain kommentoida
"Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan". -
No joo, on noita kerrostaloja pysäköintipaikkoineen niin monen tasoisia, että tuo olettama on aika yksisilmäinen. Varakkuuden osalta voi todeta, että kerrostalojen neliöhinnat ovat kasvaneet kasvukeskuksissa sillä vauhdilla, että taitaa kohta ne "varakkaat" asua enemmän kerrostaloissa järvi ja merinäkymillä Näissä uusissa kohteissa taas valistuneimmat grynderit on jo heränneet ja latausmahdollisuudet lisääntyy uusissa kohteissa koko ajan. Vanhat taloyhtiöt voi hakea tukea autojen latausinfran rakentamiseen ja luulenpa, että se tuki kasvaa vielä. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että kehitys on tältä osin liian hidasta, jos tämän kautta haluttaisiin autojen kulkevan sähköllä enemmän.
Mitä tulee asuntopolitiikkaan viime vuosikymmeninä (erityisesti 2000-luvulla), niin Suomessa ollaan tehty verorahoille hieno ikiliikkuja. Sijoitusasuntojen osalta on luotu hyviä veroteknisiä etuja niihin sijoittaville, jota taas on jouduttu pönkittämään koko ajan kasvavilla Kelan asumistuilla. Asumisen hintojen nousu on taattu tällä yhdistelmällä. Ja sitä pönkitetään niin oikealta kuin vasemmalta (esim. myös AY-liikkeet omistaa paljon eri yhtiöitten kautta vuokra-asuntoja) eikä hyvien tuottojen kautta ole niin oikealta kuin vasemmalta kuin keskeltä (ainakaan tähän asti) kiinnostanut alkaa vaikuttamaan asumisen hintoja alentavasti. Itketään vaan joka nurkasta, miksi Suomalaiset velkaantuu asumisen suhteen koko ajan ja miksi työvoima ei liiku! Ai niin ja kun Suomessa on sellainenkin kehitys ollut vauhdissa, eli korjausvelka on kasvanut kaikissa asumisen muodoissa samaan aikaan, kun asumisen hintakin on kasvanut koko ajan. Eli ei hyvältä näytä meidän varallisuutta ajatellen.
Ja mitä tulee henkilöautoilun verotukseen, niin totean saman kuin monta kertaa viimeisen parin vuoden aikana on tullut todettua (enkä ole ainoa). Autoverotuksen muutos kokonaisuudessaan, joka olisi voitu toteuttaa järkevästi, meni jo. Ahneella on paskainen loppu- tai sitten voi myös todeta, että joissain asioissa köyhän ei olisi pitänyt säästää, kun loppupelissä menettää vain rahaa.
"Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan".
Ei kai kerrostalon ostaja voi täysin persaukinen olla. Hiljattain myytiin 2005 rakennetusta talosta Helsingin kehyskunnassa 50 neliön asunto 190.000 eurolla. Jokainen voi miettiä paljonko 100 tai 120 neliön samanikäinen kerrostaloasunto maksaisi. 100 neliön asuntoa tuskin saa alle 300.000 euron.
Iso akku painaa toki painaa tuntuvasti, mutta polttokennoon perustuva hybriditekniikka ei tuo tähän helpostusta, vaan pikemminkin se vain pahentaa tilannetta. Tuo mainitsemasi Toyota Mirai on esimerkki tästä. Toki sähköautoissakin on hyvin eritasoisia toteutuksia tässä suhteessa, kuten vaikka Tesla M3 vs. Polestar 2 -vertailusta näkee. Akkujen hinta tippuu sellaista vauhtia, että 2030 ollaan jo selvästi nykyisen polttomoottoritekniikan hinnan alapuolella, eikä se painokaan ole läheskään sitä, mitä se tällä hetkellä on.
Vedyn vaarallisuus ja vaikea käsiteltävyys on yksi perustavaa luokkaa oleva ongelma.
Miksi tarjoilet omamassaa ja kokonaismassaa?
Toyota Prius Plug-in Hybrid - Curb weight 1,526 kg (3,365 lb.)
Erityisesti Audi panostaa polttokennoihin. Ja Hyundai.
https://www.nyteknik.se/fordon/audi-vatgas-ar-nasta-logiska-steg-for-e-mobilitet-6964728.
No ei sullakaan ole omenoita vaa'assa molemmin puolin.
Prius on noin 25cm lyhyempi ja 6 cm matalampi auto eli aika paljon pienempi ja plugari pienellä akulla. Paino vertailu pitää tehdä sähköautoon jonka range on 500km. Esim lyhyempi mutta aavistuksen korkeampi Ford Mustang-E painaa 2150kg ja sille luvataan 500km range.
Niin tuo vertailu ei ollut minun. Vertailua ei muuten kannata tehdä ulkomittojen perusteella, koska polttokennotekniikka vie paljon tilaa. Vaikka Mirai kookas auto ulkoa, niin sen sisätilat ovat kuin kokoluokkia pienemmästä autosta.
Lisäys viestiini, muokkaus ei enää onnistunut.
"I fjol meddelade Audi att de ingått en allians med Hyundai för utvecklingen av bränslecellsfordon. Och tidigare i år avslöjades det att det tyska premiummärket har en vätgasladdhybrid på ritbordet. En variant där batteridrift är möjlig på kortare sträckor – och vätgas/bränslecell tar över när det är dags för långkörning. Nu bekräftas den utvecklingen, samt att tekniken kommer att vara viktigt framöver.
– Vi jobbar intensivt med bränslecellshybriden. Bränslecellshybrider kan spela en allt viktigare roll än vad många tror när det kommer till att nå utsläppsmålen snabbare, säger utvecklingschefen Hans-Joachim Rothenpieler i en intervju med tyska Automobilwoche."
Nyt kun on päässyt patteriautoilun makuun, niin ei voisi vähempää kiinnostaa käydä tankkailemassa autoa erikseen huoltoasemalla, oli se sitten dinomehua, tai vetyä. Kotilataus on aivan ylivertainen ominaisuus patteripeleissä. Pitkää siivua ajaessa on yks hailee, kestääkö lataus/tankkaus 5 vai 15 min. Ja toisena etuna tietty se, että jakeluinfra on jo pitkälti olemassa - toki liityntäpisteitä on vielä hyvä saada lisää muutamiin katvealueisiin.
Minä maksan mielelläni ne bensatilkat että auto lataa itse ajonaikana ajoakkunsa, ja yhdellä muutaman minuutin tankkauksella, eli latauksella pääsee liki 1000 km
Aika harvoin tarvitsee käydä tankkaamassa, eikä se ole mikään iso juttu. Moottoripyörällä piti tankata n. 300 km välein (ja itse ajaminen tapahtui ulkoilma-olosuhteissa, myös sateessa).
Tankkaamisessa on niin suuri osa veroa, että siitä saa tavallaan myös hyvän mielen. Jos ei mieti liikaa mihin, ja millä tehokkuudella valtio käyttää suomalaisten yhteiset tulot.
Minä ajan tankille ja maksan mobiililla, enkä mieti ainakaan veroja, niitä voi miettiä sitten vaalikopilla valintaa tehdessä.
Todellista siilipuolustusta. "Iloinen veronmaksaja"-kortti isketty pöytään!
Ei, kyllä minä olen iloinen siitä että meillä on käyttäjilleen maksuton peruskoulu, terveydenhoito, ja maanpuolustus yms. järjestettynä. Suomi on ollut hyvä paikka asua, vaikkakin kallis.
Tosin vaikka se verotus on kireää, niin silti valtiolla "visa vinkuu"jo yli 10 vuotta peräjälkeen, niin se kyllä harmittaa. Äänestän kyllä kaikissa vaaleissa, mutta niin tekee "visanvinguttajienkin" äänestäjät jotka toteavat että velkaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin (kreikkalaisilta tutun logiikan mukaan).
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.384295
Sakotusta ankaroittamalla (verotusta kiristämällä) voi vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Joskus vähemmän on enemmän. Artikkelissa kerrotaan mm. siitä että virolaiset huomasivat että alkoholin verotuksen kiristäminen vähensi tuloja, joten he (Viron valtio) peruivat kiristyksen. Suomi olisi ottanut (lisää) velkaa vastaavassa tilanteessa.
Vaan jos litrahinta polttoaineessa nousee liian korkeaksi, niin sitten pitää vähentää sen käyttöä, tai tietyssä vaiheessa tinkiä jostakin muusta hankinnasta tai palvelusta.
@Karrette kirjoitti:
Mitä tuo tarkoittikaan?
Se tarkoittaa sitä että henkilö joka asuu kerrostalossa, niin hänen ei kannata ostaa itselleen verotuksellisesti järkevää autoa, koska hänellä ei ole latauspaikkaa. Ei riitä että ostaa pienen auton, missä olisi nykyaikainen pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, ja uusissa autoissa on turvallisuusjärjestelmä ESP pakollinen. ESP on erityisen hyvä Suomessa missä on talvella liukasta.
Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan. Koska päästöt verotetaan grammaa per kilometri, ottamatta ollenkaan kantaa vuotuisiin ajomääriin, tai siihen ajetaanko pidempiä matkoja jolloin veroperuste onkin virheellinen. Molemmissa laskukaavan muuttuvat tekijät voivat tehdä veroperusteesta jolla määrätään tai jätetään määrämättä tuhansien eurojen veroja täysin "heittää häränpyllyä"-pätevän. Tuhansien eurojen säästäminen nettotuloista on monelle hyvin merkittävä asia, ei pelkästään periaatteellinen.
Aihe on kyllä tosi monimutkainen, mutta toisaalta nimenomaan Suomi on tehnyt sen erityisen monimutkaiseksi tarpeellaan ns. mikromanageroida ihmisten valintoja yhden laskennallisen päästögramman tarkkuudella.
@Karrette kirjoitti:
Niinkö, miten tuon perustelet? Millä päätöksillä tuollaiseen oltaisiin tultu ja milloin ne on tehty? Ja väität että vasemmistolla ja demareilla ja hallitusvastuulla on jotakin tekemistä asian kanssa?
Millä aikaperspektiivillä haluat tarkastella asiaa?
Energian kokonaiskulutus 2017 terajoulea
Öljy 313 545
Hiili 113 651
Turve 53 860
Nyt nämä punavihreät kieltää uusiutuvan energian käytön.
Muuta tänne Helsingin keskustaan halpaan kerrostalo osakkeeseen, niin säästyy varallisuutta polttoaineveroihin.
Kyllä vaan. Siksi en voi äänestää ko. puolueita, ja siihen minulla demokratiassa on täysi oikeus.
https://www.verkkouutiset.fi/moottorin-kysely-nama-puolueet-luopuisivat-autoverosta/#57bbe1ca
https://www.is.fi/autot/art-2000006567751.html
Vaan Ruotsista tulee jatkuvasti Suomeen käytettyjä autoja mistä on maksettu sinne ensin alv 25%, ja sitten Suomi veloittaa autoveron kun se rekisteröidään käytettynä Suomeen. Ja heti alkaa ajoneuvoveron tuotto, joka on autosta riippuen 2000 euroa /10 vuotta.
Ei huono sekään, mutta vähän hassu tapa uudistaa autokantaa että halutaan että ruotsalaiset ajavat ne uudet auton kilometrit ensin. Joku pikkuveli-henkilö katsonut että kun hän peri aina isoveljen vaatteet, niin ei se autojenkaan osalta ole huono käytäntö? Onhan se ekoa ja kierrätystä kun ei koskaan osta uutta, vaan odottaa että joku maksaa ensin täyden hinnan siitä, ja sen sijaan että romuttaa sen (no ei romuttaisi arvokasta autoa!), niin pelastaa sen kun ostaa sen pois hyötykäyttöön.
Jaa. Plugarini taitaa olla sitten sitä itselataavaa sorttia, koska ajoakkuun jotenkin kummallisesti kertyy sähköä aina kun auto on asuntoni parkkihallissa parkissa.
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi, että asumiseen pitäisi laittaa niin paljon rahaa kuin mihin varat riittävät.
Siellä parkkihallissa varmaan laitat itse oman autosi lataukseen? Sitäkö halusit kysyä? Vai onko niin että joku kaverisi jelppii sinua siinä? En oikein käsittänyt, mutta ei se mitään, ei keskustelu Sinua koske.
Useimmissa kerrostaloissa ei kuitenkaan ole parkkihallia, vaan joko katuparkki, tai rajoitetusti lämmitystolppapaikkoja, ja niissä voi olla eri käytäntöjä saako ladata autoa (riittävää määrää).
Moni joutuu ottamaan ns. asuntolainan, koska käteistä rahaa ei ole kertynyt tarpeeksi asunnon ostamiseen. Tai jos asuvat vuokralla, niin tuloja ei ole riittävästi siihen että olisi autohalli tai -talli. Moni tarvitsee asumistukea saadakseen kustannettua asumisensa.
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki
https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/asumistukimenot-uuteen-ennatykseen-vuonna-2018
Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 milj. euroa (2,1 miljardia, eli reilu 2 x autoveron tuotto). Suomessa on joko paljon köyhiä, tai iso määrä huijareita.
Tulipa hyvä mieli kun sain neuvottua kysyjää.
Tarttis varmaan kiristää autoverotusta
"Useimmissa kerrostaloissa ei kuitenkaan ole parkkihallia, vaan joko katuparkki, tai rajoitetusti lämmitystolppapaikkoja, ja niissä voi olla eri käytäntöjä saako ladata autoa (riittävää määrää)."
Kyllä kai asuntokohtainen parkkipaikka lämmitystolpalla ihan järjestään löytyy ainakin 20 - 30 vuotta vanhoista asunnoista. Jos vielä ostaa katetun autopaikan niin silloin omistaa kaksi tolppaa.
Jos oletetaan että olisit SDP:n kannattaja, niin silloin kommenttisi ei yllätä - verotuksessa on helposti vain kiristäminen ainoana suuntana - koska velkaa voi ottaa aina lisää jos talous kuristetaan henkihieveriin. Ja kuten aiemmin on jo laskeskeltu, niin autoveron tuotto menee melkein yksi yhteen kehitysapuun, tiedä sitten onko se suunnitelmallista vaiko sattumaa.
Ruotsalaiset tykkäisivät kommentistasi, he myyvät meille 40% vastaavan määrän uusista autoista. Vuonna 2019 tuotiin lähes 46 000 henkilöautoa, kun uusia ensirekisteröitiin viime vuonna 114 000. Kun vaihtoautoista on Ruotsissa poikkeuksellisen suuri kysyntä (ruotsalaisten itänaapuri ostaa innolla vanhat pois), voi medel-Svensson ostaa ihan uuden pienemmällä välirahalla.
Tosin ensirekisteröintejä (FIN-rekisterikilpiä) lienee tosiasiassa nuo kaksi yhteenlaskettuna, eli 160 000 autoa. Ei se seikka että 28,5% ei ole tehdasuusia saisi sotkea tilastoja.
´- Asumistuki on vähän hankala, enkä ole kovin hyvin perehtynyt siihen montako kerrossänkyä asunnosssa voi olla per yksi vessa (kärjistettynä). Asuntojen hinnat ovat nousseet vuosi toisensa jälkeen, myös vanhojen elementtivalmisteisten lähiökerrostalojen hinnat. Vanhetessaan sellaisen arvo nousee, ja syynä on kaavoitus (tarjonnan puute), ja matala korkotaso.
Ruotsalainen BoKlok on fiksua asumista. Se on koteja tavallisille ihmisille, jotka haluamme asua omassa kodissa niin, että rahaa riittää vielä muuhunkin.
Nyt saadaan autotkin sieltä halvalla, ja Alkon verotus voidaan eliminoida itätuonnilla, valtio on huomioinut pienituloisetkin sallimalla nuo mahdollisuudet.
Ja väität edelleen, että vasemmistolla ja demareilla ja hallitusvastuulla on jotakin tekemistä asian kanssa?
@Karrette kirjoitti:
Sinulla menee nyt iloisesti sekaisin se, miten asiat on nyt, mistä ovat kehittyneet ja miten puolueet spekuloivat jostakin tulevaisuudesta.
Vastasit siis ohi aiheen, joten kerrotko mitkä asiat nykymeiningissä tukevat tuota sinun "mikromanageeraus" -valitustasi ja minkä hallituksen aikana asiat ovat lähteneet sille linjalle? Väitteesi on, että nimenomaan Suomi on tehnyt erityisen monimutkaiseksi tarpeellaan ns. mikromanageroida ihmisten valintoja yhden laskennallisen päästögramman tarkkuudella. Mitä tämä nykyinen hallitus on muuttanut edelliseen verrattuna, joka ei ollut siis vasemmisto/demarivetoinen?
Minä väitän, ettei nykyhallitus ole ehtinyt muuttaa yhtään mitään edelliseen verrattuna, että sinun pitäisi mitään puoluetta siksi syytellä erikseen. Tai sitten ne on väärät puolueet? Tyypillistä lyhytmuistista, perspektiivivapaata värilasipuoluepropagandaa siis heittelet minun mielestäni. Ei muisteta edes sellaista, että vasta vuosi on mennyt edellisistä eduskuntavaaleista. Soteuudistuskin on varmasti nykyhallituksen keksimä tuolla logiikalla.
Pitäisi kyllä perehtyä aiheeseen tarkemmin, mutta vastaan että nykyhallitus tuskin aikoo muuttaa tilannetta toiseksi. Tiedätkö paremmin?
Ideologisesti Perussuomalaiset vaikuttaa olevan autonkäyttäjän kannalta paras vaihtoehto, tosin ns. suvaitsevaiset puolueet kieltäytyvät varmasti yhteistyöstä, kuten Ruotsissa.
Kokoomus voi olla hyvä vaihtoehto tässä mielessä, mutta sinä aikana jolloin heillä oli parhaat vaikutusmahdollisuudet, niin jättivät tekemättä. Ehkä puheenjohtajavaalin jälkeen linja jämäköityy (minun näkemykseni vain).
Keskusta on nykyään pieni tekijä, ja pääministeri Sipilän yksi meriitti oli se että hän perusti yhdessä ulkoministeri Soinin kanssa Sininen tulevaisuus-puolueen. Toki hän on nykyään rivikansanedustaja.
Lähtökohtana S80 automaatti on sen verran vanhanaikainen, että en pidä kulutuksen puolittamistavoitetta mahdottomana nykydieselillekään.
Plugari diesel toki pudottaisi jokaisen ajokilometrin kulutusta vielä siitäkin lisää, mikä tekee kannattavuuslaskelmasta mielenkiintoisen.
No nyt kun mentiin jo polttomoottoreista asuntopolitiikkaan, pitää jotain kommentoida
Näissä uusissa kohteissa taas valistuneimmat grynderit on jo heränneet ja latausmahdollisuudet lisääntyy uusissa kohteissa koko ajan. Vanhat taloyhtiöt voi hakea tukea autojen latausinfran rakentamiseen ja luulenpa, että se tuki kasvaa vielä. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että kehitys on tältä osin liian hidasta, jos tämän kautta haluttaisiin autojen kulkevan sähköllä enemmän.
"Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan". -
No joo, on noita kerrostaloja pysäköintipaikkoineen niin monen tasoisia, että tuo olettama on aika yksisilmäinen. Varakkuuden osalta voi todeta, että kerrostalojen neliöhinnat ovat kasvaneet kasvukeskuksissa sillä vauhdilla, että taitaa kohta ne "varakkaat" asua enemmän kerrostaloissa järvi ja merinäkymillä
Mitä tulee asuntopolitiikkaan viime vuosikymmeninä (erityisesti 2000-luvulla), niin Suomessa ollaan tehty verorahoille hieno ikiliikkuja. Sijoitusasuntojen osalta on luotu hyviä veroteknisiä etuja niihin sijoittaville, jota taas on jouduttu pönkittämään koko ajan kasvavilla Kelan asumistuilla. Asumisen hintojen nousu on taattu tällä yhdistelmällä. Ja sitä pönkitetään niin oikealta kuin vasemmalta (esim. myös AY-liikkeet omistaa paljon eri yhtiöitten kautta vuokra-asuntoja) eikä hyvien tuottojen kautta ole niin oikealta kuin vasemmalta kuin keskeltä (ainakaan tähän asti) kiinnostanut alkaa vaikuttamaan asumisen hintoja alentavasti. Itketään vaan joka nurkasta, miksi Suomalaiset velkaantuu asumisen suhteen koko ajan ja miksi työvoima ei liiku! Ai niin ja kun Suomessa on sellainenkin kehitys ollut vauhdissa, eli korjausvelka on kasvanut kaikissa asumisen muodoissa samaan aikaan, kun asumisen hintakin on kasvanut koko ajan. Eli ei hyvältä näytä meidän varallisuutta ajatellen.
Ja mitä tulee henkilöautoilun verotukseen, niin totean saman kuin monta kertaa viimeisen parin vuoden aikana on tullut todettua (enkä ole ainoa). Autoverotuksen muutos kokonaisuudessaan, joka olisi voitu toteuttaa järkevästi, meni jo. Ahneella on paskainen loppu- tai sitten voi myös todeta, että joissain asioissa köyhän ei olisi pitänyt säästää, kun loppupelissä menettää vain rahaa.
Jääköön Karrette vatuloimaan veropolitiikkaa. Suomen veropolitiikalla ei ole osaa autojen suunnittelussa.
Kyllä se on sähkömoottori mikä loppupelissä vie potin, se ei ole vielä ollenkaan kiveen hakattu, miten sähkö sähkömoottorille tuotetaan.
"Voinee olettaa että kerrostaloasukkaalla ei ole varaa asua omakotitalossa, joten vähemmän varakkaan pitää maksaa enemmän veroa ajamisestaan".
Ei kai kerrostalon ostaja voi täysin persaukinen olla. Hiljattain myytiin 2005 rakennetusta talosta Helsingin kehyskunnassa 50 neliön asunto 190.000 eurolla. Jokainen voi miettiä paljonko 100 tai 120 neliön samanikäinen kerrostaloasunto maksaisi. 100 neliön asuntoa tuskin saa alle 300.000 euron.