@GeeTeeJ kirjoitti:
Liki 80% suomalaisista autoilijoista käyttää talvella nastarenkaita, joiden tietä kuluttava vaikutus voimistuu ajonopeuden neliössä. Siksi kannatan lämpimästi talvirajoituksia.
Onko tosiaan tutkittu, että tien kuluminen on verrannollinen nopeuden neliöön?
En tiedä onko tuota erikseen tutkittu, mutta kineettinen energia tunnetusti kasvaa nopeuden neliönä, minkä seurauksena voi olettaa tien kulumisenkin kasvavan samaan tahtiin. Nastojen iskuvaikutus tehostuu entisestään tienpinnan ollessa märkä.
Nastalisä varsinkin moottoritiellä saatuihin ylinopeussakkoihin on mielestäni kannatettava ajatus. Tosin eihän moottoriteillä juuri nopeuksia valvota (jos ylinopeussakotus todella olisi vain keino kerätä maksimaaliset sakkotulot, valvonta olisi keskitetty eritoten moottoriteille…).
Kitkoilla minäkin ajan, kuten ajatusteni kerettiläisyydestä huomataan.
En osaa kuvitella, miksi nopeampi nasta olisi kuluttavampi kuin hidas nasta ellei asiaan samalla liity voimakasta kiihdytystä/hidastusta tai sivuluisua. Siksi olisi mielenkiintoista, jos asiaa olisi tutkittu ja todennettu asian olevan niin. Tuskin kuitenkaan nopeuden neliössä vai miksi olisi? Autoon varastoituu liike-energiaa sitä enemmän, mitä enemmän on kiihdytetty vauhtia, mutta miksi nopeus sinänsä kuluttaisi alustaa enemmän? Voi olla, että kuluttaa, en tiedä. Luulisin, että niin kauan kuin nasta ei luista pitkin tietä, niin kulutus on osapuilleen sama hitaammalla ja nopeammalla eli 80km/h ja 100km/h, nopeuserohan ei ole kovin suuri. Joo, jos minun pitäisi veikata, niin olisin sitä mieltä, että 80km/h versus 100km/h nasta kuluttaa tietä osapuilleen saman verran, jos pyörä pyörii luistamatta, niin kuin meillä kaikilla oikealla tilannenopeudella ajavilla tekee. Nelipyöräohjausta ilman kääntyviä takapyöriä käyttävät ovat asia erikseen.
@tracktest kirjoitti:
HR oletko unohtanut kokonaan liikenneturvallisuuden? Liikenneturva suosittelee nastarenkaita, sillä niiden avulla autoa on helpompaa hallita jäisellä tiellä.
Kun pitää nopeuden keliin sopivana, niin kitkat toimii ihan hyvin. Minulla on nyt kolme talvea takana enkä vaihda enää nastoihin. On joskus ollut niin liukkaita risteyksiä ja kiertoliittymiä, että on ollut luiston alkua, mutta nopeuttaa vain alas, niin ok. Ennakoida kannattaa vielä enemmän kuin kesäkelillä, mutta kyllä suorastaan sydäntä raastaa nykyään, kun joutuu kuuntelemaan nastojen rahinaa. Minäkin olin ottanut nastapropagandan liian tosissani vuosikausia ja epäillytti vaihtaa kitkoihin. Suotta epäillytti. Pitää ajella rauhallisesti ja nopeudella, joka on sävy sävyyn tien pinna kanssa.
Ajattelen asia liikenneturvallisuuden kannalta. Oma autoni sallisi kitkoilla ajamisen ominaisuuksiensa puolesta, joten seuraava sarja voi olla kitkat. Esitit hyviä pointteja kitkoilla pärjäämiseen, allekirjoitan kaiken. Ne jotka ovat taidoiltaan vajavaisia ovat epävarmempia, heille liikenneturvan suositus on enemmän kuin paikallaan. Auton hallinta jokaisella kelillä luo kaikille turvaa tienpäällä.
@tracktest kirjoitti:
HR oletko unohtanut kokonaan liikenneturvallisuuden? Liikenneturva suosittelee nastarenkaita, sillä niiden avulla autoa on helpompaa hallita jäisellä tiellä.
Kun pitää nopeuden keliin sopivana, niin kitkat toimii ihan hyvin. Minulla on nyt kolme talvea takana enkä vaihda enää nastoihin. On joskus ollut niin liukkaita risteyksiä ja kiertoliittymiä, että on ollut luiston alkua, mutta nopeuttaa vain alas, niin ok. Ennakoida kannattaa vielä enemmän kuin kesäkelillä, mutta kyllä suorastaan sydäntä raastaa nykyään, kun joutuu kuuntelemaan nastojen rahinaa. Minäkin olin ottanut nastapropagandan liian tosissani vuosikausia ja epäillytti vaihtaa kitkoihin. Suotta epäillytti. Pitää ajella rauhallisesti ja nopeudella, joka on sävy sävyyn tien pinna kanssa.
Ajattelen asia liikenneturvallisuuden kannalta. Oma autoni sallisi kitkoilla ajamisen ominaisuuksiensa puolesta, joten seuraava sarja voi olla kitkat.
Minkälainen auto ei ominaisuuksiensa puolesta salli kitkoilla ajamista?
En osaa kuvitella, miksi nopeampi nasta olisi kuluttavampi kuin hidas nasta ellei asiaan samalla liity voimakasta kiihdytystä/hidastusta tai sivuluisua. Siksi olisi mielenkiintoista, jos asiaa olisi tutkittu ja todennettu asian olevan niin. Tuskin kuitenkaan nopeuden neliössä vai miksi olisi?
Ajattelet nyt vain nastojen raapivaa vaikutusta, mutta iskuvaikutus on se, joka muuttaa päällysteet pölyksi. Isku voimistuu kaavan 0,5*mv^2 mukaan. Voisi myös ajatella, että nastojen ulkonema kasvaa keskipakovoiman kasvaessa, mutta sen vaikutusta en tohdi lähteä edes arvailemaan.
@Quu kirjoitti:
Suomessa turvavälit on kansainvälisellä tasolla, niitä ei tm keskustelupalstalla pysty säätämään.
Paljonko se on, se kansainvälinen taso? Mistä sen tietää tai tunnistaa? Minulle se on sitä että näen hyvin mitä edelläkulkevan auton edessä tapahtuu, eli en seuraa pelkästään edelläkulkijan jarruvaloja.
Jarrutusmatkan kaava menee niin että "vartti pois vauhdista puolittaa jarrutusmatkan". Käänteisesti 100 km/h tarkoittaa kaksinkertaista jarrutusmatkaa 75 km/h vauhtiin verrattuna + reaktioaikana jarruttamatta ajettu matka. Eli turvaetäisyys on merkittävästi riippuvainen ajonopeudesta.
Ja talvirenkailla märällä asfaltilla venytetään jarrutusmatkaa vielä runsaasti lisää. Se on yksi rengastestien hyvistä opetuksista, että ei katso vain parasta jääsuoritusta (minulla on käytetyn auton mukana tulleet testin liukkaimmat talvirenkaat märällä asfaltilla, premium-merkkiä kuitenkin).
En osaa kuvitella, miksi nopeampi nasta olisi kuluttavampi kuin hidas nasta ellei asiaan samalla liity voimakasta kiihdytystä/hidastusta tai sivuluisua. Siksi olisi mielenkiintoista, jos asiaa olisi tutkittu ja todennettu asian olevan niin. Tuskin kuitenkaan nopeuden neliössä vai miksi olisi?
Ajattelet nyt vain nastojen raapivaa vaikutusta, mutta iskuvaikutus on se, joka muuttaa päällysteet pölyksi. Isku voimistuu kaavan 0,5*mv^2 mukaan. Voisi myös ajatella, että nastojen ulkonema kasvaa keskipakovoiman kasvaessa, mutta sen vaikutusta en tohdi lähteä edes arvailemaan.
Menee meikäläisen aivot solmuun tätä pohtiessa. Nastan nopeus on renkaan kehänopeus ja sen suunta renkaan pinnalla tangentiaalinen. Jahka poloinen nasta kohtaa asfaltin kamaran, nopeus on juohevasti suuntautunut tien pinnan suuntaiseksi. Suurimmillaan nastan nopeus asfalttia kohti tai pois päin asfaltista on pyörän keskiön korkeudella. Alaspäin suuntautuva nopeus suhteessa asfaltin pintaan pienenee nastan kulkeutuessa pyörän keskiön korkeudelta alaspäin ja kohdatessaan asfaltin suoraan pyörän keskiön alapuolella nastan nopeus asfalttiin nähden on nolla, jollei pyörä sudi tai luista jarrutettaessa. Jos tuossa minun ajatushautomon tuotoksessa on edes siteeksi tolkkua, niin nopeuden nostaminen sinänsä ei dramaattisesti nosta nastan kuluttavaa vaikutusta. Vai menikö pohdiskeluni ihan pieleen?
P.S. Puhun siis nopeuden nostamisesta 80km/h -> 100km/h ja paljonko se vaikuttaa
@Quu kirjoitti:
Suomessa turvavälit on kansainvälisellä tasolla, niitä ei tm keskustelupalstalla pysty säätämään.
Paljonko se on, se kansainvälinen taso? Mistä sen tietää tai tunnistaa? Minulle se on sitä että näen hyvin mitä edelläkulkevan auton edessä tapahtuu, eli en seuraa pelkästään edelläkulkijan jarruvaloja.
Jarrutusmatkan kaava menee niin että "vartti pois vauhdista puolittaa jarrutusmatkan". Käänteisesti 100 km/h tarkoittaa kaksinkertaista jarrutusmatkaa 75 km/h vauhtiin verrattuna + reaktioaikana jarruttamatta ajettu matka. Eli turvaetäisyys on merkittävästi riippuvainen ajonopeudesta.
Ja talvirenkailla märällä asfaltilla venytetään jarrutusmatkaa vielä runsaasti lisää. Se on yksi rengastestien hyvistä opetuksista, että ei katso vain parasta jääsuoritusta (minulla on käytetyn auton mukana tulleet testin liukkaimmat talvirenkaat märällä asfaltilla, premium-merkkiä kuitenkin).
Pidä turvallinen etäisyys ettet aja kenenkään päälle
@Quu kirjoitti:
Suomessa turvavälit on kansainvälisellä tasolla, niitä ei tm keskustelupalstalla pysty säätämään.
Paljonko se on, se kansainvälinen taso? Mistä sen tietää tai tunnistaa? Minulle se on sitä että näen hyvin mitä edelläkulkevan auton edessä tapahtuu, eli en seuraa pelkästään edelläkulkijan jarruvaloja.
Jarrutusmatkan kaava menee niin että "vartti pois vauhdista puolittaa jarrutusmatkan". Käänteisesti 100 km/h tarkoittaa kaksinkertaista jarrutusmatkaa 75 km/h vauhtiin verrattuna + reaktioaikana jarruttamatta ajettu matka. Eli turvaetäisyys on merkittävästi riippuvainen ajonopeudesta.
Ja talvirenkailla märällä asfaltilla venytetään jarrutusmatkaa vielä runsaasti lisää. Se on yksi rengastestien hyvistä opetuksista, että ei katso vain parasta jääsuoritusta (minulla on käytetyn auton mukana tulleet testin liukkaimmat talvirenkaat märällä asfaltilla, premium-merkkiä kuitenkin).
Kitkarenkailla, varsinkin huonolaatuisilla ja kuluneilla, venytetään jarutusmatkaa jäisellä tiellä vieläkin runsaammin lisää. Mikä siis pitäisi ajonopeuden olla, jotta pösilökuskikin pärjäisi. 60km/h, koska silloin auton turvajärjestelmät suojaavat tehokkaasti kolarissa?
Minä vierastan ajatusta, että säännöillä ja nopeusrajoituksilla voitaisiin kumota tyhmät päätökset ja/tai ajotavat maanteillä. Muissakin maissa pärjätään samoilla rajoituksilla kesät talvet, ihan niinkuin kuskienkin on pakko pärjätä vaikka on sama pää kesät talvet.
@Quu kirjoitti:
Suomessa turvavälit on kansainvälisellä tasolla, niitä ei tm keskustelupalstalla pysty säätämään.
Paljonko se on, se kansainvälinen taso? Mistä sen tietää tai tunnistaa? Minulle se on sitä että näen hyvin mitä edelläkulkevan auton edessä tapahtuu, eli en seuraa pelkästään edelläkulkijan jarruvaloja.
Jarrutusmatkan kaava menee niin että "vartti pois vauhdista puolittaa jarrutusmatkan". Käänteisesti 100 km/h tarkoittaa kaksinkertaista jarrutusmatkaa 75 km/h vauhtiin verrattuna + reaktioaikana jarruttamatta ajettu matka. Eli turvaetäisyys on merkittävästi riippuvainen ajonopeudesta.
Ja talvirenkailla märällä asfaltilla venytetään jarrutusmatkaa vielä runsaasti lisää. Se on yksi rengastestien hyvistä opetuksista, että ei katso vain parasta jääsuoritusta (minulla on käytetyn auton mukana tulleet testin liukkaimmat talvirenkaat märällä asfaltilla, premium-merkkiä kuitenkin).
Kitkarenkailla, varsinkin huonolaatuisilla ja kuluneilla, venytetään jarutusmatkaa jäisellä tiellä vieläkin runsaammin lisää. Mikä siis pitäisi ajonopeuden olla, jotta pösilökuskikin pärjäisi. 60km/h, koska silloin auton turvajärjestelmät suojaavat tehokkaasti kolarissa?
Minä vierastan ajatusta, että säännöillä ja nopeusrajoituksilla voitaisiin kumota tyhmät päätökset ja/tai ajotavat maanteillä. Muissakin maissa pärjätään samoilla rajoituksilla kesät talvet, ihan niinkuin kuskienkin on pakko pärjätä vaikka on sama pää kesät talvet.
Jossakin vaiheessa kun kävin ruokakaupassa, niin vedin johtopäätöksen että parkkihallin autojen kuljettajat ovat niitä ihmisiä jotka ovat kaupassa. Eli ihmisiä laidasta laitaan. Kyseessä ei ollut kuskeja, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Niitä jotka ajavat säällä kuin säällä tiiviissä letkoissa ja vaihtavat kaistaa ilman suuntamerkkiä.
Ei ne rajoitukset minua varten ole, vaan minun turvakseni. Ymmärrän kyllä pointtisi että tilannenopeus (edellisen Tieliikennelain 23 pykälä) voisi ajoittain olla korkeampi, mutta ei "kuskien" enemmistön osaamistaso/ kyky hillitä kilpailuviettiä/ pitkästymistä ajaessaan / kateuttaan toisten autoja tai ajotapaa kohtaan riitä sellaiseen.
Siinä vaiheessa kun huonot ohitukset alkavat olla harvinaisia ja kolaritilastoissa törmäysten määrä on nätimpi, niin mikä ettei suurin sallittu nopeus voisi olla korkeampi.
Silloin ei kuitenkaan saisi moittia polttoaineen kalleutta jos kuluttaa enemmän kuin se taso mikä ylittää nykyiset perusnopeudet. Vaikka aina on niitä joilla on joko varaa kuluttaa enemmän, tai halu panostaa rahansa nimenomaan ajamiseen. Parikymmentä, tai pari-kolme sataa euroa ei autoilussa ole iso raha, paitsi jos tili on aina tyhjä ennen palkkapäivää.
@tracktest kirjoitti:
HR oletko unohtanut kokonaan liikenneturvallisuuden? Liikenneturva suosittelee nastarenkaita, sillä niiden avulla autoa on helpompaa hallita jäisellä tiellä.
Kun pitää nopeuden keliin sopivana, niin kitkat toimii ihan hyvin. Minulla on nyt kolme talvea takana enkä vaihda enää nastoihin. On joskus ollut niin liukkaita risteyksiä ja kiertoliittymiä, että on ollut luiston alkua, mutta nopeuttaa vain alas, niin ok. Ennakoida kannattaa vielä enemmän kuin kesäkelillä, mutta kyllä suorastaan sydäntä raastaa nykyään, kun joutuu kuuntelemaan nastojen rahinaa. Minäkin olin ottanut nastapropagandan liian tosissani vuosikausia ja epäillytti vaihtaa kitkoihin. Suotta epäillytti. Pitää ajella rauhallisesti ja nopeudella, joka on sävy sävyyn tien pinna kanssa.
Ajattelen asia liikenneturvallisuuden kannalta. Oma autoni sallisi kitkoilla ajamisen ominaisuuksiensa puolesta, joten seuraava sarja voi olla kitkat.
Minkälainen auto ei ominaisuuksiensa puolesta salli kitkoilla ajamista?
Minä ajelen suunnilleen talven jokaisena päivänä sekä kitkoilla että nastoilla enkä näe mitään suurempaa syytä ostaa nastarenkaita - molemmat ovat kelpo talvirenkaita ja aivan totaalisesti toista kuin kesärenkaat talvella. Matkanopeudetkin ovat aivan samat ajeli kitkoilla tai nastoilla vaikka nastat pitävätkin jäällä vähän paremmin. Molemmissa on omat turvallisuushyötynsä: Nastat pitää jäällä paremmin ja kitkat väsyttävät pitkällä matkalla kuljettajaa vähemmän pienemmän melun takia eivätkä hakkaa teitä vaarallisille urille ja pölyksi ihmisten keuhkoihin.
Mihin autoihin kitkat sitten sopivat parhaiten?
Sanoisin, että niihin, mitkä on varustettu ajovakauden hallinnalla, luistonestolla, ABS:llä...
Mihin päin Suomea kitkat sopivat parhaiten?
Kunnon talveen eli siis Lappiin ja sisä-Suomeen. Nollakelin liukkailla taas on nastoista eniten hyötyä.
Jossakin vaiheessa kun kävin ruokakaupassa, niin vedin johtopäätöksen että parkkihallin autojen kuljettajat ovat niitä ihmisiä jotka ovat kaupassa. Eli ihmisiä laidasta laitaan. Kyseessä ei ollut kuskeja, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Niitä jotka ajavat säällä kuin säällä tiiviissä letkoissa ja vaihtavat kaistaa ilman suuntamerkkiä.
No onhan siellä holtitonta menoa, vai olisikohan kyttääjän otettava seuraavaan ajokauteen vähän rennompi asenne.
Me ihan tavalliset ihmiset teemme virheitä, niin on tehneet sääntöjen ja pykälien laatijatkin, pieniin käytäntöön soveltumattomiin kohtiin.
Menee meikäläisen aivot solmuun tätä pohtiessa. Nastan nopeus on renkaan kehänopeus ja sen suunta renkaan pinnalla tangentiaalinen. Jahka poloinen nasta kohtaa asfaltin kamaran, nopeus on juohevasti suuntautunut tien pinnan suuntaiseksi. Suurimmillaan nastan nopeus asfalttia kohti tai pois päin asfaltista on pyörän keskiön korkeudella. Alaspäin suuntautuva nopeus suhteessa asfaltin pintaan pienenee nastan kulkeutuessa pyörän keskiön korkeudelta alaspäin ja kohdatessaan asfaltin suoraan pyörän keskiön alapuolella nastan nopeus asfalttiin nähden on nolla, jollei pyörä sudi tai luista jarrutettaessa. Jos tuossa minun ajatushautomon tuotoksessa on edes siteeksi tolkkua, niin nopeuden nostaminen sinänsä ei dramaattisesti nosta nastan kuluttavaa vaikutusta. Vai menikö pohdiskeluni ihan pieleen?
Hyvää pohdiskelua, mutta kyllähän nasta päällysteen kohdatessaan aiheuttaa iskuvaikutuksen. Hätäisesti googlaten löysin esim. tällaisen ruotsalaisraportin https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:669913/FULLTEXT01.pdf, jossa ei todeta iskuvoimasta ja kuluttavuudesta tämän tarkemmin: "Since the dynamic stud force towards the pavement grows with speed, the wearing of
pavement increases with speed." Täytyy jatkaa tutkimusten penkomista paremmalla ajalla!
@Quu kirjoitti:
Me ihan tavalliset ihmiset teemme virheitä, niin on tehneet sääntöjen ja pykälien laatijatkin, pieniin käytäntöön soveltumattomiin kohtiin.
Itse opettelin ajamaan tarpeeksi hitaasti, eli noudattamaan ns. tilannenopeutta ilman että siihen liittyisi nopeita muutoksia hidastusten tai kiihdytysten muodossa. Tasaista helposti ennakoitavaa tekemistä.
Se on toiminut niin hyvin että pystyin luopumaan jopa nastarenkaista joita moni käyttää n. 170 päivää vuodesta. Renkaat eivät sudi, eikä ABS ruksuta, kun ajamisesta puuttuu pelleily.
Tosin tämä juttu talvirenkaista on oikeastaan koominen, koska tilastojen mukaan kesällä ja kesärenkailla kolaroidaan enemmän. Ei, minun on tarkennettava jo tässä vaiheessa että en tarkoita tällä sitä että talvirenkaiden ympärivuotinen käyttö vähentäisi kolarointeja. Vaan tarkoitan sitä että kovemmat tilannenopeudet johtavat hallinnan menetyksiin helpommin kuin ennakoiva ajo missä kääntöpuolella on se että jumittavat ja ruostuvat jarrut voivat aiheuttaa ylimääräisiä huoltokustannuksia, toisaalta jarrupaloja ei tarvitse koskaan vaihtaa kun ne eivät kulumalla huonone.
@tracktest kirjoitti:
HR oletko unohtanut kokonaan liikenneturvallisuuden? Liikenneturva suosittelee nastarenkaita, sillä niiden avulla autoa on helpompaa hallita jäisellä tiellä.
Kun pitää nopeuden keliin sopivana, niin kitkat toimii ihan hyvin. Minulla on nyt kolme talvea takana enkä vaihda enää nastoihin. On joskus ollut niin liukkaita risteyksiä ja kiertoliittymiä, että on ollut luiston alkua, mutta nopeuttaa vain alas, niin ok. Ennakoida kannattaa vielä enemmän kuin kesäkelillä, mutta kyllä suorastaan sydäntä raastaa nykyään, kun joutuu kuuntelemaan nastojen rahinaa. Minäkin olin ottanut nastapropagandan liian tosissani vuosikausia ja epäillytti vaihtaa kitkoihin. Suotta epäillytti. Pitää ajella rauhallisesti ja nopeudella, joka on sävy sävyyn tien pinna kanssa.
Ajattelen asia liikenneturvallisuuden kannalta. Oma autoni sallisi kitkoilla ajamisen ominaisuuksiensa puolesta, joten seuraava sarja voi olla kitkat.
Minkälainen auto ei ominaisuuksiensa puolesta salli kitkoilla ajamista?
Alleviivasin oman autoni ominaisuuksia. Heikoimilla valmiuksilla varustettu kuljettaja, joka ajaa autolla jossa ei ole luistonestoa eikä ajonvakautushallintajärjestelmää.
Itse opettelin ajamaan tarpeeksi hitaasti, eli noudattamaan ns. tilannenopeutta ilman että siihen liittyisi nopeita muutoksia hidastusten tai kiihdytysten muodossa. Tasaista helposti ennakoitavaa tekemistä.
Minä opettelin reippaalla ajorytmillä takamoottorisilla kesärenkain ympärivuoden, ja kun moottorit tuli eteen nastarenkaat alle, ei ole jarrupaloja säästelty, se kustannus on jätetty seuraava omistajan penaaliin.
Jos ajatellaan nastat vs kitkat talvella ja premium vs muut kesällä:
2021 TM talvirengastesti.
Jarrutus jäällä 50->0 km/h
Paras nasta 36.4m vs paras kitka 44.4 m.
Käsittelykoe jäällä
Paras nasta 54.1s vs paras kitka 65.0s
TM Kesärengastesti 2022
Jarrutus 80 -> 5 km/h märällä
Continental 24.2s vs Toyo 29.4s
Jarrutus 100 -> 5km/h kuiva
Continental 34.2s vs Toyo 36.8s
Ajettavuuspito märällä
Paras 50.6s vs heikoin 52s
Jos pärjää talvella kitkoilla, eikö olisi loogista ostaa kesäksi Toyo-renkaat tai halvimmat kiinalaiset. Ajelee vain rauhallisemmin niin pärjää. Kesällä taitaa pärjätä paljon helpommin, riittää kun välttää ääritilanteet.
Jos erimieltä niin miksi?
@Jorma L2 kirjoitti:
Jos ajatellaan nastat vs kitkat talvella ja premium vs muut kesällä:
2021 TM talvirengastesti.
Jarrutus jäällä 50->0 km/h
Paras nasta 36.4m vs paras kitka 44.4 m.
Käsittelykoe jäällä
Paras nasta 54.1s vs paras kitka 65.0s
TM Kesärengastesti 2022
Jarrutus 80 -> 5 km/h märällä
Continental 24.2s vs Toyo 29.4s
Jarrutus 100 -> 5km/h kuiva
Continental 34.2s vs Toyo 36.8s
Ajettavuuspito märällä
Paras 50.6s vs heikoin 52s
Jos pärjää talvella kitkoilla, eikö olisi loogista ostaa kesäksi Toyo-renkaat tai halvimmat kiinalaiset. Ajelee vain rauhallisemmin niin pärjää. Kesällä taitaa pärjätä paljon helpommin, riittää kun välttää ääritilanteet.
Jos erimieltä niin miksi?
Logiikka menee siinä että kun nastarenkaat jättää ostamatta niiden haittavaikutusten vuoksi, niin nastattomista valitaan yksi parhaimmista. Talviominaisuuksiin vaikuttaa myös auton maavara, ja se onko auto etuveto, takaveto, vaiko neliveto.
Kesärenkaissakin on erilaisia painotuksia joita voi arvostaa, kuten mukavuus ja ajettavuus. Toisille taas halvin hankintahinta on tärkein ominaisuus.
@Jorma L2 kirjoitti:
Jos ajatellaan nastat vs kitkat talvella ja premium vs muut kesällä:
2021 TM talvirengastesti.
Jarrutus jäällä 50->0 km/h
Paras nasta 36.4m vs paras kitka 44.4 m.
Käsittelykoe jäällä
Paras nasta 54.1s vs paras kitka 65.0s
TM Kesärengastesti 2022
Jarrutus 80 -> 5 km/h märällä
Continental 24.2s vs Toyo 29.4s
Jarrutus 100 -> 5km/h kuiva
Continental 34.2s vs Toyo 36.8s
Ajettavuuspito märällä
Paras 50.6s vs heikoin 52s
Jos pärjää talvella kitkoilla, eikö olisi loogista ostaa kesäksi Toyo-renkaat tai halvimmat kiinalaiset. Ajelee vain rauhallisemmin niin pärjää. Kesällä taitaa pärjätä paljon helpommin, riittää kun välttää ääritilanteet.
Jos erimieltä niin miksi?
Logiikka menee siinä että kun nastarenkaat jättää ostamatta niiden haittavaikutusten vuoksi, niin nastattomista valitaan yksi parhaimmista. Talviominaisuuksiin vaikuttaa myös auton maavara, ja se onko auto etuveto, takaveto, vaiko neliveto.
Kesärenkaissakin on erilaisia painotuksia joita voi arvostaa, kuten mukavuus ja ajettavuus. Toisille taas halvin hankintahinta on tärkein ominaisuus.
Tässä on vähän kaikki pielessä vaikka alla on neliveto.
Menee meikäläisen aivot solmuun tätä pohtiessa. Nastan nopeus on renkaan kehänopeus ja sen suunta renkaan pinnalla tangentiaalinen. Jahka poloinen nasta kohtaa asfaltin kamaran, nopeus on juohevasti suuntautunut tien pinnan suuntaiseksi. Suurimmillaan nastan nopeus asfalttia kohti tai pois päin asfaltista on pyörän keskiön korkeudella. Alaspäin suuntautuva nopeus suhteessa asfaltin pintaan pienenee nastan kulkeutuessa pyörän keskiön korkeudelta alaspäin ja kohdatessaan asfaltin suoraan pyörän keskiön alapuolella nastan nopeus asfalttiin nähden on nolla, jollei pyörä sudi tai luista jarrutettaessa. Jos tuossa minun ajatushautomon tuotoksessa on edes siteeksi tolkkua, niin nopeuden nostaminen sinänsä ei dramaattisesti nosta nastan kuluttavaa vaikutusta. Vai menikö pohdiskeluni ihan pieleen?
Hyvää pohdiskelua, mutta kyllähän nasta päällysteen kohdatessaan aiheuttaa iskuvaikutuksen. Hätäisesti googlaten löysin esim. tällaisen ruotsalaisraportin https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:669913/FULLTEXT01.pdf, jossa ei todeta iskuvoimasta ja kuluttavuudesta tämän tarkemmin: "Since the dynamic stud force towards the pavement grows with speed, the wearing of
pavement increases with speed." Täytyy jatkaa tutkimusten penkomista paremmalla ajalla!
Niin, reaalimaailmassa rengas ei ole matemaattisen pyöreä eikä alusta viivasuora. Rengas on vähän lytyssä ja varmaan nasta iskee asfalttia vasten.
Periaatteessa nastalurjus on alustaa vasten nolla-nopeudella suoraan pyörän laakerin alapuolella ikäänkuin kello kuuden kohdalla. Sitten nastan nopeus suhteessa asfalttiin alkaa nousta ja saavuttaa maksiminopeuden kello 12 kohdalla ja alkaa sitten taas hidastua, kunnes "pysähtyy" kello 6 kohdalla taas. Renkaan kehänopeus on tietysti vakio kuten nastan kulmanopeus, mutta asfalttiin nähden nastan hetkellinen nopeus muuttuu. Jos rengas ei sudi eikä luista hidastuksen takia, niin nasta on periaatteessa paikallaan asfalttia vasten kello 6 kohdalla. Näin kuvittelen mielessäni, en ole asiaa googlettanut tms. Nastan kehänopeusvektorin suuntahan ei ole täysin samansuuntainen auton etenemissuunnan kanssa kuin kello 6ssa, kun se on nolla, ja klo 12 kohdalla, jolloin se taitaa olla kaksinkertainen auton nopeuteen verrattuna, koska nastahan painelee ohi pyörän keskiöstä yläkautta, kun se kiirehtii kohti kello kuutta ollakseen kannattelemassa autoa omalla vuorollaan. Siis nopeus alustaan nähden.
Pyörä-idean nerokkuus taitaa olla juuri siinä, että pyöreä kehä pystyy aina vaan siirtämään uuttaa paikallaan olevaa pintaa maata vasten samalla, kun pyörän keskiö etenee. Mitä pyöreämpi pyörä sitä pehmeämmin se kulkee. Jos jouduttaisiin käyttämään vaikka kahdeksankulmaista "pyörää", sen pyörimisliike aiheuttaisi hakkaavaa voimaa alustaa vasten ja mitä suuremmalla nopeudella "pyörä" kulkisi, sitä rajumpaa olisi tärinä ja iskut alustaa vasten.
Nastarengaskin varmasti kuluttaa asfalttia enemmän kovassa vauhdissa kuin hitaassa vauhdissa, mutta minä oletan, että nopeuden muuttuessa 80km/h -> 100km/h ero ei ole suuri. En tosin osaa sitä matemaattisesti perustella. Mitä tiheämmässä on nastoja ja mitä korkeampi paine renkaassa, sitä pyöreämpi vierintäympyrä ja vähemmän iskuja.
Menee meikäläisen aivot solmuun tätä pohtiessa. Nastan nopeus on renkaan kehänopeus ja sen suunta renkaan pinnalla tangentiaalinen. Jahka poloinen nasta kohtaa asfaltin kamaran, nopeus on juohevasti suuntautunut tien pinnan suuntaiseksi. Suurimmillaan nastan nopeus asfalttia kohti tai pois päin asfaltista on pyörän keskiön korkeudella. Alaspäin suuntautuva nopeus suhteessa asfaltin pintaan pienenee nastan kulkeutuessa pyörän keskiön korkeudelta alaspäin ja kohdatessaan asfaltin suoraan pyörän keskiön alapuolella nastan nopeus asfalttiin nähden on nolla, jollei pyörä sudi tai luista jarrutettaessa. Jos tuossa minun ajatushautomon tuotoksessa on edes siteeksi tolkkua, niin nopeuden nostaminen sinänsä ei dramaattisesti nosta nastan kuluttavaa vaikutusta. Vai menikö pohdiskeluni ihan pieleen?
Hyvää pohdiskelua, mutta kyllähän nasta päällysteen kohdatessaan aiheuttaa iskuvaikutuksen. Hätäisesti googlaten löysin esim. tällaisen ruotsalaisraportin https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:669913/FULLTEXT01.pdf, jossa ei todeta iskuvoimasta ja kuluttavuudesta tämän tarkemmin: "Since the dynamic stud force towards the pavement grows with speed, the wearing of
pavement increases with speed." Täytyy jatkaa tutkimusten penkomista paremmalla ajalla!
Niin, reaalimaailmassa rengas ei ole matemaattisen pyöreä eikä alusta viivasuora. Rengas on vähän lytyssä ja varmaan nasta iskee asfalttia vasten.
Nastarengaskin varmasti kuluttaa asfalttia enemmän kovassa vauhdissa kuin hitaassa vauhdissa, mutta minä oletan, että nopeuden muuttuessa 80km/h -> 100km/h ero ei ole suuri. En tosin osaa sitä matemaattisesti perustella. Mitä tiheämmässä on nastoja ja mitä korkeampi paine renkaassa, sitä pyöreämpi vierintäympyrä ja vähemmän iskuja.
Nastaan vaikuttaa keskihakuvoima joka on suoraan verraollinen massaan (<= max nastanpaino on rajattu) neliöllisesti verrannollinen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen säteeseen. Toki nasta on kiinni renkaassa, joten voima ei ole suoraan tuo. Lisäksi pistovoimaan vaikuttaa nastan ulkonema ja sitä kautta auton massa. Eli mitä raskaampi auto sen enemmän nasta rouhii ja enennen kaikea mitä kuluneemmat renkaat joissa nasta ulkonema on suurentunut asfaltti saa kyytiä. Uuden renkaan nastan ulkonemahan on myös rajattu. Nopeuden nosto vaikuttaa neliöllisesti pistovoimaan. Eli nopeuden nosto 80kmh nosto 100 kmh nostaa voiman 1,5x.
Menee meikäläisen aivot solmuun tätä pohtiessa. Nastan nopeus on renkaan kehänopeus ja sen suunta renkaan pinnalla tangentiaalinen. Jahka poloinen nasta kohtaa asfaltin kamaran, nopeus on juohevasti suuntautunut tien pinnan suuntaiseksi. Suurimmillaan nastan nopeus asfalttia kohti tai pois päin asfaltista on pyörän keskiön korkeudella. Alaspäin suuntautuva nopeus suhteessa asfaltin pintaan pienenee nastan kulkeutuessa pyörän keskiön korkeudelta alaspäin ja kohdatessaan asfaltin suoraan pyörän keskiön alapuolella nastan nopeus asfalttiin nähden on nolla, jollei pyörä sudi tai luista jarrutettaessa. Jos tuossa minun ajatushautomon tuotoksessa on edes siteeksi tolkkua, niin nopeuden nostaminen sinänsä ei dramaattisesti nosta nastan kuluttavaa vaikutusta. Vai menikö pohdiskeluni ihan pieleen?
Hyvää pohdiskelua, mutta kyllähän nasta päällysteen kohdatessaan aiheuttaa iskuvaikutuksen. Hätäisesti googlaten löysin esim. tällaisen ruotsalaisraportin https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:669913/FULLTEXT01.pdf, jossa ei todeta iskuvoimasta ja kuluttavuudesta tämän tarkemmin: "Since the dynamic stud force towards the pavement grows with speed, the wearing of
pavement increases with speed." Täytyy jatkaa tutkimusten penkomista paremmalla ajalla!
Niin, reaalimaailmassa rengas ei ole matemaattisen pyöreä eikä alusta viivasuora. Rengas on vähän lytyssä ja varmaan nasta iskee asfalttia vasten.
Nastarengaskin varmasti kuluttaa asfalttia enemmän kovassa vauhdissa kuin hitaassa vauhdissa, mutta minä oletan, että nopeuden muuttuessa 80km/h -> 100km/h ero ei ole suuri. En tosin osaa sitä matemaattisesti perustella. Mitä tiheämmässä on nastoja ja mitä korkeampi paine renkaassa, sitä pyöreämpi vierintäympyrä ja vähemmän iskuja.
Nastaan vaikuttaa keskihakuvoima joka on suoraan verraollinen massaan (<= max nastanpaino on rajattu) neliöllisesti verrannollinen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen säteeseen. Toki nasta on kiinni renkaassa, joten voima ei ole suoraan tuo. Lisäksi pistovoimaan vaikuttaa nastan ulkonema ja sitä kautta auton massa. Eli mitä raskaampi auto sen enemmän nasta rouhii ja enennen kaikea mitä kuluneemmat renkaat joissa nasta ulkonema on suurentunut asfaltti saa kyytiä. Uuden renkaan nastan ulkonemahan on myös rajattu. Nopeuden nosto vaikuttaa neliöllisesti pistovoimaan. Eli nopeuden nosto 80kmh nosto 100 kmh nostaa voiman 1,5x.
Millä perustelet, että nastan kuluttava vaikutus olisi suhteessa nopeuden neliöön? Nastan oma massa on niin pieni, että keskipakoisvoima tuskin jaksaa sitä edes nostaa esiin renkaasta (muutenhan nastoja ei enää olisi ekan reissun jälkeen tallella), joten luulisin, että auton massa pehmennettynä renkaan joustolla on voima, jolla nasta painuu asfalttia vasten. Auton paino taas ei muutu mihinkään nopeuden funktiona. Varmastikin suurempi nopeus vaikuttaa, mutta kuinka paljon? Ja miksi nopeus vaikuttaa?
Ollaanko muuten samaa mieltä siitä, että nastan nopeus suhteessa alustaan on pikkiriikkisen hetken ajan nolla, kun nasta on suoraan kello kuudessa pyörän laakerin ollessa kellon viisarien akseli? Jos ollaan, niin silloin ollaan samaa mieltä myös siitä, että nastan nopeus hidastuu, kun nasta kaartuu renkaan mukana auton painoa kantamaan. Nastan kohtaamisnopeus alustan kanssa on siis lähellä nollaa riippumatta siitä, kuinka suurella nopeudella auto liikkuu.
Ehkä minulla on joku perustavanlaatuinen logiikkavirhe alkuolettamassa, mutta eikö nastan nopeus ole pakko olla nolla alustaan nähden, jos se ei luista alustaa vasten?
Sellaisen syyn suuremman nopeuden aiheuttamalle suuremmalle kulumiselle osaan arvata, että rengas ei ehdi kovassa vauhdissa mukautua tien pinnan muotoihin eikä rengas ehdi joustaa ja nastat osuvat suuremmalla voimalla tiehen ennen kuin se on suoraan auton alla "pysähtyneenä". Vaan miten se nopeuden vaikutus kulumiseen laskettaisiin? Oletan, että ilmiö ei ole laskettavissa massahitauden ilmiöiden kaavoilla.
"Ajonopeuden vaikutus ei ollut suoraviivainen, vaan kulutuksessa näyttäisi olevan minimi 70 –
80 km/h nopeuden kohdalla. Sitä suuremmissa nopeuksissa kulutus lisääntyy melko voimakkaasti nopeuden kasvun myötä. Minimiä alemmissa nopeuksissa kuluminen on hieman minimiä suurempaa."
"nastan isku on kulumisessa päätekijä suuremmilla nopeuksilla. Kevytnastoillakin kulutus lähtee jyrkkään nousuun 100 km/h suuremmilla nopeuksilla. Nousu ei ole kuitenkaan läheskään yhtä jyrkkä kuin painavilla nastoilla. Alemmilla nopeuksilla (alle 60 km/h) iskun merkitys on vähäisempi mutta ilmeisesti raapaisu aiheuttaa silloin lisää kulutusta. Välillä näyttää olevan alue, jossa kummankin em. tekijän vaikutus on pienempi."
"Renkaiden profiilisuhteen aleneminen alentaa tiekulutusta, jos muut tekijät eivät muutu. Vaikutus on kohtalaisen voimakas, noin 10 prosenttia profiilin 0.10 muutosta kohti."
"Rengaspaineen nousu kasvattaa tiekulutusta. Paineen nosto esim. 220:sta 230:een kPa lisää tienkulutusta 3,6 %."
"Henkilöautojen omamassan kasvu lisää tiekulutusta lähes samassa suhteessa painon nousun
kanssa."
Onhan aina ollut tiedossa, että nopeuden nosto nastarenkailla lisää tien kulumista. En osaa sanoa, missä suhteessa. Kasvaahan renkaankin kuluminen, kun nopeutta nostetaan. Kasvaa myös autolta vaadittava teho. Ja mistäpä muualta kuin vetävien pyörien kautta teho tien pintaan siirtyisi. Kun satasessa tehoa tarvitaan enemmän kuin 80-nopeudessa, tuossa rajapinnassa voimat kasvaa. Olisi hämmentävää, jos tällä ei olisi vaikutusta.
Suurin viisaus tässä nyt kuitenkin on se, että HR:n maalaisjärki nopeuden muutoksen vaikutusten osalta osoittautui varsin kevyeksi ja itsekeskeiseksi. Yhteiskunnissa kautta maailman on arvioitu, että rajoituksilla voidaan kompensoida tätä yleisesti kuljettajilla esiintyvää heikkoutta.
@Jorma L2 kirjoitti:
Jos ajatellaan nastat vs kitkat talvella ja premium vs muut kesällä:
2021 TM talvirengastesti.
Jarrutus jäällä 50->0 km/h
Paras nasta 36.4m vs paras kitka 44.4 m.
Käsittelykoe jäällä
Paras nasta 54.1s vs paras kitka 65.0s
TM Kesärengastesti 2022
Jarrutus 80 -> 5 km/h märällä
Continental 24.2s vs Toyo 29.4s
Jarrutus 100 -> 5km/h kuiva
Continental 34.2s vs Toyo 36.8s
Ajettavuuspito märällä
Paras 50.6s vs heikoin 52s
Jos pärjää talvella kitkoilla, eikö olisi loogista ostaa kesäksi Toyo-renkaat tai halvimmat kiinalaiset. Ajelee vain rauhallisemmin niin pärjää. Kesällä taitaa pärjätä paljon helpommin, riittää kun välttää ääritilanteet.
Jos erimieltä niin miksi?
Jos on kiinnostusta verrata eri lähteistä tuloksia, niin Autobild testaa kesärenkaita numerossaan 5/2022. Siinä Toyo sai eri painotusten perusteella paremman sijoituksen kuin Continental, joka puolestaan oli testin kallein.
Itse harmistuin siitä että ostin hyvän tarjouksen perusteella rengassarjan joka testin perusteella kuitenkin kuluu loppuun n. 50 % siitä ajomäärästä minkä testin paras kestää. Eli halpa olikin kallis, varsinkin kun huomioidaan myös vierintävastus mikä tarkoittaa että polttoainetta tarvitaan vähän enemmän kuin kevyemmin rullaavilla renkailla. Eikä liikennemelu jonka rengas tuottaa, sekään ei ollut testin perusteella hyvä, vaikka ko. ominaisuus on minulle tärkeä.
En osaa kuvitella, miksi nopeampi nasta olisi kuluttavampi kuin hidas nasta ellei asiaan samalla liity voimakasta kiihdytystä/hidastusta tai sivuluisua. Siksi olisi mielenkiintoista, jos asiaa olisi tutkittu ja todennettu asian olevan niin. Tuskin kuitenkaan nopeuden neliössä vai miksi olisi? Autoon varastoituu liike-energiaa sitä enemmän, mitä enemmän on kiihdytetty vauhtia, mutta miksi nopeus sinänsä kuluttaisi alustaa enemmän? Voi olla, että kuluttaa, en tiedä. Luulisin, että niin kauan kuin nasta ei luista pitkin tietä, niin kulutus on osapuilleen sama hitaammalla ja nopeammalla eli 80km/h ja 100km/h, nopeuserohan ei ole kovin suuri. Joo, jos minun pitäisi veikata, niin olisin sitä mieltä, että 80km/h versus 100km/h nasta kuluttaa tietä osapuilleen saman verran, jos pyörä pyörii luistamatta, niin kuin meillä kaikilla oikealla tilannenopeudella ajavilla tekee. Nelipyöräohjausta ilman kääntyviä takapyöriä käyttävät ovat asia erikseen.
Ajattelen asia liikenneturvallisuuden kannalta. Oma autoni sallisi kitkoilla ajamisen ominaisuuksiensa puolesta, joten seuraava sarja voi olla kitkat. Esitit hyviä pointteja kitkoilla pärjäämiseen, allekirjoitan kaiken. Ne jotka ovat taidoiltaan vajavaisia ovat epävarmempia, heille liikenneturvan suositus on enemmän kuin paikallaan. Auton hallinta jokaisella kelillä luo kaikille turvaa tienpäällä.
Minkälainen auto ei ominaisuuksiensa puolesta salli kitkoilla ajamista?
Ajattelet nyt vain nastojen raapivaa vaikutusta, mutta iskuvaikutus on se, joka muuttaa päällysteet pölyksi. Isku voimistuu kaavan 0,5*mv^2 mukaan. Voisi myös ajatella, että nastojen ulkonema kasvaa keskipakovoiman kasvaessa, mutta sen vaikutusta en tohdi lähteä edes arvailemaan.
Paljonko se on, se kansainvälinen taso? Mistä sen tietää tai tunnistaa? Minulle se on sitä että näen hyvin mitä edelläkulkevan auton edessä tapahtuu, eli en seuraa pelkästään edelläkulkijan jarruvaloja.
Jarrutusmatkan kaava menee niin että "vartti pois vauhdista puolittaa jarrutusmatkan". Käänteisesti 100 km/h tarkoittaa kaksinkertaista jarrutusmatkaa 75 km/h vauhtiin verrattuna + reaktioaikana jarruttamatta ajettu matka. Eli turvaetäisyys on merkittävästi riippuvainen ajonopeudesta.
Ja talvirenkailla märällä asfaltilla venytetään jarrutusmatkaa vielä runsaasti lisää. Se on yksi rengastestien hyvistä opetuksista, että ei katso vain parasta jääsuoritusta (minulla on käytetyn auton mukana tulleet testin liukkaimmat talvirenkaat märällä asfaltilla, premium-merkkiä kuitenkin).
Menee meikäläisen aivot solmuun tätä pohtiessa. Nastan nopeus on renkaan kehänopeus ja sen suunta renkaan pinnalla tangentiaalinen. Jahka poloinen nasta kohtaa asfaltin kamaran, nopeus on juohevasti suuntautunut tien pinnan suuntaiseksi. Suurimmillaan nastan nopeus asfalttia kohti tai pois päin asfaltista on pyörän keskiön korkeudella. Alaspäin suuntautuva nopeus suhteessa asfaltin pintaan pienenee nastan kulkeutuessa pyörän keskiön korkeudelta alaspäin ja kohdatessaan asfaltin suoraan pyörän keskiön alapuolella nastan nopeus asfalttiin nähden on nolla, jollei pyörä sudi tai luista jarrutettaessa. Jos tuossa minun ajatushautomon tuotoksessa on edes siteeksi tolkkua, niin nopeuden nostaminen sinänsä ei dramaattisesti nosta nastan kuluttavaa vaikutusta. Vai menikö pohdiskeluni ihan pieleen?
P.S. Puhun siis nopeuden nostamisesta 80km/h -> 100km/h ja paljonko se vaikuttaa
Pidä turvallinen etäisyys ettet aja kenenkään päälle
Kitkarenkailla, varsinkin huonolaatuisilla ja kuluneilla, venytetään jarutusmatkaa jäisellä tiellä vieläkin runsaammin lisää. Mikä siis pitäisi ajonopeuden olla, jotta pösilökuskikin pärjäisi. 60km/h, koska silloin auton turvajärjestelmät suojaavat tehokkaasti kolarissa?
Minä vierastan ajatusta, että säännöillä ja nopeusrajoituksilla voitaisiin kumota tyhmät päätökset ja/tai ajotavat maanteillä. Muissakin maissa pärjätään samoilla rajoituksilla kesät talvet, ihan niinkuin kuskienkin on pakko pärjätä vaikka on sama pää kesät talvet.
Jossakin vaiheessa kun kävin ruokakaupassa, niin vedin johtopäätöksen että parkkihallin autojen kuljettajat ovat niitä ihmisiä jotka ovat kaupassa. Eli ihmisiä laidasta laitaan. Kyseessä ei ollut kuskeja, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Niitä jotka ajavat säällä kuin säällä tiiviissä letkoissa ja vaihtavat kaistaa ilman suuntamerkkiä.
Ei ne rajoitukset minua varten ole, vaan minun turvakseni. Ymmärrän kyllä pointtisi että tilannenopeus (edellisen Tieliikennelain 23 pykälä) voisi ajoittain olla korkeampi, mutta ei "kuskien" enemmistön osaamistaso/ kyky hillitä kilpailuviettiä/ pitkästymistä ajaessaan / kateuttaan toisten autoja tai ajotapaa kohtaan riitä sellaiseen.
Siinä vaiheessa kun huonot ohitukset alkavat olla harvinaisia ja kolaritilastoissa törmäysten määrä on nätimpi, niin mikä ettei suurin sallittu nopeus voisi olla korkeampi.
Silloin ei kuitenkaan saisi moittia polttoaineen kalleutta jos kuluttaa enemmän kuin se taso mikä ylittää nykyiset perusnopeudet. Vaikka aina on niitä joilla on joko varaa kuluttaa enemmän, tai halu panostaa rahansa nimenomaan ajamiseen. Parikymmentä, tai pari-kolme sataa euroa ei autoilussa ole iso raha, paitsi jos tili on aina tyhjä ennen palkkapäivää.
Minä ajelen suunnilleen talven jokaisena päivänä sekä kitkoilla että nastoilla enkä näe mitään suurempaa syytä ostaa nastarenkaita - molemmat ovat kelpo talvirenkaita ja aivan totaalisesti toista kuin kesärenkaat talvella. Matkanopeudetkin ovat aivan samat ajeli kitkoilla tai nastoilla vaikka nastat pitävätkin jäällä vähän paremmin. Molemmissa on omat turvallisuushyötynsä: Nastat pitää jäällä paremmin ja kitkat väsyttävät pitkällä matkalla kuljettajaa vähemmän pienemmän melun takia eivätkä hakkaa teitä vaarallisille urille ja pölyksi ihmisten keuhkoihin.
Mihin autoihin kitkat sitten sopivat parhaiten?
Sanoisin, että niihin, mitkä on varustettu ajovakauden hallinnalla, luistonestolla, ABS:llä...
Mihin päin Suomea kitkat sopivat parhaiten?
Kunnon talveen eli siis Lappiin ja sisä-Suomeen. Nollakelin liukkailla taas on nastoista eniten hyötyä.
No onhan siellä holtitonta menoa, vai olisikohan kyttääjän otettava seuraavaan ajokauteen vähän rennompi asenne.
Me ihan tavalliset ihmiset teemme virheitä, niin on tehneet sääntöjen ja pykälien laatijatkin, pieniin käytäntöön soveltumattomiin kohtiin.
Hyvää pohdiskelua, mutta kyllähän nasta päällysteen kohdatessaan aiheuttaa iskuvaikutuksen. Hätäisesti googlaten löysin esim. tällaisen ruotsalaisraportin https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:669913/FULLTEXT01.pdf, jossa ei todeta iskuvoimasta ja kuluttavuudesta tämän tarkemmin: "Since the dynamic stud force towards the pavement grows with speed, the wearing of
pavement increases with speed." Täytyy jatkaa tutkimusten penkomista paremmalla ajalla!
Itse opettelin ajamaan tarpeeksi hitaasti, eli noudattamaan ns. tilannenopeutta ilman että siihen liittyisi nopeita muutoksia hidastusten tai kiihdytysten muodossa. Tasaista helposti ennakoitavaa tekemistä.
Se on toiminut niin hyvin että pystyin luopumaan jopa nastarenkaista joita moni käyttää n. 170 päivää vuodesta. Renkaat eivät sudi, eikä ABS ruksuta, kun ajamisesta puuttuu pelleily.
Tosin tämä juttu talvirenkaista on oikeastaan koominen, koska tilastojen mukaan kesällä ja kesärenkailla kolaroidaan enemmän. Ei, minun on tarkennettava jo tässä vaiheessa että en tarkoita tällä sitä että talvirenkaiden ympärivuotinen käyttö vähentäisi kolarointeja. Vaan tarkoitan sitä että kovemmat tilannenopeudet johtavat hallinnan menetyksiin helpommin kuin ennakoiva ajo missä kääntöpuolella on se että jumittavat ja ruostuvat jarrut voivat aiheuttaa ylimääräisiä huoltokustannuksia, toisaalta jarrupaloja ei tarvitse koskaan vaihtaa kun ne eivät kulumalla huonone.
Alleviivasin oman autoni ominaisuuksia. Heikoimilla valmiuksilla varustettu kuljettaja, joka ajaa autolla jossa ei ole luistonestoa eikä ajonvakautushallintajärjestelmää.
Minä opettelin reippaalla ajorytmillä takamoottorisilla kesärenkain ympärivuoden, ja kun moottorit tuli eteen nastarenkaat alle, ei ole jarrupaloja säästelty, se kustannus on jätetty seuraava omistajan penaaliin.
Jos ajatellaan nastat vs kitkat talvella ja premium vs muut kesällä:
2021 TM talvirengastesti.
Jarrutus jäällä 50->0 km/h
Paras nasta 36.4m vs paras kitka 44.4 m.
Käsittelykoe jäällä
Paras nasta 54.1s vs paras kitka 65.0s
TM Kesärengastesti 2022
Jarrutus 80 -> 5 km/h märällä
Continental 24.2s vs Toyo 29.4s
Jarrutus 100 -> 5km/h kuiva
Continental 34.2s vs Toyo 36.8s
Ajettavuuspito märällä
Paras 50.6s vs heikoin 52s
Jos pärjää talvella kitkoilla, eikö olisi loogista ostaa kesäksi Toyo-renkaat tai halvimmat kiinalaiset. Ajelee vain rauhallisemmin niin pärjää. Kesällä taitaa pärjätä paljon helpommin, riittää kun välttää ääritilanteet.
Jos erimieltä niin miksi?
Reippaalla ajorytmillä? Heikoimmilla valmiuksilla varustettu kuljettaja?
Kertokaa lisää kuinka te pärjäätte? Kuinka hyvät vakuutukset? Hyökkääkö poro päälle kuinka usein?
Onko vitali ottanut vettä väkevämpää? Lähti pitkällle loikalle.
Kyllä, ja hämmästyttävästi oikein todettu. Hienoa.
Toivottavasi kuitenkin annan teille kipinän kiusaten.
Logiikka menee siinä että kun nastarenkaat jättää ostamatta niiden haittavaikutusten vuoksi, niin nastattomista valitaan yksi parhaimmista. Talviominaisuuksiin vaikuttaa myös auton maavara, ja se onko auto etuveto, takaveto, vaiko neliveto.
Kesärenkaissakin on erilaisia painotuksia joita voi arvostaa, kuten mukavuus ja ajettavuus. Toisille taas halvin hankintahinta on tärkein ominaisuus.
Tässä on vähän kaikki pielessä vaikka alla on neliveto.
En ymmärrä, renkaiden pito on tärkeintä kun maailma palaa!
Annan pienen vinkin. Mikäli asiaa ei voi muuttaa, ei sen takia kannata myöskään hermoilla.
Kauniisti ilmaistu, mutta hermoilen kuitenkin…
Niin, reaalimaailmassa rengas ei ole matemaattisen pyöreä eikä alusta viivasuora. Rengas on vähän lytyssä ja varmaan nasta iskee asfalttia vasten.
Periaatteessa nastalurjus on alustaa vasten nolla-nopeudella suoraan pyörän laakerin alapuolella ikäänkuin kello kuuden kohdalla. Sitten nastan nopeus suhteessa asfalttiin alkaa nousta ja saavuttaa maksiminopeuden kello 12 kohdalla ja alkaa sitten taas hidastua, kunnes "pysähtyy" kello 6 kohdalla taas. Renkaan kehänopeus on tietysti vakio kuten nastan kulmanopeus, mutta asfalttiin nähden nastan hetkellinen nopeus muuttuu. Jos rengas ei sudi eikä luista hidastuksen takia, niin nasta on periaatteessa paikallaan asfalttia vasten kello 6 kohdalla. Näin kuvittelen mielessäni, en ole asiaa googlettanut tms. Nastan kehänopeusvektorin suuntahan ei ole täysin samansuuntainen auton etenemissuunnan kanssa kuin kello 6ssa, kun se on nolla, ja klo 12 kohdalla, jolloin se taitaa olla kaksinkertainen auton nopeuteen verrattuna, koska nastahan painelee ohi pyörän keskiöstä yläkautta, kun se kiirehtii kohti kello kuutta ollakseen kannattelemassa autoa omalla vuorollaan. Siis nopeus alustaan nähden.
Pyörä-idean nerokkuus taitaa olla juuri siinä, että pyöreä kehä pystyy aina vaan siirtämään uuttaa paikallaan olevaa pintaa maata vasten samalla, kun pyörän keskiö etenee. Mitä pyöreämpi pyörä sitä pehmeämmin se kulkee. Jos jouduttaisiin käyttämään vaikka kahdeksankulmaista "pyörää", sen pyörimisliike aiheuttaisi hakkaavaa voimaa alustaa vasten ja mitä suuremmalla nopeudella "pyörä" kulkisi, sitä rajumpaa olisi tärinä ja iskut alustaa vasten.
Nastarengaskin varmasti kuluttaa asfalttia enemmän kovassa vauhdissa kuin hitaassa vauhdissa, mutta minä oletan, että nopeuden muuttuessa 80km/h -> 100km/h ero ei ole suuri. En tosin osaa sitä matemaattisesti perustella. Mitä tiheämmässä on nastoja ja mitä korkeampi paine renkaassa, sitä pyöreämpi vierintäympyrä ja vähemmän iskuja.
Nastaan vaikuttaa keskihakuvoima joka on suoraan verraollinen massaan (<= max nastanpaino on rajattu) neliöllisesti verrannollinen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen säteeseen. Toki nasta on kiinni renkaassa, joten voima ei ole suoraan tuo. Lisäksi pistovoimaan vaikuttaa nastan ulkonema ja sitä kautta auton massa. Eli mitä raskaampi auto sen enemmän nasta rouhii ja enennen kaikea mitä kuluneemmat renkaat joissa nasta ulkonema on suurentunut asfaltti saa kyytiä. Uuden renkaan nastan ulkonemahan on myös rajattu. Nopeuden nosto vaikuttaa neliöllisesti pistovoimaan. Eli nopeuden nosto 80kmh nosto 100 kmh nostaa voiman 1,5x.
Millä perustelet, että nastan kuluttava vaikutus olisi suhteessa nopeuden neliöön? Nastan oma massa on niin pieni, että keskipakoisvoima tuskin jaksaa sitä edes nostaa esiin renkaasta (muutenhan nastoja ei enää olisi ekan reissun jälkeen tallella), joten luulisin, että auton massa pehmennettynä renkaan joustolla on voima, jolla nasta painuu asfalttia vasten. Auton paino taas ei muutu mihinkään nopeuden funktiona. Varmastikin suurempi nopeus vaikuttaa, mutta kuinka paljon? Ja miksi nopeus vaikuttaa?
Ollaanko muuten samaa mieltä siitä, että nastan nopeus suhteessa alustaan on pikkiriikkisen hetken ajan nolla, kun nasta on suoraan kello kuudessa pyörän laakerin ollessa kellon viisarien akseli? Jos ollaan, niin silloin ollaan samaa mieltä myös siitä, että nastan nopeus hidastuu, kun nasta kaartuu renkaan mukana auton painoa kantamaan. Nastan kohtaamisnopeus alustan kanssa on siis lähellä nollaa riippumatta siitä, kuinka suurella nopeudella auto liikkuu.
Ehkä minulla on joku perustavanlaatuinen logiikkavirhe alkuolettamassa, mutta eikö nastan nopeus ole pakko olla nolla alustaan nähden, jos se ei luista alustaa vasten?
Sellaisen syyn suuremman nopeuden aiheuttamalle suuremmalle kulumiselle osaan arvata, että rengas ei ehdi kovassa vauhdissa mukautua tien pinnan muotoihin eikä rengas ehdi joustaa ja nastat osuvat suuremmalla voimalla tiehen ennen kuin se on suoraan auton alla "pysähtyneenä". Vaan miten se nopeuden vaikutus kulumiseen laskettaisiin? Oletan, että ilmiö ei ole laskettavissa massahitauden ilmiöiden kaavoilla.
Onhan noita kulutusvaikutuksia tutkittu ihan oikeastikin, tuossa muutama vanha tutkimusraportti:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78599/1_Julkaisuja_72_2004.pdf?sequence=1
http://lib.tkk.fi/Lic/2012/urn100674.pdf
https://julkaisut.vayla.fi/pdf/3200747.pdf
"Ajonopeuden vaikutus ei ollut suoraviivainen, vaan kulutuksessa näyttäisi olevan minimi 70 –
80 km/h nopeuden kohdalla. Sitä suuremmissa nopeuksissa kulutus lisääntyy melko voimakkaasti nopeuden kasvun myötä. Minimiä alemmissa nopeuksissa kuluminen on hieman minimiä suurempaa."
"nastan isku on kulumisessa päätekijä suuremmilla nopeuksilla. Kevytnastoillakin kulutus lähtee jyrkkään nousuun 100 km/h suuremmilla nopeuksilla. Nousu ei ole kuitenkaan läheskään yhtä jyrkkä kuin painavilla nastoilla. Alemmilla nopeuksilla (alle 60 km/h) iskun merkitys on vähäisempi mutta ilmeisesti raapaisu aiheuttaa silloin lisää kulutusta. Välillä näyttää olevan alue, jossa kummankin em. tekijän vaikutus on pienempi."
"Renkaiden profiilisuhteen aleneminen alentaa tiekulutusta, jos muut tekijät eivät muutu. Vaikutus on kohtalaisen voimakas, noin 10 prosenttia profiilin 0.10 muutosta kohti."
"Rengaspaineen nousu kasvattaa tiekulutusta. Paineen nosto esim. 220:sta 230:een kPa lisää tienkulutusta 3,6 %."
"Henkilöautojen omamassan kasvu lisää tiekulutusta lähes samassa suhteessa painon nousun
kanssa."
Onhan aina ollut tiedossa, että nopeuden nosto nastarenkailla lisää tien kulumista. En osaa sanoa, missä suhteessa. Kasvaahan renkaankin kuluminen, kun nopeutta nostetaan. Kasvaa myös autolta vaadittava teho. Ja mistäpä muualta kuin vetävien pyörien kautta teho tien pintaan siirtyisi. Kun satasessa tehoa tarvitaan enemmän kuin 80-nopeudessa, tuossa rajapinnassa voimat kasvaa. Olisi hämmentävää, jos tällä ei olisi vaikutusta.
Suurin viisaus tässä nyt kuitenkin on se, että HR:n maalaisjärki nopeuden muutoksen vaikutusten osalta osoittautui varsin kevyeksi ja itsekeskeiseksi. Yhteiskunnissa kautta maailman on arvioitu, että rajoituksilla voidaan kompensoida tätä yleisesti kuljettajilla esiintyvää heikkoutta.
Jos on kiinnostusta verrata eri lähteistä tuloksia, niin Autobild testaa kesärenkaita numerossaan 5/2022. Siinä Toyo sai eri painotusten perusteella paremman sijoituksen kuin Continental, joka puolestaan oli testin kallein.
Itse harmistuin siitä että ostin hyvän tarjouksen perusteella rengassarjan joka testin perusteella kuitenkin kuluu loppuun n. 50 % siitä ajomäärästä minkä testin paras kestää. Eli halpa olikin kallis, varsinkin kun huomioidaan myös vierintävastus mikä tarkoittaa että polttoainetta tarvitaan vähän enemmän kuin kevyemmin rullaavilla renkailla. Eikä liikennemelu jonka rengas tuottaa, sekään ei ollut testin perusteella hyvä, vaikka ko. ominaisuus on minulle tärkeä.