Tälläkin hetkellä ajoneuvon luovuttaminen ajokortittomalle on rangaistavaa, vaikka poliisikin siihen itse lehtiuutisten perusteella syyllistyy. Kaipa pankki tai vuokraamo rahansa saa vaikka auto olisikin takavarikossa, tai jos auto on perheenjäsenten käytössä joutuisi ilmoittamaan jos auto on ajokortittoman toimesta otettu luvatta käyttöön, eli autovarkaus (luvaton käyttöönotto) lisättäisiin syyteluetteloon. Muutoin oletuksena on että auto on tietoisesti luovutettu ajo-oikeudettomalle.
" Ajoneuvon luovuttaja B:lle oli annettu 12 päiväsakkoa liikennerikkomuksesta, koska B oli luovuttanut ajoneuvon kortittoman henkilön kuljetettavaksi."
"Ajoneuvo oli miehen, joka tiesi puolisonsa ajokiellosta. Siitä huolimatta mies luovutti auton naisen kuljetettavaksi.
Teosta tuli 14 päiväsakkoa ja 84 euron lasku. Mies ei kiistänyt tekoaan."
(Lainaukset google-hakujen tuloksia)
Jaaha siis vuokraamon, leasing, pankin jne. edustajan täytyy käydä aina ajoon lähdettäessä esim. aamulla tarkistamassa kuskin päihdetila.
Autoa ei myöskään voisi luovuttaa kuin autonarvo vastaavaa takuusummaa vastaan.
Tälläkin hetkellä ajoneuvon luovuttaminen ajokortittomalle on rangaistavaa, vaikka poliisikin siihen itse lehtiuutisten perusteella syyllistyy. Kaipa pankki tai vuokraamo rahansa saa vaikka auto olisikin takavarikossa, tai jos auto on perheenjäsenten käytössä joutuisi ilmoittamaan jos auto on ajokortittoman toimesta otettu luvatta käyttöön, eli autovarkaus (luvaton käyttöönotto) lisättäisiin syyteluetteloon. Muutoin oletuksena on että auto on tietoisesti luovutettu ajo-oikeudettomalle.
" Ajoneuvon luovuttaja B:lle oli annettu 12 päiväsakkoa liikennerikkomuksesta, koska B oli luovuttanut ajoneuvon kortittoman henkilön kuljetettavaksi."
"Ajoneuvo oli miehen, joka tiesi puolisonsa ajokiellosta. Siitä huolimatta mies luovutti auton naisen kuljetettavaksi.
Teosta tuli 14 päiväsakkoa ja 84 euron lasku. Mies ei kiistänyt tekoaan."
(Lainaukset google-hakujen tuloksia)
Jaaha siis vuokraamon, leasing, pankin jne. edustajan täytyy käydä aina ajoon lähdettäessä esim. aamulla tarkistamassa kuskin päihdetila.
Autoa ei myöskään voisi luovuttaa kuin autonarvo vastaavaa takuusummaa vastaan.
Tuossa kävi varmaan jokin ajatusvirhe? Päihdetila ja ajokielto ovat kaksi eri asiaa. Vaikka onkin totta ettei kummallekaan saa luovuttaa auton avaimia, ei päihtyneelle eikä ajokortittomalle.
Vaan jossittelua tämä kaikki lopulta vaan on. Maailma jatkaa kulkuaan, ja sen mitä itse voi tehdä on yrittää toimia oikein, ja varustautua vähintään turvavyöllä tai kypärällä.
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
@EsaSairio kirjoitti:
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Onko mielestäsi kuljettajalla liikenteessä mitään velvollisuuksia ja pitäisikö hänen edes yrittää seurata mitä ympärillä tapahtuu ja mitä merkkejä on tien varteen laitettu?
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Samaa mieltä, norjanmalli sopisi hyvin meidän uraisille teille.
Norjan nopeusrajoitukset
Kaupunkialue: 50km/h
Moottoriliikennetiet: 80 km/h
Moottoritiet: 90km/h
Joillakin poikkeuksellisilla moottoritieosuuksilla on käytössä 100 km/h tai 110 km/h nopeusrajoitus.
Kun tarkemmin miettii, niin mihin tarvitaan liikkuvaa poliisia omana organisaationa pomoineen ja tiloineen?
Ei poliisijohtoa vissiin kukaan estä ylläpitämästä osaa partioista liikenteenvalvonnassa ja keskittämään osalle poliiseista enempi liikennepuolen koulutusta ja tehtäviä.
Toisaalta, ei se Liikkuva poliisi auttaisi täällä muuttotappioalueella oikeastaan yhtään mitään, kun keskimäärin yksi partio on liikenteessä ja se hoitaa joka tapauksessa kaikki tehtävät.
Mutta kasvukeskuksissa voisi joku partio olla pelkästään liikennettä varten liikenteessä.
@EsaSairio kirjoitti:
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Täsmennän kirjoittamaani. Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h, pääteille useimmille 80 osuuksille 100, ohituskaistaosuuksille 110. Kaikki nämä läpi vuoden. Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä, koska ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat parmennin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa. Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Liikkuva poliisi (lyhenne LP oli poliisille kuuluvia turvallisuustehtäviä hoitanut, liikennevalvontaan erikoistunut poliisin valtakunnallinen yksikkö. Poliisiyksikön viimeinen päällikkö oli Kari Rantala. Liikkuvan poliisin organisaatio jakautui eteläiseen, läntiseen ja pohjoiseen tulosyksikköön sekä lentoaseman yksikköön, turvallisuusyksikköön ja liikkuvan poliisin johdon esikuntaan. Liikkuva poliisi päätettiin lakkauttaa ja sen toiminta yhdistää paikallispoliisin toimintaan sisäministeri Päivi Räsäsen työryhmän aloitteesta syksyllä 2012. Liikennepoliisien määrä ei kuitenkaan vähentynyt, vaan he siirtyivät paikallispoliisin palvelukseen. Liikkuva poliisi lakkautettiin vuoden 2014 alussa.
@EsaSairio kirjoitti:
Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Suomeen pätee samansuuntaiset perusteet, kapeat mutkaiset ja mäkiset kantatiet, vettä keräävä urat moottoriteillä, talven pimeät valaisemattomat tiet, hirvet ja peurat.
Alemmat nopeudet, miljardien säästöt energia ja onnettomuuskuluissa.
@EsaSairio kirjoitti:
Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Suomeen pätee samansuuntaiset perusteet, kapeat mutkaiset ja mäkiset kantatiet, vettä keräävä urat moottoriteillä, talven pimeät valaisemattomat tiet, hirvet ja peurat.
Alemmat nopeudet, miljardien säästöt energia ja onnettomuuskuluissa.
Sen verran tullut pohjois- ja keski-Norjaa koluttua, että ei kyllä Suomen kantatiet ole kapeutta tai mutkaisuutta nähneetkään jos Norjaan vertaa. Jossain Trondheimin seutuvilla on leveitäkin teitä jossa voisi satasta päästellä, mutta siitä pohjoiseen ei kyllä yli 90 tee mieli ajella.
@EsaSairio kirjoitti:
Täsmennän kirjoittamaani. Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Talvirajoitukset tuntuvat turvallisemmilta ja niitä varmaan suurin osa noudattaisi, vaikkei niitä olisikaan. Siinä mielessä ne voisi poistaa, jos liikenteessä ei olisi EsaSairioita, jotka aiheuttavat turhan kireiden rajoitusten tarpeen. Lapissa voi kokeilla kuinka satanen sopii talviseen lumiränniin, ei kovin hyvin. Etelän loskapaskassa on vielä suurempi tarve kohtuulliselle nopeudelle, jossa EsaSairiot eivät ohittele loskaisen keskiviivan yli vaarantaen kaikkien matkan.
Nopeusrajoituksen tiputtaminen 20 km/h tiputtaa keskinopeutta pari km/h. Laskeeko EsaSairio ajankäytön jakamalla matkan huippunopeudella vai keskinopeudella?
Sen verran tullut pohjois- ja keski-Norjaa koluttua, että ei kyllä Suomen kantatiet ole kapeutta tai mutkaisuutta nähneetkään jos Norjaan vertaa. Jossain Trondheimin seutuvilla on leveitäkin teitä jossa voisi satasta päästellä, mutta siitä pohjoiseen ei kyllä yli 90 tee mieli ajella.
On mekin ajaettu edestakaisin Oslo - Nordkapp - Oslo, ja Ruotsia etelästä pohjoiseen useamman kerran.
Saksan läpiajoissa on miltei aina ollut niin paljon ruuhkaisia, ettei niistä vapaista nopeuksista ole päässyt nauttimaan.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Sen verran tullut pohjois- ja keski-Norjaa koluttua, että ei kyllä Suomen kantatiet ole kapeutta tai mutkaisuutta nähneetkään jos Norjaan vertaa. Jossain Trondheimin seutuvilla on leveitäkin teitä jossa voisi satasta päästellä, mutta siitä pohjoiseen ei kyllä yli 90 tee mieli ajella.
Suomessa mutkateillä on talvella kolme uraa, välillä myös suorilla on samoin. Suomalaiset siis oikovat joka mutkan tai ajavat keskellä tietä. Noista urista on vaikea nousta pois, jos joku muukin on liikkeellä. Onko Norjassa samoin?
@EsaSairio kirjoitti:
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Täsmennän kirjoittamaani. Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h, pääteille useimmille 80 osuuksille 100, ohituskaistaosuuksille 110. Kaikki nämä läpi vuoden. Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä, koska ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat parmennin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa. Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Talvinopeusrajoitusten aiheuttamat satojen miljoonien kulut (oliko toisessa viestiketjussa mainittu miljardikulut?) lienevät Esa Sairion aivan omaa päättelyä ja tietojen yhdistelyä. Ainakaan se ei liity Autoliiton Liikenne 12 -lausuntoon. Siinä nimittäin mahdollinen 10%:n nopeuksien aleneminen liittyy väyläverkoston kehittämiseen ja kunnossapitoon, ei talvinopeusrajoituksiin. Kehittäminen nähdäkseni pitää sisällään paljon muutakin kuin nopeusrajoitusten nostamisen.
@EsaSairio kirjoitti:
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Täsmennän kirjoittamaani. Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h, pääteille useimmille 80 osuuksille 100, ohituskaistaosuuksille 110. Kaikki nämä läpi vuoden. Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä, koska ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat parmennin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa. Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Millä tavalla/perusteella keskieurooppalaiset tieolosuhteet vastaavat Suomen olosuhteita paremmin kuin Ruotsin ja Norjan ns. pohjoismaiset olosuhteet. Minulle henkilökohtaisesti 130:n nopeus aiheuttaa lisääntyneen kulutuksen aiheuttamana enemmän kuluja kuin 120 km/h; satasesta puhumattakaan. Uskon suurimmalla osalla tavallisista henkilöautoilijoista olevan samanlainen tilanne.
@EsaSairio kirjoitti:
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Täsmennän kirjoittamaani. Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h, pääteille useimmille 80 osuuksille 100, ohituskaistaosuuksille 110. Kaikki nämä läpi vuoden. Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä, koska ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat parmennin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa. Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Millä tavalla/perusteella keskieurooppalaiset tieolosuhteet vastaavat Suomen olosuhteita paremmin kuin Ruotsin ja Norjan ns. pohjoismaiset olosuhteet. Minulle henkilökohtaisesti 130:n nopeus aiheuttaa lisääntyneen kulutuksen aiheuttamana enemmän kuluja kuin 120 km/h; satasesta puhumattakaan. Uskon suurimmalla osalla tavallisista henkilöautoilijoista olevan samanlainen tilanne.
Ruotsissa motareilla on 130km/h käytössä. Missään muualla kuin Suomessa ei ole talvinopeusrajoituksia vaan samat rajoitukset ympäri vuoden. Suomen olisi syytä ottaa esimerkkiä muista tässä asiassa.
@EsaSairio kirjoitti:
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h, pääteille useimmille 80 osuuksille 100, ohituskaistaosuuksille 110. Kaikki nämä läpi vuoden. Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä, koska ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat parmennin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa. Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Jos teen aamutoimet viisi minuuttia rivakammin, eli herään samana aikana kuin ennenkin, mutta käytän työmatkaan viisi minuuttia enemmän aikaa (alempi keskinopeus), niin paljon menetän vuodessa rahaa?
Työt alkaa joka aamu samalla kellonlyömällä.
@HybridRules kirjoitti:
Ruotsissa motareilla on 130km/h käytössä. Missään muualla kuin Suomessa ei ole talvinopeusrajoituksia vaan samat rajoitukset ympäri vuoden. Suomen olisi syytä ottaa esimerkkiä muista tässä asiassa.
Ei kait sentään 130, kun normaali on siellä 110 km/h?
Normalt gäller 110 km/tim på motorvägar. 120 km/tim kan förekomma på motorvägar med hög trafiksäkerhetsstandard och låg trafik.Flertalet motorvägar får hastighetsgränsen 110 km/tim. Lokalt kan lägre hastighet förekomma, främst i tätorter.
En liten andel av motorvägarna kan få 120 km/tim. Där är trafiksäkerhetsstandarden mycket hög och trafikflödet är måttligt. Antalet vägar med 120 km/tim kommer att begränsas, eftersom målet är att de förändrade hastighetsgränserna totalt ska ge en minskning av koldioxidutsläppen."
Edelleen olen sitä mieltä että talvirengaskaudella on loogista alentaa ajonopeuksia. Enemmistö kokee että ei selviä niistäkään ilman nastoja lokakuulta huhtikuulle. Tähän lisätään vielä pimeys ja matalalta paistava aurinko.
Polttoaine on kallista, joten alempi nopeus on tavalliselle tienkäyttäjälle etu. Suomessa polttoaine on eurovaluuttamaista kalleinta litrahinnaltaan. Bensan osalta ollaan hopeasijalla, Kreikka on 0,001 euroa kallimpi.
@HybridRules kirjoitti:
Ruotsissa motareilla on 130km/h käytössä. Missään muualla kuin Suomessa ei ole talvinopeusrajoituksia vaan samat rajoitukset ympäri vuoden. Suomen olisi syytä ottaa esimerkkiä muista tässä asiassa.
Ei kait sentään 130, kun normaali on siellä 110 km/h?
Normalt gäller 110 km/tim på motorvägar. 120 km/tim kan förekomma på motorvägar med hög trafiksäkerhetsstandard och låg trafik.Flertalet motorvägar får hastighetsgränsen 110 km/tim. Lokalt kan lägre hastighet förekomma, främst i tätorter.
En liten andel av motorvägarna kan få 120 km/tim. Där är trafiksäkerhetsstandarden mycket hög och trafikflödet är måttligt. Antalet vägar med 120 km/tim kommer att begränsas, eftersom målet är att de förändrade hastighetsgränserna totalt ska ge en minskning av koldioxidutsläppen."
Edelleen olen sitä mieltä että talvirengaskaudella on loogista alentaa ajonopeuksia. Enemmistö kokee että ei selviä niistäkään ilman nastoja lokakuulta huhtikuulle. Tähän lisätään vielä pimeys ja matalalta paistava aurinko.
Polttoaine on kallista, joten alempi nopeus on tavalliselle tienkäyttäjälle etu. Suomessa polttoaine on eurovaluuttamaista kalleinta litrahinnaltaan. Bensan osalta ollaan hopeasijalla, Kreikka on 0,001 euroa kallimpi.
Kun ajoin Tukholmasta Malmööseen, oli motarilla aina välillä 130km/h. Ehkä normaali tarkoittaa jotain perusnopeutta (ei poliittinen termi) ja se on 110. Entisistä ajoista poiketen oli myös 80 ja 120 rajoituksia muutamalla pätkällä. Tanskassa oli myös 130 motarinopeus. Heti Saksan rajalla alkoi vapaa nopeus, mutta kyllähän Saksassa on myös usein rajoituksia motareilla. Ja tietöitä Saksassa riittää. Olen ajanut Saksassa aika paljon työasioissa vuokra-autoilla. Tanskassa en ollut koskaan ennen ajanut autolla.
Edit: En kyllä erikseen noteeranut missä oli mitäkin rajoituksia. MIelikuva on, että Ruotsissakin oli jonkun verran 130km/h, mutta ehkä muistan väärin. Olen kyllä sitä mieltä, että oli.
Edit 2: En kyllä löydä netistä muuta tietoa kuin, että max nopeus Ruotsissa on 120km/h. Niin se varmaan sitten oli, mutta Tanskassa kyllä oli 130km/h.
Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Missä ne kulut näkyvät, jos verrataan Ruotsiin vaikka? Siellähän varsin vauraassa maassa ajetaan ympäri vuoden alle Suomen rajoitusnopeuksien.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h
Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä
Miten se säästö näkyy? Ja miksei Ruotsi ole jo suunnilleen konkurssissa?
.... ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat paremmin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa.
Sinä et varmaan ole kuullut juttuja siitä, miten Suomella on teiden korjausvelkaa ihan tolkuttomasti ja siksikin rajoituksia ollaan paikoin ennemminkin tiputtamassa?
Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä
@EsaSairio kirjoitti:
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Täsmennän kirjoittamaani. Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h, pääteille useimmille 80 osuuksille 100, ohituskaistaosuuksille 110. Kaikki nämä läpi vuoden. Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä, koska ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat parmennin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa. Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Talvinopeusrajoitusten aiheuttamat satojen miljoonien kulut (oliko toisessa viestiketjussa mainittu miljardikulut?) lienevät Esa Sairion aivan omaa päättelyä ja tietojen yhdistelyä. Ainakaan se ei liity Autoliiton Liikenne 12 -lausuntoon. Siinä nimittäin mahdollinen 10%:n nopeuksien aleneminen liittyy väyläverkoston kehittämiseen ja kunnossapitoon, ei talvinopeusrajoituksiin. Kehittäminen nähdäkseni pitää sisällään paljon muutakin kuin nopeusrajoitusten nostamisen.
Autoliiton laskelman mukaan nopeusrajoitusten laskeminen 10%:lla Suomen teillä, joilla nyt on rajoitus 60...120 km/h, vastaisi lisääntyvinä matka-aikoina 25.000 työvuotta ja keskipalkan mukaan tämän aiheuttaisi yli miljardin euron yhteiskuntataloudelliset kulut vuosittain. Liikennejärjestelmän tavoitteina tulee olla saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
Nopeusrajoitusten tasoa hyvillä teillä tulee nostaa maltillisesti. Ohituskaistateille 110 km/h, moottoriteille 130 km/h ja talvirajoitukset tulisi poistaa - niitä ei käytetä muissakaan maissa. Nopeusrajoituksien tulee olla sopivia tieympäristöön. Autoilija noudattaa asiallista rajoitusta mielellään, toisin kuin jos hän kokee rajoituksen liian tiukaksi.
Jaaha siis vuokraamon, leasing, pankin jne. edustajan täytyy käydä aina ajoon lähdettäessä esim. aamulla tarkistamassa kuskin päihdetila.
Autoa ei myöskään voisi luovuttaa kuin autonarvo vastaavaa takuusummaa vastaan.
Tuossa kävi varmaan jokin ajatusvirhe? Päihdetila ja ajokielto ovat kaksi eri asiaa. Vaikka onkin totta ettei kummallekaan saa luovuttaa auton avaimia, ei päihtyneelle eikä ajokortittomalle.
Vaan jossittelua tämä kaikki lopulta vaan on. Maailma jatkaa kulkuaan, ja sen mitä itse voi tehdä on yrittää toimia oikein, ja varustautua vähintään turvavyöllä tai kypärällä.
Eihän autoa luovuteta kortittomalle.
Peltipoliiseista pitää poistaa puolet ja asentaa jäljelle jäävät vain todella vaarallisille tieosuuksille. Pöntöt pitää varustaa ko. alueen nopeusrajoituksen kertovalla liikennemerkillä ja maalata pöntöt varsineen räikeillä väreillä. Tässä asiassa sopii ottaa mallia Ruotsista.
Liikkuva poliisi takaisin!
Perusasiana nopeusrajoituksia tulee nostaa maltillisesti hyvillä teillä ja luopua turhista ja ainutlaatuisista talvirajoituksista.
Onko mielestäsi kuljettajalla liikenteessä mitään velvollisuuksia ja pitäisikö hänen edes yrittää seurata mitä ympärillä tapahtuu ja mitä merkkejä on tien varteen laitettu?
Tuskin mitenkään mahdollista.
Samaa mieltä, norjanmalli sopisi hyvin meidän uraisille teille.
Norjan nopeusrajoitukset
Kaupunkialue: 50km/h
Moottoriliikennetiet: 80 km/h
Moottoritiet: 90km/h
Joillakin poikkeuksellisilla moottoritieosuuksilla on käytössä 100 km/h tai 110 km/h nopeusrajoitus.
Kun tarkemmin miettii, niin mihin tarvitaan liikkuvaa poliisia omana organisaationa pomoineen ja tiloineen?
Ei poliisijohtoa vissiin kukaan estä ylläpitämästä osaa partioista liikenteenvalvonnassa ja keskittämään osalle poliiseista enempi liikennepuolen koulutusta ja tehtäviä.
Toisaalta, ei se Liikkuva poliisi auttaisi täällä muuttotappioalueella oikeastaan yhtään mitään, kun keskimäärin yksi partio on liikenteessä ja se hoitaa joka tapauksessa kaikki tehtävät.
Mutta kasvukeskuksissa voisi joku partio olla pelkästään liikennettä varten liikenteessä.
Täsmennän kirjoittamaani. Talvirajoitukset tulee poistaa siten, että kesärajoituksia käytetään läpi vuoden. Autoilijaan pitää luotaa eikä autoilija tarvitse yhteiskunnan liiallista holhousta, josta ovat esimerkkinä alennetut talvirajoitukset. Niiden turvallisuusvaikutus on kyseenalainen mutta sen sijaan matka-aikojen pidentyminen talvisin aiheutaa satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kulut.
Moottoriteille Suomeen Euroopassa yleisin 130 km/h, pääteille useimmille 80 osuuksille 100, ohituskaistaosuuksille 110. Kaikki nämä läpi vuoden. Tällöin matka-aikaa säästyisi satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ja ajajat olisivat tyytyväisempiä, koska ehdottamillani muutoksilla nopeusrajoitukset olisivat parmennin tieolosuhteita vastaavia ja lähellä eurooppalaista tasoa. Norjan rajoitukset tekee ymmärrettäviksi pääteiden melkoinen mutkikkuus johtuen vuoristo- ja vuonomaantieteestä.
Liikkuva poliisi (lyhenne LP oli poliisille kuuluvia turvallisuustehtäviä hoitanut, liikennevalvontaan erikoistunut poliisin valtakunnallinen yksikkö. Poliisiyksikön viimeinen päällikkö oli Kari Rantala. Liikkuvan poliisin organisaatio jakautui eteläiseen, läntiseen ja pohjoiseen tulosyksikköön sekä lentoaseman yksikköön, turvallisuusyksikköön ja liikkuvan poliisin johdon esikuntaan. Liikkuva poliisi päätettiin lakkauttaa ja sen toiminta yhdistää paikallispoliisin toimintaan sisäministeri Päivi Räsäsen työryhmän aloitteesta syksyllä 2012. Liikennepoliisien määrä ei kuitenkaan vähentynyt, vaan he siirtyivät paikallispoliisin palvelukseen. Liikkuva poliisi lakkautettiin vuoden 2014 alussa.
Suomeen pätee samansuuntaiset perusteet, kapeat mutkaiset ja mäkiset kantatiet, vettä keräävä urat moottoriteillä, talven pimeät valaisemattomat tiet, hirvet ja peurat.
Alemmat nopeudet, miljardien säästöt energia ja onnettomuuskuluissa.
Sen verran tullut pohjois- ja keski-Norjaa koluttua, että ei kyllä Suomen kantatiet ole kapeutta tai mutkaisuutta nähneetkään jos Norjaan vertaa. Jossain Trondheimin seutuvilla on leveitäkin teitä jossa voisi satasta päästellä, mutta siitä pohjoiseen ei kyllä yli 90 tee mieli ajella.
Talvirajoitukset tuntuvat turvallisemmilta ja niitä varmaan suurin osa noudattaisi, vaikkei niitä olisikaan. Siinä mielessä ne voisi poistaa, jos liikenteessä ei olisi EsaSairioita, jotka aiheuttavat turhan kireiden rajoitusten tarpeen. Lapissa voi kokeilla kuinka satanen sopii talviseen lumiränniin, ei kovin hyvin. Etelän loskapaskassa on vielä suurempi tarve kohtuulliselle nopeudelle, jossa EsaSairiot eivät ohittele loskaisen keskiviivan yli vaarantaen kaikkien matkan.
Nopeusrajoituksen tiputtaminen 20 km/h tiputtaa keskinopeutta pari km/h. Laskeeko EsaSairio ajankäytön jakamalla matkan huippunopeudella vai keskinopeudella?
On mekin ajaettu edestakaisin Oslo - Nordkapp - Oslo, ja Ruotsia etelästä pohjoiseen useamman kerran.
Saksan läpiajoissa on miltei aina ollut niin paljon ruuhkaisia, ettei niistä vapaista nopeuksista ole päässyt nauttimaan.
Suomessa mutkateillä on talvella kolme uraa, välillä myös suorilla on samoin. Suomalaiset siis oikovat joka mutkan tai ajavat keskellä tietä. Noista urista on vaikea nousta pois, jos joku muukin on liikkeellä. Onko Norjassa samoin?
Talvinopeusrajoitusten aiheuttamat satojen miljoonien kulut (oliko toisessa viestiketjussa mainittu miljardikulut?) lienevät Esa Sairion aivan omaa päättelyä ja tietojen yhdistelyä. Ainakaan se ei liity Autoliiton Liikenne 12 -lausuntoon. Siinä nimittäin mahdollinen 10%:n nopeuksien aleneminen liittyy väyläverkoston kehittämiseen ja kunnossapitoon, ei talvinopeusrajoituksiin. Kehittäminen nähdäkseni pitää sisällään paljon muutakin kuin nopeusrajoitusten nostamisen.
Millä tavalla/perusteella keskieurooppalaiset tieolosuhteet vastaavat Suomen olosuhteita paremmin kuin Ruotsin ja Norjan ns. pohjoismaiset olosuhteet. Minulle henkilökohtaisesti 130:n nopeus aiheuttaa lisääntyneen kulutuksen aiheuttamana enemmän kuluja kuin 120 km/h; satasesta puhumattakaan. Uskon suurimmalla osalla tavallisista henkilöautoilijoista olevan samanlainen tilanne.
Ruotsissa motareilla on 130km/h käytössä. Missään muualla kuin Suomessa ei ole talvinopeusrajoituksia vaan samat rajoitukset ympäri vuoden. Suomen olisi syytä ottaa esimerkkiä muista tässä asiassa.
Selitä nyt vihdoinkin tämä raha-asia. Miten se aika muuttuu rahaksi? Kenelle se raha tulee? Selitä konkreettisesti ja kansantajuisesti kiitos.
Vai onko kuitenkin kyse siitä että se aika on "rahallistettu", eli tehty siitä ajasta laskennallisesti (mukamas) euroja?
Jos teen aamutoimet viisi minuuttia rivakammin, eli herään samana aikana kuin ennenkin, mutta käytän työmatkaan viisi minuuttia enemmän aikaa (alempi keskinopeus), niin paljon menetän vuodessa rahaa?
Työt alkaa joka aamu samalla kellonlyömällä.
Ei kait sentään 130, kun normaali on siellä 110 km/h?
https://www.trafiktestet.se/491/hastighetsgranser-korkortsfragor
"110 och 120 km/tim
Normalt gäller 110 km/tim på motorvägar. 120 km/tim kan förekomma på motorvägar med hög trafiksäkerhetsstandard och låg trafik.Flertalet motorvägar får hastighetsgränsen 110 km/tim. Lokalt kan lägre hastighet förekomma, främst i tätorter.
En liten andel av motorvägarna kan få 120 km/tim. Där är trafiksäkerhetsstandarden mycket hög och trafikflödet är måttligt. Antalet vägar med 120 km/tim kommer att begränsas, eftersom målet är att de förändrade hastighetsgränserna totalt ska ge en minskning av koldioxidutsläppen."
Edelleen olen sitä mieltä että talvirengaskaudella on loogista alentaa ajonopeuksia. Enemmistö kokee että ei selviä niistäkään ilman nastoja lokakuulta huhtikuulle. Tähän lisätään vielä pimeys ja matalalta paistava aurinko.
Polttoaine on kallista, joten alempi nopeus on tavalliselle tienkäyttäjälle etu. Suomessa polttoaine on eurovaluuttamaista kalleinta litrahinnaltaan. Bensan osalta ollaan hopeasijalla, Kreikka on 0,001 euroa kallimpi.
https://www.globalpetrolprices.com/gasoline_prices/
Me ei olla liikenne energian suteen omavaraisia, jokaiset säästetyt litrat per liikenteessä oleva auto tuo huomattavia etuja kansantalouteen.
Kun ajoin Tukholmasta Malmööseen, oli motarilla aina välillä 130km/h. Ehkä normaali tarkoittaa jotain perusnopeutta (ei poliittinen termi) ja se on 110. Entisistä ajoista poiketen oli myös 80 ja 120 rajoituksia muutamalla pätkällä. Tanskassa oli myös 130 motarinopeus. Heti Saksan rajalla alkoi vapaa nopeus, mutta kyllähän Saksassa on myös usein rajoituksia motareilla. Ja tietöitä Saksassa riittää. Olen ajanut Saksassa aika paljon työasioissa vuokra-autoilla. Tanskassa en ollut koskaan ennen ajanut autolla.
Edit: En kyllä erikseen noteeranut missä oli mitäkin rajoituksia. MIelikuva on, että Ruotsissakin oli jonkun verran 130km/h, mutta ehkä muistan väärin. Olen kyllä sitä mieltä, että oli.
Edit 2: En kyllä löydä netistä muuta tietoa kuin, että max nopeus Ruotsissa on 120km/h. Niin se varmaan sitten oli, mutta Tanskassa kyllä oli 130km/h.
Itse en ole ajanut Ruotsissa metriäkään 130 rajoituksella. Mutta onhan edellisestä kerrasta jo 15 vuotta.
Satakunnassa pääsee äänestämään eduskuntaan ehdokasta, jonka mielestä nopeusrajoitukset ovat vapauden rajoittamista: https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009180032.html
On väärin rankaista liiallisesta nopeudesta risteyksessä, vaikka se allejäänyt voisikin olla hiukan eri mieltä.
@EsaSairio kirjoitti:
Missä ne kulut näkyvät, jos verrataan Ruotsiin vaikka? Siellähän varsin vauraassa maassa ajetaan ympäri vuoden alle Suomen rajoitusnopeuksien.
Olisko yleisin?
Näkyykö se tästä esim?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Miten se säästö näkyy? Ja miksei Ruotsi ole jo suunnilleen konkurssissa?
Sinä et varmaan ole kuullut juttuja siitä, miten Suomella on teiden korjausvelkaa ihan tolkuttomasti ja siksikin rajoituksia ollaan paikoin ennemminkin tiputtamassa?
Entäs Ruotsissa?
Vielä kerran, eiköhän taulukot pidä paikkansa vieläkin, tosin ruotsissa suunniteltiin alentaa.
https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/sweden/speed_limits_fi.htm
Autoliiton laskelman mukaan nopeusrajoitusten laskeminen 10%:lla Suomen teillä, joilla nyt on rajoitus 60...120 km/h, vastaisi lisääntyvinä matka-aikoina 25.000 työvuotta ja keskipalkan mukaan tämän aiheuttaisi yli miljardin euron yhteiskuntataloudelliset kulut vuosittain. Liikennejärjestelmän tavoitteina tulee olla saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
Nopeusrajoitusten tasoa hyvillä teillä tulee nostaa maltillisesti. Ohituskaistateille 110 km/h, moottoriteille 130 km/h ja talvirajoitukset tulisi poistaa - niitä ei käytetä muissakaan maissa. Nopeusrajoituksien tulee olla sopivia tieympäristöön. Autoilija noudattaa asiallista rajoitusta mielellään, toisin kuin jos hän kokee rajoituksen liian tiukaksi.
"...voimassa, jollei liikennemerkein ole osoitettu muuta nopeusrajoitusta..."
Löydätkö länsinaapurin tiestöstä karttaa joka kertoisi missä mennään y.o. yleisrajoituksin?