@Herbert kirjoitti:
Laki on tuo ja aivan linjassa sen kanssa, että monikaistaisella tiellä kääntyjä tai kaistan vaihtaja väistää. Olisi pöhkö ajatus, että risteyksessä kääntyvä ei olisi pääsääntöisesti väistämisvelvollinen.
Trikootorpedot eivät ole risteyksissä mikään ongelmaryhmä. Katsomatta kääntyvät on. Itselläni on autolla risteyksissä niin hidas ajonopeus, että ihan tavalliset työmatkahybridipyöräilijät, jopoilijat, teinipojat maastureillaan ja muovipussia naistenpyörän ohjaustangossa riiputtavat vanhemmat miehet ehtivät kylkeeni, ellen katso.
Jos nyt luokitteluun sorrutaan, trikootorpedot luultavasti ovat tietoisimpia autoilijoiden sokeudesta tai välinpitämättömyydestä ja siten osaavat pysytellä pois auton alta.
Yleensä nopeusrajoitus on 40-60 näissä paikoissa. Pyöräilijä sujuvasti ajaessaan ajaa n. 20-30 km/h. Mikä on HR:n ajonopeus etuajo-oikeutettuna risteyksessä, kun jatkat matkaasi suoraan? Rajoitus 50 km/h. Miten tämä nopeus vertautuu mielestäsi tyypilliseen pyöräilijän nipeuteen, jota kääntyvän autoilijan kuuluu väistää?
Oikeastaan lakiin ei tarvittaisikaan muutosta, vaikka lakia muuttamalla saataisiin syntymään paras ratkaisu. Toiseksi paras ratkaisu olisi, että pyöräilijöille ynnä mopoilijoille olisi stop-merkki ennen heidän etenemistään varsinaiselle ajoradalle. Kolmanneksi paras olisi kärkikolmio stop-merkin sijasta. Nykyinen käytäntö on huonoin.
Lainsäädännöllä ja tiejärjestelyillä pitäisi tukea turvallista liikkumista liikenteessä eikä altistaa onnettomuuksille kasvattamalla riskiä. Oikeastaan tielinjausten korjaaminen olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta sitä odotellessa pitäisi käyttää lain mahdollistamia ratkaisuja.
On tosiaan ihan luonnollista, että kääntyjä väistää. Toisaalta autoilijan ei tarvitse pelätä takaa päin tulevaa törmäystä sen puolen kylkeen, johon suuntaan on kääntymässä, muuten kuin pyöräilijän ja mopoilijan kohdalla. Siis ainakaan "laillista" törmäystä. Voihan tietysti olla, että joku jästipää keksii lähteä ohitukseen juuri, kun toinen on kääntymässä vasemmalle, mutta silloin ohittaja ei noudata lakia.
Kenelle tulisi mieleen auton ratissa ohittaa edellä oleva oikealta, kun edellä oleva hidastaa kääntyäkseen oikealle? Kevyen liikenteen turboille se tulee mieleen.
Kevyen liikenteen väylä sijaitsee yleensä varsinaisen tien rinnalla ja se on oikeastaan tien levike ja tehty, jotta kevyt liikenne voisi toimia turvallisemmin kuin, jos pyörät sun muut etenesivät ajoradalla pientareen vieressä. On kuitenkin jäänyt moneen paikkaan valuvika, jota ei ole liikennemerkein korjattu vaikka olisi mahdollista. Vaikka kevyenliikenteen ja tien välissä saattaa olla oja, väylä on kuitenkin niin lähellä tien reunaa, että polkupyörän ajolinja leikkaa kääntyvän auton ajolinjan ennen kuin auto on kääntynyt ja alkanut edetä pois risteyksestä. Fiksuja ratkaisujakin näkee. Niissä pyörätie koukkaa risteysalueella kauempaa ja autoilija näkee pyöräilijän oikealla sivulla eikä takanaan.
Tiejärjestelyt pitäisi korjata ja poistaa tarve kurkkia takaoikealle. Muuten tapahtuu onnettomuuksia. On paljon autoja, joista ei kunnolla voi nähdä takaoikealle: raskaan liikenteen ajoneuvot, pakettiautot ja perävaunua vetävät henkilöautot jne.
Miten nopeus vertautuu pyöräilijän nopeuteen? En osaa sanoa, koska tilannenopeus vaihtelee tilanteen mukaan. Kääntyvän auton kuski ei voi keskittyä seuraamaan pelkästään takaoikealta kenties tulevaa kevyttä liikennettä. Kun sen suunnan on kerran todennut olevan ok, niin tilanne saattaa sen jälkeen muuttua yhtäkkiä.
"On paljon autoja, joista ei kunnolla voi nähdä takaoikealle: raskaan liikenteen ajoneuvot, pakettiautot ja perävaunua vetävät henkilöautot jne."
Käytätkö niitä peilejä parranajoon vai mitä varten niitten kuvittelet olevan autossa.
@Herbert kirjoitti:
Laki on tuo ja aivan linjassa sen kanssa, että monikaistaisella tiellä kääntyjä tai kaistan vaihtaja väistää. Olisi pöhkö ajatus, että risteyksessä kääntyvä ei olisi pääsääntöisesti väistämisvelvollinen.
Trikootorpedot eivät ole risteyksissä mikään ongelmaryhmä. Katsomatta kääntyvät on. Itselläni on autolla risteyksissä niin hidas ajonopeus, että ihan tavalliset työmatkahybridipyöräilijät, jopoilijat, teinipojat maastureillaan ja muovipussia naistenpyörän ohjaustangossa riiputtavat vanhemmat miehet ehtivät kylkeeni, ellen katso.
Jos nyt luokitteluun sorrutaan, trikootorpedot luultavasti ovat tietoisimpia autoilijoiden sokeudesta tai välinpitämättömyydestä ja siten osaavat pysytellä pois auton alta.
Yleensä nopeusrajoitus on 40-60 näissä paikoissa. Pyöräilijä sujuvasti ajaessaan ajaa n. 20-30 km/h. Mikä on HR:n ajonopeus etuajo-oikeutettuna risteyksessä, kun jatkat matkaasi suoraan? Rajoitus 50 km/h. Miten tämä nopeus vertautuu mielestäsi tyypilliseen pyöräilijän nipeuteen, jota kääntyvän autoilijan kuuluu väistää?
Oikeastaan lakiin ei tarvittaisikaan muutosta, vaikka lakia muuttamalla saataisiin syntymään paras ratkaisu. Toiseksi paras ratkaisu olisi, että pyöräilijöille ynnä mopoilijoille olisi stop-merkki ennen heidän etenemistään varsinaiselle ajoradalle. Kolmanneksi paras olisi kärkikolmio stop-merkin sijasta. Nykyinen käytäntö on huonoin.
Lainsäädännöllä ja tiejärjestelyillä pitäisi tukea turvallista liikkumista liikenteessä eikä altistaa onnettomuuksille kasvattamalla riskiä. Oikeastaan tielinjausten korjaaminen olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta sitä odotellessa pitäisi käyttää lain mahdollistamia ratkaisuja.
On tosiaan ihan luonnollista, että kääntyjä väistää. Toisaalta autoilijan ei tarvitse pelätä takaa päin tulevaa törmäystä sen puolen kylkeen, johon suuntaan on kääntymässä, muuten kuin pyöräilijän ja mopoilijan kohdalla. Siis ainakaan "laillista" törmäystä. Voihan tietysti olla, että joku jästipää keksii lähteä ohitukseen juuri, kun toinen on kääntymässä vasemmalle, mutta silloin ohittaja ei noudata lakia.
Kenelle tulisi mieleen auton ratissa ohittaa edellä oleva oikealta, kun edellä oleva hidastaa kääntyäkseen oikealle? Kevyen liikenteen turboille se tulee mieleen.
Kevyen liikenteen väylä sijaitsee yleensä varsinaisen tien rinnalla ja se on oikeastaan tien levike ja tehty, jotta kevyt liikenne voisi toimia turvallisemmin kuin, jos pyörät sun muut etenesivät ajoradalla pientareen vieressä. On kuitenkin jäänyt moneen paikkaan valuvika, jota ei ole liikennemerkein korjattu vaikka olisi mahdollista. Vaikka kevyenliikenteen ja tien välissä saattaa olla oja, väylä on kuitenkin niin lähellä tien reunaa, että polkupyörän ajolinja leikkaa kääntyvän auton ajolinjan ennen kuin auto on kääntynyt ja alkanut edetä pois risteyksestä. Fiksuja ratkaisujakin näkee. Niissä pyörätie koukkaa risteysalueella kauempaa ja autoilija näkee pyöräilijän oikealla sivulla eikä takanaan.
Tiejärjestelyt pitäisi korjata ja poistaa tarve kurkkia takaoikealle. Muuten tapahtuu onnettomuuksia. On paljon autoja, joista ei kunnolla voi nähdä takaoikealle: raskaan liikenteen ajoneuvot, pakettiautot ja perävaunua vetävät henkilöautot jne.
Miten nopeus vertautuu pyöräilijän nopeuteen? En osaa sanoa, koska tilannenopeus vaihtelee tilanteen mukaan. Kääntyvän auton kuski ei voi keskittyä seuraamaan pelkästään takaoikealta kenties tulevaa kevyttä liikennettä. Kun sen suunnan on kerran todennut olevan ok, niin tilanne saattaa sen jälkeen muuttua yhtäkkiä.
"On paljon autoja, joista ei kunnolla voi nähdä takaoikealle: raskaan liikenteen ajoneuvot, pakettiautot ja perävaunua vetävät henkilöautot jne."
Käytätkö niitä peilejä parranajoon vai mitä varten niitten kuvittelet olevan autossa.
Aika vakavalla asialla vitsailet. Olen kyllä HR:n kanssa samoilla linjoilla. Tilanne on erittäin haastava ja vaarallinen, ja syynä on nykyisten sähköavusteisten härveleiden nopeus (+ satunaiset spandexit). Sähköavuisteisella pyörällä, potkulaudalla tullaan risteyksiin (silloin tällöin) melkoisella nopeudella vailla mitään itsesuojeluvaistoa. Sähköavustuksen raja 25km/h on 7m/s. Tuolla nopeudella monissa pimeissä paikoissa ajaminen ja risteyksissä ylipäätään on erittäin vaarallisista, sanoipa laki asiasta mitä tahansa. Talvella näitä pimeitä paikkoja vasta onkin, kun lumivallit estää näkyvyyden avoimissakin paikoissa (toki silloin jäljellä on vain pyöräilijät, mutta lisähaasteena on vielä pimeys). Jos autoa on ehtinyt kääntää jo osittain risteykseen, ja edellä oleva hiljentää/pysähtyy ja lähtee uudelleen liikkeelle. tässä vaiheessa peileistä ei ole enää mitään apua. Kokemuksini mukaan pakettiautolla ajaessa tuohon kulmaan ei oikein näe mistään, siis 5-15m päähän oikealle sivutakaviistoon, mistä potkulauta/pyörä on tulossa tilanteeseen 'kaasupohjassa' 0,5-1,5s kuluessa. Toki auto liikkuu näissä tilanteissa 5-10kmh ja ei aiheuta samaa vaaraa kuin suuremmalla nopeudella, mutta kyllä tuossakin voi pahasti sattua. Jos osapuoli isompi ja ajetaankin kuorma-auton takarenkaan alle, niin hengenlähtö on todenäköinen, vaikka vauhtia on hyvin alhainen.
Olen ollut todistamassa tänä keväänä tilannetta, jossa edelläni ajava auto kääntyi hyvin hiljaisella vauhdilla oikealla ja hänen edessä oleva pysähtyi odottamaan vastaava tulevaa autoa ollen kääntymässä risteyksen jälkeen heti vasemmalle pihaan. Edellä mainittu kääntyjä pysähtyi siten, että takaosa autosta jäi suojatielle. Spandex-pyöräilijä rysäytti seisovan auton takaoveen käytännössä jarruttamatta. Risteyksessä on hyvä näkyvyy kaikille. Autosta ovi ruttuun, pyörästä vääntyi eturengas, ja pyöräilijälle tuli naarmuja mustelmia. Annoin osoitteeni ja puhelinnumeron, mutta mitään ei kuulunut jälkikäteen. Minusta tuossa syy oli yksin pyöräilijän, joka ajoi päälle (auto siis seisoi pakoillaan), mutta tiedä sitten sitten mitä sopivat.
@HybridRules kirjoitti:
Lainsäädännöllä ja tiejärjestelyillä pitäisi tukea turvallista liikkumista liikenteessä eikä altistaa onnettomuuksille kasvattamalla riskiä. Oikeastaan tielinjausten korjaaminen olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta sitä odotellessa pitäisi käyttää lain mahdollistamia ratkaisuja.
Tielinjaukset on tosiaan sen mittakaavan juttu, ettei parannusta ole luvassa.
Väistämissääntöjen muutostakaan ei tule, joten ensisijainen mahdollisuus vaikuttaa asiaan on väistämisvelvollisen auton kuljettaja.
Minusta on hassua keskittyä johonkin muuhun. Onko nyt niin, että vaikka ajotaito riittää suoralla tiellä ylinopeuteen, väistämisvelvollisuuden noudattamiseen se ei enää riitä.
On tosiaan ihan luonnollista, että kääntyjä väistää. Toisaalta autoilijan ei tarvitse pelätä takaa päin tulevaa törmäystä sen puolen kylkeen, johon suuntaan on kääntymässä, muuten kuin pyöräilijän ja mopoilijan kohdalla.
En ymmärrä, mistä syntyy näkemys, ettei oikealle kääntyvän tarvitse pelätä törmäystä oikealta. Laki on ollut sama niin kauan kuin tiedän, joten tilanne on mielestäni normaali ja osa vaistonvaraista toimintaa.
Näetkö liikenteen vain autoliikenteenä vai mikä tuon ongelman selittää?
On paljon autoja, joista ei kunnolla voi nähdä takaoikealle: raskaan liikenteen ajoneuvot, pakettiautot ja perävaunua vetävät henkilöautot jne.
Suurin ongelma on silti henkilöauton kuljettajat, jotka ei katso. Tähän kannattaa keskittyä.
Miten nopeus vertautuu pyöräilijän nopeuteen? En osaa sanoa, koska tilannenopeus vaihtelee tilanteen mukaan. Kääntyvän auton kuski ei voi keskittyä seuraamaan pelkästään takaoikealta kenties tulevaa kevyttä liikennettä. Kun sen suunnan on kerran todennut olevan ok, niin tilanne saattaa sen jälkeen muuttua yhtäkkiä.
Tarkoitin tilannetta, jossa jatkat autolla suoraan ja muut väistävät sinua.
Miten nopeus vertautuu pyöräilijän nopeuteen? En osaa sanoa, koska tilannenopeus vaihtelee tilanteen mukaan. Kääntyvän auton kuski ei voi keskittyä seuraamaan pelkästään takaoikealta kenties tulevaa kevyttä liikennettä. Kun sen suunnan on kerran todennut olevan ok, niin tilanne saattaa sen jälkeen muuttua yhtäkkiä.
Tarkoitin tilannetta, jossa jatkat autolla suoraan ja muut väistävät sinua.
Niin jospa väistäisivätkin, mutta koska nämä varhaisteinit, jotka ovat olleet vain pari kolme vuotta sitten vielä pikkulapsia ja heitä on väistetty aina kun ovat suojatielle ajaneet olivatpa sitten oikeassa tai väärässä. Todennäköisesti eivät nyt sitten tiedä liikennesäännöistä mitään ja jatkavat samaan malliin nyt näillä sähkökiikottimilla 3-4x nopeupeuksilla ja olettvat että heidät huomataan joka tilanteessa. Ja tottakai ajaminen tapahtuu ilman kypärää.
Olen samaa mieltä mitä kirjoitit aiemmin, infra ja teiden linjaukset eivät muuttu jälkikäteen mihinkään, mutta olisko syytä tarkastella ohjeistusta. Peruspyöräilijöiden kanssa infra ja säännöt toimii mainiosti jos silmät pitää auki, mutta kun nopeudet nousevat tuonne 30kmh hujakoille ja spandexeilla jopa ylikin kaikki tapahtuu hyvin nopeasti. Väitän että moni ei psyty hallitsemaan tätä auton ratin takana, sen verran haasteita on jo helpomissakin manoveereissa. On helppo sanoa että auto väistää, käytännössä nykymeinigillä näin vaan ei ole. Olen tämän käynyt läpi hyvinkin tiukkaan omien varhaisteinien kanssa, risteykseen ei ajeta yli kovaa ja ei oleteta että autonkuljettaja sinut huomannut, laite on saatava pyshtymään niile sijoillee jos yllätyksiä tulee (samat opit jotka on voimassa moottoripyörällä risteysajossa). Vanhempi poika sanoo, että sähköpyörällä (ei virityksiä) hän saa helpostikin noin 40-45kmh vauhdin aikaseksi, ja nuorempi ajaa 35-40kmh, joten ihan hekilöautojen vauhtia tuolla liikutaan. ( 40kmh aluerajoitus).
Kun katsot oikealle siellä ei ole ketään ja kun vilkaset vasemmalle sieläkään ei ole, mutta sitten taas oikelle niin sinehän on ilmestynyt jostakin 'ajoneuvo'. Ja niin ko. tilanteessa koska olet kääntymässä keskittynyt tuohon vaativaan oikeaan takaviistoon, niin se rullalauta onkin tullut jo vasemmalta eteen. Ja huom kyseessä ei ole vain tien suuntaisesti liikuvat vaan lauta voi tulla ihan hyvin myös vastaan kumpaa tahansa tienreunaa, jonne olet kääntymässä, ja aika sähäkkään ko. laite kääntyy sen 90 astetta. Näiden uusien 'ajoneuvoluokkien' johdosta risteyksessä ei riitä enään risteyksen havainointi, vaan etäisyydet, joilla on merkitystä on hyvin samat mitä autoillakin. Sitä on katsottava >30m metrin päähän jokaiseen suuntaan. Tämä on haastavaa, sillä esteenä on istutuksia puita, pengeryksiä ja talvella isot lumivallit.
Kypärättömistä rullalautakoheltajista ja silmät kiinni nopeusennätyksiä liikenteen seassa ajavista pyöräilijöistä en jaksa olla huolissani, koska itse he ovat Darwin Award kandidaateiksi asettuneet.
En silti hyväksy 50 rajoituksella ainakin 50 km/h pyöräilijän ohi ajettuaan hänen eteensä kääntyvän autoilijan selitystä, että "en nähnyt" koska pyöräilijä tuli tilanteeseen niin kovaa ettei väistämisvelvollisen autoilijan nopeus ollut siihen verrattuna edes kaksinkertainen. Jos polkupyörän nopeus pinnistää autoilijan havaintokyvyn äärimmilleen, silloin on syytä laittaa ajokortti takaisin samaan muropakettiin mistä sen löysikin ja mopoauto tilalle jolloin alempi nopeus antaa hitaalle havainnoijalle hänen tarvitsemansa ajan.
Väistämissäännöt ovat nykyisellään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hyvät ja toimivat, kunhan niitä vain viitsittäisiin noudattaa. Samalla kaistalla oikealta ohittaminen risteyksessä on tarpeeton erivapaus ja typerä temppu, mutta ajatteleva pyöräilijä ymmärtää itsekin, ettei kaikkia laillisia pöljyyksiä ole pakko tehdä.
Minusta +30 nopeudella pyöräilijät saapuu tien ylitykseen hyvin harvoin varsinkin, jos paikalla on huono näkyvyys. Paljon suurempi ongelma on ylipäätään se, ettei käännöksissä katsota, koska katveita on paljon. Mukavampaakin on syyttää asiasta pyöräilijöitä kuin itseään. Ja kun ei nähdä, silti pyöräilijän nopeus osataan arvioida kovaksi? Vai tuntuukohan se vaan kovalta, kun viime tipassa pyöräilijän huomaa.
Jos autoilijat ei noudata sääntöjä, ratkaisuna on hyväksyä tilanne ja puuttua pyöräilijöiden ohjeistamiseen. Minusta tämä kuulostaa pään työntämiseltä pensaaseen. Juurihan sanoit, ettei teinit nykyisiäkään sääntöjä tunne ja kohta ne ajelee sähkövehkeillä entistäkin lujempaa. Ei ole kovin otollinen maaperä siirtää vastuuta tuolle osastolle.
@Tiko kirjoitti:
Kun katsot oikealle siellä ei ole ketään ja kun vilkaset vasemmalle sieläkään ei ole, mutta sitten taas oikelle niin sinehän on ilmestynyt jostakin ajoneuvo.
Poistin lainausmerkit lain ajoneuvoksi määrittelemän polkupyörän ympäriltä, koska tässä muiden laillisen aseman kiistävässä putinismissa on muiden tuhoa toivova tai ainakin sen hyväksyvä väärä ajatusmalli. Jalankulkuavustimista puhuttaessa niihin vaan pitää varautua, koska sellaisilla liikkuvat eivät sitä näytä itse tekevän.
Mutta miten tämä väistämisvelvollisen tilanne poikkeaa samaan risteykseen polkupyörän 35 km/h sijasta 55 km/h saapuvasta autosta? Jos pyörä ehtii paikalle vanhentuneen havainnon jälkeen, auto ehtii samaan tilanteeseen vielä hirveän paljon nopeammin ja satakertaisella tuhovoimalla.
Kotilokuskilla ei ole näissä tilanteissa mitään selittelyn varaa, koska hän on se osapuoli, joka pääsee naurettavan helpolla. Toisin kuin moottoripyörä, auto ei edes kaadu kävelyvauhdista väärään paikkaan katsomalla.
Ja niin ko. tilanteessa koska olet kääntymässä keskittynyt tuohon vaativaan oikeaan takaviistoon, niin se rullalauta onkin tullut jo vasemmalta eteen.
En minä ole keksinyt muuta keinoa kuin ajaa nämä risteykset useana eri risteyksenä. Jos jollain on parempi tapa tiedossa, niin kertokaa ihmeessä minullekin?
Risteykseen tullessani teen ensin havainnot suojatien ja kevyen liikenteen väylän ylittämiseksi ja vasta sitten ajoradan osalta. Sen jälkeen risteävän tien suojatie ja kevyen liikenteen väylä, jotka ylitän kääntyessäni. Minulle tuossa on kolme risteystä, jotka ajetaan jokainen eri havainnoilla ja joissa olen jokaisessa potentiaalisesti väistämisvelvollinen.
Näen kyllä pyöräillessä, että aika moni kotilokuski ei ymmärrä lainkaan mitä kärkikolmio, sen takana oleva kevyen liikenteen väylä ja 10 metriä myöhemmin oleva ajorata tarkoittavat. Auto tulee kolmion takaa väistämisvelvollisena ja ylittää nokka maassa jarruvalot palaen kevyen liikenteen väylän nopeudella jota spadexeilla ei uskaltaisi koskaan edes yrittää. Hetkeä myöhemmin auto pysähtyy 15 metriä sitä vaativan merkin jälkeen, jossa näköhavainnot seuraaviin väistettäviin suuntiin vasta alkavat sen jälkeen kun ensimmäinen risteys on missattu aivan sokkona. Näissä tilanteissa saisi pari kappaletta takaovia ja pyörän etuvanteita ruttuun joka ainoa päivä ellei itse varoisi näkövammaisia kotilokuskeja. Ei ihme, että autoilijalla on vaikeuksia nähdä takaviistoon, kun eihän se näe edes ETEENSÄ.
Juuri siksi henkilöauton ajokortti onkin merkitty B-kirjaimella. A-luokan kuskit ajavat ihan muilla vehkeillä.
@740 GLE kirjoitti:
En minä ole keksinyt muuta keinoa kuin ajaa nämä risteykset useana eri risteyksenä. Jos jollain on parempi tapa tiedossa, niin kertokaa ihmeessä minullekin?
Ei ole parempaa tarjota, samaa taktiikkaa käytän.
Taas tullaan näkemiseen ja sen ominaisuuksien ymmärtämiseen. Toki alkaa tässä iässä näönkin ominaisuudet heikentyä, mutta koskaan en ole kerralla hahmottanut koko risteystä. Aina on pitänyt katsoa ikäänkuin taso (klv, ajorata) kerrallaan, vaikka samassa suunnassa olisivatkin. Eri etäisyys tekee havainnoista epäluotettavia saati että prosessori pystyisi käsittelemään eri paikoissa eri nopeuksilla liikkuvat kohteet. Tuohon kun vielä lisätään etenkin takaoikealla katveet, niin ei paljon vaihtoehtoja jää.
"C- tai CE-luokkien ikäraja on 21 vuotta. Sinulla on mahdollisuus saada C- tai CE-luokan ajo-oikeus 18-vuotiaana, jos sinulla on kuorma-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys. (Ulkoinen linkki)
Pienempien kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen oikeuttavien C1- ja C1E-luokkien ikäraja on 18 vuotta.
C-luokkien ajokortit myönnetään pääsääntöisesti 5 vuodeksi kerrallaan."
Nykyisin taitaa useimmat olla "Viiden tähden kuskeja", vai onkohan niitä peräti 6 kpl parhaimmilla.
Silloin joskus ei tarvinnut mopoon muuta kuin 15 vuoden iän, ja C-luokan sai ajaa ekana ajokorttinaan jos ei ollut tarvetta 125-kuutoiselle tai traktorille, ja kun C:n ajoi tuli A ja B kaupantekijäisinä. Toisin kuin nuoremmilla, niin monella mummolla ja vaarilla (sen ikäisillä siis) on oikeus ajaa 200 hv moottoripyörillä, vaikkeivät sitä asiaa erityisemmin ajattelisikaan. Nykyään on porrastettu teho- ja ikärajat.
Jos riittää että ajokorttiluokat saa pidettyä voimassa lääkärintodistuksella ei niitä sentään pois kortistaan halua hävittää. Eikä se ammattipätevyyskään ole kuin 1 viikon tunnit opintojen kertaamista 5 vuoden välein. Kun en minäkään tiedä tarvitsenko niitä enää, vai olisiko vielä käyttöä sitten joskus jos nykyisestä tehtävästä pitää lähteä.
Jos riittää että ajokorttiluokat saa pidettyä voimassa lääkärintodistuksella ei niitä sentään pois kortistaan halua hävittää. Eikä se ammattipätevyyskään ole kuin 1 viikon tunnit opintojen kertaamista 5 vuoden välein. Kun en minäkään tiedä tarvitsenko niitä enää, vai olisiko vielä käyttöä sitten joskus jos nykyisestä tehtävästä pitää lähteä.
Enpä ole C-korttia aikoihin tarvinnut. Yli kymmenen vuotta siitä, kun viimeiksi kuorma-autoksi rekisteröityä ajoin. Isommat matkailuautotkin tosin tuon vaativat. Ammattikuskit ovat sitten erikseen.
@740 GLE kirjoitti:
Kypärättömistä rullalautakoheltajista ja silmät kiinni nopeusennätyksiä liikenteen seassa ajavista pyöräilijöistä en jaksa olla huolissani, koska itse he ovat Darwin Award kandidaateiksi asettuneet.
Minä olen huolissani, koska nuo ovat jonkun lapsia hekin. Se että spandexi ajaa risteykseen älytöntä vauhtia muiden seistessä paikoillaan on toki toinen juttu, mutta sekin on nähty. Ja käytännössä kaikki kirjoa tämän ja varovaisen liikkujan välillä on joka päiväinen ilmiö.
Jos/kun risteys on selkeä ja näkyvyys on hyvä, niin ongelmaa ei ole nykyisillä säännöillä, ja ei kukaan muuta ole väittänytkään. Mutta entä kun liikenneympäristö ei ole aina optimaalinen, joka ajokorttikokeessa esitetään, kai systeemit pitäisi olla sellaiset, että liikkuminen on turvallista myös silloin. AIka hurjalta tuntuu että tuollaisen tilanteeseen voit laillisesti ajaa nopeudella, joka nostaa onnettomuuden odottamaa melkoisesti.
@Tiko kirjoitti:
Aika hurjalta tuntuu että tuollaisen tilanteeseen voit laillisesti ajaa nopeudella, joka nostaa onnettomuuden odottamaa melkoisesti.
Vai voiko sittenkään ajaa laillisesti nopeudella joka ei huomioi olosuhteita? Se että kokee tekevänsä jotakin laillisesti ei välttämättä ole sitä. Kiinteästi rakennettujen kameratolppien välähtely 3 km/h ylityksistä 100 % liikennetilanteesta riippumatta on hämärtänyt yleistä ymmärrystä mikä ajonopeudessa on olennaista. Toki kanta-asiakkaita löytyy kameratolpillekin, eli ei ne turhia ole.
Tieliikennelaki 5 § (Finlex)
"Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa.
Ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa."
Ajoneuvolla puolestaan tarkoitetaan "ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla" (Ajoneuvolaki 2 §)
@Karrette kirjoitti:
Kiinteästi rakennettujen kameratolppien välähtely 3 km/h ylityksistä 100 % liikennetilanteesta riippumatta on hämärtänyt yleistä ymmärrystä mikä ajonopeudessa on olennaista.
Se on suurin sallittu nopeus liikennetilanteesta huolimatta, tarvittaessa liikennetilanne tai kelistä riippuen alempi.
@Tiko kirjoitti:
Minä olen huolissani, koska nuo ovat jonkun lapsia hekin.
Lapsia säälin, jos heidät on johdettu harhaan. Aikuisen kokoiset lapset ovat itse vastuussa omista virheistään, koska heillä olisi saatavissa oikea tieto, mutta he eivät hyödynnä sitä.
Se että spandexi ajaa risteykseen älytöntä vauhtia muiden seistessä paikoillaan on toki toinen juttu, mutta sekin on nähty.
En minäkään näe tässä syytöntä osapuolta ja pidän itsekin joidenkin nopeiden pyöräilijöiden ajotapaa vaarallisena. Koska virheemme ovat erilaisia, me tarvitsemme myös jokainen oman korjaussarjamme.
Rullaluistelevan ja pyöräilevän autoilijamotoristin jonka ajokortin kaikkia kirjaimia (ABCE) on jossain vaiheessa tarvittu työkäytössä on vaikea löytää ratkaisuja pelkästään muita syyttelemällä kun ainakin potentiaalisesti voi olla itse liikenteessä missä roolissa tahansa. Ei löydy oikein muuta hyvää ratkaisua kuin pyrkiä itse välttämään roiston roolia?
Jos/kun risteys on selkeä ja näkyvyys on hyvä, niin ongelmaa ei ole nykyisillä säännöillä, ja ei kukaan muuta ole väittänytkään. Mutta entä kun liikenneympäristö ei ole aina optimaalinen
Onko epäoptimaalinen liikenneympäristö hyvä syy kolaroida? Thierry Neuvillen ajoympäristö viime viikonlopun safarissa oli epäoptimaalinen kun iso lätäkkö kaatoi tuulilasiin niin paksun kurakerroksen, että näkyvyys katosi kokonaan. Tuulilasi oli pitkän aikaa ruskean liman peitossa. Thierry jatkoi muistivaraisesti keulan suoraan päin puuta. Hänen ajoneuvon käsittelytapansa on esimerkillisen upea, mutta tuo valinta ei ollut silti kovin hohdokas.
Miksi arkiliikenteessä pitäisi ajaa vaikka ei näe? Minusta tämä on vastenmielinen ajatus, vaikka joudunkin myöntämään, että minulle on toisinaan vaikeaa ymmärtää mitä en näe. Etenkin liikkuvien näköesteiden vaikutus on toisinaan yllättävä.
Se ei silti poista vastuuta ja kiinteiden esteiden vuoksi havaintovirheestä kiinni jääminen on hävettävän alokasmaista. Tässä suhteessa erittäin suuri osuus on kuljettajan asenteella, siis onko tavoitteena ajaa "joustavasti ennen muita" vai omassa roolissaan oikein toimien.
Risteysten, korkeiden pensasaitojen ja liikennevalojen rikkoma työmatkani ei ole mikään suosikkiympäristöni pyörälenkille. Ajan viimeistä työviikkoa ennen lomaa alle oman tasoni fiilistellen etteivät esteet häiritse niin paljon kuin ne polkupyörääkin ensisijaisesti kuljettajana ajavaa kuntolenkillä haittaisivat. Sain tästä kuljettajan asenteesta selkeät näytöt eilen ja tänään. Eilen selkeässä paikassa hyvällä näkyvyydellä valoristeyksessä autoilija kääntyi kulkusuunnassa vasemmalle eteeni minun vihreilläni pakottaen pysähtymään törmäyksen välttääkseni. Hän ei voinut olla näkemättä minua, koska lähestyi tilannetta takaani ja tarkistin vielä perillä että strobona vilkkuva takavaloni oli todella toiminnassa. En myöskään lähestynyt mistään katveesta, vaan hän ajoi ohitseni ehtiäkseen pysäköidä Volvonsa eteeni pyörätielle jarrujani kokeillakseen. Hänen mielestään selvästikin väistäminen kuului minulle, koska edes Volvon ostaja ei voi olla niin sokea etteikö huomannut pyöräilijää tässä tapauksessa. Sen toki ymmärrän, että etuvetoinen luisupulkka pitääkin viedä taluttamalla mutkassa, joten pakkohan hänen oli hidastaa, ettei luisupulkka lennä tangentin suuntaan lämpimällä asfaltilla kaarrettaessa.
Tänä aamuna oli autoilijalle niin vaikea tilanne, että olisi ymmärtänyt hyvin, että autoilija ei näe minua. Saavuin erillistä kevyen liikenteen väylää omassa kulkusuunnassani suoraan ajettavaan risteykseen, jossa autoilijalle on joko kääntyvän väistämisvelvollisuus tai toisesta suunnasta kolmio ennen kelviä. Paikalla kasvaa lehtipuita niin tiheästi, että autoilijan näkökulmasta saavuin risteykseen suunnilleen kuin lehtimajasta. Vaikka ajoinkin rauhallisesti, jäi matkan keskinopeus noin 25 km/h ja tuossa paikassa oli vauhtia riittävästi sähköpyörien ohitteluun. Siitä huolimatta Skodan kuski sai autonsa pysähtymään, eikä pelkästään pysähtymään ajoissa, vaan hän jopa ehti osoittaa minun kannaltani ajoissa että on havainnut minut ja aikoo myös noudattaa väistämisvelvollisuuttaan. Nostin sormet pois jarrukahvoilta ja heilautin kättä kiitokseksi.
Eilisen Volvokuskin ei ollut tarkoituskaan väistää ketään, vaikka hän näki strobovilkut aukealla juuri siinä suunnassa, johon hän väistämisvelvollisena kääntyi. Tämän aamuinen Skodaaja tiesi kolmion merkityksen, joten hän saapui risteykseen sellaisella asenteella kuin väistämisvelvollisen kuuluukin, eli riittävän rauhallisesti pystyäkseen noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan jos väistettävästä suunnasta on joku lähestymässä.
Tässä saattaa olla kyse aika suurelta osin siitä, että kevyeen liikenteeseen ei asennoiduta liikenteenä ollenkaan ja tämä asennevirhe näyttäisi koskevan aika suurta osaa kevyen liikenteen kulkijoita itseäänkin?
AIka hurjalta tuntuu että tuollaisen tilanteeseen voit laillisesti ajaa nopeudella, joka nostaa onnettomuuden odottamaa melkoisesti.
Ei siihen voikaan. Nopeusrajoitus on vain yksi pieni osa kohtuullisen nopeuden määritelmää. Kevyestä liikenteestä puhuttaessa sama pätee silloin kun nopeus nostetaan yli sähköpyörien ja potkulautojen.
Sähköpotkulaudalle muuten löytyi käyttökohde. Se on sitä varten, että turisti saa ajaa upean maisemareitin Oulussa Tuirasta siltojen ylitse torille, sieltä Sokeri-Jussin kautta Pikisaaren ja Hietasaaren kautta Nallikariin ja sieltä asuntomessualueelle. Ja vasta näiden kohteiden jälkeen muun liikenteen rauhoittuessa ympärillä minä voin lakata siirtelemästä polkupyörää osoitteesta toiseen, pudottaa kädet takaisin alaotteelle ja jatkaa oikeaa ajamista.
@740 GLE kirjoitti:
Näen kyllä pyöräillessä, että aika moni kotilokuski ei ymmärrä lainkaan mitä kärkikolmio, sen takana oleva kevyen liikenteen väylä ja 10 metriä myöhemmin oleva ajorata tarkoittavat. Auto tulee kolmion takaa väistämisvelvollisena ja ylittää nokka maassa jarruvalot palaen kevyen liikenteen väylän nopeudella jota spadexeilla ei uskaltaisi koskaan edes yrittää. Hetkeä myöhemmin auto pysähtyy 15 metriä sitä vaativan merkin jälkeen, jossa näköhavainnot seuraaviin väistettäviin suuntiin vasta alkavat sen jälkeen kun ensimmäinen risteys on missattu aivan sokkona. Näissä tilanteissa saisi pari kappaletta takaovia ja pyörän etuvanteita ruttuun joka ainoa päivä ellei itse varoisi näkövammaisia kotilokuskeja. Ei ihme, että autoilijalla on vaikeuksia nähdä takaviistoon, kun eihän se näe edes ETEENSÄ.
Aamen! Allekirjoitan 100%.
Nämä "en nähnyt" -kuskit ovat todellisuudessa "en edes yrittänyt katsoa" ja/tai "isomman oikeudella" -kuskeja. Tuntuu käsittämättömältä, miten vaikeaksi kevyen liikenteen havainnointi saadaan kuulostamaan. Ja jos se auto on sellainen, ettei sieltä näe siten ulos, että voi noudattaa lakisääteisiä väistämisvelvollisuuksiaan, niin sitten asentelee siihen sen verran peilejä tai kuolleen kulman kameroita, että näkee. Ei voi olla niin, että taajamassa ajetaan autolla, josta ei kääntyessä näe kevyttä liikennettä.
Ja kyllä, tiedän itsekin lukuisia varsin hankalia risteyksiä, joissa näkyvyys on todella rajallinen. Näissä on vaan pakko toimia maltilla ja ryömittää autoa to-del-la hitaasti eteenpäin, eikä 740:n kuvaamalla tavalla jarrut lähes lukossa kolmion ohi seepran päälle koko väylä tukkien. Jostain syystä se kotilo pitää aina pysäyttää keskelle seeproja, vaikka kääntymisvuoroa odottavalle olisi hyvin tilaa niiden jälkeenkin ilman että nokka on risteävällä ajoradalla. Tuo on yksiselitteisen itsekästä ja muita huomaamatonta käytöstä, jota ei voi millään järkisyillä puolustella.
Kiinteästi rakennettujen kameratolppien välähtely 3 km/h ylityksistä 100 % liikennetilanteesta riippumatta on hämärtänyt yleistä ymmärrystä mikä ajonopeudessa on olennaista.
Mistä löydät tuollaisen kameratolpan? Miksi sinun pitää kirjoittaa umpilöysiä argumentteja? Keneen muka yrität tuollaisella vaikuttaa?
Kiinteästi rakennettujen kameratolppien välähtely 3 km/h ylityksistä 100 % liikennetilanteesta riippumatta on hämärtänyt yleistä ymmärrystä mikä ajonopeudessa on olennaista.
Mistä löydät tuollaisen kameratolpan? Miksi sinun pitää kirjoittaa umpilöysiä argumentteja? Keneen muka yrität tuollaisella vaikuttaa?
"Poliisi lopetti maksuttomien huomautusten (ylinopeus 3-6 km/h) massapostituksen kaksi vuotta sitten kesäkuun alusta."
Ei meidän tarvitse olla samaa mieltä asioista, mutta käytöstavat Kumppanilla olisi syytä olla paremmat. Mutta toki ovat johdonmukaisia, eli ennen kommentin lukemista tietää mitä odottaa.
"Poliisi lopetti maksuttomien huomautusten (ylinopeus 3-6 km/h) massapostituksen kaksi vuotta sitten kesäkuun alusta."
Eli et löydä tolppaa. Enkä usko, että edes 2 vuotta sitten, koska sinullahan olisi silloin nippu niitä kotona, eikö?
Edelleen, miksi käyttää jonnin joutavaa argumenttia johonkin omaan, muutenkin löysään propagandaan?
Ei meidän tarvitse olla samaa mieltä asioista, mutta käytöstavat Kumppanilla olisi syytä olla paremmat.
Voi nyyh....
Mutta toki ovat johdonmukaisia, eli ennen kommentin lukemista tietää mitä odottaa
Tismalleen samoin sinun kirjoituksistasi: johdonmukaista epäjohdonmukaisuutta tiedossa. Sellaista hassunkurista "perhosefekti"- päätelmää tms.
Kuittaan luetuksi. Sinänsä nämä katkerat vastaukset ovat mielenkiintoisia, mutta en usko että pystyisin olemaan avuksi. Toisaalta, tiedän että kaikki eivät edes halua apua, vaan katkeruus on keino selvitä elämäntilanteista. Vaan ei tästä tämän enempää.
Nämä "en nähnyt" -kuskit ovat todellisuudessa "en edes yrittänyt katsoa" ja/tai "isomman oikeudella" -kuskeja. Tuntuu käsittämättömältä, miten vaikeaksi kevyen liikenteen havainnointi saadaan kuulostamaan.
740 GLE puhui oikeasta asiasta. Pitää ajatella sitä, että näkee tien olevan esteetön. Jos tyytyy siihen, ettei näe (katveessa olevia) esteitä ja homma on siksi ok, tulee ajamisesta vaarallista. Suurin osa ymmärtää, ettei mutkassa voi ohittaa, kun ei näe onko vastaantulijaa. Tällöin halutaan nähdä, että tie on riittävältä matkalta esteetön.
Risteyksessä ei vaadita havaintoa siitä, että pyöräilijäitä tai jalankulkijoita ei ole. Riittää, ettei nähdä niitä. Se mahdollistaa ajotavan, jossa tällätään auto suojatielle ja sitten aletaan katsella sivulle.
Ja jos se auto on sellainen, ettei sieltä näe siten ulos, että voi noudattaa lakisääteisiä väistämisvelvollisuuksiaan, niin sitten asentelee siihen sen verran peilejä tai kuolleen kulman kameroita, että näkee. Ei voi olla niin, että taajamassa ajetaan autolla, josta ei kääntyessä näe kevyttä liikennettä.
Työpaikan auto voi olla mikä tahansa ja sen kanssa pitää pärjätä, mutta omaa autoa valitessaan voi näkyvyyteen kiinnittää huomiota. En ole kuullut juurikaan puheita siitä, että omaa autoa moitittaisiin näkyvyydestä. Katumaastureitakin kehutaan siitä, että niistä näkee ulos. Käytönnössä tarkoittaa sitä, että kun roikkuu toisen puskurissa, näkyvyys eteenpäin ei kärsi yhtä paljon kuin matalassa autossa.
Ja kyllä, tiedän itsekin lukuisia varsin hankalia risteyksiä, joissa näkyvyys on todella rajallinen. Näissä on vaan pakko toimia maltilla ja ryömittää autoa to-del-la hitaasti eteenpäin, eikä 740:n kuvaamalla tavalla jarrut lähes lukossa kolmion ohi seepran päälle koko väylä tukkien.
Joku ihmeellinen pelko monilla tuntuu olevan hidastaa tietyissä tilanteissa. Esim. maantiellä, jossa ei ole kunnollisia pientareita ja saavuttaa pyöräilijän vastaantulijoiden kohdalla. Mitä tekee 90% autolla ajavista? "On pakko" ohittää pyöräilijä ahtaasti.
@Herbert kirjoitti:
Joku ihmeellinen pelko monilla tuntuu olevan hidastaa tietyissä tilanteissa. Esim. maantiellä, jossa ei ole kunnollisia pientareita ja saavuttaa pyöräilijän vastaantulijoiden kohdalla. Mitä tekee 90% autolla ajavista? "On pakko" ohittää pyöräilijä ahtaasti.
Bensa on kallista - ehkä sähköautolla sitten voi hidastaa pyöräilijän kohdalla, kun saa oman liike-energiansa talteen? Me suomalaiset ollaan niin ekologisia, ettei hidasteta pyöräilijän eikä suojatien kohdalla, ajetaan renkaat sakkorajalle eikä uskalleta käyttää vilkkua kun se kuluu käytössä. Muusta taloudellisuudesta poiketen sumuvalot on kyllä päällä syksystä kevääseen.
@Herbert kirjoitti:
Joku ihmeellinen pelko monilla tuntuu olevan hidastaa tietyissä tilanteissa. Esim. maantiellä, jossa ei ole kunnollisia pientareita ja saavuttaa pyöräilijän vastaantulijoiden kohdalla. Mitä tekee 90% autolla ajavista? "On pakko" ohittää pyöräilijä ahtaasti.
Meilläpäin on yleisempää, että pyöräilijä kierretään keskiviiva ylittäen ja näin pakotetaan vastaantulijat hiljentämään.
@Quu kirjoitti:
On todella vaarallista pudottaa nopeus 80-100 alueella pyörälijän nopeuteen
Jos noudattaa turvaväliä havaitsee pyöräilijän aikaisemmin, ja jos ehtii sopeuttamaan tilannenopeuden oikeaksi ei tarvitse tehdä sitä liian äkkinäisesti.
Pyöräilijä ei ole ongelma, vaan kapeat pientareet.
Pohdintaa: Onko se vaara autoilijan kokema, vaiko sen suojattoman pyöräilijän?
@Quu kirjoitti:
On todella vaarallista pudottaa nopeus 80-100 alueella pyörälijän nopeuteen
Pyöräilijä polkee usein traktorivauhtia. Jos tiellä kulkee traktori, pitää siis valita ajaako traktorin perään vai vastaantulijan keulaan, kun hidastaminen on vaarallista.
@Quu kirjoitti:
On todella vaarallista pudottaa nopeus 80-100 alueella pyöräilijän nopeuteen
Pyöräilijä polkee usein traktorivauhtia. Jos tiellä kulkee traktori, pitää siis valita ajaako traktorin perään vai vastaantulijan keulaan, kun hidastaminen on vaarallista.
Sinun vaihtoehdot toteutuu liinausein, hidastaminen on vaarallista, mutta sillä vältetään pääsääntöisesti onnettomuus.
Eikö tavoitteena nimenomaan ole välttää onnettomuus? Jos hidastamalla onnettomuuden välttäminen on vaarallista, on Quulla jokin muu kriteeri vaarallisuudelle. Tai sitten puutteita ajotaidossa ainakin hidastamisen suhteen. Tosin onhan tällä palstalla kuultu, miten punaisiin valoihinkin pysähtyminen lisää peräänajon riskiä. Katsotaan nyt silti tilannetta kokonaisuutena ja verrataan peräänajoriskiä siihen, mitä seuraa punaisia päin ajamisesta.
Lukija 31722:n taloudellisuuskommentti oli tarkoitettu vitsiksi, mutta silti tuohon kannattaa pysähtyä ihan vakavissaankin. Kenelle ei ole tuttu juttu se, että jalankulkijan pitäisi päästää autot ensin suojatiellä. Muuten päästöt kasvaa turhan pysähdyksen ja kiihdytyksen takia.
Onko tuo selittelyä oman ajotavan lainvastaisuudelle ja itsekkyydelle
Kasvaako vai väheneekö päästöt, jos suositaan päästöttömiä kulkutapoja
hidastaminen on vaarallista, mutta sillä vältetään pääsääntöisesti onnettomuus, jos muuta väistämismahdollisuutta ei ole, niinkuin mainittiin traktori.
Mitä myöhemmin tilanteen huomaa 80-100 nopeudesta pudottaa nopeuden pyöräilijän nopeuteen.
Ikinä en enää jää jonon päähän odottamaan seuraavaa tulijaa, ajan ohi vaikka piennarta pitkin.
"On paljon autoja, joista ei kunnolla voi nähdä takaoikealle: raskaan liikenteen ajoneuvot, pakettiautot ja perävaunua vetävät henkilöautot jne."
Käytätkö niitä peilejä parranajoon vai mitä varten niitten kuvittelet olevan autossa.
Aika vakavalla asialla vitsailet. Olen kyllä HR:n kanssa samoilla linjoilla. Tilanne on erittäin haastava ja vaarallinen, ja syynä on nykyisten sähköavusteisten härveleiden nopeus (+ satunaiset spandexit). Sähköavuisteisella pyörällä, potkulaudalla tullaan risteyksiin (silloin tällöin) melkoisella nopeudella vailla mitään itsesuojeluvaistoa. Sähköavustuksen raja 25km/h on 7m/s. Tuolla nopeudella monissa pimeissä paikoissa ajaminen ja risteyksissä ylipäätään on erittäin vaarallisista, sanoipa laki asiasta mitä tahansa. Talvella näitä pimeitä paikkoja vasta onkin, kun lumivallit estää näkyvyyden avoimissakin paikoissa (toki silloin jäljellä on vain pyöräilijät, mutta lisähaasteena on vielä pimeys). Jos autoa on ehtinyt kääntää jo osittain risteykseen, ja edellä oleva hiljentää/pysähtyy ja lähtee uudelleen liikkeelle. tässä vaiheessa peileistä ei ole enää mitään apua. Kokemuksini mukaan pakettiautolla ajaessa tuohon kulmaan ei oikein näe mistään, siis 5-15m päähän oikealle sivutakaviistoon, mistä potkulauta/pyörä on tulossa tilanteeseen 'kaasupohjassa' 0,5-1,5s kuluessa. Toki auto liikkuu näissä tilanteissa 5-10kmh ja ei aiheuta samaa vaaraa kuin suuremmalla nopeudella, mutta kyllä tuossakin voi pahasti sattua. Jos osapuoli isompi ja ajetaankin kuorma-auton takarenkaan alle, niin hengenlähtö on todenäköinen, vaikka vauhtia on hyvin alhainen.
Olen ollut todistamassa tänä keväänä tilannetta, jossa edelläni ajava auto kääntyi hyvin hiljaisella vauhdilla oikealla ja hänen edessä oleva pysähtyi odottamaan vastaava tulevaa autoa ollen kääntymässä risteyksen jälkeen heti vasemmalle pihaan. Edellä mainittu kääntyjä pysähtyi siten, että takaosa autosta jäi suojatielle. Spandex-pyöräilijä rysäytti seisovan auton takaoveen käytännössä jarruttamatta. Risteyksessä on hyvä näkyvyy kaikille. Autosta ovi ruttuun, pyörästä vääntyi eturengas, ja pyöräilijälle tuli naarmuja mustelmia. Annoin osoitteeni ja puhelinnumeron, mutta mitään ei kuulunut jälkikäteen. Minusta tuossa syy oli yksin pyöräilijän, joka ajoi päälle (auto siis seisoi pakoillaan), mutta tiedä sitten sitten mitä sopivat.
Tielinjaukset on tosiaan sen mittakaavan juttu, ettei parannusta ole luvassa.
Väistämissääntöjen muutostakaan ei tule, joten ensisijainen mahdollisuus vaikuttaa asiaan on väistämisvelvollisen auton kuljettaja.
Minusta on hassua keskittyä johonkin muuhun. Onko nyt niin, että vaikka ajotaito riittää suoralla tiellä ylinopeuteen, väistämisvelvollisuuden noudattamiseen se ei enää riitä.
En ymmärrä, mistä syntyy näkemys, ettei oikealle kääntyvän tarvitse pelätä törmäystä oikealta. Laki on ollut sama niin kauan kuin tiedän, joten tilanne on mielestäni normaali ja osa vaistonvaraista toimintaa.
Näetkö liikenteen vain autoliikenteenä vai mikä tuon ongelman selittää?
Suurin ongelma on silti henkilöauton kuljettajat, jotka ei katso. Tähän kannattaa keskittyä.
Tarkoitin tilannetta, jossa jatkat autolla suoraan ja muut väistävät sinua.
Niin jospa väistäisivätkin, mutta koska nämä varhaisteinit, jotka ovat olleet vain pari kolme vuotta sitten vielä pikkulapsia ja heitä on väistetty aina kun ovat suojatielle ajaneet olivatpa sitten oikeassa tai väärässä. Todennäköisesti eivät nyt sitten tiedä liikennesäännöistä mitään ja jatkavat samaan malliin nyt näillä sähkökiikottimilla 3-4x nopeupeuksilla ja olettvat että heidät huomataan joka tilanteessa. Ja tottakai ajaminen tapahtuu ilman kypärää.
Olen samaa mieltä mitä kirjoitit aiemmin, infra ja teiden linjaukset eivät muuttu jälkikäteen mihinkään, mutta olisko syytä tarkastella ohjeistusta. Peruspyöräilijöiden kanssa infra ja säännöt toimii mainiosti jos silmät pitää auki, mutta kun nopeudet nousevat tuonne 30kmh hujakoille ja spandexeilla jopa ylikin kaikki tapahtuu hyvin nopeasti. Väitän että moni ei psyty hallitsemaan tätä auton ratin takana, sen verran haasteita on jo helpomissakin manoveereissa. On helppo sanoa että auto väistää, käytännössä nykymeinigillä näin vaan ei ole. Olen tämän käynyt läpi hyvinkin tiukkaan omien varhaisteinien kanssa, risteykseen ei ajeta yli kovaa ja ei oleteta että autonkuljettaja sinut huomannut, laite on saatava pyshtymään niile sijoillee jos yllätyksiä tulee (samat opit jotka on voimassa moottoripyörällä risteysajossa). Vanhempi poika sanoo, että sähköpyörällä (ei virityksiä) hän saa helpostikin noin 40-45kmh vauhdin aikaseksi, ja nuorempi ajaa 35-40kmh, joten ihan hekilöautojen vauhtia tuolla liikutaan. ( 40kmh aluerajoitus).
Kun katsot oikealle siellä ei ole ketään ja kun vilkaset vasemmalle sieläkään ei ole, mutta sitten taas oikelle niin sinehän on ilmestynyt jostakin 'ajoneuvo'. Ja niin ko. tilanteessa koska olet kääntymässä keskittynyt tuohon vaativaan oikeaan takaviistoon, niin se rullalauta onkin tullut jo vasemmalta eteen. Ja huom kyseessä ei ole vain tien suuntaisesti liikuvat vaan lauta voi tulla ihan hyvin myös vastaan kumpaa tahansa tienreunaa, jonne olet kääntymässä, ja aika sähäkkään ko. laite kääntyy sen 90 astetta. Näiden uusien 'ajoneuvoluokkien' johdosta risteyksessä ei riitä enään risteyksen havainointi, vaan etäisyydet, joilla on merkitystä on hyvin samat mitä autoillakin. Sitä on katsottava >30m metrin päähän jokaiseen suuntaan. Tämä on haastavaa, sillä esteenä on istutuksia puita, pengeryksiä ja talvella isot lumivallit.
Kypärättömistä rullalautakoheltajista ja silmät kiinni nopeusennätyksiä liikenteen seassa ajavista pyöräilijöistä en jaksa olla huolissani, koska itse he ovat Darwin Award kandidaateiksi asettuneet.
En silti hyväksy 50 rajoituksella ainakin 50 km/h pyöräilijän ohi ajettuaan hänen eteensä kääntyvän autoilijan selitystä, että "en nähnyt" koska pyöräilijä tuli tilanteeseen niin kovaa ettei väistämisvelvollisen autoilijan nopeus ollut siihen verrattuna edes kaksinkertainen. Jos polkupyörän nopeus pinnistää autoilijan havaintokyvyn äärimmilleen, silloin on syytä laittaa ajokortti takaisin samaan muropakettiin mistä sen löysikin ja mopoauto tilalle jolloin alempi nopeus antaa hitaalle havainnoijalle hänen tarvitsemansa ajan.
Väistämissäännöt ovat nykyisellään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hyvät ja toimivat, kunhan niitä vain viitsittäisiin noudattaa. Samalla kaistalla oikealta ohittaminen risteyksessä on tarpeeton erivapaus ja typerä temppu, mutta ajatteleva pyöräilijä ymmärtää itsekin, ettei kaikkia laillisia pöljyyksiä ole pakko tehdä.
Minusta +30 nopeudella pyöräilijät saapuu tien ylitykseen hyvin harvoin varsinkin, jos paikalla on huono näkyvyys. Paljon suurempi ongelma on ylipäätään se, ettei käännöksissä katsota, koska katveita on paljon. Mukavampaakin on syyttää asiasta pyöräilijöitä kuin itseään. Ja kun ei nähdä, silti pyöräilijän nopeus osataan arvioida kovaksi? Vai tuntuukohan se vaan kovalta, kun viime tipassa pyöräilijän huomaa.
Jos autoilijat ei noudata sääntöjä, ratkaisuna on hyväksyä tilanne ja puuttua pyöräilijöiden ohjeistamiseen. Minusta tämä kuulostaa pään työntämiseltä pensaaseen. Juurihan sanoit, ettei teinit nykyisiäkään sääntöjä tunne ja kohta ne ajelee sähkövehkeillä entistäkin lujempaa. Ei ole kovin otollinen maaperä siirtää vastuuta tuolle osastolle.
Poistin lainausmerkit lain ajoneuvoksi määrittelemän polkupyörän ympäriltä, koska tässä muiden laillisen aseman kiistävässä putinismissa on muiden tuhoa toivova tai ainakin sen hyväksyvä väärä ajatusmalli. Jalankulkuavustimista puhuttaessa niihin vaan pitää varautua, koska sellaisilla liikkuvat eivät sitä näytä itse tekevän.
Mutta miten tämä väistämisvelvollisen tilanne poikkeaa samaan risteykseen polkupyörän 35 km/h sijasta 55 km/h saapuvasta autosta? Jos pyörä ehtii paikalle vanhentuneen havainnon jälkeen, auto ehtii samaan tilanteeseen vielä hirveän paljon nopeammin ja satakertaisella tuhovoimalla.
Kotilokuskilla ei ole näissä tilanteissa mitään selittelyn varaa, koska hän on se osapuoli, joka pääsee naurettavan helpolla. Toisin kuin moottoripyörä, auto ei edes kaadu kävelyvauhdista väärään paikkaan katsomalla.
En minä ole keksinyt muuta keinoa kuin ajaa nämä risteykset useana eri risteyksenä. Jos jollain on parempi tapa tiedossa, niin kertokaa ihmeessä minullekin?
Risteykseen tullessani teen ensin havainnot suojatien ja kevyen liikenteen väylän ylittämiseksi ja vasta sitten ajoradan osalta. Sen jälkeen risteävän tien suojatie ja kevyen liikenteen väylä, jotka ylitän kääntyessäni. Minulle tuossa on kolme risteystä, jotka ajetaan jokainen eri havainnoilla ja joissa olen jokaisessa potentiaalisesti väistämisvelvollinen.
Näen kyllä pyöräillessä, että aika moni kotilokuski ei ymmärrä lainkaan mitä kärkikolmio, sen takana oleva kevyen liikenteen väylä ja 10 metriä myöhemmin oleva ajorata tarkoittavat. Auto tulee kolmion takaa väistämisvelvollisena ja ylittää nokka maassa jarruvalot palaen kevyen liikenteen väylän nopeudella jota spadexeilla ei uskaltaisi koskaan edes yrittää. Hetkeä myöhemmin auto pysähtyy 15 metriä sitä vaativan merkin jälkeen, jossa näköhavainnot seuraaviin väistettäviin suuntiin vasta alkavat sen jälkeen kun ensimmäinen risteys on missattu aivan sokkona. Näissä tilanteissa saisi pari kappaletta takaovia ja pyörän etuvanteita ruttuun joka ainoa päivä ellei itse varoisi näkövammaisia kotilokuskeja. Ei ihme, että autoilijalla on vaikeuksia nähdä takaviistoon, kun eihän se näe edes ETEENSÄ.
Juuri siksi henkilöauton ajokortti onkin merkitty B-kirjaimella. A-luokan kuskit ajavat ihan muilla vehkeillä.
Sain juuri 5 vuotta jatkoaikaa C-luokan kuskina.
Ei ole parempaa tarjota, samaa taktiikkaa käytän.
Taas tullaan näkemiseen ja sen ominaisuuksien ymmärtämiseen. Toki alkaa tässä iässä näönkin ominaisuudet heikentyä, mutta koskaan en ole kerralla hahmottanut koko risteystä. Aina on pitänyt katsoa ikäänkuin taso (klv, ajorata) kerrallaan, vaikka samassa suunnassa olisivatkin. Eri etäisyys tekee havainnoista epäluotettavia saati että prosessori pystyisi käsittelemään eri paikoissa eri nopeuksilla liikkuvat kohteet. Tuohon kun vielä lisätään etenkin takaoikealla katveet, niin ei paljon vaihtoehtoja jää.
https://ajokortti-info.fi/fi/ajokortin-hankkiminen/kuorma-auton-ajokortin-hankkiminen
"C- tai CE-luokkien ikäraja on 21 vuotta. Sinulla on mahdollisuus saada C- tai CE-luokan ajo-oikeus 18-vuotiaana, jos sinulla on kuorma-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys. (Ulkoinen linkki)
Pienempien kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen oikeuttavien C1- ja C1E-luokkien ikäraja on 18 vuotta.
C-luokkien ajokortit myönnetään pääsääntöisesti 5 vuodeksi kerrallaan."
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/kuorma-ja-linja-auton-kuljettajan-ammattipatevyys?toggle=Ammattipätevyyden jatkokoulutus
Nykyisin taitaa useimmat olla "Viiden tähden kuskeja", vai onkohan niitä peräti 6 kpl parhaimmilla.
Silloin joskus ei tarvinnut mopoon muuta kuin 15 vuoden iän, ja C-luokan sai ajaa ekana ajokorttinaan jos ei ollut tarvetta 125-kuutoiselle tai traktorille, ja kun C:n ajoi tuli A ja B kaupantekijäisinä. Toisin kuin nuoremmilla, niin monella mummolla ja vaarilla (sen ikäisillä siis) on oikeus ajaa 200 hv moottoripyörillä, vaikkeivät sitä asiaa erityisemmin ajattelisikaan. Nykyään on porrastettu teho- ja ikärajat.
Jos riittää että ajokorttiluokat saa pidettyä voimassa lääkärintodistuksella ei niitä sentään pois kortistaan halua hävittää. Eikä se ammattipätevyyskään ole kuin 1 viikon tunnit opintojen kertaamista 5 vuoden välein. Kun en minäkään tiedä tarvitsenko niitä enää, vai olisiko vielä käyttöä sitten joskus jos nykyisestä tehtävästä pitää lähteä.
Enpä ole C-korttia aikoihin tarvinnut. Yli kymmenen vuotta siitä, kun viimeiksi kuorma-autoksi rekisteröityä ajoin. Isommat matkailuautotkin tosin tuon vaativat. Ammattikuskit ovat sitten erikseen.
Minä olen huolissani, koska nuo ovat jonkun lapsia hekin. Se että spandexi ajaa risteykseen älytöntä vauhtia muiden seistessä paikoillaan on toki toinen juttu, mutta sekin on nähty. Ja käytännössä kaikki kirjoa tämän ja varovaisen liikkujan välillä on joka päiväinen ilmiö.
Jos/kun risteys on selkeä ja näkyvyys on hyvä, niin ongelmaa ei ole nykyisillä säännöillä, ja ei kukaan muuta ole väittänytkään. Mutta entä kun liikenneympäristö ei ole aina optimaalinen, joka ajokorttikokeessa esitetään, kai systeemit pitäisi olla sellaiset, että liikkuminen on turvallista myös silloin. AIka hurjalta tuntuu että tuollaisen tilanteeseen voit laillisesti ajaa nopeudella, joka nostaa onnettomuuden odottamaa melkoisesti.
Vai voiko sittenkään ajaa laillisesti nopeudella joka ei huomioi olosuhteita? Se että kokee tekevänsä jotakin laillisesti ei välttämättä ole sitä. Kiinteästi rakennettujen kameratolppien välähtely 3 km/h ylityksistä 100 % liikennetilanteesta riippumatta on hämärtänyt yleistä ymmärrystä mikä ajonopeudessa on olennaista. Toki kanta-asiakkaita löytyy kameratolpillekin, eli ei ne turhia ole.
Tieliikennelaki 5 § (Finlex)
"Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa.
Ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa."
Ajoneuvolla puolestaan tarkoitetaan "ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla" (Ajoneuvolaki 2 §)
Se on suurin sallittu nopeus liikennetilanteesta huolimatta, tarvittaessa liikennetilanne tai kelistä riippuen alempi.
Lapsia säälin, jos heidät on johdettu harhaan. Aikuisen kokoiset lapset ovat itse vastuussa omista virheistään, koska heillä olisi saatavissa oikea tieto, mutta he eivät hyödynnä sitä.
En minäkään näe tässä syytöntä osapuolta ja pidän itsekin joidenkin nopeiden pyöräilijöiden ajotapaa vaarallisena. Koska virheemme ovat erilaisia, me tarvitsemme myös jokainen oman korjaussarjamme.
Rullaluistelevan ja pyöräilevän autoilijamotoristin jonka ajokortin kaikkia kirjaimia (ABCE) on jossain vaiheessa tarvittu työkäytössä on vaikea löytää ratkaisuja pelkästään muita syyttelemällä kun ainakin potentiaalisesti voi olla itse liikenteessä missä roolissa tahansa. Ei löydy oikein muuta hyvää ratkaisua kuin pyrkiä itse välttämään roiston roolia?
Onko epäoptimaalinen liikenneympäristö hyvä syy kolaroida? Thierry Neuvillen ajoympäristö viime viikonlopun safarissa oli epäoptimaalinen kun iso lätäkkö kaatoi tuulilasiin niin paksun kurakerroksen, että näkyvyys katosi kokonaan. Tuulilasi oli pitkän aikaa ruskean liman peitossa. Thierry jatkoi muistivaraisesti keulan suoraan päin puuta. Hänen ajoneuvon käsittelytapansa on esimerkillisen upea, mutta tuo valinta ei ollut silti kovin hohdokas.
Miksi arkiliikenteessä pitäisi ajaa vaikka ei näe? Minusta tämä on vastenmielinen ajatus, vaikka joudunkin myöntämään, että minulle on toisinaan vaikeaa ymmärtää mitä en näe. Etenkin liikkuvien näköesteiden vaikutus on toisinaan yllättävä.
Se ei silti poista vastuuta ja kiinteiden esteiden vuoksi havaintovirheestä kiinni jääminen on hävettävän alokasmaista. Tässä suhteessa erittäin suuri osuus on kuljettajan asenteella, siis onko tavoitteena ajaa "joustavasti ennen muita" vai omassa roolissaan oikein toimien.
Risteysten, korkeiden pensasaitojen ja liikennevalojen rikkoma työmatkani ei ole mikään suosikkiympäristöni pyörälenkille. Ajan viimeistä työviikkoa ennen lomaa alle oman tasoni fiilistellen etteivät esteet häiritse niin paljon kuin ne polkupyörääkin ensisijaisesti kuljettajana ajavaa kuntolenkillä haittaisivat. Sain tästä kuljettajan asenteesta selkeät näytöt eilen ja tänään. Eilen selkeässä paikassa hyvällä näkyvyydellä valoristeyksessä autoilija kääntyi kulkusuunnassa vasemmalle eteeni minun vihreilläni pakottaen pysähtymään törmäyksen välttääkseni. Hän ei voinut olla näkemättä minua, koska lähestyi tilannetta takaani ja tarkistin vielä perillä että strobona vilkkuva takavaloni oli todella toiminnassa. En myöskään lähestynyt mistään katveesta, vaan hän ajoi ohitseni ehtiäkseen pysäköidä Volvonsa eteeni pyörätielle jarrujani kokeillakseen. Hänen mielestään selvästikin väistäminen kuului minulle, koska edes Volvon ostaja ei voi olla niin sokea etteikö huomannut pyöräilijää tässä tapauksessa. Sen toki ymmärrän, että etuvetoinen luisupulkka pitääkin viedä taluttamalla mutkassa, joten pakkohan hänen oli hidastaa, ettei luisupulkka lennä tangentin suuntaan lämpimällä asfaltilla kaarrettaessa.
Tänä aamuna oli autoilijalle niin vaikea tilanne, että olisi ymmärtänyt hyvin, että autoilija ei näe minua. Saavuin erillistä kevyen liikenteen väylää omassa kulkusuunnassani suoraan ajettavaan risteykseen, jossa autoilijalle on joko kääntyvän väistämisvelvollisuus tai toisesta suunnasta kolmio ennen kelviä. Paikalla kasvaa lehtipuita niin tiheästi, että autoilijan näkökulmasta saavuin risteykseen suunnilleen kuin lehtimajasta. Vaikka ajoinkin rauhallisesti, jäi matkan keskinopeus noin 25 km/h ja tuossa paikassa oli vauhtia riittävästi sähköpyörien ohitteluun. Siitä huolimatta Skodan kuski sai autonsa pysähtymään, eikä pelkästään pysähtymään ajoissa, vaan hän jopa ehti osoittaa minun kannaltani ajoissa että on havainnut minut ja aikoo myös noudattaa väistämisvelvollisuuttaan. Nostin sormet pois jarrukahvoilta ja heilautin kättä kiitokseksi.
Eilisen Volvokuskin ei ollut tarkoituskaan väistää ketään, vaikka hän näki strobovilkut aukealla juuri siinä suunnassa, johon hän väistämisvelvollisena kääntyi. Tämän aamuinen Skodaaja tiesi kolmion merkityksen, joten hän saapui risteykseen sellaisella asenteella kuin väistämisvelvollisen kuuluukin, eli riittävän rauhallisesti pystyäkseen noudattamaan väistämisvelvollisuuttaan jos väistettävästä suunnasta on joku lähestymässä.
Tässä saattaa olla kyse aika suurelta osin siitä, että kevyeen liikenteeseen ei asennoiduta liikenteenä ollenkaan ja tämä asennevirhe näyttäisi koskevan aika suurta osaa kevyen liikenteen kulkijoita itseäänkin?
Ei siihen voikaan. Nopeusrajoitus on vain yksi pieni osa kohtuullisen nopeuden määritelmää. Kevyestä liikenteestä puhuttaessa sama pätee silloin kun nopeus nostetaan yli sähköpyörien ja potkulautojen.
Sähköpotkulaudalle muuten löytyi käyttökohde. Se on sitä varten, että turisti saa ajaa upean maisemareitin Oulussa Tuirasta siltojen ylitse torille, sieltä Sokeri-Jussin kautta Pikisaaren ja Hietasaaren kautta Nallikariin ja sieltä asuntomessualueelle. Ja vasta näiden kohteiden jälkeen muun liikenteen rauhoittuessa ympärillä minä voin lakata siirtelemästä polkupyörää osoitteesta toiseen, pudottaa kädet takaisin alaotteelle ja jatkaa oikeaa ajamista.
Aamen! Allekirjoitan 100%.
Nämä "en nähnyt" -kuskit ovat todellisuudessa "en edes yrittänyt katsoa" ja/tai "isomman oikeudella" -kuskeja. Tuntuu käsittämättömältä, miten vaikeaksi kevyen liikenteen havainnointi saadaan kuulostamaan. Ja jos se auto on sellainen, ettei sieltä näe siten ulos, että voi noudattaa lakisääteisiä väistämisvelvollisuuksiaan, niin sitten asentelee siihen sen verran peilejä tai kuolleen kulman kameroita, että näkee. Ei voi olla niin, että taajamassa ajetaan autolla, josta ei kääntyessä näe kevyttä liikennettä.
Ja kyllä, tiedän itsekin lukuisia varsin hankalia risteyksiä, joissa näkyvyys on todella rajallinen. Näissä on vaan pakko toimia maltilla ja ryömittää autoa to-del-la hitaasti eteenpäin, eikä 740:n kuvaamalla tavalla jarrut lähes lukossa kolmion ohi seepran päälle koko väylä tukkien. Jostain syystä se kotilo pitää aina pysäyttää keskelle seeproja, vaikka kääntymisvuoroa odottavalle olisi hyvin tilaa niiden jälkeenkin ilman että nokka on risteävällä ajoradalla. Tuo on yksiselitteisen itsekästä ja muita huomaamatonta käytöstä, jota ei voi millään järkisyillä puolustella.
@Karrette kirjoitti:
Mistä löydät tuollaisen kameratolpan? Miksi sinun pitää kirjoittaa umpilöysiä argumentteja? Keneen muka yrität tuollaisella vaikuttaa?
"Poliisi lopetti maksuttomien huomautusten (ylinopeus 3-6 km/h) massapostituksen kaksi vuotta sitten kesäkuun alusta."
https://yle.fi/uutiset/3-12478469
Ei meidän tarvitse olla samaa mieltä asioista, mutta käytöstavat Kumppanilla olisi syytä olla paremmat. Mutta toki ovat johdonmukaisia, eli ennen kommentin lukemista tietää mitä odottaa.
@Karrette kirjoitti:
Eli et löydä tolppaa. Enkä usko, että edes 2 vuotta sitten, koska sinullahan olisi silloin nippu niitä kotona, eikö?
Edelleen, miksi käyttää jonnin joutavaa argumenttia johonkin omaan, muutenkin löysään propagandaan?
Voi nyyh....
Tismalleen samoin sinun kirjoituksistasi: johdonmukaista epäjohdonmukaisuutta tiedossa. Sellaista hassunkurista "perhosefekti"- päätelmää tms.
Kuittaan luetuksi. Sinänsä nämä katkerat vastaukset ovat mielenkiintoisia, mutta en usko että pystyisin olemaan avuksi. Toisaalta, tiedän että kaikki eivät edes halua apua, vaan katkeruus on keino selvitä elämäntilanteista. Vaan ei tästä tämän enempää.
740 GLE puhui oikeasta asiasta. Pitää ajatella sitä, että näkee tien olevan esteetön. Jos tyytyy siihen, ettei näe (katveessa olevia) esteitä ja homma on siksi ok, tulee ajamisesta vaarallista. Suurin osa ymmärtää, ettei mutkassa voi ohittaa, kun ei näe onko vastaantulijaa. Tällöin halutaan nähdä, että tie on riittävältä matkalta esteetön.
Risteyksessä ei vaadita havaintoa siitä, että pyöräilijäitä tai jalankulkijoita ei ole. Riittää, ettei nähdä niitä. Se mahdollistaa ajotavan, jossa tällätään auto suojatielle ja sitten aletaan katsella sivulle.
Työpaikan auto voi olla mikä tahansa ja sen kanssa pitää pärjätä, mutta omaa autoa valitessaan voi näkyvyyteen kiinnittää huomiota. En ole kuullut juurikaan puheita siitä, että omaa autoa moitittaisiin näkyvyydestä. Katumaastureitakin kehutaan siitä, että niistä näkee ulos. Käytönnössä tarkoittaa sitä, että kun roikkuu toisen puskurissa, näkyvyys eteenpäin ei kärsi yhtä paljon kuin matalassa autossa.
Joku ihmeellinen pelko monilla tuntuu olevan hidastaa tietyissä tilanteissa. Esim. maantiellä, jossa ei ole kunnollisia pientareita ja saavuttaa pyöräilijän vastaantulijoiden kohdalla. Mitä tekee 90% autolla ajavista? "On pakko" ohittää pyöräilijä ahtaasti.
Bensa on kallista - ehkä sähköautolla sitten voi hidastaa pyöräilijän kohdalla, kun saa oman liike-energiansa talteen? Me suomalaiset ollaan niin ekologisia, ettei hidasteta pyöräilijän eikä suojatien kohdalla, ajetaan renkaat sakkorajalle eikä uskalleta käyttää vilkkua kun se kuluu käytössä. Muusta taloudellisuudesta poiketen sumuvalot on kyllä päällä syksystä kevääseen.
Meilläpäin on yleisempää, että pyöräilijä kierretään keskiviiva ylittäen ja näin pakotetaan vastaantulijat hiljentämään.
On todella vaarallista pudottaa nopeus 80-100 alueella pyörälijän nopeuteen
Ei ole
Jos noudattaa turvaväliä havaitsee pyöräilijän aikaisemmin, ja jos ehtii sopeuttamaan tilannenopeuden oikeaksi ei tarvitse tehdä sitä liian äkkinäisesti.
Pyöräilijä ei ole ongelma, vaan kapeat pientareet.
Pohdintaa: Onko se vaara autoilijan kokema, vaiko sen suojattoman pyöräilijän?
Pyöräilijä polkee usein traktorivauhtia. Jos tiellä kulkee traktori, pitää siis valita ajaako traktorin perään vai vastaantulijan keulaan, kun hidastaminen on vaarallista.
Sinun vaihtoehdot toteutuu liinausein, hidastaminen on vaarallista, mutta sillä vältetään pääsääntöisesti onnettomuus.
Eikö tavoitteena nimenomaan ole välttää onnettomuus? Jos hidastamalla onnettomuuden välttäminen on vaarallista, on Quulla jokin muu kriteeri vaarallisuudelle. Tai sitten puutteita ajotaidossa ainakin hidastamisen suhteen. Tosin onhan tällä palstalla kuultu, miten punaisiin valoihinkin pysähtyminen lisää peräänajon riskiä. Katsotaan nyt silti tilannetta kokonaisuutena ja verrataan peräänajoriskiä siihen, mitä seuraa punaisia päin ajamisesta.
Lukija 31722:n taloudellisuuskommentti oli tarkoitettu vitsiksi, mutta silti tuohon kannattaa pysähtyä ihan vakavissaankin. Kenelle ei ole tuttu juttu se, että jalankulkijan pitäisi päästää autot ensin suojatiellä. Muuten päästöt kasvaa turhan pysähdyksen ja kiihdytyksen takia.
hidastaminen on vaarallista, mutta sillä vältetään pääsääntöisesti onnettomuus, jos muuta väistämismahdollisuutta ei ole, niinkuin mainittiin traktori.
Mitä myöhemmin tilanteen huomaa 80-100 nopeudesta pudottaa nopeuden pyöräilijän nopeuteen.
Ikinä en enää jää jonon päähän odottamaan seuraavaa tulijaa, ajan ohi vaikka piennarta pitkin.