sähköautot

710 kommenttia
11819202224
  • Kotimaisen ja oikeastaan koko pohjoismaiden kattavan sähköverkon suurin ongelma on poistuva säätövoima, joka poistuu huolestuttavalla tahdilla. Ratkaisuja tähän on syytä hakea huoltovarmuuskin huomioiden ja näitä asioita todennäköisesti (toivottavasti) mietitään kaiken aikaa.

    Toistaiseksi ja edelleen meidän sähköverkolle (kaapelien maahan kaivamisesta huolimatta) sekä yhteiskunnalle suurimpia riskejä ovat talvimyrskyt. Sähköverkon laaja kaatuminen pahimpaan energian tarveaikaan on melkoinen koettelus koko verkolle. Näihin on pyritty varautumaan, mutta noin 10-vuoden takaisen Lounais-Suomen pimentäneen myrskyn heikkoja kohtia, kuten mm. puhelinverkon totaalinen kaatuminen viestintälinkkien varavoiman puutteessa, on edelleen olemassa.

    Sähköautot ei välttämättä ole tulevaisuudessa sähköverkolle ongelma. Voisiko olla niin, että yhdessä yksityitalouden uusiutuvien energialähteiden lisäksi, suuri autojen (kotitalouksien) akkujen määrä voisi olla jonkinlainen pelastus näissä ongelma tilanteissa? Sikäli näin, kun akkutekniikka kehittyy ja kapasiteetti kasvaa vuosien kuluessa aivan eri volyymiin.

      
  • @Inspektori kirjoitti:
    Kotimaisen ja oikeastaan koko pohjoismaiden kattavan sähköverkon suurin ongelma on poistuva säätövoima, joka poistuu huolestuttavalla tahdilla. Ratkaisuja tähän on syytä hakea huoltovarmuuskin huomioiden ja näitä asioita todennäköisesti (toivottavasti) mietitään kaiken aikaa.

    Millaista tahtia tuota säätövoimaa poistuu? Fossiilisen hiilen polttoa vähennetään, mutta samalla esim. biomassan poltto lisääntyy. Isoin tekijä on varmasti vesivoima, joka ei poistumassa minnekään. Ainakin Norjassa vesivoiman tuotanto on kasvussa.

      
  • Valtaosa Suomen säätövoimasta tuotetaan tällä hetkelläkin vesivoimalla tai sitä tuodaan muiden Pohjoismaiden vesivoimatuotannosta. Tilannehan on se, että kun säätövoimakapasiteettia on riittävästi, voidaan tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoa sitten lisätä vaarantamatta sähköjärjestelmän luotettavuutta. Säätövoimakapasiteetti vähenee voimakkaasti sitä mukaa, kun lämmöntuotannon yhteydessä suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa on poistumassa. Kyse on kaiketi lähivuosien ongelmasta.

      
  • @NHB kirjoitti:

    @Inspektori kirjoitti:
    Kotimaisen ja oikeastaan koko pohjoismaiden kattavan sähköverkon suurin ongelma on poistuva säätövoima, joka poistuu huolestuttavalla tahdilla. Ratkaisuja tähän on syytä hakea huoltovarmuuskin huomioiden ja näitä asioita todennäköisesti (toivottavasti) mietitään kaiken aikaa.

    Millaista tahtia tuota säätövoimaa poistuu? Fossiilisen hiilen polttoa vähennetään, mutta samalla esim. biomassan poltto lisääntyy. Isoin tekijä on varmasti vesivoima, joka ei poistumassa minnekään. Ainakin Norjassa vesivoiman tuotanto on kasvussa.

    Vesivoima on rakennettu, eikä tehonnostoja ole tiedossa. Minulla ei ainakaan ole tietoa mihin biomassan polttoon perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia oli merkittäviä määriä tulossa. Taidetaan uudet laitokset rakentaa pelkkään lämmöntuotantoon.
    Ilmastoa sitten tuhotaan kivihiiltä polttamalla ak:lla, eli kaukolämmön vastapainetta: Suome­noja 350 MW, Hanasaari 220 MW, Salmisaari 160 MW ja Martinlaakso 80 MW (jos oikein muistan). Lauhdevoimaa löytyy Meri-Porista, joka on tehoreservissä 565 (440) MW. Inkoon 1000 MW:n laitokset on taputeltu tasaiseksi. Onneksi on tuonti pelannut. Parhaimmillaan kolmannes kulutuksesta!

      
  • @Yosemite J kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @Inspektori kirjoitti:
    Kotimaisen ja oikeastaan koko pohjoismaiden kattavan sähköverkon suurin ongelma on poistuva säätövoima, joka poistuu huolestuttavalla tahdilla. Ratkaisuja tähän on syytä hakea huoltovarmuuskin huomioiden ja näitä asioita todennäköisesti (toivottavasti) mietitään kaiken aikaa.

    Millaista tahtia tuota säätövoimaa poistuu? Fossiilisen hiilen polttoa vähennetään, mutta samalla esim. biomassan poltto lisääntyy. Isoin tekijä on varmasti vesivoima, joka ei poistumassa minnekään. Ainakin Norjassa vesivoiman tuotanto on kasvussa.

    Vesivoima on rakennettu, eikä tehonnostoja ole tiedossa. Minulla ei ainakaan ole tietoa mihin biomassan polttoon perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia oli merkittäviä määriä tulossa. Taidetaan uudet laitokset rakentaa pelkkään lämmöntuotantoon.
    Ilmastoa sitten tuhotaan kivihiiltä polttamalla ak:lla, eli kaukolämmön vastapainetta: Suome­noja 350 MW, Hanasaari 220 MW, Salmisaari 160 MW ja Martinlaakso 80 MW (jos oikein muistan). Lauhdevoimaa löytyy Meri-Porista, joka on tehoreservissä 565 (440) MW. Inkoon 1000 MW:n laitokset on taputeltu tasaiseksi. Onneksi on tuonti pelannut. Parhaimmillaan kolmannes kulutuksesta!

    Esim. Valmetin Köpikseen toimittama biomassanpolttolaitos on mun mielestä merkittävän kokoinen. Samaan kaupunkiin rakennetusta jätteenpolttolaitoksestakin tulee jonkin verran sähköä.

    Norja näyttää rakentavan koko ajan lisää vesivoimaa.
    https://www.statista.com/statistics/864396/total-hydropower-capacity-in-norway/

      
  • muokattu 04.02.2021 14:20

    @NHB kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    Aika yksisilmäisesti kirjoitettu juttu. Jos sotatilassa joku ulkovalta saisi pommitettua Suomen sähköverkon alas, niin eiköhän öljynjalostamot ja öljylaivat olisi pommitettu jo paljon aikaisemmin.

    Aika yksisilmäisesti luettu juttu. Sähköverkon taajuuden hallinta vaikeutuu koko ajan jo ilman kaiken tuhoavaa aurinkomyrskyä, sotatilaa tai muuta ulkopuolista katastrofiakin, kuten tuossakin jutussa havaitussa lähelle hätäsulkua päätyneessä tilanteessa oli käynyt.

    Pitkäkestoisen sähkökatkon aikana minun ensimmäinen ongelmani ei ole auto, joten tällä kysymyksellä ei ole mitään tekemistä ainakaan minun autoni käyttövoiman valinnan kanssa. Harvalla asemalla polttoainepumputkaan toimivat sähköttä, joten kaikki pysähtyy varsin pian ellei sähkön jakelua saada käyntiin.

    Kritiikkisi olisi helpompi ymmärtää, jos olisit ottanut kantaa pointteihini. Nyt vaikuttaa siltä, että kirjoittelet aivan muusta kuin minä. Oletko nyt sitä mieltä, että verkon taajuuden hallinta tulee olemaan ongelmien lähde tulevaisuudessa ja jos olet tuota mieltä, niin onko tämä sähköautojen syytä? Mikä olikaan pointtisi kritiikkisi takana? Millä tavalla luin yksisilmäisesti?

    Mielestäni kyllä kerroin miksi pidin kommenttiasi pinnallisena, mutta voin toistaakin:

    Jutussa kerrotaan taajuussäädön vaeltamisen aiheuttamasta riskitilanteesta, jota ei aiheuttanut sotatila

    Jutussa kerrottua riskitilannetta edistävät vaikuttimet etenevät tehon säätövoiman suhteellisen osuuden vähentyessä mm. aurinkovoiman ja tuulivoimaloiden vuoksi.

    Jutussa kerrottua riskitilannetta edistävät vaikuttimet etenevät myös taajuussäädön vaikeutuessa lisääntyvän aurinkovoiman vuoksi.

    Nämä kaikki asiat ovat olemassa tuolla meidän rauhanomaisessa ympäristössämme ja niihin pitää reagoida ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Tämä oli sen jutun aiheena olleen tapahtuman pääasia.

    Siksi spekuloinnit öljytankkerien pommituksilla ovat varsin yksisilmäistä lukemista ongelmalle, joka on todellinen ilman yhtään pommikonettakin.

    Sitä en tiedä, mistä keksit minun väittäneen tällä olevan mitään käytännön yhteenliittymää sähköautojen kanssa, mutta siteeraan postiani siltä varalta ettet ehtinyt lukea postiani johon vastasit:

    @740 GLE kirjoitti:
    "Pitkäkestoisen sähkökatkon aikana minun ensimmäinen ongelmani ei ole auto, joten tällä kysymyksellä ei ole mitään tekemistä ainakaan minun autoni käyttövoiman valinnan kanssa. Harvalla asemalla polttoainepumputkaan toimivat sähköttä, joten kaikki pysähtyy varsin pian ellei sähkön jakelua saada käyntiin."

      
  • @NHB kirjoitti:
    Millaista tahtia tuota säätövoimaa poistuu?

    Tähän en osaa vastata, mutta käsittääkseni ongelman ydin on siinä, että tehon suhteen säätövoimaa ja taajuuden suhteen pyörivällä generaattorilla tuotettavaa taajuustahdistusta tulee jatkossa olemaan suhteessa kokonaistuotantoon vähemmän kuin nyt. Yksi globaali syy säätovoiman suhteellisen osuuden vähenemiseen on tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen.

    Siksi hiilipannun lämmittämän höyryn voimalla ajettava turbogeneraattori ei ole osa tätä verkon taajuusongelmaa, vaan osa sen ratkaisua. Hiilipäästönsä vuoksi se on vaan kovin huono ratkaisu, joten sitä parempi säätövoima olisi tarpeen.

    Ja ennen kuin kukaan kimpoaa välikattoon syyttämään jostain mitä ei ole sanottu, sinänsä hyödyllisen aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämisen hintana on riittävä säätövoiman saanti kestävällä tavalla. Jos vaikeasti säädettävää tuurivoimaa rakennetaan lisää, samalla voisi olla hyvä aika avata vetypurkki ja katsoa löytyykö sieltä ratkaisua?

      
  • @NHB kirjoitti:
    Norja näyttää rakentavan koko ajan lisää vesivoimaa.

    Suomi ei pysty samaan. Jo olemassaolevien voimaloiden tehoja on nostettu optimoinneilla jo vuosikymmenet, mutta uusia merkittäviä laitoksia ei ole näköpiirissä.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    Aika yksisilmäisesti kirjoitettu juttu. Jos sotatilassa joku ulkovalta saisi pommitettua Suomen sähköverkon alas, niin eiköhän öljynjalostamot ja öljylaivat olisi pommitettu jo paljon aikaisemmin.

    Aika yksisilmäisesti luettu juttu. Sähköverkon taajuuden hallinta vaikeutuu koko ajan jo ilman kaiken tuhoavaa aurinkomyrskyä, sotatilaa tai muuta ulkopuolista katastrofiakin, kuten tuossakin jutussa havaitussa lähelle hätäsulkua päätyneessä tilanteessa oli käynyt.

    Pitkäkestoisen sähkökatkon aikana minun ensimmäinen ongelmani ei ole auto, joten tällä kysymyksellä ei ole mitään tekemistä ainakaan minun autoni käyttövoiman valinnan kanssa. Harvalla asemalla polttoainepumputkaan toimivat sähköttä, joten kaikki pysähtyy varsin pian ellei sähkön jakelua saada käyntiin.

    Kritiikkisi olisi helpompi ymmärtää, jos olisit ottanut kantaa pointteihini. Nyt vaikuttaa siltä, että kirjoittelet aivan muusta kuin minä. Oletko nyt sitä mieltä, että verkon taajuuden hallinta tulee olemaan ongelmien lähde tulevaisuudessa ja jos olet tuota mieltä, niin onko tämä sähköautojen syytä? Mikä olikaan pointtisi kritiikkisi takana? Millä tavalla luin yksisilmäisesti?

    Mielestäni kyllä kerroin miksi pidin kommenttiasi pinnallisena, mutta voin toistaakin:

    Jutussa kerrotaan taajuussäädön vaeltamisen aiheuttamasta riskitilanteesta, jota ei aiheuttanut sotatila

    Jutussa kerrottua riskitilannetta edistävät vaikuttimet etenevät tehon säätövoiman suhteellisen osuuden vähentyessä mm. aurinkovoiman ja tuulivoimaloiden vuoksi.

    Jutussa kerrottua riskitilannetta edistävät vaikuttimet etenevät myös taajuussäädön vaikeutuessa lisääntyvän aurinkovoiman vuoksi.

    Nämä kaikki asiat ovat olemassa tuolla meidän rauhanomaisessa ympäristössämme ja niihin pitää reagoida ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Tämä oli sen jutun aiheena olleen tapahtuman pääasia.

    Siksi spekuloinnit öljytankkerien pommituksilla ovat varsin yksisilmäistä lukemista ongelmalle, joka on todellinen ilman yhtään pommikonettakin.

    Sitä en tiedä, mistä keksit minun väittäneen tällä olevan mitään käytännön yhteenliittymää sähköautojen kanssa, mutta siteeraan postiani siltä varalta ettet ehtinyt lukea postiani johon vastasit:

    Sehän on selvää, että uusiutuvien osuuden lisääminen tuo mukanaan uusia vaatimuksia sähköverkolle ja vaativat rinnalleen paljon säätövoimaa. Tämä vaatii tietenkin vielä paljon työtä. Tuo ei kuitenkaan ollut kirjoituksen sanoma, vaan kirjoituksen ydin on nimenomaan autojen huoltovarmuudessa. Siihen öljytankkerien pommitukset kuuluvat vähintäänkin samalla painoarvolla kuin sähköverkon pommitukset ja aurinkomyrskyt. Nimenomaan tuon jutun yksi pointti oli spekuloida sotatilalla. En edelleenkään ymmärrä, että miksi minun olisi pitänyt kirjoittaa jostakin muusta kuin mihin tuo kirjoitus keskittyi, mutta ehkä se on vain osoitus siitä, että olet vain niin paljon minua lahjakkaampi, etten edes ymmärrä huutelusi perusteita.

      
  • NHBNHB
    muokattu 04.02.2021 15:31

    @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Norja näyttää rakentavan koko ajan lisää vesivoimaa.

    Suomi ei pysty samaan. Jo olemassaolevien voimaloiden tehoja on nostettu optimoinneilla jo vuosikymmenet, mutta uusia merkittäviä laitoksia ei ole näköpiirissä.

    Juu Suomessa ei ole vesivoimaa Norjan tapaan tarjolla, mutta onneksi sähkö siirtyy Norjasta Suomeen asti. Kun Oki3 starttaa, niin tuontisähkön tarve vähenee olennaisest, eikä tässä pitäsi olla mitään isompaa ongelmaa.

      
  • @NHB kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Norja näyttää rakentavan koko ajan lisää vesivoimaa.

    Suomi ei pysty samaan. Jo olemassaolevien voimaloiden tehoja on nostettu optimoinneilla jo vuosikymmenet, mutta uusia merkittäviä laitoksia ei ole näköpiirissä.

    Juu Suomessa ei ole vesivoimaa Norjan tapaan tarjolla, mutta onneksi sähkö siirtyy Norjasta Suomeen asti. Kun Oki3 starttaa, niin tuontisähkön tarve vähenee olennaisest, eikä tässä pitäsi olla mitään isompaa ongelmaa.

    OL3 1600 MW ja tuonti pahimmillaan lähes 4 GW. Lisäksi verkosta poistuu aika-ajoin vanhempaa vastapainetta. Ongelma on tuuleton pakkaspäivä. Vielä jos joku iso laitos putoaa verkosta tai siirtoyhteys Ruotsista/Venäjältä vikaantuu ...

      
  • @Yosemite J kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Norja näyttää rakentavan koko ajan lisää vesivoimaa.

    Suomi ei pysty samaan. Jo olemassaolevien voimaloiden tehoja on nostettu optimoinneilla jo vuosikymmenet, mutta uusia merkittäviä laitoksia ei ole näköpiirissä.

    Juu Suomessa ei ole vesivoimaa Norjan tapaan tarjolla, mutta onneksi sähkö siirtyy Norjasta Suomeen asti. Kun Oki3 starttaa, niin tuontisähkön tarve vähenee olennaisest, eikä tässä pitäsi olla mitään isompaa ongelmaa.

    OL3 1600 MW ja tuonti pahimmillaan lähes 4 GW. Lisäksi verkosta poistuu aika-ajoin vanhempaa vastapainetta. Ongelma on tuuleton pakkaspäivä. Vielä jos joku iso laitos putoaa verkosta tai siirtoyhteys Ruotsista/Venäjältä vikaantuu ...

    Eli pahimmasta tilanteesta tarve tuonnille vähenee 40 prosenttia. Nykyisinkin on pärjätty ihan ok ja tilanteen pitäisi helpottaa tuntuvasti.

      
  • @NHB kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Norja näyttää rakentavan koko ajan lisää vesivoimaa.

    Suomi ei pysty samaan. Jo olemassaolevien voimaloiden tehoja on nostettu optimoinneilla jo vuosikymmenet, mutta uusia merkittäviä laitoksia ei ole näköpiirissä.

    Juu Suomessa ei ole vesivoimaa Norjan tapaan tarjolla, mutta onneksi sähkö siirtyy Norjasta Suomeen asti. Kun Oki3 starttaa, niin tuontisähkön tarve vähenee olennaisest, eikä tässä pitäsi olla mitään isompaa ongelmaa.

    OL3 1600 MW ja tuonti pahimmillaan lähes 4 GW. Lisäksi verkosta poistuu aika-ajoin vanhempaa vastapainetta. Ongelma on tuuleton pakkaspäivä. Vielä jos joku iso laitos putoaa verkosta tai siirtoyhteys Ruotsista/Venäjältä vikaantuu ...

    Eli pahimmasta tilanteesta tarve tuonnille vähenee 40 prosenttia. Nykyisinkin on pärjätty ihan ok ja tilanteen pitäisi helpottaa tuntuvasti.

    Näinhän ne poliitikot ajattelevat. Aiheetta enempään.

      2
  • @Yosemite J kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:
    Norja näyttää rakentavan koko ajan lisää vesivoimaa.

    Suomi ei pysty samaan. Jo olemassaolevien voimaloiden tehoja on nostettu optimoinneilla jo vuosikymmenet, mutta uusia merkittäviä laitoksia ei ole näköpiirissä.

    Juu Suomessa ei ole vesivoimaa Norjan tapaan tarjolla, mutta onneksi sähkö siirtyy Norjasta Suomeen asti. Kun Oki3 starttaa, niin tuontisähkön tarve vähenee olennaisest, eikä tässä pitäsi olla mitään isompaa ongelmaa.

    OL3 1600 MW ja tuonti pahimmillaan lähes 4 GW. Lisäksi verkosta poistuu aika-ajoin vanhempaa vastapainetta. Ongelma on tuuleton pakkaspäivä. Vielä jos joku iso laitos putoaa verkosta tai siirtoyhteys Ruotsista/Venäjältä vikaantuu ...

    Eli pahimmasta tilanteesta tarve tuonnille vähenee 40 prosenttia. Nykyisinkin on pärjätty ihan ok ja tilanteen pitäisi helpottaa tuntuvasti.

    Näinhän ne poliitikot ajattelevat. Aiheetta enempään.

    Meneekö noissa ajatuksissa jotain mielestäsi metsään?

      
  • Paljonkohan oston jälkeen saisi rahaa takaisin, jos autosta ei löytyisikään ilmoituksessa mainittuja varusteita?

    https://www.nettiauto.com/volkswagen/id3/11819838

    Esim. jos vaikka tuo automaattivaihteisto sattuisikin puuttumaan.

      
  • Uutinen

    Onko ladattava sähköauto vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella – ja se näkyy autoalan ennusteissa selvästi

    Se on siinä, tulevaisuuden auto, seuraavalle, nyt koulunsa aloittavalle sukupolvelle.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Uutinen

    Onko ladattava sähköauto vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella – ja se näkyy autoalan ennusteissa selvästi

    Se on siinä, tulevaisuuden auto, seuraavalle, nyt koulunsa aloittavalle sukupolvelle.

    Varsinkin raskaan kaluston puolella tuo lienee hyvä vaihtoehto. Suuriin rekkaterminaaleihin jakelupisteet, vaikkakin tuo jakeluinfra ei näillä meidän leveyspiireillä ja olosuhteissa liene se suurin ongelma. Epäilen että polttokennojen kehittäjillä ei ole ensimmäisenä kriteerinä saada toimimaan ne pakkasella vaan satsaavat enemmänkin käyttöiän kasvattamiseen.

      
  • Se olisi hieno asia. Käytännössä vetytalouteen siirtymisen täytyy tarkoittaa sitä että päästötöntä sähköä pystytään tuottamaan yli tarpeen.

      1
  • @_Quu kirjoitti:
    Uutinen

    Onko ladattava sähköauto vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella – ja se näkyy autoalan ennusteissa selvästi

    Se on siinä, tulevaisuuden auto, seuraavalle, nyt koulunsa aloittavalle sukupolvelle.

    Näistä autoalan ennusteista olisi mukava lukea lisää. En nimittäin tuohon johtopäätökseen päätyneitä ennusteita ole juuri nähnyt, siis ainakaan autonvalmistajien toimesta. Siis tottakai jotain Mirain tyyppisiä pilotointeja on nähty, mutta ei mitään kovin merkittävää.

      
  • Mikähän tämän uutisen yllätys sähköautoilijalle on, kun en pääse lukemaan?

    https://www.ksml.fi/teemat/3881991

      
  • @NHB kirjoitti:
    Eli pahimmasta tilanteesta tarve tuonnille vähenee 40 prosenttia.

    Tämä on tietenkin hyvä asia.

    Nykyisinkin on pärjätty ihan ok ja tilanteen pitäisi helpottaa tuntuvasti.

    Mutta tämä on poliitikkotasoista riskianalyysiä. Todellisuudessa riskitasoa ei voi päätellä yhdestä toteutumasta. Tuontiriippuvuutemme vuoksi olemme alttiina Yosemiten mainitsemalle riskille.

    Sitä en tosin hoksaa, miten tämä tosiasia olisi millään tavoin sähköauton valinnan esteenä?

      
  • muokattu 26.02.2021 13:57

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Uutinen

    Onko ladattava sähköauto vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella – ja se näkyy autoalan ennusteissa selvästi

    Se on siinä, tulevaisuuden auto, seuraavalle, nyt koulunsa aloittavalle sukupolvelle.

    Näistä autoalan ennusteista olisi mukava lukea lisää. En nimittäin tuohon johtopäätökseen päätyneitä ennusteita ole juuri nähnyt, siis ainakaan autonvalmistajien toimesta. Siis tottakai jotain Mirain tyyppisiä pilotointeja on nähty, mutta ei mitään kovin merkittävää.

    BMW esittelee vetysuunnitelmiaan – sarjatuotantoon 2025 Viime vuonna nähdyn konseptiauton jälkeen BMW esittelee vetysuunnitelmiaan tarkemmin. Saksalaisvalmistaja uskoo, että tulevaisuus ei kuulu vain yhdelle energiamuodolle.

    Uusi ja tyylikäs Toyota Mirai on päässyt tuotantoon – ”Vetyauton” toimintamatka on 850 kilometriä

    Hyundailla on menossa jo toinen vetyautojen sukupolvi. Merkki aloitti Hyundai ix35 Fuel Cell -mallilla. Nykyinen vety-Hyundai kantaa mallinimeä Nexo. Sitä on myynnissä jo esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Keski-Euroopassa.

    China Daily Mail kertoo Kiinan valtion tukiaispolitiikan kääntyvän sähköautojen valmistuksen suosimisesta polttokenno-vetyautojen suosimiseen. Suunnanmuutos toteutuu kovalla kädellä.
    Kiina jättämässä sähköautot, keskittyy polttokenno-vetyautoihin
    Maaliskuun loppuun mennessä Kiinan valtovarainministeriö sekä tiede- ja teknologiaministeriö olivat leikanneet akkusähköllä toimivia autoja valmistavien tehtaiden tukiaisista peräti 2/3. Samalla vaadittiin, että tuettavan automallin toimintamatkan tuli olla vähintään 250 km, edeltävä rajavaatimus oli 150 km. Autoilta, joilla toimintamatka oli 400 km tai enemmän, valtion tuki puolitettiin.
    Japanin autoteollisuuden saavutukset vetyautojen valmistuksessa ja teknologian kehityksessä sanotaan vaikuttaneen ratkaisevasti Kiinan valtion päätökseen kääntää autoteollisuustuet vetyautojen valmistusta suosivaksi. China Daily Mailin mukaan pääministeri Li Keqiangin Japanin vierailu ja tutustuminen mm. Toyota Mirain suorituskykyyn ja nopeaan vetytankkaukseen vaikutti tukiaispolitiikan muutokseen. Vuoteen 2030 mennessä Kiinan valtiovalta haluaa nähdä miljoona vetyautoa Kiinan teillä.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Uutinen

    Onko ladattava sähköauto vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella – ja se näkyy autoalan ennusteissa selvästi

    Se on siinä, tulevaisuuden auto, seuraavalle, nyt koulunsa aloittavalle sukupolvelle.

    Näistä autoalan ennusteista olisi mukava lukea lisää. En nimittäin tuohon johtopäätökseen päätyneitä ennusteita ole juuri nähnyt, siis ainakaan autonvalmistajien toimesta. Siis tottakai jotain Mirain tyyppisiä pilotointeja on nähty, mutta ei mitään kovin merkittävää.

    China Daily Mail kertoo Kiinan valtion tukiaispolitiikan kääntyvän sähköautojen valmistuksen suosimisesta polttokenno-vetyautojen suosimiseen. Suunnanmuutos toteutuu kovalla kädellä.
    Kiina jättämässä sähköautot, keskittyy polttokenno-vetyautoihin
    Maaliskuun loppuun mennessä Kiinan valtovarainministeriö sekä tiede- ja teknologiaministeriö olivat leikanneet akkusähköllä toimivia autoja valmistavien tehtaiden tukiaisista peräti 2/3. Samalla vaadittiin, että tuettavan automallin toimintamatkan tuli olla vähintään 250 km, edeltävä rajavaatimus oli 150 km. Autoilta, joilla toimintamatka oli 400 km tai enemmän, valtion tuki puolitettiin.
    Japanin autoteollisuuden saavutukset vetyautojen valmistuksessa ja teknologian kehityksessä sanotaan vaikuttaneen ratkaisevasti Kiinan valtion päätökseen kääntää autoteollisuustuet vetyautojen valmistusta suosivaksi. China Daily Mailin mukaan pääministeri Li Keqiangin Japanin vierailu ja tutustuminen mm. Toyota Mirain suorituskykyyn ja nopeaan vetytankkaukseen vaikutti tukiaispolitiikan muutokseen. Vuoteen 2030 mennessä Kiinan valtiovalta haluaa nähdä miljoona vetyautoa Kiinan teillä.

    Joo tuo 2,5 vuotta sitten esitetty arvaus on jo mennyt pieleen.

      
  • muokattu 26.02.2021 15:57

    @NHB kirjoitti:

    Joo tuo 2,5 vuotta sitten esitetty arvaus on jo mennyt pieleen.

    Vuoteen 2030 mennessä Kiinan valtiovalta haluaa nähdä miljoona vetyautoa Kiinan teillä.
    27.9.2020
    Uutinen
    Kiina panostaa massiivisesti vetyliikenteeseen – hinnat alas, jakeluketjut kuntoon
    Japanilainen autonvalmistaja Toyota ja korealainen Hyundai väläyttävät vetymalleja Kiinan markkinaan.

      
  • Kun näitä juttuja selvästikin kaivellaan netistä, niin olisiko noiden lainausten yhteyteen mitenkään mahdollista saada linkkiä lähteeseen, että niihin voisi tutustua itsekin?

    Kun edelleenkään ei ole esitetty mitään "autoalan ennustetta", joiden mukaan "vetyauto odottaisi jo ovella". Kun nimenomaan sanoin, että noita Mirain kaltaisia puuhasteluja kyllä piisaa siellä sun täällä, mutta mitkä ovat ne autoalan toimijat, jotka uskovat vedyn olevan jo oven takana JA panostavat selvästi siihen? Kun omaan silmääni näyttää siltä, että yksikään henkilöautovalmistaja ei ole bettaamassa tuon puolesta, vaan merkittävimmät R&D-rahat menevät akkusähköautoihin.

      4
  • muokattu 01.03.2021 09:48

    Tänään on hyvä juttu Hesarissa siitä, ketkä hankkivat ladattavia hybridejä, tai täyssähköautoja. Jostakin syystä tihentymät ovat ns. hyvätuloisten alueilla ja veikkausta oli, että iso osa on työsuhdeautoja.

    "Sähköautot ovat Suomessa hyvätuloisten menopelejä. Tämä käy ilmi HS:n selvityksestä, joka pohjautuu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä Verohallinnon tietoihin. Täyssähköautot keskittyvät etenkin niille postinumeroalueille, joiden asukkaiden tulotaso on maan sisäisessä vertailussa korkea."

    Jutussa olevat kartat kertovat kehityksestä vuodesta 2018 viime vuoteen. Määrät kasvavat vauhdilla kyllä, vaikka kanta on jotakin 2% kaikista autoista. Keskittymät ovat selkeät ja painottuen kaupunkeihin, sitten muu Suomi on harmaata aluetta.

    Jutussa annettiin ymmärtää, että jos valtiovalta tukisi ladattavia työsuhdeautoja kuten nyt, niin niitä tulisi kiertoon sitten 3 vuoden päästä "pieni- ja keskituloisille". Niin, jos uusina hankittavien keskihinta oli jossakin 60000 euron kantimissa, niin eivät ne ihan edullisimpia taida olla edes vaihdokiksi tullessaan. Ehkä sitten kun niillä on tahkottu 100+ tkm ja ikään alkaa olla autokannan keski-ikää lähestyen, eli ehkä kolmannella omistajalla?

    Hassunhauska lainaus jutusta: "pankissa johtajana työskentelevä Eeva valitsi täyssähköauton, koska pystyy hoitamaan sillä käytännössä kaiken autoilunsa."
    Onhan se sinänsä etu autoa miettiessään...

    Ruuhkamiehellä saattaa olla digi-HS käytössä: https://www.hs.fi/paivanlehti/01032021/art-2000007828640.html

      
  • Ei ole mielekästä ottaa käyttöön sähköautoa hyvätuloisenkaan, edes työsuhdeautoksi Helsingin viis kulmassa Tarkk'ampujankadula, pitkäaikaista latauspaikkaa ei ole mihin voisi jättää kohtuumatkanpäähän yöksi/päiväksi laturiin.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit