105 miljoonaa kilometriä, siinä varovainen arvio kilometreistä, jotka Toyotan valmistamilla itselataavilla hybridiautoilla ajetaan Suomessa vuosittain pelkän sähkön voimin.
Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä noin 35 000 Toyotan itselataavaa hybridiautoa, joiden sähköajon osuudeksi on oletettu 25 prosenttia. Se on itse asiassa melkoisen varovainen arvio, sillä Toyotan järjestämillä ajotapaseurantaan kytketyillä koeajoilla allekirjoittanutkin on päässyt vaivattomasti noin 50 prosentin luokkaan
105 miljoonaa kilometriä, siinä varovainen arvio kilometreistä, jotka Toyotan valmistamilla itselataavilla hybridiautoilla ajetaan Suomessa vuosittain pelkän sähkön voimin.
Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä noin 35 000 Toyotan itselataavaa hybridiautoa, joiden sähköajon osuudeksi on oletettu 25 prosenttia. Se on itse asiassa melkoisen varovainen arvio, sillä Toyotan järjestämillä ajotapaseurantaan kytketyillä koeajoilla allekirjoittanutkin on päässyt vaivattomasti noin 50 prosentin luokkaan
Teemu Granström Julkaistu: 17.6.2019
Tuossa on luvut (25% 50%), jolla ei ole yhtään mitään merkitystä - merkitystä on sillä, paljonko on kulunut bensiiniä!
Jos katsotaan vielä sitä, kuinka suuri osa pyörien pyörimisenergiasta on tuotettu sähköllä, luku on vielä paljon suurempi, sillä iso osa polttomoottorin tuottamasta energiasta menee Toyotassa reittiä: Polttomoottori > generaattori > sähköjohto > ohjausyksikkö > sähköjohto > sähkömoottori > pyörät. Toisin sanoen suurin osa sähkövirrasta ei edes ole käynyt auton akussa, vaan on tuotettu jotta on saatu haluttu välityssuhde moottorin ja pyörien välille käyttäen kahta sähkömoottorigeneraattoria.
Tuossa esitetyt 25% tai 50% ovat siis merkityksettömiä, koska merkitystä on siis sillä paljonko on kulunut bensiiniä, koska kaikki liike-energia on peräisin siitä. Samalla nuo luvut tekevät merkityksettömiksi plug-in hybrideille ilmoitetut sähköajo-osuudet, koska missään ei sanota onko esim. 42% sähköajo-osuus peräisin töpselistä vai energian talteenotosta vai lasketaanko siihen mukaan peräti sellainenkin ajo missä vauhti hidastuu tai mennään alamäkeä energiaa kuluttamatta.
Tuossa on luku, jolla ei ole yhtään mitään merkitystä - merkitystä on sillä, paljonko on kulunut bensiiniä!
Me ajettiin viikonloppuna 140 tietä Helsinki-Lahti-Helsinki, tietokone näytti kerskakulutukseksi 3.8 L/100 km
Sillä on merkitystä! 👍
(Vielä kun määrittelet termin "kerskakulutus" niin tiedetään mitä se on keskikulutuksena. Esim. kerskakulutusta on kaikki yli kahden litran satasella menevä, jolloin keskikulutus olisi ollut 5,8 l/100km.)
Ps. En voinut olla vinoilematta, kun nuo määritelmät liittyvät niin läheisesti "itselataava"-termin ja muihin aiheeseen liittyvien termien käyttöön.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oikeasti tuossa johtaa harhaan se, että autossa ei ole varsinaisesti osaa, jota voisi kutsua vaihteistoksi.
Minäkin kaipaisin mainontaan tai ainakin markkinointiin vaikkapa maahantuojan kotisivuille lisää raakaa dataa. Ei minulla ole mitään kauniita maisemakuvia vastaan, mutta haluaisin niiden lisäksi myös tietoa tarjolla olevista ajoneuvoista. Mutta suurin osa auton ostajista ei lue datalehteä NHB:n ja GLE:n tavoin, joten kuvakirjoihin joutuu tyytymään. Vaikkapa voimalinjojen toteutustavat joutuu pääsääntöisesti hakemaan ympäri internettiä, koska maahantuoja ei tätä tietoa halua jakaa. Hienoja animaatioita koodarin tavoitteena olleesta toimintalogiikasta löytyy kyllä, mutta tiukassa on kaivaa esiin miten se on oikeasti tehty.
Päättelen tästä, että ainakaan asiasta päättävän PR-osaston mielestä tekniikka ei kiinnosta suurinta osaa ostajista.
Pitäisi puhua mielummin automaattisesta voimansiirrosta.
Miten kutsuisit vaikkapa Ford Mondeon tai Volvo V70 automaattivaihteistoa?
Molemmissa on käytetty turbiinivetoista planeettavaihdeautomaattia ja kaksoiskytkinvaihteistoa, jopa samassa vuosimallissa. Ei suurinta osaa kuljettajia kiinnosta mitä vaihteistossa on sisällä, kun molemmat kestävät, molemmat toimivat miellyttävästi ja vaihteet vaihtuvat itsestään.
TwincamVariableValveTimingTwinScrollTurbointercooler16valveinjection saattaa näyttää hienolta takaluukun laidasta laitaan kirjoitettuna, mutta sillä ei oikeasti ole useimmille ostajille mitään väliä.
Siksi myös Toyotan voimalinja on automaattinen ja turha siitä on selitellä. Teknisenä designina ihailen sinänsä hienoa yksinkertaista ja huoltovapaata voimansiirtoa. Sen suunnittelu vain tähtää aivan eri ajoympäristöön kuin omani enkä edes pidä halvimman Toyotaversion minun makuuni liian hengettömien MG-yksiköiden aiheuttamasta kuminauhamaisuudesta, joten oma suosikkini se ei silti ole.
Mutta se on minun ongelmani, eikä Toyotan, joka tietenkin pyrkii viestinnässään tekemään välttämättömytdestään hyveen.
Teslakin saa kutsua autojaan automaattivaihteisiksi jos haluaa.
Aivan, koska ei GM:lla ole Turbo-Hydramaticista huolimatta ainoan oikean automaattivaihteiston monopolia.
Mutta ei voi ehkä vaatia että mainosmies olisi niin perehtynyt tekniikkaan että tietäisi mitä vaihteisto tekee tai ei tee
Turha toivo. Koska suurin osa asiakkaista ei ymmärrä datalehteä, ei sitä ymmärrä mainosmieskään. Tyydy vain sinäkin kuviin kauniissa maisemassa autoilevista hymyilevistä perheistä, joiden isä ajaa (ellei perhe liiku Volvolla).
@_Quu kirjoitti:
Samsung keksii omia sanoja, sori, on omiakin lukivieheitä riittävästi.
tietokone näytti keskikulutus 3.8 L/100 km
Sehän menee melkein yhtä vähällä kuin yli 10 vuotta vanhan korimallin turbodiesel vanhalla koneella ja vaihteistolla talvirenkailla täysi poka päällä pääsiäisen paluuruuhkassa!
Itse käänsin tavausavun pois päältä, joten pianovihreet ovat omiani.
Aiempaan viitaten, juurikin toiminta merkitsee käyttäjälle niin kauan kun toteutustapa ei sisällä lisää rahaa vaativia riskejä. Me numeroista ja muttereista kiinnostuneet olemme vähemmistönä.
(Vielä kun määrittelet termin "kerskakulutus" niin tiedetään mitä se on keskikulutuksena. Esim. kerskakulutusta on kaikki yli kahden litran satasella menevä, jolloin keskikulutus olisi ollut 5,8 l/100km.)
Kiitokset Quulle, joka toi termin "kerskakulutus" sanastoomme kuvaamaan alinta kulutusta, jolla voi kerskua 😀
Yksittäistapaukset tosin häviävät kohinaan, kum vereataan edes 100.000 km keskikulutusta. Sille matkalle useimmilla osuu jo jonkin verran normaalia ajoa suhteellisen normaaleissa olosuhteissa. Toyotan itselataavat pärjäävät käsittääkseni kohtuullisen hyvin myös pitkän ajan keskikulutusvertailussa, koska maksimi pysyy kohtuudessa?
Ps. En voinut olla vinoilematta, kun nuo määritelmät liittyvät niin läheisesti "itselataava"-termin ja muihin aiheeseen liittyvien termien käyttöön.
Jos itselataava terminä häiritsee, koetetaan suhtautua siihen hiljaa sisään päin hymyillen kuten aikanaan halpojen kameroiden "automaattitarkennukseen", joka merkitsi fix focusta ja riittävää himmennystä parista metristä äärettömään yltävällä pehmeäpiirtoisen linssin syväterävyysalueella 😂
Miten kutsuisit vaikkapa Ford Mondeon tai Volvo V70 automaattivaihteistoa?
Molemmissa on käytetty turbiinivetoista planeettavaihdeautomaattia ja kaksoiskytkinvaihteistoa, jopa samassa vuosimallissa. Ei suurinta osaa kuljettajia kiinnosta mitä vaihteistossa on sisällä, kun molemmat kestävät, molemmat toimivat miellyttävästi ja vaihteet vaihtuvat itsestään.
Mondeon ja Volvon automaattivaihteistot ovat ensinnäkin yksiselitteisesti vaihteistoja, koska molemmissa sisään menevän pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tulo on sama kuin ulos tulevan pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tulo (vähennettynä tietysti pienillä kitkahäviöillä). Toisekseen ne toimivat automaattisesti, joten ne ovat yksiselitteisesti automaattivaihteistoja. Hybridi-Toyotasta ei löydy osaa, joka täyttäisi ensimmäisen ehdon ja toimisi itsenäisenä osana. Teslan alennusvaihde taas täyttää nuo molemmat ehdot, mutta miten voi puhua vaihteistosta, jos on vain yksi kiinteä välityssuhde? Kuljettajan kannalta nuo kaikki tietysti ovat "automaatteja" ja vaatii tietysti jonkinlaista pikkutarkkuutta olla sanomatta Toyotan hybridejä automaattivaihteisiksi sillä perusteella, että pienin itsenäisesti toimiva osakokonaisuus pystyy tuon ensimmäisen ehdon lisäksi muuhunkin. Automaattinen voimansiirto on hyvä, niin ei tarvitse takertua tuohon vaihteisto-sanaan. (Automaattisesti toimiva, mekaanisesti, mangneettisesti ja sähköisesti voimaa siirtävä, energian sähköisellä tallennuksella ja palautuksella varustettu, portaaton voimansiirto olisi varmaan hifistelijän termi tuolle voimansiirrolle.)
@_Quu kirjoitti:
Samsung keksii omia sanoja, sori, on omiakin lukivieheitä riittävästi.
tietokone näytti keskikulutus 3.8 L/100 km
Sehän menee melkein yhtä vähällä kuin yli 10 vuotta vanhan korimallin turbodiesel vanhalla koneella ja vaihteistolla talvirenkailla täysi poka päällä pääsiäisen paluuruuhkassa!
Itse käänsin tavausavun pois päältä, joten pianovihreet ovat omiani.
Melko paljon vie, jos 80 km/h köröttelyssä keskellä tyhjää korpitietä kuluttaa yli 3,5 l/100km! Paljonkohan ihmisten ilmoilla iso dieseli nykivässä ajossa viekään? Villi veikkaus, että allekirjoittanut ei alle 9 l/100km pääsisi kovasti yrittämälläkään.
Varmaan 5-10v sisällä aletaan näkemään mikä on akkujen tosiasiallinen kesto. Olen huvikseni katsellut käytettyjen Teslojen myynti-ilmoituksia, ja lähes jokainen yksityinen myyjä markkinoi "akku vaihdettu takuuseen", jos kyseessä on 13-15 vuosimalli. Liikkeet eivät tätä markkinoinnissaan yleensä käytä, mutta oletettavasti niihinkin akkuja on vaihdettu. Eli vaikuttaisi siltä, että Teslan akku kestää reilut viisi vuotta.
Siten voisin pitää melkoisena riskinä ostaa esim käytetty Tesla, johon akkua ei ole vaihdettu, ja kohtahan akkutakuukin loppuu ensimmäisistä. Varmaan sama pätee muihinkin käytettyihin sähköautoihin. Eli paska voi räjähtää seinälle toisen tai kolmannen omistajan kohdalla, ja se on varsin ikävä tilanne, jos akkupaketti maksaa saman tai enemmän kuin itse auto. Sillähän ei yksinkertaisesti tee mitään siinä vaiheessa. Joo tiedän moneen kertaan sanottu, että "tulevaisuudessa hinnat laskevat, tulee vaihtoakkuja tms", mutta sitä odotellessa. Vaikka Teslan akun hinta puolittuisi 20k€->10k€, niin se ei siltikään kolmatta omistajaa kauheasti lohduta veikkaisin, kun auto seisoo ajokunnottomana korjaamolla ja monelle talouden kaatava lasku on ainoa tapa saada se ajoon. Kuten sanottu, myös polttomoottori voi levitä täysin, mutta sen kuntoon saattamiseksi on erilaisia ja eri hintaisia vaihtoehtoja.
Ihan perstuntumalta olen melko skeptinen yksittäisen kennon vaihtamisessa. Eivätköhän ne aika samaa tahtia ikäänny, ja joutuuko niitä sitten vaihdattamaan korjaamolla vähän väliä? Ehkä se uusi akku kuitenkin alkaa houkuttaa tässä vaiheessa..
Toyotan akustossa on se hyvä, että sen saa hajotessaan vaihdettua Toyotalla +-2k€
Planeettavaihteistossa momenttia välittävät lieriömäiset hammaspyörät, jotka ryhmitellään aurinkopyöräksi, planeettapyöriksi ja kehäpyöräksi. Aurinkopyörä on järjestelmässä sisimpänä ja rynnössä planeettapyörien kanssa. Planeettapyörät taas ovat rynnössä uloimpana olevan sisähammastetun kehäpyörän kanssa. Planeettapyörät on yhdistetty toisiinsa kannattimella. Planeettapyörästön välityssuhde riippuu hammaspyörien hammasluvuista sekä käyttävän ja käytettävän osan valinnasta. Tietyillä hammasluvuilla yhdellä planeettapyörästöllä on kuusi mahdollista välityssuhdetta, joista kaksi on negatiivisia (peruutusvaihde). Usein planeettavaihteistoissa on useita planeettapyörästöjä, jotka on osin kytketty toisiinsa. Vaihteet saadaan lukitsemalla ja vapauttamalla planeettavaihteiston osia hydraulijärjestelmän avulla ja momentinmuunnin toimii kytkimenä, joka yhdistää moottorin vaihteistoon.
Planeettavaihteistossa momenttia välittävät lieriömäiset hammaspyörät, jotka ryhmitellään aurinkopyöräksi, planeettapyöriksi ja kehäpyöräksi. Aurinkopyörä on järjestelmässä sisimpänä ja rynnössä planeettapyörien kanssa. Planeettapyörät taas ovat rynnössä uloimpana olevan sisähammastetun kehäpyörän kanssa. Planeettapyörät on yhdistetty toisiinsa kannattimella. Planeettapyörästön välityssuhde riippuu hammaspyörien hammasluvuista sekä käyttävän ja käytettävän osan valinnasta. Tietyillä hammasluvuilla yhdellä planeettapyörästöllä on kuusi mahdollista välityssuhdetta, joista kaksi on negatiivisia (peruutusvaihde). Usein planeettavaihteistoissa on useita planeettapyörästöjä, jotka on osin kytketty toisiinsa. Vaihteet saadaan lukitsemalla ja vapauttamalla planeettavaihteiston osia hydraulijärjestelmän avulla ja momentinmuunnin toimii kytkimenä, joka yhdistää moottorin vaihteistoon.
Neljä ekaa virkettä koskee Toyotan hybridejä, loput ei, koska siinä välityssuhde riippuu aurinkopyörään yhdistetyn sähkömoottorigeneraattorin (MG1) pyörimisnopeuden suhteesta polttomoottorin pyörimisnopeuteen, jolloin välityssuhde voi vaihdella portaattomasti negatiivisesta nollan kautta kulkien aina äärettömään saakka. (Vai pitäisikö sanoa, että negatiivisesta äärettömän kautta aina nollaan saakka.)
Melko paljon vie, jos 80 km/h köröttelyssä keskellä tyhjää korpitietä kuluttaa yli 3,5 l/100km!
Mutta puolet vähemmän, mitä Toyotan vapaasti hengittävä 1,8 L ilman sähkömoottoria.
Itselataavan kulutuksesta osa menee akkujen lataukseen, ei niitä ilmaiseksi ladata tolpastakaan ladattavissa.
Ford Focus Wagon 1,5 Ecoboost Titanium A
Kia Proceed 1,4 T-GDI GT-Line Business Premium DCT
Nissan Qashqai DIG-T 160 Tekna DCT
Škoda Octavia Combi 1,5 TSI Style Businessline DSG
Vertailussa noi vei vaihtelevassa maantieajossa keskinopeudella 77 km/h 7, 8, 8, 8,4 L/100 km
@furesis1 kirjoitti:
Varmaan 5-10v sisällä aletaan näkemään mikä on akkujen tosiasiallinen kesto. Olen huvikseni katsellut käytettyjen Teslojen myynti-ilmoituksia, ja lähes jokainen yksityinen myyjä markkinoi "akku vaihdettu takuuseen", jos kyseessä on 13-15 vuosimalli. Liikkeet eivät tätä markkinoinnissaan yleensä käytä, mutta oletettavasti niihinkin akkuja on vaihdettu. Eli vaikuttaisi siltä, että Teslan akku kestää reilut viisi vuotta.
Laskin, että nettiauton kuudesta tuon ikäisestä yksityisen myymästä MS:stä kahdessa oli maininta akun vaihdosta.
@furesis1 kirjoitti:
Varmaan 5-10v sisällä aletaan näkemään mikä on akkujen tosiasiallinen kesto. Olen huvikseni katsellut käytettyjen Teslojen myynti-ilmoituksia, ja lähes jokainen yksityinen myyjä markkinoi "akku vaihdettu takuuseen", jos kyseessä on 13-15 vuosimalli. Liikkeet eivät tätä markkinoinnissaan yleensä käytä, mutta oletettavasti niihinkin akkuja on vaihdettu. Eli vaikuttaisi siltä, että Teslan akku kestää reilut viisi vuotta.
Laskin, että nettiauton kuudesta tuon ikäisestä yksityisen myymästä MS:stä kahdessa oli maininta akun vaihdosta.
Otos on aika pieni, mutta jos leikitään että se on edustava, niin akunvaihto kolmasosaan autoista on hälyttävän iso. Silloin nämä sähköautokriitikot ovat ainakin jossain määrin oikeassa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mondeon ja Volvon automaattivaihteistot ovat ensinnäkin yksiselitteisesti vaihteistoja, koska molemmissa sisään menevän pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tulo on sama kuin ulos tulevan pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tulo (vähennettynä tietysti pienillä kitkahäviöillä).
Totta. Silti toimintaperiaatteiltaan niillä ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Tietääköhän suurin osa Mondeon kuskeista edes ajavansa muuta kuin "automaatilla"?
Hybridi-Toyotasta ei löydy osaa, joka täyttäisi ensimmäisen ehdon ja toimisi itsenäisenä osana.
Ei erillisenä, koska MG yksiköt ovat sekä osa voiman tuottoa että välityssuhteen säätöä. Käyttäjä kokee silti voimansiirron automaattisena.
Teslan alennusvaihde taas täyttää nuo molemmat ehdot, mutta miten voi puhua vaihteistosta, jos on vain yksi kiinteä välityssuhde?
Vaihteisto sisältää monikon, joten Teslan voimalinjassa on ainoastaan "vaihde".
Kuljettajan kannalta nuo kaikki tietysti ovat "automaatteja"
Saattavat jopa olla useimmille kuljettajille automaatteja ilman lainausmerkkejä?
(Automaattisesti toimiva, mekaanisesti, mangneettisesti ja sähköisesti voimaa siirtävä, energian sähköisellä tallennuksella ja palautuksella varustettu, portaaton voimansiirto olisi varmaan hifistelijän termi tuolle voimansiirrolle.)
Ei se ole termi, vaan toimintakuvaus.
Olen samaa mieltä siitä, että monen muunkin teknisen toteutuksen, kuten vaikkapa neliveodon toteutus ja toimintakuvaus olisi hyvä olla nykyistä paremmin näkyvissä markkinointimateriaalissa, mutta en jaksa kaivata sitä auton mallinimeen, varustelistalle enkä takaluukkuun.
@furesis1 kirjoitti:
Varmaan 5-10v sisällä aletaan näkemään mikä on akkujen tosiasiallinen kesto. Olen huvikseni katsellut käytettyjen Teslojen myynti-ilmoituksia, ja lähes jokainen yksityinen myyjä markkinoi "akku vaihdettu takuuseen", jos kyseessä on 13-15 vuosimalli. Liikkeet eivät tätä markkinoinnissaan yleensä käytä, mutta oletettavasti niihinkin akkuja on vaihdettu. Eli vaikuttaisi siltä, että Teslan akku kestää reilut viisi vuotta.
Laskin, että nettiauton kuudesta tuon ikäisestä yksityisen myymästä MS:stä kahdessa oli maininta akun vaihdosta.
Otos on aika pieni, mutta jos leikitään että se on edustava, niin akunvaihto kolmasosaan autoista on hälyttävän iso. Silloin nämä sähköautokriitikot ovat ainakin jossain määrin oikeassa.
Mutta toisaalta myös akkutekniikka ja toteutustapa on muuttunut matkan varrella ja myös lataus- ja purkausalgoritmien tekijät ovat oppineet kokemuksestaan, joten tölkkiä on potkaistu eteenpäin jo muutama kerta. Nyt tölkki on edempänä kunnes tiedetään miten tänä vuonna tuotannossa olevat akut kestävät.
@Peterstar kirjoitti:
Melko paljon vie, jos 80 km/h köröttelyssä keskellä tyhjää korpitietä kuluttaa yli 3,5 l/100km!
Pääsiäisen paluuliikenteen vuoksi VT20 oli niin tukossa, etten mahtunut ajamaan normaalia nopeuttani. Nopeusmittarin virheellä korjattu koko matkan keskinopeus 79 km/h, koska on ajettu kotiin 40 km/h rajoitetulle kotikadulle saakka. Valtatieltä poistuttaessa keskinopeus oli vielä 83 km/h ja keskikulutus pikkuhybridille tyypillinen 3.8 sadalle.
Mutta pointtihan on nimenomaan siinä, että sekä vanhan dieselin että uuden bensahybridin kulutus on edelleenkin sähköiseen voimalinjaan verrattuna kolminkertainen.
Paljonkohan ihmisten ilmoilla iso dieseli nykivässä ajossa viekään?
Tämä ihmisten ilmoihin viittaaminen skaalaa kommentoijan maailmankuvan aina yhtä hellyttävästi. Ajan yhä ihmisten ilmoilla säännöllisesti, mutta siitä on jo aikaa kun viimeksi ajoin suurempia ajomääriä pelkästään ihmisten ilmoilla. Oman kokemukseni mukaan Pohjanmaan talvi ja Lontoon liikennemäärät nostavat kulutusta yli optimin jokseenkin saman verran.
Miten sinä vertaat itsellesi tuttuja miljoonakaupunkeja ihmisten ilmoilla suomalaiseen liikenteeseen oman kokemuksesi pohjalta, sanotaanko vaikkapa 100.000 km keskikulutuksen osalta?
Villi veikkaus, että allekirjoittanut ei alle 9 l/100km pääsisi kovasti yrittämälläkään.
Olen itsekin huomannut, että monet kuluttajat syyttävät kulutuksestaan autoaan. Tuolla tavoitteella saat kulutuskisaan sen verran tasoitusta, että voin osallistua nimimerkkini autolla. En uskalla lyödä vetoa voitostani, mutta olisihan se jännä kokeilla kuinka lähelle tavoitettasi pääsee yli 30-vuotiaalla bensakrematoriolla?
Tottakai itselataavan sähkömoottori toimii sähköllä, mutta tavallaan itselataavalla hybridillä ei voi ajaa sähköllä, koska sähkö generoidaan bensalla, joten itselataavalla hybridillä ei voi ajaa pelkästään sähköllä millään reunaehdolla. Sanonko minä tämän jotenkin niin vaikeasti, että sitä ei ymmärrä?
Mietipäs sitä edelleen.
Itselataava auto liikkuu käyttäen kahta käyttövoimaa, mutta sähkö on alisteinen bensalle, koska se tuotetaan bensalla. Itselataava hybridi siis liikkuu bensan voimalla vaikka siinä käytetään myös sähköä.
Itseasiassa se liikkuu näillä: vain bensalla, bensan ja sähkön yhteiskäytöllä ja vain sähköllä. Vuoronperään. Sanotaanko se jotenkin niin vaikeasti, ettet sitä ymmärrä?
Minulla oli alun perin tarkoitus vain kiinnittää huomioita tuohon voimakkaaseen markkinointiin siitä, että itselataava hybridi olisi jotenkin verrannollinen plugariin, mutta että ei tarvitsisi kaapeleiden kanssa puljata. Ja se johtaa harhaan ihmisiä, jotka kuvittelevat pystyvänsä 0-päästöiseen ajoon itselataavalla, mutta säästyvänsä lataamisrumbalta, koska auto lataa itse itsensä. Kätevää, eikö vain.
Jos sinä pidät kuluttajia tampioina, niin silloin ehkä. Keitä sellaisia on ja missä sanotaan, että 0-päästöisyyteen päästään? Ei missään, koska sellaiselle, joka tuijottaa vaikkapa päästögrammoja, asia on selvä kuin pläkki: ei todellakaan mene 0-päästöillä, koska grammat ovat luokkaa 80-120g. Joka vastaa yhdistettyjä kulutuslukemia ja käsittääkseni myös aika lailla totuutta.
Yllättäen sain sivustatukea Norjan valtiolta, joka halusi kieltää siellä tällaisen harhaanjohtavan mainonnan.
Jonoon on sitten laitettava tätä nykyään myös Honda, Ford sun muut merkit, joilla on itselataavat hybridit käytössä, jotka käyttävät samoja termejä ja samaa "ajatusharhaasi". Yllättäenkö?
Joillain ajoprofiileilla itselataavalla voi saavuttaa pienemmän keskikulutuksen kuin plugarilla ja joillan ajoprofiileilla asia on päinvastoin. Mutta millään ajoprofiililla itselataava ei kulje ilman polttoainepäästöjä
.....paitsi siinä kohtaa, kun se kulkee sähköllä. Eikö vain? Jostakin luin, että esim. uusi Yaris ajaisi jopa 80% sähköllä taajama-ajossa. Odotellaanko, mitä se testirundimittari niille kertoo, sitten kun tulevat myyntiin?
mutta plugari kulkee joka matkasta osan kokonaan ilman polttoainepäästöjä
.....paitsi silloin kun akku on tyhjä. Eikö vain? Ja mitä se lohduttaa, jos kulutus ylittää markkinoinnista löytyvät lupaukset reilusti? Eikä koskaan päästä "jopa xx km" -lukemiinkaan.
Olisi tietenkin väärin vaatia, että itselataavia hybridejä myyviä automerkkejä pitäisi asia kertoa mainonnassaan, mutta ei sen pitäisi vastoin tosiasioitakaan mainostaa
Tosiasiasiassa plugarit mainostavat 20-40g:n päästöjä, vaikka sinä väität että niillä voi ajaa päästöttömästi. Aika ristiriitaista. Lisäksi tiedetään, että ilmoitetut kulutuslitrat ovat kertaluokkia pielessä, mutta sille olet edelleen täysin sokea.
Joillain ajoprofiileilla plugarilla voi saavuttaa pienemmän keskikulutuksen kuin sähköttömällä ja joillain ajoprofiileilla asia on päinvastoin. Mutta jo täällä esitettyjen plugarikulutusten perusteella niiden päästöttömyys on markkinointiharhautusta, jopa WLTP-mittausten mukaan, koska päästö se on labran 30 grammanenkin, eikö vain?
Joko olet käynyt itselataavia myyvien liikkeiden myyjien luona esittämässä vankkumattoman kantasi siitä, miten väärin he autoja myyvät?
Päästötön ajo on hyvä hengitysilman kannalta koska se tapahtuu ilman pakokaasuja (mutta voi tuottaa nastamelua korviin ja asfalttihiukkasia hengitettäväksi).
Ajo ilman polttoaineen kulutusta on sitten se verotuksellinen juttu, ja se lopahtaa 30-40 kilometrin jälkeen - sillä edellytyksellä että sähkömoottorissa riittää voimaa pelkkään sähköajoon.
@furesis1 kirjoitti:
Ihan perstuntumalta olen melko skeptinen yksittäisen kennon vaihtamisessa. Eivätköhän ne aika samaa tahtia ikäänny, ja joutuuko niitä sitten vaihdattamaan korjaamolla vähän väliä? Ehkä se uusi akku kuitenkin alkaa houkuttaa tässä vaiheessa..
Tässä menee kaksi asiaa sekaisin: ikääntyminen ja vioittuminen. Akun moduulit tosiaan ikääntyvät samaa tahtia, mutta yhden vioittuminen ei tarkoita sitä, että muut vioittuisivat samassa tahdissa.
Datan valossa sähköautojen akut tosiaan kestävät ikääntymistä vallan mainiosti. Tästä on dataa esimerkiksi Teslan ja Nissanin autoista.
En muista, missä keskustelussa olikaan puhetta kannattaako plugarilla käyttää polttista kiihdytyksissä.
Lueskelin tässä yhden saksalaisen plugarin esittelyä, jossa sanottiin, että kiihdytykset hoidetaan pääosin polttomoottorilla. Vaikka kyseistä autoa valmistava konserni kärsii vakavista uskottavuusongelmista päästöhuijausten vuoksi, niin uskoisin sen olevan oikeassa tuossa asiassa. Kun plugarin ajoakusta halutaan mahdollisimman pitkä sähkörange, ei ampeereja kannata pudotella roppakaupalla tielle kiihdytyksissä vaan käyttää pieninä noroina kevyen kuormituksen aikana.
@HybridRules kirjoitti:
En muista, missä keskustelussa olikaan puhetta kannattaako plugarilla käyttää polttista kiihdytyksissä.
Lueskelin tässä yhden saksalaisen plugarin esittelyä, jossa sanottiin, että kiihdytykset hoidetaan pääosin polttomoottorilla. Vaikka kyseistä autoa valmistava konserni kärsii vakavista uskottavuusongelmista päästöhuijausten vuoksi, niin uskoisin sen olevan oikeassa tuossa asiassa. Kun plugarin ajoakusta halutaan mahdollisimman pitkä sähkörange, ei ampeereja kannata pudotella roppakaupalla tielle kiihdytyksissä vaan käyttää pieninä noroina kevyen kuormituksen aikana.
Linkitätkö kyseisen esittelyn tännekin? Tuo kuulostaa nimittäin aika erikoiselta, koska polttomoottorin hetkittäinen käyttö polttaa paljon polttoainetta ja tuottaa tavallistakin enemmän päästöjä.
Minä en ainakaan näe järkeä käynnistää polttomoottoria kylmiltään lyhyttä kiihdytystä varten. Jos sähkörange ei riitä koko matkaan, ajan moottorin lämpimäksi pidemmällä matkalla.
Jos kulutuksella ja päästöillä ei ole mitään merkitystä ja haluaa maksimoida sähköllä ajomatkan, se onnistuu toki parhaiten kiihdyttelemällä bensan voimin ja rullailemalla lopun matkaa sähköä akkuun ladaten ja hissutellen tasamaata sähköllä. Näinhän mm. surullisen kuuluisassa Toyotan itsestäänladattavien autojen mainoskamppanjassa tehdään.
@FARwd kirjoitti:
Minä en ainakaan näe järkeä käynnistää polttomoottoria kylmiltään lyhyttä kiihdytystä varten. Jos sähkörange ei riitä koko matkaan, ajan moottorin lämpimäksi pidemmällä matkalla.
Jos kulutuksella ja päästöillä ei ole mitään merkitystä ja haluaa maksimoida sähköllä ajomatkan, se onnistuu toki parhaiten kiihdyttelemällä bensan voimin ja rullailemalla lopun matkaa sähköä akkuun ladaten ja hissutellen tasamaata sähköllä. Näinhän mm. surullisen kuuluisassa Toyotan itsestäänladattavien autojen mainoskamppanjassa tehdään.
FARwd on siis sitä mieltä, ettei Toyotan hybrideissä ole kulutuksella ja päästöillä mitään merkitystä! Kysynpä suoraan, että millä niissä on merkitystä, jos ei kulutuksella ja päästöillä?
Vastasin HybridRulesin kommenttiin "kannattaako plugarilla käyttää kiihdytyksissä polttomoottoria". Tavis-hybridillähän tuo on käytännössä pakollista, koska polttomoottoria joutuu käyttämään joka tapauksessa vähän väliä. Näin voidaan kaupunkiolosuhteissa ajaa tosiaan jopa puolet AJASTA polttomoottori sammutettuna. Riittävän pitkien punaisissa seisontajaksojen kanssa siihen riittänee tosin tavallinen STOP-START -automatiikalla varustettu polttomoottoriautokin.
En ottanut kantaa Toyotan hybridien kulutukseen ja päästöihin, mutta ainakin maantieajossa suunnilleen samaan tasoon taitaa päästä litraisilla bensaturboilla ja dieseleillä allekin. Oma ennätykseni maantieajossa n. 1,5 tonnin 2-litraisella turbodieselillä oli 3,4 litraa/100 km. Kevyemmillä ja pienemmillä laitteilla pitäisi päästä selvästi vähemmällä.
maantieajossa suunnilleen samaan tasoon taitaa päästä litraisilla bensaturboilla ja dieseleillä allekin. Oma ennätykseni maantieajossa n. 1,5 tonnin 2-litraisella turbodieselillä oli 3,4 litraa/100 km. Kevyemmillä ja pienemmillä laitteilla pitäisi päästä selvästi vähemmällä
Ja niillä ei lähtökohtaisesti mielestäsi siis pääse? Tai ehkä löydät sellaisen dieselillä kulkevana. Sittenhän sitä voisi vertailla.
Toisaalta, mitäs vastaava peli kuin sinulla vie bensakoneella samanlaisessa ajossa? Siihen niitä kevyempiä ja pienempiä pitäisi tietysti lähtökohtaisesti verrata, eikö vain - varsinkin jos dieselpeliä ei löydy? Onhan tuo komea luku, jos lähtökohdat kaikissa verrokeissa saadaan jokseenkin järkeväksi vertailla.
Kerro vielä, mitä tarkoitat maantieajolla vaikka nopeutena, vai koskiko tuo ilmoittamasi kulutus myös jatkuvaa moottoritieajoa esimerkiksi?
Audin sivuilta kohdasta "uutiset" löytyy esittely Q7:n plugariversiosta.
Tietysti kannattaa ajaa pelkästään sähköllä, jos matka on niin minimalistinen, että range riittää.
Mutta plugari on polttisauto, vaikka sillä pystyy ajamaan lyhyitä matkoja ulkoisella sähköllä. Itselataavallahan ei pysty ajamaan sähkömoottorilla kuin ultralyhyitä matkoja ja nekin bensalla tuotetulla sähköllä.
Plugarissa sähkömoottori on avustavassa roolissa. Jotkut kuulemma ajavat niin vähän, että pärjäävät sähkömoottorin avulla ilman polttista, mutta yleisesti ottaen plugarilla ajelevat käyttävät pääasiassa polttomoottoria, koska matkat ovat yli sähkösäteen.
Kun minä lähden työreissuun, joudun menemään pätkän motaria käytännössä aina. En aja autoa lämmittämässä korttelia ympäri ensin vaan menen suorinta tietä motarin rampille ja reissun päälle. Ja silloin on hyvä kiihdyttää polttomoottorilla ja pitää sähköt holdissa.
Tämä teksti löytyy Audi.fi sivujen uutistekstistä:
"Useimmissa tapauksissa TFSI-moottori hoitaa kiihdytyksen ja sähkömoottori tukee sitä tarvittaessa. Alhaisilta pyörimisnopeuksilta kiihdytettäessä se varmistaa spontaanin vasteen kaasupolkimen painallukseen hoitamalla ne sekunnin kymmenykset, jotka turboahdin tarvitsee paineennostoon. Yleisesti ottaen ennakoiva ajojärjestelmä pyrkii siihen, että sähköllä ajetaan niin paljon kuin mahdollista ja että akun sähkövaraus käytetään loppuun määränpäähän saavuttaessa."
Teemu Granström Julkaistu: 17.6.2019
Tuossa on luvut (25% 50%), jolla ei ole yhtään mitään merkitystä - merkitystä on sillä, paljonko on kulunut bensiiniä!
Jos katsotaan vielä sitä, kuinka suuri osa pyörien pyörimisenergiasta on tuotettu sähköllä, luku on vielä paljon suurempi, sillä iso osa polttomoottorin tuottamasta energiasta menee Toyotassa reittiä: Polttomoottori > generaattori > sähköjohto > ohjausyksikkö > sähköjohto > sähkömoottori > pyörät. Toisin sanoen suurin osa sähkövirrasta ei edes ole käynyt auton akussa, vaan on tuotettu jotta on saatu haluttu välityssuhde moottorin ja pyörien välille käyttäen kahta sähkömoottorigeneraattoria.
Tuossa esitetyt 25% tai 50% ovat siis merkityksettömiä, koska merkitystä on siis sillä paljonko on kulunut bensiiniä, koska kaikki liike-energia on peräisin siitä. Samalla nuo luvut tekevät merkityksettömiksi plug-in hybrideille ilmoitetut sähköajo-osuudet, koska missään ei sanota onko esim. 42% sähköajo-osuus peräisin töpselistä vai energian talteenotosta vai lasketaanko siihen mukaan peräti sellainenkin ajo missä vauhti hidastuu tai mennään alamäkeä energiaa kuluttamatta.
https://keskustelu.tekniikanmaailma.fi/discussion/924214/mielikuva-laiskasti-lataavasta-hybridiautoilijasta-on-vaeaerae-vai-onko#latest
Me ajettiin viikonloppuna 140 tietä Helsinki-Lahti-Helsinki, tietokone näytti kerskakulutukseksi 3.8 L/100 km
Sillä on merkitystä! 👍
(Vielä kun määrittelet termin "kerskakulutus" niin tiedetään mitä se on keskikulutuksena. Esim. kerskakulutusta on kaikki yli kahden litran satasella menevä, jolloin keskikulutus olisi ollut 5,8 l/100km.)
Ps. En voinut olla vinoilematta, kun nuo määritelmät liittyvät niin läheisesti "itselataava"-termin ja muihin aiheeseen liittyvien termien käyttöön.
Samsung keksii omia sanoja, sori, on omiakin lukivieheitä riittävästi.
tietokone näytti keskikulutus 3.8 L/100 km
Minäkin kaipaisin mainontaan tai ainakin markkinointiin vaikkapa maahantuojan kotisivuille lisää raakaa dataa. Ei minulla ole mitään kauniita maisemakuvia vastaan, mutta haluaisin niiden lisäksi myös tietoa tarjolla olevista ajoneuvoista. Mutta suurin osa auton ostajista ei lue datalehteä NHB:n ja GLE:n tavoin, joten kuvakirjoihin joutuu tyytymään. Vaikkapa voimalinjojen toteutustavat joutuu pääsääntöisesti hakemaan ympäri internettiä, koska maahantuoja ei tätä tietoa halua jakaa. Hienoja animaatioita koodarin tavoitteena olleesta toimintalogiikasta löytyy kyllä, mutta tiukassa on kaivaa esiin miten se on oikeasti tehty.
Päättelen tästä, että ainakaan asiasta päättävän PR-osaston mielestä tekniikka ei kiinnosta suurinta osaa ostajista.
Miten kutsuisit vaikkapa Ford Mondeon tai Volvo V70 automaattivaihteistoa?
Molemmissa on käytetty turbiinivetoista planeettavaihdeautomaattia ja kaksoiskytkinvaihteistoa, jopa samassa vuosimallissa. Ei suurinta osaa kuljettajia kiinnosta mitä vaihteistossa on sisällä, kun molemmat kestävät, molemmat toimivat miellyttävästi ja vaihteet vaihtuvat itsestään.
TwincamVariableValveTimingTwinScrollTurbointercooler16valveinjection saattaa näyttää hienolta takaluukun laidasta laitaan kirjoitettuna, mutta sillä ei oikeasti ole useimmille ostajille mitään väliä.
Siksi myös Toyotan voimalinja on automaattinen ja turha siitä on selitellä. Teknisenä designina ihailen sinänsä hienoa yksinkertaista ja huoltovapaata voimansiirtoa. Sen suunnittelu vain tähtää aivan eri ajoympäristöön kuin omani enkä edes pidä halvimman Toyotaversion minun makuuni liian hengettömien MG-yksiköiden aiheuttamasta kuminauhamaisuudesta, joten oma suosikkini se ei silti ole.
Mutta se on minun ongelmani, eikä Toyotan, joka tietenkin pyrkii viestinnässään tekemään välttämättömytdestään hyveen.
Aivan, koska ei GM:lla ole Turbo-Hydramaticista huolimatta ainoan oikean automaattivaihteiston monopolia.
Turha toivo. Koska suurin osa asiakkaista ei ymmärrä datalehteä, ei sitä ymmärrä mainosmieskään. Tyydy vain sinäkin kuviin kauniissa maisemassa autoilevista hymyilevistä perheistä, joiden isä ajaa (ellei perhe liiku Volvolla).
Sehän menee melkein yhtä vähällä kuin yli 10 vuotta vanhan korimallin turbodiesel vanhalla koneella ja vaihteistolla talvirenkailla täysi poka päällä pääsiäisen paluuruuhkassa!
Itse käänsin tavausavun pois päältä, joten pianovihreet ovat omiani.
Aiempaan viitaten, juurikin toiminta merkitsee käyttäjälle niin kauan kun toteutustapa ei sisällä lisää rahaa vaativia riskejä. Me numeroista ja muttereista kiinnostuneet olemme vähemmistönä.
Kiitokset Quulle, joka toi termin "kerskakulutus" sanastoomme kuvaamaan alinta kulutusta, jolla voi kerskua 😀
Yksittäistapaukset tosin häviävät kohinaan, kum vereataan edes 100.000 km keskikulutusta. Sille matkalle useimmilla osuu jo jonkin verran normaalia ajoa suhteellisen normaaleissa olosuhteissa. Toyotan itselataavat pärjäävät käsittääkseni kohtuullisen hyvin myös pitkän ajan keskikulutusvertailussa, koska maksimi pysyy kohtuudessa?
Jos itselataava terminä häiritsee, koetetaan suhtautua siihen hiljaa sisään päin hymyillen kuten aikanaan halpojen kameroiden "automaattitarkennukseen", joka merkitsi fix focusta ja riittävää himmennystä parista metristä äärettömään yltävällä pehmeäpiirtoisen linssin syväterävyysalueella 😂
Mondeon ja Volvon automaattivaihteistot ovat ensinnäkin yksiselitteisesti vaihteistoja, koska molemmissa sisään menevän pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tulo on sama kuin ulos tulevan pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tulo (vähennettynä tietysti pienillä kitkahäviöillä). Toisekseen ne toimivat automaattisesti, joten ne ovat yksiselitteisesti automaattivaihteistoja. Hybridi-Toyotasta ei löydy osaa, joka täyttäisi ensimmäisen ehdon ja toimisi itsenäisenä osana. Teslan alennusvaihde taas täyttää nuo molemmat ehdot, mutta miten voi puhua vaihteistosta, jos on vain yksi kiinteä välityssuhde? Kuljettajan kannalta nuo kaikki tietysti ovat "automaatteja" ja vaatii tietysti jonkinlaista pikkutarkkuutta olla sanomatta Toyotan hybridejä automaattivaihteisiksi sillä perusteella, että pienin itsenäisesti toimiva osakokonaisuus pystyy tuon ensimmäisen ehdon lisäksi muuhunkin. Automaattinen voimansiirto on hyvä, niin ei tarvitse takertua tuohon vaihteisto-sanaan. (Automaattisesti toimiva, mekaanisesti, mangneettisesti ja sähköisesti voimaa siirtävä, energian sähköisellä tallennuksella ja palautuksella varustettu, portaaton voimansiirto olisi varmaan hifistelijän termi tuolle voimansiirrolle.)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihteisto
Melko paljon vie, jos 80 km/h köröttelyssä keskellä tyhjää korpitietä kuluttaa yli 3,5 l/100km! Paljonkohan ihmisten ilmoilla iso dieseli nykivässä ajossa viekään? Villi veikkaus, että allekirjoittanut ei alle 9 l/100km pääsisi kovasti yrittämälläkään.
Varmaan 5-10v sisällä aletaan näkemään mikä on akkujen tosiasiallinen kesto. Olen huvikseni katsellut käytettyjen Teslojen myynti-ilmoituksia, ja lähes jokainen yksityinen myyjä markkinoi "akku vaihdettu takuuseen", jos kyseessä on 13-15 vuosimalli. Liikkeet eivät tätä markkinoinnissaan yleensä käytä, mutta oletettavasti niihinkin akkuja on vaihdettu. Eli vaikuttaisi siltä, että Teslan akku kestää reilut viisi vuotta.
Siten voisin pitää melkoisena riskinä ostaa esim käytetty Tesla, johon akkua ei ole vaihdettu, ja kohtahan akkutakuukin loppuu ensimmäisistä. Varmaan sama pätee muihinkin käytettyihin sähköautoihin. Eli paska voi räjähtää seinälle toisen tai kolmannen omistajan kohdalla, ja se on varsin ikävä tilanne, jos akkupaketti maksaa saman tai enemmän kuin itse auto. Sillähän ei yksinkertaisesti tee mitään siinä vaiheessa. Joo tiedän moneen kertaan sanottu, että "tulevaisuudessa hinnat laskevat, tulee vaihtoakkuja tms", mutta sitä odotellessa. Vaikka Teslan akun hinta puolittuisi 20k€->10k€, niin se ei siltikään kolmatta omistajaa kauheasti lohduta veikkaisin, kun auto seisoo ajokunnottomana korjaamolla ja monelle talouden kaatava lasku on ainoa tapa saada se ajoon. Kuten sanottu, myös polttomoottori voi levitä täysin, mutta sen kuntoon saattamiseksi on erilaisia ja eri hintaisia vaihtoehtoja.
Ihan perstuntumalta olen melko skeptinen yksittäisen kennon vaihtamisessa. Eivätköhän ne aika samaa tahtia ikäänny, ja joutuuko niitä sitten vaihdattamaan korjaamolla vähän väliä? Ehkä se uusi akku kuitenkin alkaa houkuttaa tässä vaiheessa..
Toyotan akustossa on se hyvä, että sen saa hajotessaan vaihdettua Toyotalla +-2k€
Planeettavaihteistossa momenttia välittävät lieriömäiset hammaspyörät, jotka ryhmitellään aurinkopyöräksi, planeettapyöriksi ja kehäpyöräksi. Aurinkopyörä on järjestelmässä sisimpänä ja rynnössä planeettapyörien kanssa. Planeettapyörät taas ovat rynnössä uloimpana olevan sisähammastetun kehäpyörän kanssa. Planeettapyörät on yhdistetty toisiinsa kannattimella. Planeettapyörästön välityssuhde riippuu hammaspyörien hammasluvuista sekä käyttävän ja käytettävän osan valinnasta. Tietyillä hammasluvuilla yhdellä planeettapyörästöllä on kuusi mahdollista välityssuhdetta, joista kaksi on negatiivisia (peruutusvaihde). Usein planeettavaihteistoissa on useita planeettapyörästöjä, jotka on osin kytketty toisiinsa. Vaihteet saadaan lukitsemalla ja vapauttamalla planeettavaihteiston osia hydraulijärjestelmän avulla ja momentinmuunnin toimii kytkimenä, joka yhdistää moottorin vaihteistoon.
Neljä ekaa virkettä koskee Toyotan hybridejä, loput ei, koska siinä välityssuhde riippuu aurinkopyörään yhdistetyn sähkömoottorigeneraattorin (MG1) pyörimisnopeuden suhteesta polttomoottorin pyörimisnopeuteen, jolloin välityssuhde voi vaihdella portaattomasti negatiivisesta nollan kautta kulkien aina äärettömään saakka. (Vai pitäisikö sanoa, että negatiivisesta äärettömän kautta aina nollaan saakka.)
https://www.priuswiki.de/index.php?title=PSD
Mutta puolet vähemmän, mitä Toyotan vapaasti hengittävä 1,8 L ilman sähkömoottoria.
Itselataavan kulutuksesta osa menee akkujen lataukseen, ei niitä ilmaiseksi ladata tolpastakaan ladattavissa.
Ford Focus Wagon 1,5 Ecoboost Titanium A
Kia Proceed 1,4 T-GDI GT-Line Business Premium DCT
Nissan Qashqai DIG-T 160 Tekna DCT
Škoda Octavia Combi 1,5 TSI Style Businessline DSG
Vertailussa noi vei vaihtelevassa maantieajossa keskinopeudella 77 km/h 7, 8, 8, 8,4 L/100 km
Laskin, että nettiauton kuudesta tuon ikäisestä yksityisen myymästä MS:stä kahdessa oli maininta akun vaihdosta.
Otos on aika pieni, mutta jos leikitään että se on edustava, niin akunvaihto kolmasosaan autoista on hälyttävän iso. Silloin nämä sähköautokriitikot ovat ainakin jossain määrin oikeassa.
Totta. Silti toimintaperiaatteiltaan niillä ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Tietääköhän suurin osa Mondeon kuskeista edes ajavansa muuta kuin "automaatilla"?
Ei erillisenä, koska MG yksiköt ovat sekä osa voiman tuottoa että välityssuhteen säätöä. Käyttäjä kokee silti voimansiirron automaattisena.
Vaihteisto sisältää monikon, joten Teslan voimalinjassa on ainoastaan "vaihde".
Saattavat jopa olla useimmille kuljettajille automaatteja ilman lainausmerkkejä?
Ei se ole termi, vaan toimintakuvaus.
Olen samaa mieltä siitä, että monen muunkin teknisen toteutuksen, kuten vaikkapa neliveodon toteutus ja toimintakuvaus olisi hyvä olla nykyistä paremmin näkyvissä markkinointimateriaalissa, mutta en jaksa kaivata sitä auton mallinimeen, varustelistalle enkä takaluukkuun.
Mutta toisaalta myös akkutekniikka ja toteutustapa on muuttunut matkan varrella ja myös lataus- ja purkausalgoritmien tekijät ovat oppineet kokemuksestaan, joten tölkkiä on potkaistu eteenpäin jo muutama kerta. Nyt tölkki on edempänä kunnes tiedetään miten tänä vuonna tuotannossa olevat akut kestävät.
Pääsiäisen paluuliikenteen vuoksi VT20 oli niin tukossa, etten mahtunut ajamaan normaalia nopeuttani. Nopeusmittarin virheellä korjattu koko matkan keskinopeus 79 km/h, koska on ajettu kotiin 40 km/h rajoitetulle kotikadulle saakka. Valtatieltä poistuttaessa keskinopeus oli vielä 83 km/h ja keskikulutus pikkuhybridille tyypillinen 3.8 sadalle.
Mutta pointtihan on nimenomaan siinä, että sekä vanhan dieselin että uuden bensahybridin kulutus on edelleenkin sähköiseen voimalinjaan verrattuna kolminkertainen.
Tämä ihmisten ilmoihin viittaaminen skaalaa kommentoijan maailmankuvan aina yhtä hellyttävästi. Ajan yhä ihmisten ilmoilla säännöllisesti, mutta siitä on jo aikaa kun viimeksi ajoin suurempia ajomääriä pelkästään ihmisten ilmoilla. Oman kokemukseni mukaan Pohjanmaan talvi ja Lontoon liikennemäärät nostavat kulutusta yli optimin jokseenkin saman verran.
Miten sinä vertaat itsellesi tuttuja miljoonakaupunkeja ihmisten ilmoilla suomalaiseen liikenteeseen oman kokemuksesi pohjalta, sanotaanko vaikkapa 100.000 km keskikulutuksen osalta?
Olen itsekin huomannut, että monet kuluttajat syyttävät kulutuksestaan autoaan. Tuolla tavoitteella saat kulutuskisaan sen verran tasoitusta, että voin osallistua nimimerkkini autolla. En uskalla lyödä vetoa voitostani, mutta olisihan se jännä kokeilla kuinka lähelle tavoitettasi pääsee yli 30-vuotiaalla bensakrematoriolla?
@HybridRules kirjoitti:
Mietipäs sitä edelleen.
Itseasiassa se liikkuu näillä: vain bensalla, bensan ja sähkön yhteiskäytöllä ja vain sähköllä. Vuoronperään. Sanotaanko se jotenkin niin vaikeasti, ettet sitä ymmärrä?
Jos sinä pidät kuluttajia tampioina, niin silloin ehkä. Keitä sellaisia on ja missä sanotaan, että 0-päästöisyyteen päästään? Ei missään, koska sellaiselle, joka tuijottaa vaikkapa päästögrammoja, asia on selvä kuin pläkki: ei todellakaan mene 0-päästöillä, koska grammat ovat luokkaa 80-120g. Joka vastaa yhdistettyjä kulutuslukemia ja käsittääkseni myös aika lailla totuutta.
Jonoon on sitten laitettava tätä nykyään myös Honda, Ford sun muut merkit, joilla on itselataavat hybridit käytössä, jotka käyttävät samoja termejä ja samaa "ajatusharhaasi". Yllättäenkö?
.....paitsi siinä kohtaa, kun se kulkee sähköllä. Eikö vain? Jostakin luin, että esim. uusi Yaris ajaisi jopa 80% sähköllä taajama-ajossa. Odotellaanko, mitä se testirundimittari niille kertoo, sitten kun tulevat myyntiin?
.....paitsi silloin kun akku on tyhjä. Eikö vain? Ja mitä se lohduttaa, jos kulutus ylittää markkinoinnista löytyvät lupaukset reilusti? Eikä koskaan päästä "jopa xx km" -lukemiinkaan.
Tosiasiasiassa plugarit mainostavat 20-40g:n päästöjä, vaikka sinä väität että niillä voi ajaa päästöttömästi. Aika ristiriitaista. Lisäksi tiedetään, että ilmoitetut kulutuslitrat ovat kertaluokkia pielessä, mutta sille olet edelleen täysin sokea.
Joillain ajoprofiileilla plugarilla voi saavuttaa pienemmän keskikulutuksen kuin sähköttömällä ja joillain ajoprofiileilla asia on päinvastoin. Mutta jo täällä esitettyjen plugarikulutusten perusteella niiden päästöttömyys on markkinointiharhautusta, jopa WLTP-mittausten mukaan, koska päästö se on labran 30 grammanenkin, eikö vain?
Joko olet käynyt itselataavia myyvien liikkeiden myyjien luona esittämässä vankkumattoman kantasi siitä, miten väärin he autoja myyvät?
Päästötön ajo on hyvä hengitysilman kannalta koska se tapahtuu ilman pakokaasuja (mutta voi tuottaa nastamelua korviin ja asfalttihiukkasia hengitettäväksi).
Ajo ilman polttoaineen kulutusta on sitten se verotuksellinen juttu, ja se lopahtaa 30-40 kilometrin jälkeen - sillä edellytyksellä että sähkömoottorissa riittää voimaa pelkkään sähköajoon.
Tässä menee kaksi asiaa sekaisin: ikääntyminen ja vioittuminen. Akun moduulit tosiaan ikääntyvät samaa tahtia, mutta yhden vioittuminen ei tarkoita sitä, että muut vioittuisivat samassa tahdissa.
Datan valossa sähköautojen akut tosiaan kestävät ikääntymistä vallan mainiosti. Tästä on dataa esimerkiksi Teslan ja Nissanin autoista.
En muista, missä keskustelussa olikaan puhetta kannattaako plugarilla käyttää polttista kiihdytyksissä.
Lueskelin tässä yhden saksalaisen plugarin esittelyä, jossa sanottiin, että kiihdytykset hoidetaan pääosin polttomoottorilla. Vaikka kyseistä autoa valmistava konserni kärsii vakavista uskottavuusongelmista päästöhuijausten vuoksi, niin uskoisin sen olevan oikeassa tuossa asiassa. Kun plugarin ajoakusta halutaan mahdollisimman pitkä sähkörange, ei ampeereja kannata pudotella roppakaupalla tielle kiihdytyksissä vaan käyttää pieninä noroina kevyen kuormituksen aikana.
Linkitätkö kyseisen esittelyn tännekin? Tuo kuulostaa nimittäin aika erikoiselta, koska polttomoottorin hetkittäinen käyttö polttaa paljon polttoainetta ja tuottaa tavallistakin enemmän päästöjä.
Minä en ainakaan näe järkeä käynnistää polttomoottoria kylmiltään lyhyttä kiihdytystä varten. Jos sähkörange ei riitä koko matkaan, ajan moottorin lämpimäksi pidemmällä matkalla.
Jos kulutuksella ja päästöillä ei ole mitään merkitystä ja haluaa maksimoida sähköllä ajomatkan, se onnistuu toki parhaiten kiihdyttelemällä bensan voimin ja rullailemalla lopun matkaa sähköä akkuun ladaten ja hissutellen tasamaata sähköllä. Näinhän mm. surullisen kuuluisassa Toyotan itsestäänladattavien autojen mainoskamppanjassa tehdään.
Onnistunut kampanja, pitää minkä lupaa, mikä ei kaikissa kamppanjoissa ole itsestään selvyys.
FARwd on siis sitä mieltä, ettei Toyotan hybrideissä ole kulutuksella ja päästöillä mitään merkitystä! Kysynpä suoraan, että millä niissä on merkitystä, jos ei kulutuksella ja päästöillä?
Vastasin HybridRulesin kommenttiin "kannattaako plugarilla käyttää kiihdytyksissä polttomoottoria". Tavis-hybridillähän tuo on käytännössä pakollista, koska polttomoottoria joutuu käyttämään joka tapauksessa vähän väliä. Näin voidaan kaupunkiolosuhteissa ajaa tosiaan jopa puolet AJASTA polttomoottori sammutettuna. Riittävän pitkien punaisissa seisontajaksojen kanssa siihen riittänee tosin tavallinen STOP-START -automatiikalla varustettu polttomoottoriautokin.
En ottanut kantaa Toyotan hybridien kulutukseen ja päästöihin, mutta ainakin maantieajossa suunnilleen samaan tasoon taitaa päästä litraisilla bensaturboilla ja dieseleillä allekin. Oma ennätykseni maantieajossa n. 1,5 tonnin 2-litraisella turbodieselillä oli 3,4 litraa/100 km. Kevyemmillä ja pienemmillä laitteilla pitäisi päästä selvästi vähemmällä.
@FARwd kirjoitti:
Ja niillä ei lähtökohtaisesti mielestäsi siis pääse? Tai ehkä löydät sellaisen dieselillä kulkevana. Sittenhän sitä voisi vertailla.
Toisaalta, mitäs vastaava peli kuin sinulla vie bensakoneella samanlaisessa ajossa? Siihen niitä kevyempiä ja pienempiä pitäisi tietysti lähtökohtaisesti verrata, eikö vain - varsinkin jos dieselpeliä ei löydy? Onhan tuo komea luku, jos lähtökohdat kaikissa verrokeissa saadaan jokseenkin järkeväksi vertailla.
Kerro vielä, mitä tarkoitat maantieajolla vaikka nopeutena, vai koskiko tuo ilmoittamasi kulutus myös jatkuvaa moottoritieajoa esimerkiksi?
Audin sivuilta kohdasta "uutiset" löytyy esittely Q7:n plugariversiosta.
Tietysti kannattaa ajaa pelkästään sähköllä, jos matka on niin minimalistinen, että range riittää.
Mutta plugari on polttisauto, vaikka sillä pystyy ajamaan lyhyitä matkoja ulkoisella sähköllä. Itselataavallahan ei pysty ajamaan sähkömoottorilla kuin ultralyhyitä matkoja ja nekin bensalla tuotetulla sähköllä.
Plugarissa sähkömoottori on avustavassa roolissa. Jotkut kuulemma ajavat niin vähän, että pärjäävät sähkömoottorin avulla ilman polttista, mutta yleisesti ottaen plugarilla ajelevat käyttävät pääasiassa polttomoottoria, koska matkat ovat yli sähkösäteen.
Kun minä lähden työreissuun, joudun menemään pätkän motaria käytännössä aina. En aja autoa lämmittämässä korttelia ympäri ensin vaan menen suorinta tietä motarin rampille ja reissun päälle. Ja silloin on hyvä kiihdyttää polttomoottorilla ja pitää sähköt holdissa.
Tämä teksti löytyy Audi.fi sivujen uutistekstistä:
"Useimmissa tapauksissa TFSI-moottori hoitaa kiihdytyksen ja sähkömoottori tukee sitä tarvittaessa. Alhaisilta pyörimisnopeuksilta kiihdytettäessä se varmistaa spontaanin vasteen kaasupolkimen painallukseen hoitamalla ne sekunnin kymmenykset, jotka turboahdin tarvitsee paineennostoon. Yleisesti ottaen ennakoiva ajojärjestelmä pyrkii siihen, että sähköllä ajetaan niin paljon kuin mahdollista ja että akun sähkövaraus käytetään loppuun määränpäähän saavuttaessa."