sähköautot

4223 kommenttia
15051535556141
  • 1986: Toyota Soarer (Z20): sähköisesti ohjattu (TEMS) täysilmajousitus (jousivakio, muuttuva vaimennusvoima.

      
  • muokattu 29.12.2021 15:42

    @740 GLE kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Onko aikuisen henki halvempi kuin lapsen

    On.

    Kiitos perusteluista. Yhteiskunnalliselta kannalta olet oikeassa, mutta tasa-arvon kannattajaksi leimautumisen uhallakin pidän silti jokaista yhtä arvokkaana ja katson myös itseni pelastamisen arvoiseksi.

    Ostin uuden Volvon jo vuotta ennen kuin amerikkalaiset tilastot osoittivat sen vuonna 1988 automalliksi, jonka kuljettajan todennäköisyys kuolla liikenneonnettomuudessa on pienempi kuin missään muussa autossa. Omassa valinnassani passiivinen turvallisuus oli silti sivuseikka, koska kaikki valintani finalistit olivat oman aikansa kärkeä tässä suhteessa.

    Toki toki, siksi käytinkin sanaa "erityisesti" en sanaa "vain" tai "ainoastaan".

      2
  • muokattu 29.12.2021 15:48

    @740 GLE kirjoitti:

    Model Y on kokeilematta.

    Olikos se sedan? Oliko mikään?

    Ei kuulu väitteeseen, joka oli että mikä tahansa aktiivisella vakionopeussäätimellä varustettu Toyota / Lexus on yhtä hyvä kuin Tesla.

    Minusta siinä ei väitellä auton tiloista saati kuljetuskyvystä. Miksi sinä niin kuvittelet?

    Mutta jos myös polttikset kelpaavat, niin Camryä ja etenkin ES:aa tilavampia ja käytännöllisempiä löytyy kyllä, eivätkä ne edes kuluta sen enempää kuin Toyotakaan.

    Bensaa varmaan, vai tarkoitatko dieseliä? Heitäs nyt joku, niin voidaan käydä ihan itse tarkistamassa. Vertailukelpoisiahan ovat vain tehtaan ilmoittamat tiedot sisämitoista ja WLTP-kulutukset. Miksi sinulta pitää nyhtää pilkku kerrallaan asioita, joita voisit vain heittää kehiin, niin näkee onko jossiteltavaa, tai ei.

    Kyse ei ole vieläkään siitä mitä minä kuljetan, koska Model S:n 895 / 1645 litran ja puheena olevan Model X:n 736 / 2180 litran tavaratilaan mahtuu ihan mitä tahansa helpommin kuin Camryn 500 litran tavaratilaan, joka ei ole edes sedaniksi mitenkään poikkeuksellisen suuri.

    Ei ole minustakaan 500 litraa ihan kauheasti ole, mutta litroilla pesee monen citymaasturin tai crossoverin kuitenkin. Taisit unohtaa mainita, ovatko nuo 4-numeroiset litrat käytettävissä silloin kun takapenkit ovat alhaalla. Sedaneissakin se on joskus mahdollista, mutta ymmärrettävästi kaikissa korkeus asettaa rajoituksia hatchbackeihin ja farkkuihin verrattuna.

    Camrya ehdittiinkin jo kommentoida eniten myydyksi autoksi, ellei sitä enemmän myytyjä pick-upeja lasketa.

    Tyhmempi voisi oikeasti kuvitella tuon tarkoittavan sitä, että taloudet ostavat molempia, tai sitten pickupeja, että saavat tavaraa kuskattua! Ja ympäri Jenkkilää tietysti, rannikolta rannikolle.

    Mitäs jos vain vertailisit Camryä seuraavaksi eniten myytyyn sedaniin.

    .....vaan jo aiemmin tässä keskustelussa verrattujen 50 tuhannen Lexuksen ja noin sadan tonnin Teslan puoliväli on mielestäni kohtuullinen tapa kuvata juuri tässä keskustelussa puheena olevaa hintaluokkaa

    ....joka asettaa ostajalle kyllä hyvinkin isompituloisemmat puitteet oletukseksi. Kuitenkin keskustelu käy sillä tasolla kuin puhuttaisiin "jokatalouksista".

    Viimeisten 10 vuoden OMXHGI tuotto selvästi puheena olevia autoja halvemmalle rahasummalle laskettuna ei ole elvistelyä, vaan tosiasia.

    Missä kohtaa tuon olin kiistänyt. Keskustelussa on ollut puhetta rahoitusvaihtoehdoista, joista sinä siirrät heti kättelyssä hankinnan kauas tulevaisuuteen ja oletat, että täpäkkää löytyy vain autoa varten piironginlaatikoista tuosta vaan.

    Se on elvistelyä, kun kerron, että nykyisen autoni säästynyt puolikas oli aika tarkalleen tuon laskelman lähtöarvon suuruinen autoa ostaessani

    Tarkoitatko sitä, että sait autosi hankittua niin paljon edullisemmin, vai sitä että sinulle jäi taskun pohjalle saman verran laitettavaksi kasvamaan rahastoissa?

    en suinkaan aloittanut sijoitusharrastustani nykyisen auton puolikkaalla vaan heitin sen entisten päälle yhteen salkuistani

    Tuo on jäänyt sinulta ikään kuin avaamatta heitellessäsi vinkkejä miten auton saa hankittua käteisellä jos vain venaa 10 vuotta. Sijoitusvinkkisi on hyvä jos harrastaa sijoittamista vaikka eläkerahoiksi, mutta jos pitää nyt ostaa auto tietyllä summalla, joka on taloudella käytettävissä siihen, niin aika moni taitaa päätyä osamaksuun, niin pääsee ajamaan nyt, eikä vasta.

    Pitääkö tätä oikeasti kertoa sinulle?

    Se vasta elvistelyä onkin, kun kerron etten joudu tyytymään indeksituottoon vaan rullaava 10 vuoden keskituottoni on pysynyt osingot takaisin sijoittavan OMXHGI indeksin yläpuolella vuodesta toiseen.

    Oikein hyvä. Miten se liittyy siihen auton hankintaan, josta täällä keskustellaan?

    Mutta ellei maksukyky (joko omalla tai lainarahalla) yllä edes kolmasosaan uuden Teslan hinnasta, silloin on turha teoretisoida uuden Lexuksenkaan ostolla.

    Ei kukaan ole teorisoinutkaan, vaan minäkin olen miettinyt jostakin syystä kiistanalaiseksi laitettu lainarahoitusta vs. säästääkö rahoituksella ensiksi x aikaa.
    Ihan sama minkä auton on ostamassa, asian voi pistää mittakaavaan. Summat vaihtelevat mutta periaatteenhan pitäisi olla sama, eikö?

    Et ehkä tullut sitä ajatelleeksi, mutta osoitit juuri sen, kuinka sijoitusharrastus on siitä tasapuolista, että samaan instrumenttiin sijoittavien tuotto-odotus on sama prosenttiluku. Jos siis kaikki mitä kerralla voi saada raavituksi kasaan on 3750 €, sen säästämällä voi kasvattaa omaan maksuvalmiuttaan aivan samassa suhteessa kuin 37.500 tai 375.000 kerralla pöytään latovakin. Omaan talouteen tuleva liikkuvavara kasvaa kaikilla aivan samassa suhteessa.

    Et ehkä tullut ajatelleeksi, että nyt keskustellaan auton hankinnasta pelkästään. Nyt heittelet mukaan ihan yleisen tason argumentteja vaikka yrität rajoittaa jotenkin "lexuunteslaancamryyn". Pidetään sitten mittakaavat mukana samalla tavalla tasapuolisesti.

    On ihanteellista jos talous voi asua mukavasti, kasvattaa perhettä, harrastaa, ajaa käyttökelpoisella autolla ja käydä lomareissuilla.Tuollaiseen tuottoisaan rahastoonkin voi mennä kk-tasolla joku summa pahan päivän varalle. Sitten tulee tarve päivittää auto. Ottamatta kantaa onko uusi vai käytetty, niin talouden pitää miettiä miten se rahoitetaan. Vararahasto käteisenä ei ole sitä varten, vaan muihin talouden äkillisempiin tarpeisiin, vaikka hammaslääkäriin.

    Laina vai OMXHGI indeksin yläpuolella tapahtuva säästäminen 10 vuotta?

    Miljonäärinä eläköitymiseen ei tarvita kuin pariskunnan yhteinen tupakkalakko

    Vinkkisi toimii aika uskottavan kuuloisesti, jos aloittaa viimeistään 20:n ikäisenä ja säästää tosiaan eläköitymiseen asti käyttämättä sitä oikein mihinkään.

    Mutta tuota varten pitää säästää toisessa rahastossa. Tuo yläpuolella oleva laskelma tuottoineen tähtää aina uuteen auton (vai oliko se sitten puoleen hintaan takuu-autoon, ihan sama) ja sitten aloitetaan taas alusta seuraavaa autoa varten.

    Olet kuitenkin selvästi sitä mieltä, ettei nuoriperhe tarvitse autoa kuin vasta kymmenen vuoden päästä

    En toki. Minä vain kerron mitä vaihtoehtoja on tarjolla.

    Sinun vaihtoehdollasi se auton hankinta tapahtuisi kuitenkin vasta 10 vuoden päästä, jolloin tuotto sijoituksille riittäisi siihen. Miksi tuota ei voi sanoa?

    Vaihtoehto on sijoittaa sama käytettävissä oleva raha auton lainanlyhennykseen nyt ja ajaa kun tarvetta kerran on. Vaihtoehtosi on hyvä, jos voi vielä lisäksi sijoittaa tuollaisiin "eläkkelle miljonäärinä" -sijoituksiin.

    Itse ostin uuden 740 GLE:n 27 vuotiaana. Maksoin laskun omalla rahallani

    Kauanko olit säästänyt/sijoittanut ja millaisia markkoja? Minkälaisilla tuloilla? Laitoitko kaikki haisemaan, vai ihan vaan osingoilla maksoit?

    Tämän voi laskea monella eri tavalla, eri prioriteetein. Mutta jos rahalla on omassa valinnassa merkitystä, silloin lisärahan hankinnan välttely on epärationaalista.

    En näe miten tuo liittyi rajaamiesi autojen hintaluokkaan, jos kerran rajausta oli tärkeää. Mutta jos oli yleistasolla, niin sillähän minäkin.

    Olen itse M880:n kanssa vähän samassa tilanteessa: jos työsuhdeautosta pitäisi luopua ja saada auto, niin tasoa tiputtamatta auto ei ole kokonaan maksettavaksi kovin halpa ostettavaksi, kun ei ole vaihtaria laittaa mukaan. Pistääkö "eläkkeellä miljonäärinä" -rahastoani, tai poikien rahasto sileäksi jo nyt? Romuttuu oikeasti pitkän tähtäimen säästötavoitteet auton takia, ei käy. Käytettävissä on liisarin kk-maksun verran ja autoa tarvitsen. Tässä kohtaa ei OMXHGI-indeksi oikein auta. Mitäs neuvoisit?

    Ainiin, "osta vain puolikkaalla kk-maksusta joku auto ja pistä toinen rahastoon, niin 10 vuoden päästä saat sitten taas uuden/uudemman". Harkitaan - en tiedä milloin tulisi ajankohtaiseksi, jollei sitten kun soppari on loppu.

      1
  • muokattu 29.12.2021 15:48

    @Quu kirjoitti:
    Mikä tekee teslasta helpommin ajettavan ruuhkassa, siitä on kyse kun oli kyse ruuhka ajon helppoudesta, tai siihen viittaavaa.

    Ahaa, nyt rajaat ajamisen pelkkään ruuhkassa nytkyttelyyn ilman kuormaa ja matkustajia. Tämä oli tärkeä täsmennys, koska nyt ollaan hybridi-Toyotan omimmalla alueella!

    Ehdotan silti Teslan valteiksi Autopilot ja sähköinen tarkasti reagoiva voimalinja. Jos kuormaa sallitaan, silloin lisätään sekä paremmat tilat että ilmajousitus.

      
  • muokattu 29.12.2021 16:06

    Autopilot-järjestelmän edistykselliset turvallisuus- ja mukavuustoiminnot tekevät suurimman työn puolestasi ajon aikana. Autopilot-toiminto sisältää uusia ominaisuuksia ja parantaa nykyisiä toimintoja ja tekee näin Teslastasi tulevaisuudessa entistäkin turvallisemman ja suorituskykyisemmän.

    Autopilot mahdollistaa autokaistalla automaattisen ohjauksen, kiihdytyksen ja jarrutuksen.

    Aivan

    Nykyinen Autopilot-toiminto edellyttää kuljettajan jatkuvaa valvontaa eikä tee autostasi autonomista.

    Niinpä.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:
    Toistoa: Niin kuin kirjoitin, olen hiukan vanhanaikainen raha-asioissa. Haitanneeko tuo? Ei ainakaan minua.

    Olen itsekin käyttänyt omalla rahalla maksamisesta samaa termiä vanhanaikainen, mutta Kumppanin ja M880 kommenttien nojalla joudun muuttamaan kantaani. Ehkä kuvaavampi voisi olla vaikkapa kontrollin tarve? Minä ainakin myönnän olevani kontrollifriikki, joka saa hyvän mielen siitä, että koko luottolimitti on tarvittaessa käytettävissä, jos niin haluan. Vaikka säästäjä tarvitseekin hankintoihinsa palkkaeuroja lainaajaa vähemmän, minulla on parempi mieli ostaessani ilman velkavipua vaikkei se halpojen korkojen aikaan olisi edes vaihtoehtoiskustannuksen vuoksi järkevääkään.

    Täytyykin ryhtyä käyttämään itsestä nimitystä kontrollifriikki vanhanaikaisen sijaan. Yritän muistaa.

    90-luvun laman opetukset olivat niin lujia, että pysyvät minulla vieläkin elävästi mielessä. Ajat oli silloin toisenlaiset. Moni liian suureen velkakuormaan tai valuuttalainaan sortunut käänsi liikevaihdon puolittuessa kupit nurin.

    Ehkä se nettovelattomuuteen pyrkiminen ei ole "nykyaikaista". Jos tällaista termiä uskaltaa käyttää.

      
  • muokattu 29.12.2021 20:18

    Joo olihan se 90-luvun lama, ainakin minulle, paljon kovempi kokemus kuin tämä korona. Nykyään ensin pitää tienata ja sitten vasta tuhlata - esim. vaikka ostamalla auto.

      1
  • muokattu 29.12.2021 20:16

    @Yosemite J kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Yosemite J kirjoitti:
    Toistoa: Niin kuin kirjoitin, olen hiukan vanhanaikainen raha-asioissa. Haitanneeko tuo? Ei ainakaan minua.

    Olen itsekin käyttänyt omalla rahalla maksamisesta samaa termiä vanhanaikainen, mutta Kumppanin ja M880 kommenttien nojalla joudun muuttamaan kantaani. Ehkä kuvaavampi voisi olla vaikkapa kontrollin tarve? Minä ainakin myönnän olevani kontrollifriikki, joka saa hyvän mielen siitä, että koko luottolimitti on tarvittaessa käytettävissä, jos niin haluan. Vaikka säästäjä tarvitseekin hankintoihinsa palkkaeuroja lainaajaa vähemmän, minulla on parempi mieli ostaessani ilman velkavipua vaikkei se halpojen korkojen aikaan olisi edes vaihtoehtoiskustannuksen vuoksi järkevääkään.

    Täytyykin ryhtyä käyttämään itsestä nimitystä kontrollifriikki vanhanaikaisen sijaan. Yritän muistaa.

    90-luvun laman opetukset olivat niin lujia, että pysyvät minulla vieläkin elävästi mielessä. Ajat oli silloin toisenlaiset. Moni liian suureen velkakuormaan tai valuuttalainaan sortunut käänsi liikevaihdon puolittuessa kupit nurin.

    Ehkä se nettovelattomuuteen pyrkiminen ei ole "nykyaikaista". Jos tällaista termiä uskaltaa käyttää.

    Hetkinen. Eihän tässä nyt nettovelattomuudesta ole ollut puhe? Vastuullinen luottolaitos huolehtinee siitä että velallinen pysyy nettovelattomana (omaisuutta on enemmän kuin velkaa). Eikä kai tässä kukaan ole ylivelkaantumisenkaan puolesta, vaan valinnoista ja/tai kulutuksen ajoituksesta (kuten velanotto nyt yleensäkin).

    En ole kovinkaan vakuuttunut sen järkevyydestä että perhe jolla ei ole liikeneviä säästöjä ostaisi nyt halvan auton, ja säästää samalla uuteen ostaakseen sen käteisellä. Siitä halvastakin kun koituu kuluja. Lähes nollakorkoisella osamaksulla ostaessa sen tarvitsemansa auton saa heti, eikä tarvitse samaan aikaan maksaa yhden auton kuluja ja säästää toiseen.

    Minäkin olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että valinta liisarin, osamaksuauton tai velattomana omaksi ostetun auton välillä on vapaa. Viimeksi mainittu vaatii tosin hieman tekemistä, koska kolkytdonaa tai Xän vaatima satku ei makaa vapaana pankkitilillä.

    Mahdollisuuksista huolimatta valitsen ne juuri tuossa järjestyksessä.

    Edit: Edullisen auton ja siinä pysyminen voi tietysti olla monella tapaa joko hyvä tai pakon sanelema vaihtoehto. En siis millään muotoa oleta että uuden auton hankinta, rahoitusmuodosta riippumatta, olisi vain valintakysymys.

      2
  • @M880 kirjoitti:

    Minäkin olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että valinta liisarin, osamaksuauton tai velattomana omaksi ostetun auton välillä on vapaa. Viimeksi mainittu vaatii tosin hieman tekemistä, koska kolkytdonaa tai Xän vaatima satku ei makaa vapaana pankkitilillä.

    Mahdollisuuksista huolimatta valitsen ne juuri tuossa järjestyksessä.

    Edit: Edullisen auton ja siinä pysyminen voi tietysti olla monella tapaa joko hyvä tai pakon sanelema vaihtoehto. En siis millään muotoa oleta että uuden auton hankinta, rahoitusmuodosta riippumatta, olisi vain valintakysymys.

    Teet kuten parhaaksi näet. Niin teen minäkin.

      
  • @Yosemite J kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    Minäkin olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että valinta liisarin, osamaksuauton tai velattomana omaksi ostetun auton välillä on vapaa. Viimeksi mainittu vaatii tosin hieman tekemistä, koska kolkytdonaa tai Xän vaatima satku ei makaa vapaana pankkitilillä.

    Mahdollisuuksista huolimatta valitsen ne juuri tuossa järjestyksessä.

    Edit: Edullisen auton ja siinä pysyminen voi tietysti olla monella tapaa joko hyvä tai pakon sanelema vaihtoehto. En siis millään muotoa oleta että uuden auton hankinta, rahoitusmuodosta riippumatta, olisi vain valintakysymys.

    Teet kuten parhaaksi näet. Niin teen minäkin.

    Juu, en missään tapauksessa koittanut tuputtaa mitään.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    Toisin kuin sinulla, minulla on näistä kattava kokemus

    Kyse ei ole autojen hyvyydestä eikä hinnasta, hinnat luiskahti tänne kun alettiin vääntämään kuinka halpaa on teslalla ajo. Mikä tahansa mukautuvalla nopeussäätimellä Toyota/Lexus hybrideistä pystyy samaan ajamisen helppouteen kuin Teslat.

    No kun ei pysty. Vaikkapa nyt GS450h on varsin messevä peli ja tehoa löytyy, niin ei se voimalinja pärjää Teslan vastaavalle. Lisäksi takavetoisena todella liukas ajettava talvisin - jäin lukemattomia kertoja lumipöperössä jumiin ihan kaupunkialueella. Korostan edelleen, että toi Lexus on ihan loistava peli ja monessa mielessä Teslaa parempi, mutta omassa arvosteluasteikossa häviää ja nimenomaan ajo/käyttöominaisuuksiensa vuoksi.

    "mikä tahansa mukautuvalla nopeussäätimellä Toyota/Lexus hybridi" sisältää myös ne, jotka osaavat omin päin säätää ainoastaan nopeuttaan (taso 1), mutta eivät osaa Teslan tavoin ohjata kuljettajan puolesta (Taso 2).

    Kuorman vaikutus rautajouset lintassa pyöräkulmiaan muuttavaan ja ilmajousitettuna ryhdikkäästi kuormansa kantavaan kannattaa käydä kokeilemassa niiden, jotka eivät ole tästä erosta vielä perillä.

    Juu näinhän se on.

    Pelkällä vakkarilla kaupungissa ajaminen kuulostaa aika extreme-touhulta. Kyllähän sillä tietysti possujunassa roikkuu mukana, mutta risteyksistä kääntymiset, kolmion/liikennevalon/vast vaatimat hidastukset ja pysähtymiset yms eivät ihan niin onnistukaan.

    Teslalla on muuten jo toiminto, joka osaa pysäyttää automaattisesti punaisiin valoihin ja jenkeissä todella yleisiin stop-merkkeihin. Lisäksi valon vaihtuessa vihreäksi, kännykkäänsä uppoutuneen kuljettajan herättää äänimerkki. Viritteillä on myös automaattisesti vihreällä lähdön tekevä toiminto, mutta sitä ei tietääkseni ole vielä käytössä.

      
  • @Ruuhkamies kirjoitti:

    Pelkällä vakkarilla kaupungissa ajaminen kuulostaa aika extreme-touhulta. Kyllähän sillä tietysti possujunassa roikkuu mukana, mutta risteyksistä kääntymiset, kolmion/liikennevalon/vast vaatimat hidastukset ja pysähtymiset yms eivät ihan niin onnistukaan.

    Aivan.

      
  • muokattu 30.12.2021 00:43

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    Toisin kuin sinulla, minulla on näistä kattava kokemus

    Kyse ei ole autojen hyvyydestä eikä hinnasta, hinnat luiskahti tänne kun alettiin vääntämään kuinka halpaa on teslalla ajo. Mikä tahansa mukautuvalla nopeussäätimellä Toyota/Lexus hybrideistä pystyy samaan ajamisen helppouteen kuin Teslat.

    No kun ei pysty. Vaikkapa nyt GS450h on varsin messevä peli ja tehoa löytyy, niin ei se voimalinja pärjää Teslan vastaavalle. Lisäksi takavetoisena todella liukas ajettava talvisin - jäin lukemattomia kertoja lumipöperössä jumiin ihan kaupunkialueella. Korostan edelleen, että toi Lexus on ihan loistava peli ja monessa mielessä Teslaa parempi, mutta omassa arvosteluasteikossa häviää ja nimenomaan ajo/käyttöominaisuuksiensa vuoksi.

    "mikä tahansa mukautuvalla nopeussäätimellä Toyota/Lexus hybridi" sisältää myös ne, jotka osaavat omin päin säätää ainoastaan nopeuttaan (taso 1), mutta eivät osaa Teslan tavoin ohjata kuljettajan puolesta (Taso 2).

    Kuorman vaikutus rautajouset lintassa pyöräkulmiaan muuttavaan ja ilmajousitettuna ryhdikkäästi kuormansa kantavaan kannattaa käydä kokeilemassa niiden, jotka eivät ole tästä erosta vielä perillä.

    Juu näinhän se on.

    Pelkällä vakkarilla kaupungissa ajaminen kuulostaa aika extreme-touhulta. Kyllähän sillä tietysti possujunassa roikkuu mukana, mutta risteyksistä kääntymiset, kolmion/liikennevalon/vast vaatimat hidastukset ja pysähtymiset yms eivät ihan niin onnistukaan.

    Teslalla on muuten jo toiminto, joka osaa pysäyttää automaattisesti punaisiin valoihin ja jenkeissä todella yleisiin stop-merkkeihin. Lisäksi valon vaihtuessa vihreäksi, kännykkäänsä uppoutuneen kuljettajan herättää äänimerkki. Viritteillä on myös automaattisesti vihreällä lähdön tekevä toiminto, mutta sitä ei tietääkseni ole vielä käytössä.

    Minä ostin Teslaan jälkijunassa FSD:n ja siihen sisältyy tuo liikennevalo-juttu. Auto pysähtyy ihmeen hallitusti valoihin ja kun valot vaihtuu, vakkarin vipua pitää nykäistä tai kaasua vähän painaa, jotta auto lähtee liikkeelle. Auto herättää kuskin äänimerkillä vihreiden vaihtuessa, jos kuski ei huomaa. Auto pysähtyy valojen ja stop-merkkien lisäksi myös tiettyihin T-risteyksiin. Minulla on työmatkalla sellainen T-risteys. Auto ilmoittaa ennalta, että ollaan lähestymässä risteystä, johon pysähdytään. Jos ei ole tarpeen pysähtyä, kuski voi kuitata vakkarin vivulla, kun auto on vielä vauhdissa, ja risteyksestä mennään läpi pysähtymättä.

    Virhetoimintoja on muutaman kerran sattunut motarin tunnelin edessä olevissa valoissa. Mm. Hämeenlinnan katetun kanjonin edessä oleviin valoihin (siellä motarin yläpuolella) on jarruteltu, ei sentään pysähdytty.

    Nythän autoon tuli vihdoin se odoteltu V11-päivitys "Holiday Update -päivityksenä". Ei ole vielä kokemusta, onko kehitys kehittynyt myös autopilotilla.

    Model Y ja 3 saivat aika mielenkiintoisen ominaisuuden Sentry-moden yhteyteen: kun auton ympäristön valvonta (sentry mode) on päällä, kännykkään voi ottaa livekuvaa auton ympäriltä. Voi valita näkymän oikealle tai vasemmalle sivuille, eteen tai taakse. Siis, jos auto on jäänyt parkkiin Helsinkiin ja itse on lennähtänyt vaikka Timbuktuun voi katsoa puhelimen näytöltä, miltä auton ympärillä näyttää. Minulla on jo niin vanha Model X, että ainakaan vielä ei ole tuota ominaisuutta minulle tullut. Teslahan on ottanut Landscape orientaation keskinäytön myös uusiin S ja X -autoihin ja ehkä se jotenkin vaikuttaa asiaan ohjelmiston kehitystyössä.

    Samoin kuolleen kulman näkymä vilkun käytössä on ainakin tällä hetkellä tulematta minulle.

    Mutta muuten on taas tuoreella autolla ajamisen tuntua, kun keskinäyttö eli käyttöliittymä on ihan uudenlainen. Ja parempi. On uusia ominaisuuksiakin.

      1
  • muokattu 30.12.2021 00:26

    Minä olen vähän sitä mieltä, että vanhanaikainen tapa ostaa uusi auto on se, että otetaan pankista laina ja ostetaan auto "käteisellä", jotta saadaan oma nimi rekisteriotteeseen saman tien todisteeksi vaikkapa naapureille, että pätäkkää löytyy eikä tarvi velaksi ostaa.

    Omalla käteisellä ostaminen on ajaton tapa eikä vanhanaikainen, mutta rajattu vain rahamiesten/naisten käyttöön.

    GLEn tapa on erinomainen, mutta vaatii malttia etsiä ja paneutumista autoihin, jotta osaa valita oikeasti hyvän ja sopivan tuoreen käytetyn auton. Eikä pörssistä / indeksirahastoista irtoa rahaa auton ostoon läheskään yhtä nopeasti kuin autorahoitusyhtiöiltä.

      1
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Joo olihan se 90-luvun lama, ainakin minulle, paljon kovempi kokemus kuin tämä korona. Nykyään ensin pitää tienata ja sitten vasta tuhlata - esim. vaikka ostamalla auto.

    Bullet-luottoihin sortui monen suunnitelmat 90-luvulla. Ja siihen, että valtio pelasti pankit liian helpolla eli antoi pankeille tukea ja lisäksi salli niiden ulosmitata ja myydä yrittäjiltä vakuutena ollutta omaisuutta selvään alihintaan.

    Autorahoituksessa ei riskeeraa paljoakaan muuta kuin siihen asti maksetut rahat. Auto on vakuutena, autorahoitusyhtiö on mitoittanut käsirahan, kuukausierät ja mahdollisen "viimeisen suuremman" erän niin, että homma on tasapainossa.

    Jos elämä ottaa huonon kurssin tai oikein konkurssin, niin autosta pääsee eroon suhteellisen pienellä menetyksellä, niin ainakin oletan, koska auto on luoton vakuutena.

    Autoa ei pidä ostaa tuhlaamalla rahaa vaan hankkia auto harkiten. Ja autorahoituksella pankkiluoton sijasta. Ja siis palstan rahamiehet voivat tietysti kaivaa tarpeellisen määrän kymppidoneja takataskustaan.

      
  • muokattu 30.12.2021 09:54

    @HybridRules kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Joo olihan se 90-luvun lama, ainakin minulle, paljon kovempi kokemus kuin tämä korona. Nykyään ensin pitää tienata ja sitten vasta tuhlata - esim. vaikka ostamalla auto.

    Bullet-luottoihin sortui monen suunnitelmat 90-luvulla. Ja siihen, että valtio pelasti pankit liian helpolla eli antoi pankeille tukea ja lisäksi salli niiden ulosmitata ja myydä yrittäjiltä vakuutena ollutta omaisuutta selvään alihintaan.

    Autorahoituksessa ei riskeeraa paljoakaan muuta kuin siihen asti maksetut rahat. Auto on vakuutena, autorahoitusyhtiö on mitoittanut käsirahan, kuukausierät ja mahdollisen "viimeisen suuremman" erän niin, että homma on tasapainossa.

    Jos elämä ottaa huonon kurssin tai oikein konkurssin, niin autosta pääsee eroon suhteellisen pienellä menetyksellä, niin ainakin oletan, koska auto on luoton vakuutena.

    Autoa ei pidä ostaa tuhlaamalla rahaa vaan hankkia auto harkiten. Ja autorahoituksella pankkiluoton sijasta. Ja siis palstan rahamiehet voivat tietysti kaivaa tarpeellisen määrän kymppidoneja takataskustaan.

    Eipä minulla ollut muuta kuin opintolainaa tuolloin, mutta valmistuin kuitenkin koulusta maailmaan missä yhdellekkään kanssani valmistuneista ei ollut töitä. Sen jälkeen ainut laina minkä olen ottanut on ollut asuntolaina. Eli mielummin ajan hyvin vanhallakin autolla ennen kuin ottaisin lainaa auton ostoon.

      1
  • muokattu 30.12.2021 11:36

    Polestar 2 Long Range Dual Motor Performance Pack
    Hinta alkaen: 60 700 €
    Siinä olisi meidän sähkö auto, jos sellaiselle olisi tarvetta. Täytyy ottaa joskus piruuttaan viikoksi vuokralle.
    Näitä kun olisi ollut silloin kun jyystin nelostietä työmatkoja aamuin illoin, niin voi pojat, kyllä olisi loska lentänyt.

      1
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Eli mielummin ajan hyvin vanhallakin autolla ennen kuin ottaisin lainaa auton ostoon.

    Nykyään vanhalla autolla ajaminen ei ole mikään iso juttu. Minulla oli jo vm. 1999 ooppelissa ilmastointi, kaukosäätöinen keskuslukitus, ABS-jarrut, 12-vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Neljän tähden kolariturvallisuus, eli ESPiä ja blutoothia lukuunottamatta kaikki tarpeellinen. Silloin ei bensaversioissa ollut turboja eli downsizingia, eli voimaa oli joko vähemmän tai isommat koneet olivat janoisempia.

    Vuosimalli 1999 on keskimääräistä romutusikää vanhempi vuosimalli.
    https://www.aut.fi/tilastot/romutustilastoja/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika

    Tällä hetkellä ajan vähän ajetulla uudehkolla käytetyllä autolla. Ulkomailla valmistetaan niitä suomalaisten tarpeisiin, eli uutta ei ole pakko ostaa.

      1
  • muokattu 30.12.2021 11:10

    @Karrette kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Eli mielummin ajan hyvin vanhallakin autolla ennen kuin ottaisin lainaa auton ostoon.

    Nykyään vanhalla autolla ajaminen ei ole mikään iso juttu. Minulla oli jo vm. 1999 ooppelissa ilmastointi, kaukosäätöinen keskuslukitus, ABS-jarrut, 12-vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Neljän tähden kolariturvallisuus, eli ESPiä ja blutoothia lukuunottamatta kaikki tarpeellinen. Silloin ei bensaversioissa ollut turboja eli downsizingia, eli voimaa oli joko vähemmän tai isommat koneet olivat janoisempia.

    Vuosimalli 1999 on keskimääräistä romutusikää vanhempi vuosimalli.
    https://www.aut.fi/tilastot/romutustilastoja/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika

    Tällä hetkellä ajan vähän ajetulla uudehkolla käytetyllä autolla. Ulkomailla valmistetaan niitä suomalaisten tarpeisiin, eli uutta ei ole pakko ostaa.

    Mulla on vieläkin -99 vuosimallin pikkuautossa noiden lisäksi ESP, turbo, downsizing, webasto, kattoluukku, parempi ohjaus kuin yhdessäkään uudemmassa autossa jolla olen ajanut...

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Eli mielummin ajan hyvin vanhallakin autolla ennen kuin ottaisin lainaa auton ostoon.

    Nykyään vanhalla autolla ajaminen ei ole mikään iso juttu. Minulla oli jo vm. 1999 ooppelissa ilmastointi, kaukosäätöinen keskuslukitus, ABS-jarrut, 12-vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Neljän tähden kolariturvallisuus, eli ESPiä ja blutoothia lukuunottamatta kaikki tarpeellinen. Silloin ei bensaversioissa ollut turboja eli downsizingia, eli voimaa oli joko vähemmän tai isommat koneet olivat janoisempia.

    Vuosimalli 1999 on keskimääräistä romutusikää vanhempi vuosimalli.
    https://www.aut.fi/tilastot/romutustilastoja/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika

    Tällä hetkellä ajan vähän ajetulla uudehkolla käytetyllä autolla. Ulkomailla valmistetaan niitä suomalaisten tarpeisiin, eli uutta ei ole pakko ostaa.

    Mulla on vieläkin -99 vuosimallin pikkuautossa noiden lisäksi ESP, turbo, downsizing, webasto, kattoluukku, parempi ohjaus kuin yhdessäkään uudemmassa autossa jolla olen ajanut...

    Noista vuosituhannen vaihteen autoista kun vielä on tuurilla valittu malli, joka ei ole erityisen korroosioherkkä niin autolla on voinut ajella pitkäänkin. Faijalla oli -98 220D väyrynen, jota korjailtiin ja maalailtiin maahantuojan toimesta silloin aikoinaan ja muutama vuosi sitten auto meni kiertoon, kun talvipyörien vaihdon yhteydessä tunkki meni pohjasta läpi. Toisella tutulla oli '01 Mondeo, jonka ovien alareunoista maalit irtosi ruosteen vuoksi jo vuoden vanhana. Kumpaakaan noita ei juuri tien päällä näy enää. Itse ajan ruotsalaisella dieselillä jonka ensirekisteröinti tehtiin tällä vuosituhannella Saksassa ja kävin sen itse noutamassa vuoden vanhana. Siinä on ESP, webasto ja muut härpäkkeet. Katsastuksesta kiitosmaininnoin läpi vuodesta toiseen. Stereot on tuunattu ja sitä myöten autossa on bluetooth handsfree ja apple music soi.

      2
  • muokattu 30.12.2021 13:58

    @Karrette kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Eli mielummin ajan hyvin vanhallakin autolla ennen kuin ottaisin lainaa auton ostoon.

    Nykyään vanhalla autolla ajaminen ei ole mikään iso juttu. Minulla oli jo vm. 1999 ooppelissa ilmastointi, kaukosäätöinen keskuslukitus, ABS-jarrut, 12-vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Neljän tähden kolariturvallisuus, eli ESPiä ja blutoothia lukuunottamatta kaikki tarpeellinen. Silloin ei bensaversioissa ollut turboja eli downsizingia, eli voimaa oli joko vähemmän tai isommat koneet olivat janoisempia.

    Vuosimalli 1999 on keskimääräistä romutusikää vanhempi vuosimalli.
    https://www.aut.fi/tilastot/romutustilastoja/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika

    Tällä hetkellä ajan vähän ajetulla uudehkolla käytetyllä autolla. Ulkomailla valmistetaan niitä suomalaisten tarpeisiin, eli uutta ei ole pakko ostaa.

    Kolariturvallisuudesta sen verran, että arvostelukriteerit ovat tiukentuneet. Eilispäivän neljän tähden suoritksella ei tänään saa neljää tähteä. Vast´ikään testattiin Renault Zoe joka sai nolla (0) tähteä, kun taas käytännössä sama auto sai vuonna 2013 täydet 5 tähteä.

    https://www.autoexpress.co.uk/renault/zoe/356837/renault-zoe-awarded-zero-star-euro-ncap-safety-rating

    Edit: Muuten olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Olen nelikymppinen, joten aloitin autoilun 90-luvun lopulla. Silloin 10-15 vuotias auto tuntui selvästi vanhemmalta kuin 10-15 vuotias auto tänään. Ruostetta näkee ainakin minun mielestäni selvästi vähemmän / harvemmin kuin aiemmin, ja ne tuntuvat muutenkin nykyaikaisemmilta (suhteessa tähän päivään, kuin vastaavan ikäiset autot vuosituhannen vaihteessa)

    Esimerkiksi meidän yli 10 vuotias kakkosauto on ihan validi kulkine edelleen. Itse asiassa se edustaa hintansa ja ikänsä puolesta varsin hyvin sitä paljon puhuttua "keskimääräistä autoa". Kyllä minä siinäkin saatan ja uskallan lapsia kuskata, vaikka mieluummin ne laitankin Volvon takapenkille.

      1
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Eli mielummin ajan hyvin vanhallakin autolla ennen kuin ottaisin lainaa auton ostoon.

    Nykyään vanhalla autolla ajaminen ei ole mikään iso juttu. Minulla oli jo vm. 1999 ooppelissa ilmastointi, kaukosäätöinen keskuslukitus, ABS-jarrut, 12-vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Neljän tähden kolariturvallisuus, eli ESPiä ja blutoothia lukuunottamatta kaikki tarpeellinen. Silloin ei bensaversioissa ollut turboja eli downsizingia, eli voimaa oli joko vähemmän tai isommat koneet olivat janoisempia.

    Vuosimalli 1999 on keskimääräistä romutusikää vanhempi vuosimalli.
    https://www.aut.fi/tilastot/romutustilastoja/henkiloautojen_keskimaarainen_romutusika

    Tällä hetkellä ajan vähän ajetulla uudehkolla käytetyllä autolla. Ulkomailla valmistetaan niitä suomalaisten tarpeisiin, eli uutta ei ole pakko ostaa.

    Mulla on vieläkin -99 vuosimallin pikkuautossa noiden lisäksi ESP, turbo, downsizing, webasto, kattoluukku, parempi ohjaus kuin yhdessäkään uudemmassa autossa jolla olen ajanut...

    Noista vuosituhannen vaihteen autoista kun vielä on tuurilla valittu malli, joka ei ole erityisen korroosioherkkä niin autolla on voinut ajella pitkäänkin. Faijalla oli -98 220D väyrynen, jota korjailtiin ja maalailtiin maahantuojan toimesta silloin aikoinaan ja muutama vuosi sitten auto meni kiertoon, kun talvipyörien vaihdon yhteydessä tunkki meni pohjasta läpi. Toisella tutulla oli '01 Mondeo, jonka ovien alareunoista maalit irtosi ruosteen vuoksi jo vuoden vanhana. Kumpaakaan noita ei juuri tien päällä näy enää. Itse ajan ruotsalaisella dieselillä jonka ensirekisteröinti tehtiin tällä vuosituhannella Saksassa ja kävin sen itse noutamassa vuoden vanhana. Siinä on ESP, webasto ja muut härpäkkeet. Katsastuksesta kiitosmaininnoin läpi vuodesta toiseen. Stereot on tuunattu ja sitä myöten autossa on bluetooth handsfree ja apple music soi.

    Suolaus tuhoaa hyvänkin auton. Nykyään suolataan kovillakin pakkasilla hiekan ja suolan sekoituksella, tavattoman typerää touhua. Ennen suolattiin nollan molemmin puolin ja 5-6 pakkasasteen tietämissä suolaus loppui. Venäjältä tuodaan junalla tonneittain suolaa ja kaikki pitää saada levitettyä tielle. Suolauksen avulla saadaan sitten ajella koko talvi märillä teillä. Pilataan tiet ja autot. Pesen autoni kerran viikossa jos ajoja on näillä keleillä tiedossa. Vain luoja tietää koska tuohon järjettömään sekoiluun saadaan muutos.

      1
  • @M880 kirjoitti:
    Kolariturvallisuudesta sen verran, että arvostelukriteerit ovat tiukentuneet. Eilispäivän neljän tähden suoritksella ei tänään saa neljää tähteä. Vast´ikään testattiin Renault Zoe joka sai nolla (0) tähteä, kun taas käytännössä sama auto sai vuonna 2013 täydet 5 tähteä.

    Kannattaa vierailla euroncap.com sivuilla ja verrata tuloksia vm. 1997, eli siihen aikaan ennen kuin kolaritestejä alettiin tekemään. Ennen sitä nolla tähteä oli oikeasti huono.

    "One notable example of this is the Rover 100 (an update of a 1980 design, first marketed as an Austin ), which after receiving a one-star Adult Occupant Rating in the tests in 1997, suffered from poor sales and was withdrawn from production soon afterwards: it was the 'What Car' car of the year, for 1980." (wikipedia)

    Renault Megane vm. 2014 menetti yhden kolariturvallisuustähden seuraavalla perusteella:

    "However, the system for the rear seats uses text to inform the driver of the status of the rear seatbelts and, as this information was not available in all languages, the system failed Euro NCAP's assessment".

    Tarkoittaa suomeksi että takapenkin turvavöiden statuksesta ei ilmoiteta riittävän monella kielellä, joten autoa ei pidetä tarpeeksi turvallisena.

      1
  • Linkissä luki, että ” A key factor in the Zoe’s poor performance is the removal of a head airbag, which protects occupants from side impacts.” eli ihan sama auto ei menettänyt 5 tähteä kiristyneiden vaatimusten vuoksi. Minusta on positiivista, ettei vuoden 2001 saavutuksilla (Megane 5 tähteä) voikaan saada aina max tähtimäärää vaan autojen on kehityttävä. Aika heikko esitys Rellulta jos eivät uudessa mallissa pystyneet seuraamaan uusia määräyksiä.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Linkissä luki, että ” A key factor in the Zoe’s poor performance is the removal of a head airbag, which protects occupants from side impacts.” eli ihan sama auto ei menettänyt 5 tähteä kiristyneiden vaatimusten vuoksi. Minusta on positiivista, ettei vuoden 2001 saavutuksilla (Megane 5 tähteä) voikaan saada aina max tähtimäärää vaan autojen on kehityttävä. Aika heikko esitys Rellulta jos eivät uudessa mallissa pystyneet seuraamaan uusia määräyksiä.

    Kiitos 👍 Tuo jäi minulta huomaamatta kun nopeasti googlasin linkin asialle jonka muistin lukeneeni aiemmin

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Linkissä luki, että ” A key factor in the Zoe’s poor performance is the removal of a head airbag, which protects occupants from side impacts.” eli ihan sama auto ei menettänyt 5 tähteä kiristyneiden vaatimusten vuoksi. Minusta on positiivista, ettei vuoden 2001 saavutuksilla (Megane 5 tähteä) voikaan saada aina max tähtimäärää vaan autojen on kehityttävä. Aika heikko esitys Rellulta jos eivät uudessa mallissa pystyneet seuraamaan uusia määräyksiä.

    Ihan relevantti pointti jos jokin olemassa ollut turvavaruste poistetaan. Onko se sitten säästösyistä, vai onko se katsottu käytännössä tarpeettomaksi? En ole perehtynyt asiaan.

    Aina tulisi kysyä paljonko on paljon, vai onko se vähän. Eli mikä ero on uudessa ja vuoden 2001 parhaassa. Miksi 2001 myönnettiin 5 tähteä, eli oliko tulos käytännössä hyvä, vaiko vain merkittävästi aiempaa ala-arvoista parempi? Nykyautoissa ESP on pakollinen, ja se voi joissakin tapauksissa estää törmäyksen kokonaan, jolloin siinä uudemmassa ei edes peltiä ryttäänny.

    Mietin tätä siltä kantilta että ainakin minä osaan englantia sen verran että ymmärrän jos näyttö ilmoittaa siitä että takapenkillä on turvavyö kytkemättä. Ei se yhden kolaritähden arvoinen asia ole.

    Tänään en ehdi/viitsi verrata miten testit ovat muuttuneet, mutta mielenkiintoinen aihe kuitenkin. Ennen 1999 aikaa autojen ovet esimerkiksi olivat huomattavasti kevyemmät kuin kolaritestien alkamisten jälkeen.

      
  • muokattu 30.12.2021 22:57

    En ole minäkään paneutunut, mutta mutulla pari ajatusta.

    Aktiivisten turvalaitteiden rooli on kasvanut Euro NCAPissa, esimerkkinä vaikkapa ESP, hätäjarruavustimet, turvavyöpiipparit, ja näköjään myös kielivalinnat.

    Luulen kuitenkin että näiden aktiivisten "härpäkkeiden" merkitystä ei mallikko sisäistä. Turvavyön ja airbagin merkityksen huomaa hyvinkin konkreettisesti kun törmäys on jo sattunut, kun taas aktiivisten suojien puututtua peliin se on vain "oho, taitaa olla vähän liukas" tai ei välttämättä edes sitä. Tai kuten minulla, risteävän liikenteen varoitin saattoi pelastaa oikeasti todella vakavalta onnettomuudelta. Silti siitä tilanteesta ei tullut samanlaisia sydämentykytyksiä kuin esimerkiksi jostain väistötilanteesta.

      
  • AJONEUVOTSÄHKÖAUTOTUUTINEN30.12.2021

    Hyundai-ryhmä keskittyy sähköön, polttomoottorien kehitystyö säästöliekille
    Autoalan voimakas sähköistyminen näkyy myös Hyundaita ja Kiaa valmistavassa Hyundai Groupissa. Kehitystyön kärkeen nousevat nyt sähkömoottorit ja akut.

    Hyundai Motor Group on autoalan lähteiden mukaan sulkenut polttomoottorien kehitysosastonsa Etelä-Korean Namyangin tuotekehityskeskuksessa.

    Lähteiden mukaan valot sammutettiin 23. joulukuuta. Hyundain ja Kian tuotekehityskeskuksessa työskentelee noin 12 000 henkeä. Hyundai perusti oman moottorikehitysosastonsa 1983 Hyundai-ryhmän perustajan Ju-yung Chungin käskystä. Osaston ensimmäinen voimannäyttö oli vuonna 1991 esitelty Alpha-moottoriperhe.

    Jatkossa Hyundai Motor Group panostaa entistä voimakkaammin sähköisten voimalinjojen tuotekehitykseen.

    Hyundai jättää pienen kehitystyöryhmän huolehtimaan nykyisten polttomoottorien jatkokehitystyöstä, mutta ilmeisimmin täysin uusia ratkaisuja ei enää nähdä. Muut moottoriosaston työntekijät on siirretty sähköistämisen suunnittelukeskukseen. Muutos koskee myös tiloja, joten osa entisistä testaustiloista muutetaan sähköisten voimalinjojen testikäyttöön.

    Hyundai-ryhmä keskittyy sähköön polttomoottori tuotekehitys Biermann
    Hyundai Motor Groupille omien moottoreiden kehitystyö on ollut ylpeydenaihe 1990-luvulta alkaen.

    Sähkövoimalinjojen lisäksi Hyundai Motor Group panostaa akkukehitystyöhön uuden kehitysyksikön muodossa. Yksikössä tutkitaan myös akkujen raakamateriaaleja ja puolijohtimia.

    – Nyt on väistämätöntä siirtyä sähköistykseen. Oma moottorikehitystyömme on upea saavutus, mutta meidän täytyy muuttaa järjestelmää luodaksemme tulevia innovaatioita menneisyyden resursseista, kiteytti Hyundai Motor Groupin tuore tuotekehitysjohtaja Chung-kook Park.

    – Ensimmäinen tehtävä on kehittää innovatiivisiä ajoneuvoja, jotka hallitsevat tulevia markkinoita. Tämä uudelleenjärjestely on merkittävä aloituspiste uuden vuoden tuomille muutoksille, Park jatkoi.

    Autovalmistajien lähestyessä vuosille 2025-2030 asetettuja sähköautotavoitteita kuultaneen vastaavia uutisia jatkossa entistäkin enemmän. Esimerkiksi Volkswagen on ollut verrattain avoin esittäessään aikatauluja viimeisille polttomoottorisukupolville. Hyundai ja Kia ovat esittäneet yhteiseksi tavoitteeksi 1,7 miljoonan sähköauton myynnin 2026. Uusimpien ennusteiden mukaan sähköistetyt automallit valtaavat myyntitilastot ennen vuotta 2030, kun vielä muutama vuosi sitten arvioitiin, että murros tapahtuu 2040.

    Albert Biermann eläkkeelle
    Hyundai-ryhmä keskittyy sähköön polttomoottori tuotekehitys Biermann
    Albert Biermann

    Hyundai Motor Groupin tuotekehitysuutisiin liittyy myös BMW:ltä vokotellun tuotekehityspäällikkö Albert Biermannin eläköityminen. 65-vuotias saksalaisinsinööri siirtyi Hyundai Motor Groupin väreihin BMW:n M-osastolta 2015. Biermann jatkaa Hyundain neuvonantajana Euroopassa.

    Suorimmin Biermannin osaaminen on näkynyt takavetoisen Kia Stingerin ja Hyundain N-mallien kehitystyössä, mutta hänen työnsä näkyy myös E-GMP-sähköperusrakenteen suunnittelussa.

    – On ollut suunnaton ilo ja kunnia työskennellä Hyundai Motor Groupille ja johtaa suunnitteluosastoamme siihen, että tuotekehityskeskuksemme on vertaansa vailla koko autoalalla. Nyt automme erottuvat kilpailijoista monilla tavoin ja kuvastavat vahvaa suunnitteluosaamistamme ja sitoutumistamme, Biermann kommentoi.

    Albert Biermannin seuraajaksi nimitettiin jo aiemmin jutussa mainittu Chung-kook Park, jonka edellisessä käyntikortissa oli Hyundain osa- ja palvelujaosto Mobiksen logo.

    https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/hyundai-ryhma-keskittyy-sahkoon-polttomoottorien-kehitystyo-saastoliekille/

      
  • Uutinen
    Akkusähköjen valta vahvistuu: Vetyautoilun pioneeri julisti uljaan suunnitelman syksyllä - nyt pisti sen ”toistaiseksi” jäihin
    Harri Junttila30.12.202114:40LIIKENNESÄHKÖAUTOAKKUTEKNOLOGIA
    Hyundai keskittyy jatkossa akkusähköisten autojen kehittämiseen.

    Harvinainen. Hyundai Nexo ei ole kovin yleinen näky maanteillä missään päin maailmaa. HYUNDAI

    Korealainen autojätti Hyundai on päättänyt lopettaa vetyautojen kehittämisen, autoalaa seuraavat sivustot, kuten esimerkiksi Electrek, kertovat. Ne perustavat juttunsa korealaisen sanomalehden Chosun Ilbon tuoreeseen uutiseen, jonka mukaan Hyundai on toistaiseksi lopettanut Genesis-nimellä tunnetun vetyautohankkeensa. Hankkeen piti tuoda uusi vetyauto markkinoille vuonna 2025. Uutinen tulee hyvin pian sen jälkeen, kun yhtiö ilmoitti lopettavansa polttomoottorien kehitystyön.

    Hyundai on ollut vetyautoilun pioneeri yhdessä japanilaisen Toyotan kanssa. Se toi ensimmäiset vetyautonsa markkinoille jo vuonna 2013. Yhtiö on testannut polttokennotekniikoita yli 20 vuotta.

    Ilmoitus vetyauton kehityksen panemisesta tauolle on yllättävä, sillä vielä syyskuussa Hyundai julkaisi vetystrategiansa. Sen mukaan yhtiön pitäisi saada vetyautoillaan merkittävät osuudet niin kaupallisesta kuin yksityisestä automarkkinasta vuoteen 2040 mennessä. Strategian mukaan vetyautojen pitäisi olla hintojensa puolesta kilpailukykyisiä sähköautojen kanssa vuonna 2030.

    Nopea strategian alas ampuminen johtuu lähteiden mukaan Hyundain sisäisestä tarkastuksesta. Siinä kävi ilmi, että yhtiö ei saavut käytännössä ollenkaan vetyautoille asettamiaan tavoitteita. Tuotanto ja myynti ovat alakantissa, kustannukset putoavat odotuksia hitaammin, latausinfrastruktuuri ei kehity tarpeeksi nopeasti ja vetypolttoaineen hintakin on odotuksia korkeampi, Electrek luettelee.

    Vetyautoista odotettiin vielä muutama vuosi sitten kelpo haastajaa akkusähköisille henkilöautoille. Töpseliautojen kehitys on ollut nopeaa ja niiden suosio on kasvanut vauraissa maissa hurjaa vauhtia. Vetyautoilua hidastaa itse auton kehityksen pullonkaulojen lisäksi varsinkin olematon jakeluinfrastruktuuri. Esimerkiksi Suomessa vetyauton tankkausasemia ei ole. Se tarkoittaa, että fossiilisen liikenteen korvaajaksi näyttää olevan tarjolla vain akkusähköinen vaihtoehto.

    Vetyliikenteen visiossa onkin jo melko pitkälle siirrytty raskaan liikenteen, meriliikenteen ja lentämisen pariin. Siellä vihreällä, eli uusiutuvan energian avulla elektrolyysillä valmistetulla, vedyllä onkin mahdollisuus olla puhdas ja tehokas vaihtoehto fossiilisille polttoaineille.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/d21d1ccc-aa96-46ad-938b-fb07badb4cca?ref=ampparit:316a

      
  • muokattu 31.12.2021 15:38

    @Yosemite J kirjoitti:
    Täytyykin ryhtyä käyttämään itsestä nimitystä kontrollifriikki vanhanaikaisen sijaan. Yritän muistaa.

    Copyright granted! :smiley:

    90-luvun laman opetukset olivat niin lujia, että pysyvät minulla vieläkin elävästi mielessä. Ajat oli silloin toisenlaiset. Moni liian suureen velkakuormaan tai valuuttalainaan sortunut käänsi liikevaihdon puolittuessa kupit nurin.

    BTDT, mutta toisella puolella tiskiä. Kaverit varmaan vähän säälivätkin meitä, kun vuonn 1989 rajasimme ensiasuntomme hinnan siihen mitä ASP-lainalla sai irti. Tilanne kääntyi muutamassa vuodessa, mutta kun näki numerot julkisesta datasta ei kehdannut kuittailla takaisin kun tiesi muiden maksavan kaksinumeroista asuntolainaa ja omat säästöt rullasivat kaksinumeroista korkoprosenttia maksavalle ylikorkotilille, jonka tuotolla saimme ostaa vuosituhannen vaihteessa uudehkon omakotitalon lainaa kysymättä.

    Valuuttalainan riskit ovat nyt näkyvissä selvästi, mutta eivät olleet yhtä ilmeisiä 1990-luvun romahduksessa, jossa jokaisen ulkoa otetun lainan velkasumma kasvoi devalvaatioprosentin verran ja markan arvon kelluessa alaspäin. 1990-luku oli ensimmäinen kerta, jolloin tämä riski pystyi realisoitumaan Suomessa, kun aiemmin suljetusta taloudesta ei viety rahaa ulos kuin Suomen Pankin kirjallisella luvalla. Osaajat olisivat varautuneet valuuttariskiin ulkomaisin valuutta- ja osakesijoituksin, mutta kun Sovjet Finlandissa ei käytännössä voinut niin tehdä. Vaikka John Bogle oli jo keksinyt indeksirahaston, niitäkään ei saanut Suomesta.

    Suljetun talouden avaaminen oli hyvä asia, mutta riskit jäivät kyllä hallitsematta.

    Ehkä se nettovelattomuuteen pyrkiminen ei ole "nykyaikaista". Jos tällaista termiä uskaltaa käyttää.

    Siltähän tuo kuulostaa. Ikään kuin maailma kuvittelisi, että pitkään jatkunut matalien korkojen aika olisi uusi normaali.

    This time is different...?

      1
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit