Se on monen poliittisesti kantaa ottavien ja sellaisilla tarinoitaan värittävien yleinen puute. Sen perspektiivin puutteen lisäksi. Mutta pääsee mukamas olemaan "poliittisesti valveutuneelta" kuulostava.
Puolue x mokasi verotuksen, puolue y ei saa sitä ja tätä... Unohtuu vain, että kimpassa, eikä varsinkaan erikseen. Hyvin usein ja varsinkin mitä tulee autoiluun ja liikenteeseen.
...vastaan että nykyhallitus tuskin aikoo muuttaa tilannetta toiseksi. Tiedätkö paremmin?
En tiedä, mutta ei ole näköpiirissä. Kuten ei ole ollut niiden isojen päätösten suhteen viimeiseen 60 vuoteen, sen puoleen.
Mutta pointti oli siis se, että heitit puskista "hallituksen vika" -väitteen ja tod.näk. vain siksi, että siellä istuu nyt joku puolue, jota et kannata. Varmaan on vihreiden vika, että Suomen autovero on keksitty? Sellaisilta tuollaiset naivismit vain näyttävät. Mihin sellaisilla pyritään?
Ja oliko sinulla nyt sitten jotakin hampaankolossa vaikkapa hallituksen Y vuosilta 2xxx tekemästä päästöpohjaisesta verotuksesta, kun se jäi nyt vähän leukailun tasolle?
Vai mitä se olikaan se mikromanageeraus tässä yhteydessä, paitsi hienolta kuulostava sana?
Ideologisesti Perussuomalaiset vaikuttaa olevan autonkäyttäjän kannalta paras vaihtoehto, tosin ns. suvaitsevaiset puolueet kieltäytyvät varmasti yhteistyöstä, kuten Ruotsissa.
Heti tuli selitystä varuiksi...
Kokoomus voi olla hyvä vaihtoehto tässä mielessä, mutta sinä aikana jolloin heillä oli parhaat vaikutusmahdollisuudet, niin jättivät tekemättä. Ehkä puheenjohtajavaalin jälkeen linja jämäköityy (minun näkemykseni vain).
Ehkä, ehkä ei? Tuskin ja miksei voisi?
Keskusta on nykyään pieni tekijä
Mutta entä kun se oli iso tekijä?
Kuten huomaat, niin jokin isompi juttu tässä on, kun ei mikään hallituspohja ole saanut äksöniä asiassa. Eikä mikään puolue voi yksin omia mitään ansioita, eikä mikään poliittinen ilmansuunta. Kaikkia voi moittiakin, valitse vain mieleinen suuntasi. Kun kaikkea on kokeiltu hallituskoalitioiksi, niin jokainen voi valita oman inhokkipuolueensa ja sanoa, että "se ei hoida / ole hoitanut tätä kuntoon".
Vissiin samaa sakkia kaikki puolueet lopulta tässä suhteessa?
@Tiko kirjoitti:
Jos vaatimuksena on käytännön kulutuksen puolittuminen, se tarkoittaa käytännössä isoa akkua plug-in hybridissä. Käyttövoimalla on pienempi merkitys. Tällä hetkellä kunnon kokoinen akku on Bemarin X5:ssa, Mersun A:ssa ja GLE:ssä.
Lähtökohtana S80 automaatti on sen verran vanhanaikainen, että en pidä kulutuksen puolittamistavoitetta mahdottomana nykydieselillekään.
Plugari diesel toki pudottaisi jokaisen ajokilometrin kulutusta vielä siitäkin lisää, mikä tekee kannattavuuslaskelmasta mielenkiintoisen.
Oman kokemuksen mukaan samankoinen auto on kuluttanut jokseenkin saman verran jo useita vuosia, kun mittaustapa on vuoden ympäri toteutunut keskikulutus. Suurin kulutusta puodottanut yksittäinen asia on automaativaihteistojen vaihdemäärän lisääntyminen, joka pudottaa erityisesti kulutusta nurkka-ajossa, mutta ei tuollakaan kulutus puolitu kuin noissa virallissa testeissä.
Diesel-plugari on Suomessa hieman ristiriitainen härveli (ja muutenkin). Varsinkin jos auto on painava (ja niinhän isot autot on). Itselle puolen vuoden bensat maksaa saman kuin dieselvero olisi. Dieselissä ei siis näillä Suomen verosetupeilla ole paljoa järkeä oli sitten plugin ja pelkkä diesel ellei ajomäärä ole huima.
Maailmalla dieseliä kaivataan edelleen lähinnä Saksassa ja Englannissa, muualla ei kovin kummoinen succee ollut Audin Q7 diesel-plugari. Dieselin lisähaaste on hidas lämpiäminen, käsitääkseni Audin diesel-plugarissa on ollut talvisin ongelmaa jäänmuodostumisssa imukanavaan, mikä rikkoo sitten turbon tai miedommassa tapauksessa saa auton limp-modeen ja auto pitää saada sulamaan lämpimään. No, vähin äänin Audi muutti auton kuitenkin bensa-plugariksi kai menekki syistä. Jos Suomen rekisteröintitilastoja katsoo, niin eipä tuo Mersun diesel-plugarikaan mikään menestys ole ollut, valtaosa valitsee bensa-plugarin, kovasta mainostamisesta huolimatta. Tiedä sitten miten Saksassa malli myy. Ihan suurta myyntimenestystä maailman laajuisesti en kyllä tuolle setupille povaisi, jäänee harvojen herkuksi. Mersulle diesel/bensa-variaatiob ylläpitomaksaa selvää rahaa, joten jos myyntiä ei tule niin numero-Niilo talousosastolta tapaa aika nopeesti insinöörin tuotokset.
Huomasin että pitäisi uudet keskustelualueet pohjustaa paremmin. Jotkin kerrostaloasunnot ovat kyllä omakotitaloa kalliimpia (Helsinki Bulevardi, lähes 5 miljoonaa euroa), eikä silloin 20000 euroa autohallipaikasta välttämättä mielletä erilliseksi hankinnaksi, vaan osaksi asuntoa (vaikka se hallipaikka pitää ostaa erikseen, voi siis jättää ostamattakin).
Aihe on kyllä monimutkainen, mutta eipä sille mitään voi jos pointtini meni ohi. Voisin tietysti väittää että asuminen on halpaa, mutta ei sekään pitäisi paikkaansa kaikkien osalta.
Varkaudessa kaksio kerrostalossa maksaa 25 000, ja 2 h +k omakotitalo 29 000 €. Helsinkiläisen autohallipaikan verran, tai muutaman tuhat euroa enemmän.
@Tiko kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan samankoinen auto on kuluttanut jokseenkin saman verran jo useita vuosia, kun mittaustapa on vuoden ympäri toteutunut keskikulutus. Suurin kulutusta puodottanut yksittäinen asia on automaativaihteistojen vaihdemäärän lisääntyminen, joka pudottaa erityisesti kulutusta nurkka-ajossa, mutta ei tuollakaan kulutus puolitu kuin noissa virallissa testeissä.
Minäkin tunnen kuljettajia, joilla uudempien autojen suurempi paino ja parempi suorituskyky ovat johtaneet käytännön kulutuksen kasvuun autoilla, jotka kyllä pystyisivät myös edeltäjiään pienempään kulutukseen, jos kuljettaja sen mahdollistaisi. Itse en kuulu tähän joukkoon.
Vuosituhannen alkupuolella NEDC mittauksia ei vielä osattu säätää näyttämään auton todellista suorituskykyä kulutuksen suhteen, joten vetokoukuttomat autot menivät jokseenkin väkisin alle normilukemansa. Puheena olevan ekan korimallin S80 faceliftin keskikulutus viimeisten 3 vuoden keskiarvona pyöristyy yhdellä desimaalilla 8.9 sadalle, mikä on litran alle normin, kuten tuon ikäisellä vetokoukuttomalla autolla sopii odottaakin.
Vuoden 2008 mallinen dieselini oli mitattu sen verran tarkemmin, että se kulutti myös käytännössä 100.000 km keskiarvona tasan NEDC normilukeman. Nykyisen 2012 dieselini NEDC normilukema on 0.7 - 1.1 litraa edeltäjäänsä alempana. Toteutunut pudotus yli 100.000 km keskiarvolla on 0.7 litraa parantuneesta suorituskyvystä, manuaalin vaihtumisesta automaattiin, korihylsyn kasvamisesta C -> E ja Webastosta huolimatta.
Seuraava malli on viimeisiä, joilla vielä on NEDC lukemat. Sekä normilukema että Spritmonitorin käytännön kokemukset osoittavat taloudellisten kuljettajien ajavan uudella mallilla edeltäjää taloudellisemmin. En epäile etteikö sinunkin omakohtainen kokemuksesi olisi todellinen, mutta et selvästikään aja taloudellisesti, ellet pysty uudemmalla saman kokoisella autolla pudottamaan kulutustasi?
Diesel-plugari on Suomessa hieman ristiriitainen härveli (ja muutenkin). Varsinkin jos auto on painava (ja niinhän isot autot on).
Plugari tai ei, meidän automme on joka tapauksessa iso ja painava. 35 vuoden aikana olemme välillä kokeilleet myös pikkuautoa, mutta sekä S60 että C poistuivat varsin pikaisesti koska korihylsy ei vaan riitä meidän elämäämme.
Itselle puolen vuoden bensat maksaa saman kuin dieselvero olisi. Dieselissä ei siis näillä Suomen verosetupeilla ole paljoa järkeä oli sitten plugin ja pelkkä diesel ellei ajomäärä ole huima.
Aja toki bensalla, jos se sopii sinulle. Mutta tämä sinun esimerkkisi ei silti vakuuta minua oman perheeni käyttötilanteessa. Mersuni eliminoi ajoneuvoveronsa eron Rouvan Volvoon maaliskuun loppuun mennessä ja samanlaiseen bensa-Mersuun verrattuna huhtikuun aikana, joten kaikkein varmin häviäjä meidän laskelmassamme on bensamoottori.
Olen vanhalla 2012 mallillani samanikäisten ja uudempien diesel-Mersujen Spritmonitor listalla nyt sijalla 15 ja olen jo vuosia pudonnut listalla sitä mukaa kun uusia dieseleitä on tullut liikenteeseen. Uusi malli siis kuluttaa sekä normin että käytännön havaintojen mukaan edeltäjäänsä vähemmän.
Jos dieselien sijasta vertaan toteutunutta kulutustani pelkästään uudempikorisiin bensaplugareihin, sijoitukseni nousee toiseksi. Otanta on tosin vasta pieni, mutta sentään yksi Spritmonitor käyttäjä on siis onnistunut ajamaan plug-in bensamersuaan jopa alle jo 6 vuotta sitten tuotannosta poistuneen, perävaunua vetävän, puoli vuotta talvirenkailla kinoksissa rämpivän ja ennen pakkasstarttia surutta Webastoa polttavan vanhan nokilekan ympärivuotisen keskiarvon. Plugarin idea toimii pätkäajossa mainiosti, mutta meidän käyttötilanteessamme tulee myös pitkää siivua melko paljon.
Dieselin lisähaaste on hidas lämpiäminen
Eipä ole tapana lähteä kylmällä autolla, joten mitä väliä? Vaatimuksia on tietenkin monia erilaisia, mutta millä ajat talvisin ellei valmiiksi noin 50 asteiseen jäähdytysnesteen lämpötilaan lämmitetyn E-sarjalaisen lämmityslaite riitä sinulle?
käsitääkseni Audin diesel-plugarissa on ollut talvisin ongelmaa jäänmuodostumisssa imukanavaan, mikä rikkoo sitten turbon tai miedommassa tapauksessa saa auton limp-modeen ja auto pitää saada sulamaan lämpimään.
Eikä ole edes ainoa VAG, joka on suunniteltu tuhoamaan ahtimensa paiskomalla jääklimppejä turbiinin siipiin. Onneksi ei ole mitään tarvetta ostaa Audia.
No, vähin äänin Audi muutti auton kuitenkin bensa-plugariksi kai menekki syistä. Jos Suomen rekisteröintitilastoja katsoo, niin eipä tuo Mersun diesel-plugarikaan mikään menestys ole ollut, valtaosa valitsee bensa-plugarin, kovasta mainostamisesta huolimatta.
Nykyisessä markkinan murroksessa seuraan automotive sektoria katsomosta omistamatta minkään yrityksen osakkeita. Auton valintaa ohjaavat muut tekijät kuin se mitä naapuri ostaa.
En epäile etteikö sinunkin omakohtainen kokemuksesi olisi todellinen, mutta et selvästikään aja taloudellisesti, ellet pysty uudemmalla saman kokoisella autolla pudottamaan kulutustasi?
Totta moottorin tehot ovat kasvaneet kokoajan, 2000-luvun alussa 170kW, 2010-luvulle tultaessa 210kW, 2015 230kW ja nyt viimeisimmässä 290kW, samalla autojen koko ja massat ovat nousseet, joten suorituskyky ei ole niin merkittävästi muuttunut. Kaikissa on ollut hyvä käytännön suorituskyky. Myönnän, ajotyyli ei ole 'pisaralla pisimälle'. Jos alempaa kulutusta hakisi, maanteillä, erityisesti moottoriteillä (jonka osuus matka-ajosta on iso) nopeuden pudotus säästäisi varmasti, (käytetty nopeus nyt taulu+20kmh). Kaupungissa ajotapa on ennakoiva ja muuhun rytmiin sopeutuva, mutta nämä ovat meneekin jo neljä vuotta nollalla litralla.
Itsellä käytännön kulutus puolittui, kun vaihdoin 3-litraisen dieselin bensa-plugariin. Nyt uudempi vaikkakin tehokkaampi isomalla akulla oleva vastaava malli kuluttaa käytännönajossa vielä 15% vähemmän kuin edellinen. Oma ajo profiili on kai melko keskiverto, maatieajoa on 60%, kokonaisajomäärä on vuodessa hieman vajaat 20tkm. Maantiellä plugari-bensa vie saman tai hieman enemmän kuin tuo edellinen diesel, mutta säästö syntyy nurkka ajossa, eritoten talvisin. Yli kaksitoninen tonnikeiju ei vaan liiku 6 km työmatkaa/kauppamatkaa kylmällä koneella muutamalla pisaralla, oli sitten bensa tai diesel.
Dieselin lisähaaste on hidas lämpiäminen
Eipä ole tapana lähteä kylmällä autolla, joten mitä väliä? Vaatimuksia on tietenkin monia erilaisia, mutta millä ajat talvisin ellei valmiiksi noin 50 asteiseen jäähdytysnesteen lämpötilaan lämmitetyn E-sarjalaisen lämmityslaite riitä sinulle?
Nyt hieman sekaannusta, diesel-koneisesta plugarista on kysymys. Plugarissa koneen etukäteislämittämisestä ei ole juuri mitään hyötyä, jos/kun liikkelle lähdetään pakkasessa sähköllä. Esilämitetty kone viilenee jo muutaman kilometrin matkalla, vaikka noissa kaiken maailman luukkuja onkin estämässä ilmavirtausta konetilaan.
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Itsenäni kiinnostanut X-malli on aika samanlainen kuin Mersun ja Audin vastaavat sähköautot eli selvästi S-mallia heikompi noteeraus. Maantiellä nopeus on pidettävä hyvinkin maltillisena, jotta autolla pääsee jonnekin. Tuolainen runsas 250km käytännön range on minusta vaan isolle autolle liian vähän, oli sitten kyseessä X, Mersu tai Audi
@Ruuhkamies kirjoitti:
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Taloudellisella autolla taloudellisesti ajettaessa olla lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä kilowattituntia satasella.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Taloudellisella autolla taloudellisesti ajettaessa olla lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä kilowattituntia satasella.
Kyllä, vaatii toki että ajetaan nopeudella, jossa ilmanvastus ei ole määräävä vastus, nopeus <70-80kmh. Maailman sivu on ollut autoilijoita, joille pisaralla pisimmälle, (nykyisin kWh) on elämä. Ei ole yksi tai kaksi forumia, jossa plugari/sähköautoilijat kisaavat pisimmästä rangesta ja ajavat talvella 'piposyvällä' ilman lämmityslaitetta, penkinlämmittimiä, radiota jne, jotta range ei kärsi. Saksassa näkee usein sähköautoilijan aivan rekan imussa baanalla säästämässä. Ei ole meikäläisen laji tuo, mutta jos joku tulee näin onnelliseksi, niin hieno juttu.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Taloudellisella autolla taloudellisesti ajettaessa olla lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä kilowattituntia satasella.
Kyllä, vaatii toki että ajetaan nopeudella, jossa ilmanvastus ei ole määräävä vastus, nopeus <70-80kmh. Maailman sivu on ollut autoilijoita, joille pisaralla pisimmälle, (nykyisin kWh) on elämä. Ei ole yksi tai kaksi forumia, jossa plugari/sähköautoilijat kisaavat pisimmästä rangesta ja ajavat talvella 'piposyvällä' ilman lämmityslaitetta, penkinlämmittimiä, radiota jne, jotta range ei kärsi. Saksassa näkee usein sähköautoilijan aivan rekan imussa baanalla säästämässä. Ei ole meikäläisen laji tuo, mutta jos joku tulee näin onnelliseksi, niin hieno juttu.
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Tosi yleisesti tuolla kaduilla ja maanteillä näkee kaikenlaista kulutunsen maksimoijaa. Ei osata katsoa edes lähivalojen näyttämän päähän ja vuorotellen pumpataan kaasua tai jarrua. Hirmuisella kiireellä ohitellaan vain swn vuoksi, että päästään jarruttamaan punaisiin. Bensaa palaa hukkaan vailla mitään etua matka-ajassa. Mukavuudesta tinkimättä pääsee jo tosi paljon keskiarvojen alapuolle. Itse asiassa voisi puhua mukavuuden parantamisesta, koska jatkuva nopeuden vaihtelu tekee ajosta tympeäään nykivää.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
Itselleni jo 50 prosenttia kesäkauden kulutukseen on suuri lisä. Oikeastaan niin suuri lisä, etten edes kovilla pakkasilla saa enempää kulumaan. Kesällä sähkön kulutus kompromissiratkaisullani eli ladattavalla hybridillä on noin 15 kWh/100km. Kaksinkertaiseen kulutukseen pitäisi olla jotain hyvin erikoista käyttöä ja kolminkertainen kuulostaa jo saavuttamattomalta. Ehkä jos lumimyrskyssä rämpisi kävelyvauhtia, niin silloin tuohon voisi päästä. Sellaisessa käytössä olen saanut bensan kulutuksen nousemaan kymmeneen litraan sataselle.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
Itselleni jo 50 prosenttia kesäkauden kulutukseen on suuri lisä. Oikeastaan niin suuri lisä, etten edes kovilla pakkasilla saa enempää kulumaan. Kesällä sähkön kulutus kompromissiratkaisullani eli ladattavalla hybridillä on noin 15 kWh/100km. Kaksinkertaiseen kulutukseen pitäisi olla jotain hyvin erikoista käyttöä ja kolminkertainen kuulostaa jo saavuttamattomalta. Ehkä jos lumimyrskyssä rämpisi kävelyvauhtia, niin silloin tuohon voisi päästä. Sellaisessa käytössä olen saanut bensan kulutuksen nousemaan kymmeneen litraan sataselle.
Riippuu ja roikkuu miten määrität tuon kWh/100km. Toki jos seuraat vain autosi kulutusmittaria niin ok, eroa ei juurikaan tule. Jos lasket paljonko pääset yhdellä latauksella ja huomiot kulutukseen myös lämmityksen lukemat, tilanne muuttuu paljon. Mitä lyhyempi matka sen kovempi on kulutus koska suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Ei tähän lumimyrskyn tarvita.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
Itselleni jo 50 prosenttia kesäkauden kulutukseen on suuri lisä. Oikeastaan niin suuri lisä, etten edes kovilla pakkasilla saa enempää kulumaan. Kesällä sähkön kulutus kompromissiratkaisullani eli ladattavalla hybridillä on noin 15 kWh/100km. Kaksinkertaiseen kulutukseen pitäisi olla jotain hyvin erikoista käyttöä ja kolminkertainen kuulostaa jo saavuttamattomalta. Ehkä jos lumimyrskyssä rämpisi kävelyvauhtia, niin silloin tuohon voisi päästä. Sellaisessa käytössä olen saanut bensan kulutuksen nousemaan kymmeneen litraan sataselle.
Riippuu ja roikkuu miten määrität tuon kWh/100km. Toki jos seuraat vain autosi kulutusmittaria niin ok, eroa ei juurikaan tule. Jos lasket paljonko pääset yhdellä latauksella ja huomiot kulutukseen myös lämmityksen lukemat, tilanne muuttuu paljon. Mitä lyhyempi matka sen kovempi on kulutus koska suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Ei tähän lumimyrskyn tarvita.
Olet toki oikeassa, mutta suoraan pistorasiasta tulevan lämmityssähkön kulutus on aika triviaali asia kun sitä on saatavissa käytännössä rajattomasti. Akkusähkön riittävyys on enemmän kortilla.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
Itselleni jo 50 prosenttia kesäkauden kulutukseen on suuri lisä. Oikeastaan niin suuri lisä, etten edes kovilla pakkasilla saa enempää kulumaan. Kesällä sähkön kulutus kompromissiratkaisullani eli ladattavalla hybridillä on noin 15 kWh/100km. Kaksinkertaiseen kulutukseen pitäisi olla jotain hyvin erikoista käyttöä ja kolminkertainen kuulostaa jo saavuttamattomalta. Ehkä jos lumimyrskyssä rämpisi kävelyvauhtia, niin silloin tuohon voisi päästä. Sellaisessa käytössä olen saanut bensan kulutuksen nousemaan kymmeneen litraan sataselle.
Riippuu ja roikkuu miten määrität tuon kWh/100km. Toki jos seuraat vain autosi kulutusmittaria niin ok, eroa ei juurikaan tule. Jos lasket paljonko pääset yhdellä latauksella ja huomiot kulutukseen myös lämmityksen lukemat, tilanne muuttuu paljon. Mitä lyhyempi matka sen kovempi on kulutus koska suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Ei tähän lumimyrskyn tarvita.
Olet toki oikeassa, mutta suoraan pistorasiasta tulevan lämmityssähkön kulutus on aika triviaali asia kun sitä on saatavissa käytännössä rajattomasti. Akkusähkön riittävyys on enemmän kortilla.
Niin ja se pistorasia on aina saatavilla? Sähköajossa osa sähköstä menee liikuttamiseen ja osa lämmitykseen/jäähdytykseen ja muuhun (valot, radio, 1-4x istuinlämmitys, ratinlämmitys jne)
Omassa hybridissä on akkua 20,9kWh käyttöön. Olen päässyt tuolla sähköllä maksimissaan 83km, minimi on hieman yli 30km. Tuosta saada aika suoraan jakolaskulla vaihteluväliksi 25 - 70kWh/100km.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
Itselleni jo 50 prosenttia kesäkauden kulutukseen on suuri lisä. Oikeastaan niin suuri lisä, etten edes kovilla pakkasilla saa enempää kulumaan. Kesällä sähkön kulutus kompromissiratkaisullani eli ladattavalla hybridillä on noin 15 kWh/100km. Kaksinkertaiseen kulutukseen pitäisi olla jotain hyvin erikoista käyttöä ja kolminkertainen kuulostaa jo saavuttamattomalta. Ehkä jos lumimyrskyssä rämpisi kävelyvauhtia, niin silloin tuohon voisi päästä. Sellaisessa käytössä olen saanut bensan kulutuksen nousemaan kymmeneen litraan sataselle.
Riippuu ja roikkuu miten määrität tuon kWh/100km. Toki jos seuraat vain autosi kulutusmittaria niin ok, eroa ei juurikaan tule. Jos lasket paljonko pääset yhdellä latauksella ja huomiot kulutukseen myös lämmityksen lukemat, tilanne muuttuu paljon. Mitä lyhyempi matka sen kovempi on kulutus koska suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Ei tähän lumimyrskyn tarvita.
Eipä se yksi esilämmityskään ihmeitä ota. Toki jos muutaman kilometrin pätkissä ajaisin lämmityksen pyynti täysillä, niin kulutuksen ylärajan määrittää vain taukojen määrä ja ajamisen hitaus. Omalla käytölläni tuo 25 kWh/100km taitaa olla arvo jota en vielä ole saavuttanut.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
@NHB kirjoitti:
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
Itselläni ensimmäisen talvikauden kulutus oli kaupunkiajossa keskimäärin 6kWh/100km kesäkautta suurempi (kesällä n. 14-15kWh/100 km, talvella 200-220 kWh/100km). Pidemmässä matka-ajossa ero talvi/kesäkulutuksen välillä on ollut selkeästi pienempi. Talvella maantiekulutus oli toisinaan jopa pienempää kuin kaupunkiajossa, mutta kesällä tilanne on päinvastainen. Autona Tesla Model 3.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Itsenäni kiinnostanut X-malli on aika samanlainen kuin Mersun ja Audin vastaavat sähköautot eli selvästi S-mallia heikompi noteeraus. Maantiellä nopeus on pidettävä hyvinkin maltillisena, jotta autolla pääsee jonnekin. Tuolainen runsas 250km käytännön range on minusta vaan isolle autolle liian vähän, oli sitten kyseessä X, Mersu tai Audi
Et ilmeisesti ole kuullut Raven-uudistuksesta? Nykyään X menee kuulemma vähemmällä, kuin pre-Raven Ässät. Minulla siis on tuollainen Raven X ja 125 km/h nopeutta pääsee 400 km. Maantienopeutta 500 km helposti.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Itsenäni kiinnostanut X-malli on aika samanlainen kuin Mersun ja Audin vastaavat sähköautot eli selvästi S-mallia heikompi noteeraus. Maantiellä nopeus on pidettävä hyvinkin maltillisena, jotta autolla pääsee jonnekin. Tuolainen runsas 250km käytännön range on minusta vaan isolle autolle liian vähän, oli sitten kyseessä X, Mersu tai Audi
Et ilmeisesti ole kuullut Raven-uudistuksesta? Nykyään X menee kuulemma vähemmällä, kuin pre-Raven Ässät. Minulla siis on tuollainen Raven X ja 125 km/h nopeutta pääsee 400 km. Maantienopeutta 500 km helposti.
Niinjoo, X päihittää Mersun ja Audin rangen selvästi.
Katsotaan asiaa uudelleen 7-8 vuoden päästä, kun vaihto on ajankohtaistz. Tuo 400km on varmasti joku best case ns "kesärange" auringonpaisteessa myötätuuleen....., sitten kun jonnekin pitää välttämättä päästä, tiet on auraamatta ja lisää tulee taivaalta, range taipuukin alle 300km ja sekin pelko takaraivossa riittääkö sähkö vai ei. Tämä periferia on hieman eri asia kuin pääkaupunkiseutu.
@Tiko kirjoitti:
Itsellä käytännön kulutus puolittui, kun vaihdoin 3-litraisen dieselin bensa-plugariin.
Minulla normilukema ja Spritmonitorin eka sivu ovat olleet hyviä ennusteita ostoharkinnassa olevan auton tulevasta kulutuksesta meidän perheessä. Mutta tätä ei kannata ottaa kilpailuna, vaan oikeasti hyödyllisempää on meidän kummankin tavoin ymmärtää missä kohdassa skaalaa on itse ja tehdä valintansa sen mukaisesti.
Nyt hieman sekaannusta, diesel-koneisesta plugarista on kysymys. Plugarissa koneen etukäteislämittämisestä ei ole juuri mitään hyötyä, jos/kun liikkelle lähdetään pakkasessa sähköllä. Esilämitetty kone viilenee jo muutaman kilometrin matkalla, vaikka noissa kaiken maailman luukkuja onkin estämässä ilmavirtausta konetilaan.
Tämä selvä, kiitos kun talutit minutkin samalle karttalehdelle.
Oikein suunnitellun hybridin voisi odottaa ymmärtävän missä kelissä ollaan liikkeellä ja käynnistävän polttomoottorin ennen kuin sähkön loppuminen tuo viileän hetken ennen polttiksen lämpenemistä? En tosin tunne kuinka hyvin valmistajat ovat tämän osanneet ennakoida.
Olen silti samaa mieltä siitä, että jos olisin tuon algoritmin suunnittelija, käynnistäisin dieselin hieman aiemmin kuin bensamoottorin, mikä pitää tietenkin ottaa huomioon dieselin lisääntyneinä käyttötunteina. Sinänsä mitään teknistä syytä ei ole, miksi akselitehonsa verran lämpöhäviöihin hukkaavassa dieselissä pitäisi palella. Koska joka talvi nähdään mökillä alle -30 asteen lämpötila, meillä käytetään myös bensamoottorisessa autossa viimasuojaa talvella. Ei ole vielä saatu sellaista autoa hankituksi, joka lämpenisi ilman viimasuojaa nopeammin kuin sen kanssa.
On se yksinkertaista ei ladattavalla ajo - sen kun käynnistää ja ajaa. Ohjaamo lämpenee huonon hyötysuhteen tuottamalla hukkalämmöllä ja vähän talvella lisäksi sähköllä. Nyttenkin kuitenkin nykyisellä bensatankillisella ajettu vähän yli 1000 km ja range näyttää vielä 122 km - ja kaikki sekalaista ajoa maanteillä, taajamassa ja kaupungissa.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Itsenäni kiinnostanut X-malli on aika samanlainen kuin Mersun ja Audin vastaavat sähköautot eli selvästi S-mallia heikompi noteeraus. Maantiellä nopeus on pidettävä hyvinkin maltillisena, jotta autolla pääsee jonnekin. Tuolainen runsas 250km käytännön range on minusta vaan isolle autolle liian vähän, oli sitten kyseessä X, Mersu tai Audi
Et ilmeisesti ole kuullut Raven-uudistuksesta? Nykyään X menee kuulemma vähemmällä, kuin pre-Raven Ässät. Minulla siis on tuollainen Raven X ja 125 km/h nopeutta pääsee 400 km. Maantienopeutta 500 km helposti.
Niinjoo, X päihittää Mersun ja Audin rangen selvästi.
Katsotaan asiaa uudelleen 7-8 vuoden päästä, kun vaihto on ajankohtaistz. Tuo 400km on varmasti joku best case ns "kesärange" auringonpaisteessa myötätuuleen.....,
Juhannuksen aikana testattu täyteen lastatulla autolla ilmastointi reilu 10 astetta ulkoilmaa pienemmällä. Eli ei optimaalinen, mutta lähellä. Tuulen suuntaa en huomioinut, eipä tainnut juuri tuulla.
sitten kun jonnekin pitää välttämättä päästä, tiet on auraamatta ja lisää tulee taivaalta, range taipuukin alle 300km ja sekin pelko takaraivossa riittääkö sähkö vai ei. Tämä periferia on hieman eri asia kuin pääkaupunkiseutu.
Talvella range on tietenkin pienempi. Kuinka paljon, riippuu monesta tekijästä. Esim moottoritietä pääsee todennäköisesti pidemmälle, koska ajonopeus on selvästi alhaisempi. Jos ajaa säännöllisesti satoja kilometrejä auraamattomia teitä, niin onhan siinä tietysti mietittävää. Meille muille 99,9999 prosentille tuo ei ole kovin olennainen asia.
Juhannuksen aikana testattu täyteen lastatulla autolla ilmastointi reilu 10 astetta ulkoilmaa pienemmällä. Eli ei optimaalinen, mutta lähellä. Tuulen suuntaa en huomioinut, eipä tainnut juuri tuulla.
Talvella range on tietenkin pienempi. Kuinka paljon, riippuu monesta tekijästä. Esim moottoritietä pääsee todennäköisesti pidemmälle, koska ajonopeus on selvästi alhaisempi. Jos ajaa säännöllisesti satoja kilometrejä auraamattomia teitä, niin onhan siinä tietysti mietittävää. Meille muille 99,9999 prosentille tuo ei ole kovin olennainen asia.
>
Laskeskelin kahdelta viime vuodelta sähköauton ns haasteellisten kilometrien osuuden eli kilometrit joissa range kyykkää pahasti. Omassa ajossani tuo osuus on runsas 8%, josta 5% on raskaan 2,7tn trailerin vetoa, ja loput on sitten 'pakollista' liikkumista lumimyräkän keskellä. Esim toissa vuonna lähdin työmatkalle aamulla neljän aikaan ajamaan kohti pohjoista. Ensimmäiseen 100 kilometriin tiellä ei ollut edes rekan tekemää uraa, pelkää puhdasta lunta toistakymmentä senttiä. Kyseessä oli kuitenkin valtatie. Ajaminen tuossa kelissä oli itseasiassa hieno kokemus. Takaisin tullessa oli puhtaat tiet mutta lämpötila oli pudonnut kolmenkympin rapsakammalla puolella. Matkaa oli per sivu 550km. Viimeisellä lennolta Helsinki-Vantaalta kotiin ajaessa on käynyt lukuisia kertoja , että moottoritielläkin on paljon lunta yön pikkutunteina ja lisää sataa. Ja lopussa alemman huoltoluokan tiellä lumipöperöä on isollekin autolle haasteeksi asti.
Tottahan se on, että ei näihin keleihin joka vuosi jouduta (varsinkaan menneenä talvena), mutta ei nuo kelit niin poikkeuksellisia ole että ne voi auton hankinnassa unohtaa. Toki noistakin pelkällä sähköautolla jotenkin selviää, jos suunnittelee, varautuu ennakolta ja pysähtyy lataamaan. Itse en vaan pidä ajatuksesta, että joutuu tuon rangen kanssa pelaamaan tiukalle. Kyllä tankkaan auton nytkin, kun range näyttää runsasta 100km.
Juhannuksen aikana testattu täyteen lastatulla autolla ilmastointi reilu 10 astetta ulkoilmaa pienemmällä. Eli ei optimaalinen, mutta lähellä. Tuulen suuntaa en huomioinut, eipä tainnut juuri tuulla.
Talvella range on tietenkin pienempi. Kuinka paljon, riippuu monesta tekijästä. Esim moottoritietä pääsee todennäköisesti pidemmälle, koska ajonopeus on selvästi alhaisempi. Jos ajaa säännöllisesti satoja kilometrejä auraamattomia teitä, niin onhan siinä tietysti mietittävää. Meille muille 99,9999 prosentille tuo ei ole kovin olennainen asia.
>
Laskeskelin kahdelta viime vuodelta sähköauton ns haasteellisten kilometrien osuuden eli kilometrit joissa range kyykkää pahasti. Omassa ajossani tuo osuus on runsas 8%, josta 5% on raskaan 2,7tn trailerin vetoa, ja loput on sitten 'pakollista' liikkumista lumimyräkän keskellä. Esim toissa vuonna lähdin työmatkalle aamulla neljän aikaan ajamaan kohti pohjoista. Ensimmäiseen 100 kilometriin tiellä ei ollut edes rekan tekemää uraa, pelkää puhdasta lunta toistakymmentä senttiä. Kyseessä oli kuitenkin valtatie. Ajaminen tuossa kelissä oli itseasiassa hieno kokemus. Takaisin tullessa oli puhtaat tiet mutta lämpötila oli pudonnut kolmenkympin rapsakammalla puolella. Matkaa oli per sivu 550km. Viimeisellä lennolta Helsinki-Vantaalta kotiin ajaessa on käynyt lukuisia kertoja , että moottoritielläkin on paljon lunta yön pikkutunteina ja lisää sataa. Ja lopussa alemman huoltoluokan tiellä lumipöperöä on isollekin autolle haasteeksi asti.
Tottahan se on, että ei näihin keleihin joka vuosi jouduta (varsinkaan menneenä talvena), mutta ei nuo kelit niin poikkeuksellisia ole että ne voi auton hankinnassa unohtaa. Toki noistakin pelkällä sähköautolla jotenkin selviää, jos suunnittelee, varautuu ennakolta ja pysähtyy lataamaan. Itse en vaan pidä ajatuksesta, että joutuu tuon rangen kanssa pelaamaan tiukalle. Kyllä tankkaan auton nytkin, kun range näyttää runsasta 100km.
Tesla X:llä jäisi 2,7tn traileri vetämättä ainakin, jos speksien mukaan menet. Toisaalta 2,2tn sallittu vetopaino oli minulle yllätys (positiivinen). Monella hybridilläkään ei saa vetää niin paljoa, XC90T8:lla tosin 2,4tn ja XC60T8:lla sama 2,2tn kuin Xällä. Vetokoukun mukavuudessa joutui ottamaan pari askelta taakse verrattuna Volvoon, jossa vetokoukku taittuu korin alle puoliautomaattisesti. En olisi Teslaa ottanutkaan, jos ei vetokykyä olisi ollut, mutta 1,5tn olisi minun käyttöön jo ollut riittävä. On kuitenkin irrotettava koukku Teslassa ja ihan vakiovarusteena mukana. Samanlainen koukku kuin oli Jeepissä, irrotettavaksi koukuksi ihan laadukas. Kurakeleillä ikävä irrottaa ja asentaa.
Koukkuun liittyen on tosi hauska juttu, että on autossa etukontti. Disco 4:ssä oli myös irrotettava koukku, jota säilytin tavaratilan pohjan alla. Ei ollut kerta eikä kaksi, kun huomasin koukun unohtuneen säilytyspaikkaansa ja kontti jo täyteen pakattu tai koirat kyydissä..... Etukontti on autossa mukava bonus, sinne voi säilöä mukana kulkevat "vakiokamat" pois pyörimästä, mutta ovat helposti saatavilla.
Tesla X:llä jäisi 2,7tn traileri vetämättä ainakin, jos speksien mukaan menet. Toisaalta 2,2tn sallittu vetopaino oli minulle yllätys (positiivinen).
Negatiivinen yllätys voi olla olla, että kovin pitkää matkaa kärrin ei tarvii olla koukussa ja latauspaikkaa kaivataan.
Koskapa olen ajanut 2,5 vuotta plugarilla ja yrittänyt pärjätä mahdollisimman pitkälti sähköllä, luulen olevani aika hyvin selvillä, mitä on tulossa. Vedän peräkärryä ja venetraileria, mutta yleensä melko lyhyitä matkoja.
Täytyy hyväksyä, että pitkällä matkalla varautuu välilatauksiin, mutta silloin matka on jo yli 300km, joita todella harvoin tulee ajettua kärry perässä.
CCS-latausasemia on kohtalaisen paljon ja hätätapauksia varten 11kW/22kW tolppia löytyy kovasti tiheästi nykyään.
P.S. Virta, Fortum ja K-Lataus yhteensä on aika kattava verkosto. Ja pari Teslan asemaakin Suomessa on. Nelostie ja Tampere, Turku sekä Vaasa ovat superlaturien hollilla
Tesla X:llä jäisi 2,7tn traileri vetämättä ainakin, jos speksien mukaan menet. Toisaalta 2,2tn sallittu vetopaino oli minulle yllätys (positiivinen).
Negatiivinen yllätys voi olla olla, että kovin pitkää matkaa kärrin ei tarvii olla koukussa ja latauspaikkaa kaivataan.
Koskapa olen ajanut 2,5 vuotta plugarilla ja yrittänyt pärjätä mahdollisimman pitkälti sähköllä, luulen olevani aika hyvin selvillä, mitä on tulossa. Vedän peräkärryä ja venetraileria, mutta yleensä melko lyhyitä matkoja.
Täytyy hyväksyä, että pitkällä matkalla varautuu välilatauksiin, mutta silloin matka on jo yli 300km, joita todella harvoin tulee ajettua kärry perässä.
CCS-latausasemia on kohtalaisen paljon ja hätätapauksia varten 11kW/22kW tolppia löytyy kovasti tiheästi nykyään.
P.S. Virta, Fortum ja K-Lataus yhteensä on aika kattava verkosto. Ja pari Teslan asemaakin Suomessa on. Nelostie ja Tampere, Turku sekä Vaasa ovat superlaturien hollilla
Käsittääkseni 1,5tn veneellä latauspaikkaa tarvittaan non 150km jälkeen.....kulutus on lähteestä (veeneestä) riippuen 0,45-0,5kW/km
Tesla X:llä jäisi 2,7tn traileri vetämättä ainakin, jos speksien mukaan menet. Toisaalta 2,2tn sallittu vetopaino oli minulle yllätys (positiivinen).
Negatiivinen yllätys voi olla olla, että kovin pitkää matkaa kärrin ei tarvii olla koukussa ja latauspaikkaa kaivataan.
Koskapa olen ajanut 2,5 vuotta plugarilla ja yrittänyt pärjätä mahdollisimman pitkälti sähköllä, luulen olevani aika hyvin selvillä, mitä on tulossa. Vedän peräkärryä ja venetraileria, mutta yleensä melko lyhyitä matkoja.
Täytyy hyväksyä, että pitkällä matkalla varautuu välilatauksiin, mutta silloin matka on jo yli 300km, joita todella harvoin tulee ajettua kärry perässä.
CCS-latausasemia on kohtalaisen paljon ja hätätapauksia varten 11kW/22kW tolppia löytyy kovasti tiheästi nykyään.
P.S. Virta, Fortum ja K-Lataus yhteensä on aika kattava verkosto. Ja pari Teslan asemaakin Suomessa on. Nelostie ja Tampere, Turku sekä Vaasa ovat superlaturien hollilla
Käsittääkseni 1,5tn veneellä latauspaikkaa tarvittaan non 150km jälkeen.....kulutus on lähteestä (veeneestä) riippuen 0,45-0,5kW/km
Se näkee, ken kokee... Tänään vedin peräkärryn edestakaisin mökille eikä kulutus juuri ollut suurempi kuin ilman kärryäkään. Minulla on 3,5m kaukalolla oleva jarrullinen koppa-respo. Kuormaa ei kylläkään tänään ollut kovinkaan paljoa. Venettä en kuskaakaan muuta kuin mökin ja talvisäilytyksen väliä approx 50km (ainakaan toistaiseksi en ole kuskannut)
@Karrette kirjoitti:
Se on monen poliittisesti kantaa ottavien ja sellaisilla tarinoitaan värittävien yleinen puute. Sen perspektiivin puutteen lisäksi. Mutta pääsee mukamas olemaan "poliittisesti valveutuneelta" kuulostava.
Puolue x mokasi verotuksen, puolue y ei saa sitä ja tätä... Unohtuu vain, että kimpassa, eikä varsinkaan erikseen. Hyvin usein ja varsinkin mitä tulee autoiluun ja liikenteeseen.
En tiedä, mutta ei ole näköpiirissä. Kuten ei ole ollut niiden isojen päätösten suhteen viimeiseen 60 vuoteen, sen puoleen.
Mutta pointti oli siis se, että heitit puskista "hallituksen vika" -väitteen ja tod.näk. vain siksi, että siellä istuu nyt joku puolue, jota et kannata. Varmaan on vihreiden vika, että Suomen autovero on keksitty? Sellaisilta tuollaiset naivismit vain näyttävät. Mihin sellaisilla pyritään?
Ja oliko sinulla nyt sitten jotakin hampaankolossa vaikkapa hallituksen Y vuosilta 2xxx tekemästä päästöpohjaisesta verotuksesta, kun se jäi nyt vähän leukailun tasolle?
Vai mitä se olikaan se mikromanageeraus tässä yhteydessä, paitsi hienolta kuulostava sana?
Heti tuli selitystä varuiksi...
Ehkä, ehkä ei? Tuskin ja miksei voisi?
Mutta entä kun se oli iso tekijä?
Kuten huomaat, niin jokin isompi juttu tässä on, kun ei mikään hallituspohja ole saanut äksöniä asiassa. Eikä mikään puolue voi yksin omia mitään ansioita, eikä mikään poliittinen ilmansuunta. Kaikkia voi moittiakin, valitse vain mieleinen suuntasi. Kun kaikkea on kokeiltu hallituskoalitioiksi, niin jokainen voi valita oman inhokkipuolueensa ja sanoa, että "se ei hoida / ole hoitanut tätä kuntoon".
Vissiin samaa sakkia kaikki puolueet lopulta tässä suhteessa?
Oman kokemuksen mukaan samankoinen auto on kuluttanut jokseenkin saman verran jo useita vuosia, kun mittaustapa on vuoden ympäri toteutunut keskikulutus. Suurin kulutusta puodottanut yksittäinen asia on automaativaihteistojen vaihdemäärän lisääntyminen, joka pudottaa erityisesti kulutusta nurkka-ajossa, mutta ei tuollakaan kulutus puolitu kuin noissa virallissa testeissä.
Diesel-plugari on Suomessa hieman ristiriitainen härveli (ja muutenkin). Varsinkin jos auto on painava (ja niinhän isot autot on). Itselle puolen vuoden bensat maksaa saman kuin dieselvero olisi. Dieselissä ei siis näillä Suomen verosetupeilla ole paljoa järkeä oli sitten plugin ja pelkkä diesel ellei ajomäärä ole huima.
Maailmalla dieseliä kaivataan edelleen lähinnä Saksassa ja Englannissa, muualla ei kovin kummoinen succee ollut Audin Q7 diesel-plugari. Dieselin lisähaaste on hidas lämpiäminen, käsitääkseni Audin diesel-plugarissa on ollut talvisin ongelmaa jäänmuodostumisssa imukanavaan, mikä rikkoo sitten turbon tai miedommassa tapauksessa saa auton limp-modeen ja auto pitää saada sulamaan lämpimään. No, vähin äänin Audi muutti auton kuitenkin bensa-plugariksi kai menekki syistä. Jos Suomen rekisteröintitilastoja katsoo, niin eipä tuo Mersun diesel-plugarikaan mikään menestys ole ollut, valtaosa valitsee bensa-plugarin, kovasta mainostamisesta huolimatta. Tiedä sitten miten Saksassa malli myy. Ihan suurta myyntimenestystä maailman laajuisesti en kyllä tuolle setupille povaisi, jäänee harvojen herkuksi. Mersulle diesel/bensa-variaatiob ylläpitomaksaa selvää rahaa, joten jos myyntiä ei tule niin numero-Niilo talousosastolta tapaa aika nopeesti insinöörin tuotokset.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-autotallit/helsinki
Huomasin että pitäisi uudet keskustelualueet pohjustaa paremmin. Jotkin kerrostaloasunnot ovat kyllä omakotitaloa kalliimpia (Helsinki Bulevardi, lähes 5 miljoonaa euroa), eikä silloin 20000 euroa autohallipaikasta välttämättä mielletä erilliseksi hankinnaksi, vaan osaksi asuntoa (vaikka se hallipaikka pitää ostaa erikseen, voi siis jättää ostamattakin).
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-autotallit/helsinki/15737998
Autohallipaikan hintapyyntö on 143 000 euroa, joten voi hyvin olettaa myyjän tavoin että ostovoimaa löytyy kerrostaloasukkailta, koska eivät he suinkaan 100 % asu kaupungin vuokra-asunnossa.
Aihe on kyllä monimutkainen, mutta eipä sille mitään voi jos pointtini meni ohi. Voisin tietysti väittää että asuminen on halpaa, mutta ei sekään pitäisi paikkaansa kaikkien osalta.
Varkaudessa kaksio kerrostalossa maksaa 25 000, ja 2 h +k omakotitalo 29 000 €. Helsinkiläisen autohallipaikan verran, tai muutaman tuhat euroa enemmän.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot?pagination=1&locations=[[418,6,"Varkaus"]]&cardType=100&buildingType[]=1&buildingType[]=256&buildingType[]=4&buildingType[]=8&buildingType[]=32&buildingType[]=128
Minäkin tunnen kuljettajia, joilla uudempien autojen suurempi paino ja parempi suorituskyky ovat johtaneet käytännön kulutuksen kasvuun autoilla, jotka kyllä pystyisivät myös edeltäjiään pienempään kulutukseen, jos kuljettaja sen mahdollistaisi. Itse en kuulu tähän joukkoon.
Vuosituhannen alkupuolella NEDC mittauksia ei vielä osattu säätää näyttämään auton todellista suorituskykyä kulutuksen suhteen, joten vetokoukuttomat autot menivät jokseenkin väkisin alle normilukemansa. Puheena olevan ekan korimallin S80 faceliftin keskikulutus viimeisten 3 vuoden keskiarvona pyöristyy yhdellä desimaalilla 8.9 sadalle, mikä on litran alle normin, kuten tuon ikäisellä vetokoukuttomalla autolla sopii odottaakin.
Vuoden 2008 mallinen dieselini oli mitattu sen verran tarkemmin, että se kulutti myös käytännössä 100.000 km keskiarvona tasan NEDC normilukeman. Nykyisen 2012 dieselini NEDC normilukema on 0.7 - 1.1 litraa edeltäjäänsä alempana. Toteutunut pudotus yli 100.000 km keskiarvolla on 0.7 litraa parantuneesta suorituskyvystä, manuaalin vaihtumisesta automaattiin, korihylsyn kasvamisesta C -> E ja Webastosta huolimatta.
Seuraava malli on viimeisiä, joilla vielä on NEDC lukemat. Sekä normilukema että Spritmonitorin käytännön kokemukset osoittavat taloudellisten kuljettajien ajavan uudella mallilla edeltäjää taloudellisemmin. En epäile etteikö sinunkin omakohtainen kokemuksesi olisi todellinen, mutta et selvästikään aja taloudellisesti, ellet pysty uudemmalla saman kokoisella autolla pudottamaan kulutustasi?
Plugari tai ei, meidän automme on joka tapauksessa iso ja painava. 35 vuoden aikana olemme välillä kokeilleet myös pikkuautoa, mutta sekä S60 että C poistuivat varsin pikaisesti koska korihylsy ei vaan riitä meidän elämäämme.
Aja toki bensalla, jos se sopii sinulle. Mutta tämä sinun esimerkkisi ei silti vakuuta minua oman perheeni käyttötilanteessa. Mersuni eliminoi ajoneuvoveronsa eron Rouvan Volvoon maaliskuun loppuun mennessä ja samanlaiseen bensa-Mersuun verrattuna huhtikuun aikana, joten kaikkein varmin häviäjä meidän laskelmassamme on bensamoottori.
Olen vanhalla 2012 mallillani samanikäisten ja uudempien diesel-Mersujen Spritmonitor listalla nyt sijalla 15 ja olen jo vuosia pudonnut listalla sitä mukaa kun uusia dieseleitä on tullut liikenteeseen. Uusi malli siis kuluttaa sekä normin että käytännön havaintojen mukaan edeltäjäänsä vähemmän.
Jos dieselien sijasta vertaan toteutunutta kulutustani pelkästään uudempikorisiin bensaplugareihin, sijoitukseni nousee toiseksi. Otanta on tosin vasta pieni, mutta sentään yksi Spritmonitor käyttäjä on siis onnistunut ajamaan plug-in bensamersuaan jopa alle jo 6 vuotta sitten tuotannosta poistuneen, perävaunua vetävän, puoli vuotta talvirenkailla kinoksissa rämpivän ja ennen pakkasstarttia surutta Webastoa polttavan vanhan nokilekan ympärivuotisen keskiarvon. Plugarin idea toimii pätkäajossa mainiosti, mutta meidän käyttötilanteessamme tulee myös pitkää siivua melko paljon.
Eipä ole tapana lähteä kylmällä autolla, joten mitä väliä? Vaatimuksia on tietenkin monia erilaisia, mutta millä ajat talvisin ellei valmiiksi noin 50 asteiseen jäähdytysnesteen lämpötilaan lämmitetyn E-sarjalaisen lämmityslaite riitä sinulle?
Eikä ole edes ainoa VAG, joka on suunniteltu tuhoamaan ahtimensa paiskomalla jääklimppejä turbiinin siipiin. Onneksi ei ole mitään tarvetta ostaa Audia.
Nykyisessä markkinan murroksessa seuraan automotive sektoria katsomosta omistamatta minkään yrityksen osakkeita. Auton valintaa ohjaavat muut tekijät kuin se mitä naapuri ostaa.
Totta moottorin tehot ovat kasvaneet kokoajan, 2000-luvun alussa 170kW, 2010-luvulle tultaessa 210kW, 2015 230kW ja nyt viimeisimmässä 290kW, samalla autojen koko ja massat ovat nousseet, joten suorituskyky ei ole niin merkittävästi muuttunut. Kaikissa on ollut hyvä käytännön suorituskyky. Myönnän, ajotyyli ei ole 'pisaralla pisimälle'. Jos alempaa kulutusta hakisi, maanteillä, erityisesti moottoriteillä (jonka osuus matka-ajosta on iso) nopeuden pudotus säästäisi varmasti, (käytetty nopeus nyt taulu+20kmh). Kaupungissa ajotapa on ennakoiva ja muuhun rytmiin sopeutuva, mutta nämä ovat meneekin jo neljä vuotta nollalla litralla.
Itsellä käytännön kulutus puolittui, kun vaihdoin 3-litraisen dieselin bensa-plugariin. Nyt uudempi vaikkakin tehokkaampi isomalla akulla oleva vastaava malli kuluttaa käytännönajossa vielä 15% vähemmän kuin edellinen. Oma ajo profiili on kai melko keskiverto, maatieajoa on 60%, kokonaisajomäärä on vuodessa hieman vajaat 20tkm. Maantiellä plugari-bensa vie saman tai hieman enemmän kuin tuo edellinen diesel, mutta säästö syntyy nurkka ajossa, eritoten talvisin. Yli kaksitoninen tonnikeiju ei vaan liiku 6 km työmatkaa/kauppamatkaa kylmällä koneella muutamalla pisaralla, oli sitten bensa tai diesel.
Nyt hieman sekaannusta, diesel-koneisesta plugarista on kysymys. Plugarissa koneen etukäteislämittämisestä ei ole juuri mitään hyötyä, jos/kun liikkelle lähdetään pakkasessa sähköllä. Esilämitetty kone viilenee jo muutaman kilometrin matkalla, vaikka noissa kaiken maailman luukkuja onkin estämässä ilmavirtausta konetilaan.
Laskinpa tuossa huvikseni, että viimeisimmän autonvaihdoksen yhteydessä ajamiseen käytettävä energia laski noin 100 kWh/100 km tasolta noin 22 kWh/100 km tasolle. Samalla auto kasvoi kokoa merkittävästi joka suuntaan (myös paino) ja tehot yli kaksinkertaistuivat. Tuota voidaan varmaankin pitää suht merkittävänä parannuksena.
Jep, Teslan S-malli on hyvinkin taloudellinen sähkösuhteen, maltilliseti ajettuna hyvinkin mahdollinen lukema.
Itsenäni kiinnostanut X-malli on aika samanlainen kuin Mersun ja Audin vastaavat sähköautot eli selvästi S-mallia heikompi noteeraus. Maantiellä nopeus on pidettävä hyvinkin maltillisena, jotta autolla pääsee jonnekin. Tuolainen runsas 250km käytännön range on minusta vaan isolle autolle liian vähän, oli sitten kyseessä X, Mersu tai Audi
Taloudellisella autolla taloudellisesti ajettaessa olla lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä kilowattituntia satasella.
Kyllä, vaatii toki että ajetaan nopeudella, jossa ilmanvastus ei ole määräävä vastus, nopeus <70-80kmh. Maailman sivu on ollut autoilijoita, joille pisaralla pisimmälle, (nykyisin kWh) on elämä. Ei ole yksi tai kaksi forumia, jossa plugari/sähköautoilijat kisaavat pisimmästä rangesta ja ajavat talvella 'piposyvällä' ilman lämmityslaitetta, penkinlämmittimiä, radiota jne, jotta range ei kärsi. Saksassa näkee usein sähköautoilijan aivan rekan imussa baanalla säästämässä. Ei ole meikäläisen laji tuo, mutta jos joku tulee näin onnelliseksi, niin hieno juttu.
Jos liikkuu keskuksissa, niin keskinopeudet jäävät väkisinkin kohtuullisen mataliksi. Toisinaan tulee korkeampiakin nopeuksia, mutta se ei venettä kaada. Olihan noin 11 kilowattia satasella, mitä TM mittasi niin maantiellä kuin kaupungissa ensimmäisessä sähköautovertailussaan. TM ei edes aja kovin taloudellisesti.
Tosi yleisesti tuolla kaduilla ja maanteillä näkee kaikenlaista kulutunsen maksimoijaa. Ei osata katsoa edes lähivalojen näyttämän päähän ja vuorotellen pumpataan kaasua tai jarrua. Hirmuisella kiireellä ohitellaan vain swn vuoksi, että päästään jarruttamaan punaisiin. Bensaa palaa hukkaan vailla mitään etua matka-ajassa. Mukavuudesta tinkimättä pääsee jo tosi paljon keskiarvojen alapuolle. Itse asiassa voisi puhua mukavuuden parantamisesta, koska jatkuva nopeuden vaihtelu tekee ajosta tympeäään nykivää.
Jep sähkö on aivan ylivoimainen nurkka-ajossa. Suurin osa hidastuksien energiasta menee akkuun eikä jarruissa vaan lämmöksi. Tosin talvisin lämmitys nappaa paljon energiaa, joloin kulutus helpostikin kaksin- jopa kolminkertaistuu, varsinkin jos auton lämmittää ennen lähtöä (siten että ei ole lautauksessa siis). Jäähdytys vaatiii energiaa maltillisemmin.
Itselleni jo 50 prosenttia kesäkauden kulutukseen on suuri lisä. Oikeastaan niin suuri lisä, etten edes kovilla pakkasilla saa enempää kulumaan. Kesällä sähkön kulutus kompromissiratkaisullani eli ladattavalla hybridillä on noin 15 kWh/100km. Kaksinkertaiseen kulutukseen pitäisi olla jotain hyvin erikoista käyttöä ja kolminkertainen kuulostaa jo saavuttamattomalta. Ehkä jos lumimyrskyssä rämpisi kävelyvauhtia, niin silloin tuohon voisi päästä. Sellaisessa käytössä olen saanut bensan kulutuksen nousemaan kymmeneen litraan sataselle.
Riippuu ja roikkuu miten määrität tuon kWh/100km. Toki jos seuraat vain autosi kulutusmittaria niin ok, eroa ei juurikaan tule. Jos lasket paljonko pääset yhdellä latauksella ja huomiot kulutukseen myös lämmityksen lukemat, tilanne muuttuu paljon. Mitä lyhyempi matka sen kovempi on kulutus koska suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Ei tähän lumimyrskyn tarvita.
Olet toki oikeassa, mutta suoraan pistorasiasta tulevan lämmityssähkön kulutus on aika triviaali asia kun sitä on saatavissa käytännössä rajattomasti. Akkusähkön riittävyys on enemmän kortilla.
Niin ja se pistorasia on aina saatavilla? Sähköajossa osa sähköstä menee liikuttamiseen ja osa lämmitykseen/jäähdytykseen ja muuhun (valot, radio, 1-4x istuinlämmitys, ratinlämmitys jne)
Omassa hybridissä on akkua 20,9kWh käyttöön. Olen päässyt tuolla sähköllä maksimissaan 83km, minimi on hieman yli 30km. Tuosta saada aika suoraan jakolaskulla vaihteluväliksi 25 - 70kWh/100km.
Eipä se yksi esilämmityskään ihmeitä ota. Toki jos muutaman kilometrin pätkissä ajaisin lämmityksen pyynti täysillä, niin kulutuksen ylärajan määrittää vain taukojen määrä ja ajamisen hitaus. Omalla käytölläni tuo 25 kWh/100km taitaa olla arvo jota en vielä ole saavuttanut.
Itselläni ensimmäisen talvikauden kulutus oli kaupunkiajossa keskimäärin 6kWh/100km kesäkautta suurempi (kesällä n. 14-15kWh/100 km, talvella 200-220 kWh/100km). Pidemmässä matka-ajossa ero talvi/kesäkulutuksen välillä on ollut selkeästi pienempi. Talvella maantiekulutus oli toisinaan jopa pienempää kuin kaupunkiajossa, mutta kesällä tilanne on päinvastainen. Autona Tesla Model 3.
Et ilmeisesti ole kuullut Raven-uudistuksesta? Nykyään X menee kuulemma vähemmällä, kuin pre-Raven Ässät. Minulla siis on tuollainen Raven X ja 125 km/h nopeutta pääsee 400 km. Maantienopeutta 500 km helposti.
https://www.motortrend.com/news/tesla-raven-powertrain/
Niinjoo, X päihittää Mersun ja Audin rangen selvästi.
Katsotaan asiaa uudelleen 7-8 vuoden päästä, kun vaihto on ajankohtaistz. Tuo 400km on varmasti joku best case ns "kesärange" auringonpaisteessa myötätuuleen....., sitten kun jonnekin pitää välttämättä päästä, tiet on auraamatta ja lisää tulee taivaalta, range taipuukin alle 300km ja sekin pelko takaraivossa riittääkö sähkö vai ei. Tämä periferia on hieman eri asia kuin pääkaupunkiseutu.
Minulla normilukema ja Spritmonitorin eka sivu ovat olleet hyviä ennusteita ostoharkinnassa olevan auton tulevasta kulutuksesta meidän perheessä. Mutta tätä ei kannata ottaa kilpailuna, vaan oikeasti hyödyllisempää on meidän kummankin tavoin ymmärtää missä kohdassa skaalaa on itse ja tehdä valintansa sen mukaisesti.
Tämä selvä, kiitos kun talutit minutkin samalle karttalehdelle.
Oikein suunnitellun hybridin voisi odottaa ymmärtävän missä kelissä ollaan liikkeellä ja käynnistävän polttomoottorin ennen kuin sähkön loppuminen tuo viileän hetken ennen polttiksen lämpenemistä? En tosin tunne kuinka hyvin valmistajat ovat tämän osanneet ennakoida.
Olen silti samaa mieltä siitä, että jos olisin tuon algoritmin suunnittelija, käynnistäisin dieselin hieman aiemmin kuin bensamoottorin, mikä pitää tietenkin ottaa huomioon dieselin lisääntyneinä käyttötunteina. Sinänsä mitään teknistä syytä ei ole, miksi akselitehonsa verran lämpöhäviöihin hukkaavassa dieselissä pitäisi palella. Koska joka talvi nähdään mökillä alle -30 asteen lämpötila, meillä käytetään myös bensamoottorisessa autossa viimasuojaa talvella. Ei ole vielä saatu sellaista autoa hankituksi, joka lämpenisi ilman viimasuojaa nopeammin kuin sen kanssa.
On se yksinkertaista ei ladattavalla ajo - sen kun käynnistää ja ajaa. Ohjaamo lämpenee huonon hyötysuhteen tuottamalla hukkalämmöllä ja vähän talvella lisäksi sähköllä. Nyttenkin kuitenkin nykyisellä bensatankillisella ajettu vähän yli 1000 km ja range näyttää vielä 122 km - ja kaikki sekalaista ajoa maanteillä, taajamassa ja kaupungissa.
Juhannuksen aikana testattu täyteen lastatulla autolla ilmastointi reilu 10 astetta ulkoilmaa pienemmällä. Eli ei optimaalinen, mutta lähellä. Tuulen suuntaa en huomioinut, eipä tainnut juuri tuulla.
Talvella range on tietenkin pienempi. Kuinka paljon, riippuu monesta tekijästä. Esim moottoritietä pääsee todennäköisesti pidemmälle, koska ajonopeus on selvästi alhaisempi. Jos ajaa säännöllisesti satoja kilometrejä auraamattomia teitä, niin onhan siinä tietysti mietittävää. Meille muille 99,9999 prosentille tuo ei ole kovin olennainen asia.
>
Laskeskelin kahdelta viime vuodelta sähköauton ns haasteellisten kilometrien osuuden eli kilometrit joissa range kyykkää pahasti. Omassa ajossani tuo osuus on runsas 8%, josta 5% on raskaan 2,7tn trailerin vetoa, ja loput on sitten 'pakollista' liikkumista lumimyräkän keskellä. Esim toissa vuonna lähdin työmatkalle aamulla neljän aikaan ajamaan kohti pohjoista. Ensimmäiseen 100 kilometriin tiellä ei ollut edes rekan tekemää uraa, pelkää puhdasta lunta toistakymmentä senttiä. Kyseessä oli kuitenkin valtatie. Ajaminen tuossa kelissä oli itseasiassa hieno kokemus. Takaisin tullessa oli puhtaat tiet mutta lämpötila oli pudonnut kolmenkympin rapsakammalla puolella. Matkaa oli per sivu 550km. Viimeisellä lennolta Helsinki-Vantaalta kotiin ajaessa on käynyt lukuisia kertoja , että moottoritielläkin on paljon lunta yön pikkutunteina ja lisää sataa. Ja lopussa alemman huoltoluokan tiellä lumipöperöä on isollekin autolle haasteeksi asti.
Tottahan se on, että ei näihin keleihin joka vuosi jouduta (varsinkaan menneenä talvena), mutta ei nuo kelit niin poikkeuksellisia ole että ne voi auton hankinnassa unohtaa. Toki noistakin pelkällä sähköautolla jotenkin selviää, jos suunnittelee, varautuu ennakolta ja pysähtyy lataamaan. Itse en vaan pidä ajatuksesta, että joutuu tuon rangen kanssa pelaamaan tiukalle. Kyllä tankkaan auton nytkin, kun range näyttää runsasta 100km.
Tesla X:llä jäisi 2,7tn traileri vetämättä ainakin, jos speksien mukaan menet. Toisaalta 2,2tn sallittu vetopaino oli minulle yllätys (positiivinen). Monella hybridilläkään ei saa vetää niin paljoa, XC90T8:lla tosin 2,4tn ja XC60T8:lla sama 2,2tn kuin Xällä. Vetokoukun mukavuudessa joutui ottamaan pari askelta taakse verrattuna Volvoon, jossa vetokoukku taittuu korin alle puoliautomaattisesti. En olisi Teslaa ottanutkaan, jos ei vetokykyä olisi ollut, mutta 1,5tn olisi minun käyttöön jo ollut riittävä. On kuitenkin irrotettava koukku Teslassa ja ihan vakiovarusteena mukana. Samanlainen koukku kuin oli Jeepissä, irrotettavaksi koukuksi ihan laadukas. Kurakeleillä ikävä irrottaa ja asentaa.
Koukkuun liittyen on tosi hauska juttu, että on autossa etukontti. Disco 4:ssä oli myös irrotettava koukku, jota säilytin tavaratilan pohjan alla. Ei ollut kerta eikä kaksi, kun huomasin koukun unohtuneen säilytyspaikkaansa ja kontti jo täyteen pakattu tai koirat kyydissä..... Etukontti on autossa mukava bonus, sinne voi säilöä mukana kulkevat "vakiokamat" pois pyörimästä, mutta ovat helposti saatavilla.
Premium-autossa on sähköllä esiin ja piiloon kääntyvä vetokoukku.
Eikö sellainen ole myös bemarissa eikä pelkästään premium-autoissa?
Negatiivinen yllätys voi olla olla, että kovin pitkää matkaa kärrin ei tarvii olla koukussa ja latauspaikkaa kaivataan.
Koskapa olen ajanut 2,5 vuotta plugarilla ja yrittänyt pärjätä mahdollisimman pitkälti sähköllä, luulen olevani aika hyvin selvillä, mitä on tulossa. Vedän peräkärryä ja venetraileria, mutta yleensä melko lyhyitä matkoja.
Täytyy hyväksyä, että pitkällä matkalla varautuu välilatauksiin, mutta silloin matka on jo yli 300km, joita todella harvoin tulee ajettua kärry perässä.
CCS-latausasemia on kohtalaisen paljon ja hätätapauksia varten 11kW/22kW tolppia löytyy kovasti tiheästi nykyään.
P.S. Virta, Fortum ja K-Lataus yhteensä on aika kattava verkosto. Ja pari Teslan asemaakin Suomessa on. Nelostie ja Tampere, Turku sekä Vaasa ovat superlaturien hollilla
Käsittääkseni 1,5tn veneellä latauspaikkaa tarvittaan non 150km jälkeen.....kulutus on lähteestä (veeneestä) riippuen 0,45-0,5kW/km
Se näkee, ken kokee... Tänään vedin peräkärryn edestakaisin mökille eikä kulutus juuri ollut suurempi kuin ilman kärryäkään. Minulla on 3,5m kaukalolla oleva jarrullinen koppa-respo. Kuormaa ei kylläkään tänään ollut kovinkaan paljoa. Venettä en kuskaakaan muuta kuin mökin ja talvisäilytyksen väliä approx 50km (ainakaan toistaiseksi en ole kuskannut)